O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina

2.231 visualizações

Publicada em

Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.

Publicada em: Dados e análise
  • Seja o primeiro a comentar

Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina

  1. 1. Muuttoliike ja kaupungistuminen Valtiotieteen tohtori Timo Aro 17.3.2015, Helsinki
  2. 2. Esityksen pääkohdat 1.Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitys- kuva 2010-luvulla 2.Muuttoliikkeen kaupungistumisen muutosvoimana
  3. 3. 1. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuva 2010- luvulla
  4. 4. Aluehierarkia de facto keväällä 2015 • Metropolialue – Metropolialue – Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) – Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäynti- alue • Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) – Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopi- muksellisten järjestelyiden piirissä • Seutukaupungit, seutukeskukset – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset • Muut kunnat – Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
  5. 5. SUURET JA KESKISUURET KAUPUNKISEUDUT N Y T !  Asuu 2/3 suomalaisesta  Tuottaa 2/3 BKT:sta  Sijaitsee 2/3 työpaikasta ja yrityksestä  Vastaa 4/5 tutkimus-ja tuotekehitystoiminnasta  ENTÄ TULEVINA VUOSIKYMMENINÄ?
  6. 6. BKT EUROA ASUKASTA KOHTI SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2012  Maarianhaminan BKT oli peräti 70 000 €/asukas. Luku oli täysin omaa luok- kaansa muihin seutuihin verrattuna vuonna 2012  BKT ylitti 40 000 asukasta kohden vain viidellä seudulla vuoden 2012 lopussa: Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan, Rauman ja Tunturi-Lapin (!) seuduilla  BKT ylitti 35 000 euron rajan em. lisäksi seitsemällä muulla seudulla: Tampereen, Turun, Pietarsaaren, Lappeenrannan, Oulun, Loviisan ja Kokkolan seuduilla  Lähes joka toisen seudun (38) BKT alitti 30000 euron rajan ja kolmella seudulla jäätiin jopa alle 20 000 euron rajan asukasta kohden: alhaisin BKT euroa asukasta kohdeo oli Kyrönmaan, Koillis- Savon ja Sisä-Savon seuduilla Maarianhaminan 70.046 €/as. Helsingin 49.450 €/as. Rauman 43.051 €/as. Vaasan 43.409 €/as. Tunturi-Lapin 41.702 €/as. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Tampereen Turun Loviisan Lappeenrannan Pietarsaaren Kokkolan Oulun
  7. 7. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 BKT:n MUUTOS % ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2000-2012  BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja Äänekosken seudut) vuosien 2000-2012 välillä  BKT:n muutos nousi suhteellisesti eniten Tunturi-Lapin, Ahvenanmaan maaseudun ja Pohjois-Lapin seuduilla: Tunturi-Lapin muu- tos % oli peräti 163 % vuosina 2000-2012.  Muutos % ylitti 50 %:in tason kaikkiaan 38 seudulla: suurista tai keskisuurista seuduis- ta joukossa olivat Vaasan, Kokkolan, Seinä- joen, Kuopion, Rovaniemen, Mