1. ennakoinnin asiantuntija
Keijo Rajakalllio
keijo.rajakallio@windowslive.com
055-3537205
esitelmä TUTU-Hesan tilaisuudessa 24.4.2012
Työ, koulutus ja nuoret - vapaata keskustelua teemoista
1 Työttömyys alle 5 %:n neljän vuoden ohjelmalla
- Myös kuntien otettava vastuu työllisyydestä, kunta ei saa roolittua vain tiettyjen
peruspalvelujen (terveys, sosiaali, opetus,klulttuuri, turva) hoitajaksi, vaan ykkösarvona
ylipäätään tulee olla kuntalaisten hyvinvointi.
- Ellei työtä muualta löydy, on luotava säännelty kolmassektori.
- Tekemäröntä työtä on rajattomasti. - Maalaisjärki
sanoo, että 2,4 miljoonaa työllistä saa jotain enemmän aikaan ja tulee halvemmaksi kuin
2,15 miljoonaa työllistä ja 0,25 miljoonaa työtöntä.
- Jossain eli tässä tulee vastaan se raja, jossa markkinataloudelle on asetettava suitsia,
näinhä Kiina ja Venäjäkin tekevät.
- Vai haluttaanko tässäkin olla parin vuoden päästä ”hyvää” euroopplaista 15%:n
työttömyysasteen tasoa?
2 Nuorisotyöttömyys alle 1 %:n
- Muodollisesti työttömät mutta asiallisesti työkyvyttömät on ohjattavat ao. palvelujen piiriin,
syrjäytynyttä ei pidä nimittää työttömäksi. Yhtäältä opiskelijoissa on tosiasiallisesti
työttömiä (kohtuullisen helppo selvittää kuka on suorittanut opintopisteitä ja kuka ei).
- Työ voi olla osa-aikaistakin tai esimerkiksi 6 + 6 työtä, viikon pätkissä tai kuukausien
pätkissä. 6+6 kokeiluja on Suomessa ollut, mutta jostain syystä työnjakamista ei ole
aidosti hyväksytty.
- Työstä jäätävä käteen selvästi enemmän kuin sosiaalituesta, motivointi.
- Työhön voi liittyä myös koulutuspaikka, oppisopimus on toimiva malli
- Tämän ja 1-kohdan tavoitteen toteuttaminen turvaisivat Suomelle korkea
luottoluokituksen (AAA)
3 Työttömyys-käsite jalostettava todellisuutta vastaavaksi
'- Työhallinnon ja Tilastokeskuksen välillä jon ärjetön ristiriita käsitteen sisällöstä.
'- Työhallinto on tuotteistanut työttömyyden niin pitkälle, että harva työtön tunnistaa
omakseen.
'- Opintotukea on kehitettävä siten, että salaopiskelu työttömyystuen varassa ei
houkuttele.
4 Mistä eläkeiän nostossa on kyse, siis kenen miljardeista?
On kyse työeläkerahastojen pelastamisesta, niiden onnettomista sijoituksista esimerkiksi
Nokian tapaisiin roskaosakkeisiin, ja pelataanko aikaa eläkerahastojen hyväksi?
Kauhuskenaario on, että eläkkeet jäävät osittain maksamatta, mihin en halua uskoa. Mikä
on eläkerahojen miljardipelissä totta?
- Olisi helppo laskea kellä perustiedot a) paljonko eläkemenot tulevina vuosina ovat ja b)
paljonko eläkerahstoissa irroitettavaa rahaa. Tällaista laskelmaa en ole nähnyt, kaipaan
tähän(kin) läpinäkyvyyttä. Kun kysymys on eläkeläisten ansaitsemista rahoista,

2. läpinäkyvyyttä kaivataan myös työelävakuutusyhtiöiden sijoitustilanteeseen, kuin paljon
niistä on roskasijoituksia.
- Eläkeiän nostaminen, siihen kyteytyvän työttömyyden hoitaminen on järjetön ja kallis
ratkaisu, raadollinen arvovalinta josta kärsisivä myös monet 63-65-vuotiaat
- Vrt. nuorisotyöttömyyden hoitaminen, mitä järkeä on kannustaa nuoria elinikäiseen
työttömyyteen, eiköhän tämäkin työttömyys maksa jollekin (KELA, soisiaalitoimi) pitkässä
juoksussa.
'- Suuria ikäluokkia (s. 1945-50) eläkeiän nosto ei ehdi koskea, eli joka tapauksessa
heidän eläkkeensä tulevat maksuun ja summat joku tietää (?)
- Eläkeiän nosto näyttäytyy luultavasti tahattomasti siten, että suuret ikäluokat haluavat
kostaa jotain nuoremmille ikäluokille.
'- Eläkeiännosto keksittiin EU:ssa ja nimenomaan niitä maita varten, joissa toinen puoli
(pääosa naisia) eivät yritäkään käydä töissä. Toisin sanottun eläkeiän nostomantraa ei
keksitty Rukan hangilla vaan Brysselissä.
5. Miten paljon reserviä työelämän ulkopuolella, mitä maksaa?
- Virallisesti on 250 000 työtöntä, mutta on monia, jotka eivät edes pääse työttömäksi.
−Myös monet eläkeläiset haluaisivat tehdä työtä eivätkä loikoilla tarpeettomina ja
yksinäisinä kotona. Toki työn pitäisi olla mielekästä, työaikaan voi soveltaa 6+6-malleja.
- Huoltosuhteen sijaan pitäisi käyttää mittarina elatussuhdetta:
TYÖELÄMÄN ULKOPUOLISET/ TYÖLLISET
6. Miten paljon reserviä työelämän sisäpuolella (työpaikkakiusatut, masentuneet,
pähteilijät), mitä maksaa?
- Työn tuottavuuden lisääminen tarkoittaa pääsääntöisesti YT-neuvotteluja, miksi
tuottavuusohjelmissa ei nosteta näitä otsikon isoja kissoja pöydälle? Kyse on sadoista
tuhansista työntekijöistä, jotka eivät tee juurikaan tuottavaa työtä, sen sijaan aiheuttavat
mittavat kustannukset työnantajille (työterveydenhuollon mehiläiset tekevä helpon ja ison
tilin)
- Jos nämä ongelmat puolitettaisiin, työurat pitenisivät automaattisesti parilla vuodella.
Terveet ihmiset (nuoret, keski-ikäiset, eläköitymiässä olevat, vanhemmatkin) aivan
varmasti haluavat tehdä työtä, jos työ koetaan mielekkääksi eikä ainakaan kiusata.
- Kaikkia ei varmaankaan voida pelastaa, mutta ehkä 30 prosettia (?). Ainakin
työpaikkakiusaaminen pitää lopettaa erityisellä ohjelmalla parissa vuodessa lähelle
nollatoleranssia, ohjelma maksaa itse itsensä moninkertaisesti takaisin.
- Kansanedustajien sekä ay-väen ja työnantajien piittaamattomuus näiden kolmen
megaongelman suhteen on käsittämätöntä. Tässä mitataan aidosti kansakunnan todellista
sivitystasoa.
7. Tuotantoverkostot, avainklusterit analysoitava, mitä Suomessa kannattaa
tulevaisuudessa tehdä
'- Reaalitalouden kissaa (mitä tuoteteaan, missä ovat asiakkaat ja mitkä markkinat, mitkä
ovat tuotantoketjut, mitkä ovat innovaatiot, mikä työvoima ja osaaminen, missä ovat
kilpailukyvyttömyyden pulmat, jne) ei haluta nostaa pöydälle.
- Ilmeisesti osalla ovat ideologiset syyt eli asioita ei tietoisesti avata, koska kaikki nähdään
ainoastaan talouden ja 'vapaiden' markkinoiden näkökulmasta. Toiset taas ovat tyytyväisiä
kentän ja asioiden pitämiseen sumeana, koska tämä tarjoaa tilasuuden pelureille. Sitten on
runsaasti tahatontakin osaamattomuutta ja ymmärtämättömyttä, kun ns. kaikki on sekaisin
niin näissä tilanteissa voi tyhmempikin näyttäytyä yksittäisissä asioissa fiksuna, ja hokea
jotain eläkeiännosto-mantraa.
'

3. - Liitteenä on topten-kaavio, mikä on eräs helppo tapa tehdä tuotantoverkostojenja
analyysit. Ns. klusterianlyysejä on tehty Suomessa (klusteri = tuotantoverkosto) vähintään
useita satoja viime vuosina. Niissä kerätään jumalattomattomasti historiatietoa eli lähinnä
tilastoja. Sitten loputtomasti setvitään tuotantoverkoston nykytilaa kyselyin ja seminaarein,
mutta tulevaisuus ja ennakointi ei näytä ketään kiinnostavan, vähiten
elinkeinoviranomaisia.
- Epäilemättä StoraEnso ja vastaavat ovat nämä tulevaisuusanalyysit tehneet, mutta heille
ne ovat liikesalaisuuksia. Ei jonkun 3 mrd euron sellutehtaan rakentaminen Uruguaihin
perustu pörssianalyytikojen kavartaalianalyyseihin. Miljardi-investointien takana aikajänne
on varmasti pidempi kuin neljä kuukautta. Eikä paperitehdasta Suomessa myöskään
lakkauteta hetken mielijohteesta, vaikka työntekijöille, medialle ja meille muille asia tulee
”yllätyksenä”, kuin salama kirkkaalta taivaalta.
'- Näissä yhteyksissä taloustietelijät puhuvat BKT:stä ja yrittäjät kilpailukyvystä. Joku voisi
laskea BKT-luvun rinnalle sellaisenkin ideksin, joka kuvaisi tuotantoverkoston kykyä
työllistää, kun huomioon otetaan tuottavuuden kasvu ja tuotanto. Toimialojen
työllisyystilastot tämänsuuntaista yksikertaistaen kertovatkin. Kenenkään poliittisen
päättäjän en ole kuullut käyttävän työllisyysindeksiä, poliittisten päätösten tai
investointukien jaon ja perustana. Kannattasi panostaa julkisia tukia toimialoihin, joilla
työllisyysindeksi on ennakoitu korkeaksi.
8. Miten paljon investoidaan aitoihin perustarpeisiin, miten paljon hypeen?
- Hypeä on kaikissa tuotteissa ja palveluissa, räikeimmin brändi- eli merkkituotteissa.
'- Matkapuhelinten ja muotivaatteiden hinnasta reilusti yli puolet on hypeä.
- Julkisissa palveluissa ja hallinnossa hypeä on byrokratia; myös koulutuksessa eli
esimerkiksi lukioiden rankkauksessa on runsaasti hypeä.
- Hypessä myydään tunteita, näkyväksituloa, yhteenkuuluvuutta eli hypeä pitää olla,
järkevästi ja kohtuullisesti.
'- Hypetuotteissa ja palveluissa riskit ovat isoja, elinkaaret lyhyitä, pikavoittoja jotkut saavat
mutta kestävän työllisyyden perustaksi hype ei kelpaa kuin harvoin (Coca-Cola kyllä).
'- Jostain syystä hypeä ei millään saa läpinäkyväksi, yksinkertaisesti laskettaisiin mikä osa
on tuotteen ja palvelun hinnasta hypeä.
- Eniten kärsivät köyhien lapset, joilla ei ole varaa merkkituotteisin ja sen myötä ei ole
asiaa tiettyihin harrastus- ja kaveripiireihin, hypellä tehdään uusia luokkajakoja.
9. Palveluvientiin rankka kehittämisohjelma
- Myös peruspalveluja kuten terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluja on voitava viedä, nyt
pehmoalojen vienti on lähinnä humanitääristä toimintaa kuten rauhanturvaamista ja
katastrofiapu. Elämme palveluyhteiskunnassa, joten palveluvienti on luonnollinen
kehittämisalue. Välimerenmaissa palveluvienti so. matkailu on ollut pitkään päätoimiala.
- On luotava brändejä ja franchising-ketjuja. Ovatko suomalaiset peruspalvelut sittenkään
niin korkeatasoisia kuin annetaan ymmärtää? Kelpaisivatko terveydenhuoltopalvelut edes
venäläisille? Suomessa olisi kohtalainen määrä Venäjän kieltä osaavia valminaan
hoitamaan naapurimaan markkinoita. Kaupan palveluviennisssä toki suuri ongelma on
ollut korruptio.
- Liike-elämän palvelut ovat tilastojen mukaan kasvavin ja rahakkain palvelujen vientiala.

4. 10. Syrjätyneet, kuinka moni voidaan aidosti pelastaa ja miten, kaikissa
ikäkerroksissa?
- Syrjäytyä monin tavoin ja monesta syystä, tarvitaan yksilöllisiä täsmäpalveluja ja tukea.
- Koulutuksesta syrjäytyminen tapahtuu pääosin railoissa (ks. kuvio ”Jäälauttateoria”)
- Tukijärjestelmiä ja hoitotapoja on monia, onkohan tässä jotain pahasti vialla, onko kellään
käsitystä millaiset hoidot ja tuki tehoavat?
- Samoin ainakaan julkisuudessa ei ole esittetty kuinka moni syrjäytynyt selviää
edes jotenkin normaaliin elämään, muutoin kuin lääkkeillä turruttamalla.
11. Jäälauttateoria kuvaa koulutusvirtoja ja – väyliä.
- Nykyisen koulutusjärjestelmän perusongelma on, että se koostuu erillään ajelehtivista
”jäälautoista” eli erillisistä koulutusinstituutioista.
- Jäälauttojen välissä on railo, johon kovin moni nuori putoaa, ja railoja on tosi monta (ks.
oheinen kuvio), osa tilapäisesti mutta turhan moni pysyvästi.
- Väyläpakettiin sisältyy myös peruskoulun aloittaminen viimeistään 6-vuotiaana.
- Oppisopimuskoulutus tulee sisältyä kaikkiin koulutusmuotoihin huomattavassa
laajuudessa, millä pyritään minoimaan koulutuksien ja työelämän väliset railot.
Oppisopimuksesta on hyvät kokokemukset sekä ammatillisessa koulutuksessa että
erikoislääkärikoulutuksessa. Epäilemättä työn ja koulutuksen railon ylittämiseen tulee
kehittää muitakin sisäänheittotapoja.
- Oppisopumus on järjestettävä myös niin päin, että ensin hakeudutaan työpaikkaan,
jonka työantaja tarjoaa samalla koulutuspaikan. Oppisopimus tarjoaa kaikkiaan
mahdollisuuden myös täsmäkoulutukseen.
- Oppisopimukselle pitää keksiä yleispätevä brändinimi.
- Verkko-opetusta pitäisi lisätä rajusti kaikissa koulutusmuodoissa, tämä tukisi
työssäkäyntiä ja harrastuksia.
- Koulutuksien osittainen limittäisyys tarkoittaa myös sitä, että yhtäältä tietyssä
koulutusmuodossa opiskeleva voi suorittaa opintoja alemassa, ylemmässä
rinnakkaisessa tai muussa koulutuksessa kuten ulkomailla.
- - Yhtäältä railojen minimointi tarkoittaa, että koulutusvalinnat pitää järjestää
pääsääntöisesti jo edellisen koulutuksen aikana, kun nyt pyrkimiset ja valinnat tehdään
railoissa.
- Kaikkiaan jäälauttateorian (oppilaslogistiikan) edut olisivat:
1) Koulutuksista syrjäytyminen ja ylipäätään syrjäytyminen vähenisi radikaalisti
2) Työurat pitenisivä alkupäästä noin 2 vuodella
3) Säästöt koulutuksessa olisivat valtiolle ja kunnille yhteensä arviolta1 mrd euroa/vuosi;
Samoin kotitalouksien säästöt välittömissä koulutusmenoissa olisivat satoja miljoonia
euroja vuodessa.
-Säästöjä tulee a) peruskoulun aloittamisiän alentamisesta, b) lukion ja ammattikoulun
yhdistämisestä ammattilukioksi tms., c) opetuksen siirtämisestä nettiin (tosin
kehittämiskustannukset ovat huomattavat, kaikille peruskoulusta lähtien sähköinen
aapinen, joka sisältää kussakin koulutusmuodossa kaikki oppiaineet ja vieläpä
useammalla kielellä eurooppalaisista kielistä kiinan ja afrikkalisten kieliin jne.),d) säästöt
opintotuessa yms. ja e) ylipäätään koulutusväylien tehostumisessa sekä
f) osa koulutuskustannuksista siirtyy työpaikoille ja työntekoon.
Muut vaikutukset:
- Koulutuksen laatuun suurimat vaikutukset ovat työelämälähtöisyys ja täsmäkoulutus,
toki laatu paranisi muutoinkin (kansainvälistyminen, matematiikan tai kielten oppimispelit
tableteissa, ym.).
Koulutuksen tahti ei kiristyisi, joustavuus toki lisääntyisi.

5. - Vanhojen tanssit, yliopioppilastutkinto tai välivuodet eivät häviäisi.
- Koulutusyhteisöt eivät häviäisi. Yhteisö on osa oppimista ja ehkä useimmat tarvitsevat
tuekseen koulutusyhteisöt (välttäisin tässä instituutio-sanaa).
12 Tulevaisuuden koulutusfilosfia – osaamisen logistiikka
Nykyinen koulutus perustuu pitkälle teollisen yhteiskunnan kappaletavaratuotantoon,
yksittäisine oppiaineineen ja stadardoituine opetustunteineen. Toki modernimpiakin
opetuskäytäntöjä löytyy.
Tulevaisuuden koulutusfilosofian perustuu osaamisen logistikkaan. Logistiikka on
ylipäätään verkostoyhteiskuntamme (mistään tietoyhteiskunnasta en suostu puhumaan)
ykkösasioita.
Lyhyesti kerrottuna osaamisen logistiikassa on kymys JOT (just on time) periaatteen
soveltamisesta, mikä sisältää kaksi yksinkertaista peruslausetta:
'1. Oikea osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
'2. Suuret tappiot tulevat siistä, että oikea osaaminen on väärässä paikassa tiettyyn
aikaan.
Mutta tästä sitten toisella kertaa, kun osaamisen logistiikka edes jotain kiinnostaa.
Jäljempänä:
−Tuotantoverkostomalli Topten, case metalli, focus osaamistarpeiden ennakoinnissa, KR
−Koulutusväylien optimointi, Jäälauttateoria, KR

6. Metallin tuotantoverkoston (klusterin kehittämis-ja osaamisstrategia, ennakoivan anlyysin osat)
(analyysivaiheet ovat limittäisiä ja koko prosessi iteratiivisesti itseään korjaavia, kuvausperiaate TOPTEN-priorisointi)
Klusterin kehittämisen idea ja Tuotteiden ja palvelujen kysyntä Tukipalvelut
painopisteet sekä arvolähtökohdat A. Markkina-alueet, loopuasiakkaat 1. Tekniset suunnittelupalvelut
1. Aasian markkinoihin suuntautuminen Globaali markkina 2. Markkintoinpalvelut
2. Kestävä kehitys, ilmastonmuutos ETA-maat 3. Energian jakelu
3. Energian hinnanousuun vastaaminen Muu Suomi 4. Tietoliikenne
4. Metallien hinnan nousuun varautuminen Paikalliennmarkkina 5. Viennin tukipalvelut
5. Metallin saatavuusriskeihin varautuminen B. Avaintuotteet 6. Logistiikka
6. Metallien kierrätyksen lisääminen 1. Maa-ja metsätalouskoneet 7. Matallin jalostus
7. Komposiittirakenteiden lisääminen 2. Laivojen osat 8. Metallin kierrätys
8. Nanoteknologian soveltaminen 3. Prosessilaitteet 9. Rahoituspalvelut
9. Varautuminen päähankkijoiden ulkoistamiseen 4. Sulautettu ICT, älytuotteet 10. Vakuutuspalvelut
10. Järjestelmätoimittajien synyttäminen 5. Energiajärjestelmät 11. Tuoteturvallisuusvalvonta
11. Osaavan työvoiman saatavuus 6. Vedenpuhdistusjärjestelmät 12. Muotoilupalvelut
12. Muut tekijät? 7. Alumiiniprofiilit 13. Liike-elämän palveliut
8. Teräsrakenteet
Muutostekijät Tuotantotavan muutos Työvoima, osaaminen ja koulutus
A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit (kuvataan ikäkorteilla)
- Aasian talouden kasvu - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Metallityöntekijät
- Maapallon väestön kasvu -- alihankinta Suomessa - Hitsaajat
- Väestön ikääntyminen -- globaali alihankinta - Asentajat
- Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos - Ulkoistaminen, hitsauspalveluyritykset - Sepät
- Globaali energiapeli - Automaatio, ICT - Koneenkorjaajat
- Kasvava raaka-ainepula - Muu teknologia, materiaalit - Kokonnapanijat
- Syrjäytyminen ja köyhyys - Energia, uusituvat energiamuodot - Konenkäyttäjät
- Tuotannon liikkuvuus - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö - Kehitysinsinöörit
- Tuottavuuden kokonaismuutos - Yrittäjät
B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit Koulutukset
- Brändien kehittäminen - Kotimaiset yritysten investoinnit - ammatillinen koulutus
- Globaali verkostoituminen - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet - ammattikorkeakoulujen tutkinnot
- Alihankinnan tehokkuus - Ulkomaiset investoinnit Suomeen - yliopistotutkinnot
- Uusien teknologioitten soveltaminen - Suomalaisten investoinnit ulkomaille - työvoimakoulutus
- Liiketoimintaosaamisen kehittäminen - T&K-, innovaatioinvestoinnit - henkilöstökoulutus
- Infrastruktuuri-investoinnit - muu aikuiskoulutus
Innovaatioalueet Kilpailukyky Johtopäätökset ja toimenpiteet
1 Uudet materiaalit - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 1 Perustutkinnon suorittaneiden määrä
2.Nanoteknologian soveltamine - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 2. OPS-kehittäminen
3. Bioteknologian soveltamine - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut - Liiketoimintaosaaminen
4. IC:n sulauttaminen - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus - 3D-suunnittelu
5. Liiketoimintakonseptit - Ekologisuus 3. Rekrytoinnin kehittäminen
6. Ohutlevyteknologia - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus - sisäänajokoulutukset
7. Energian säästö - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet - naisten osuuden lisääminen
8. Automaatio, älyn lisääminen - Mielikuvat, imago, brändit - ulkomainen työvoima
9. Metallin kierrätys - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 4. T&K-toiminnan kehittäminen
10. Komposiittimateriaalit - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys - etenkin Tekes-rahoitus
- muovi - Asiakasosaaminen - Seamkin t&k-toiminta
- puu - Koulutus, huippuosaaminen 5. Uusien yritysten luominen
- lasi - Valinnat, strategiat, politiikka - yrittäjäkoulutus
11 Vituaaliteknologiat,langattomuus - Luottamuspääoma
12 Mallinnus, 3D - Neuvottelu- ja sopimuksentekotaito 6 Muiden kehittäjien toimenpiteet
14. Pintakäsittely - Hinnoittelu - TE-keskus
15. Logistiikkaa, pakkaukset, nopeat kuljetukset - Palvelut, huolto ym. - Maakuntaliitto
- Muut kouluttajat ja tutkimusyksiköt
Ulkonen ohjaus Klusterin yritykset (vekosto) Klusterin oheistoimijat (vekosto)
1. EU 1 Yritys 1 1 Logistiikkayritykset
2. Yritys 2 2. Julkiset toimijat
2 Valtio - TE-keskukset
….
3 Kunnat 3. Oppilaitokset
… Seamk
4 Kotimaiset sijoittajat
4 Tutkimusyksiköt
5. Ulkomaiset sijoittajat
KR 24.4.2012

7. Koulutusväylät: jäälauttateoria KR 24 04 2012
Nykyinen malli(irralliset instituutiot)
Railo 2 Lukio Railo 3 AMK
Esiopetus Peruskoulu
Railo 1
Railo 6
Railo 4
Railo 4a ja b Yliopisto
Railo 3
Ammattikoulu Railo 5
Muut
Railo 7a Railo 7b ja 7c Railo 7d ja 7e
Työelämä
Työpaikat
- toimialat
- tuotantoverkot
- ammatit
Uusi malli (limittäiset verkostot)
Esiopetus Ammatti-
Ammattilukio korkeakoulu
- lukion ja amattikoulun
Peruskoulu yhdistyminen
Yliopisto
Työelämä
- oppisopimukset
- verkko-opiskelu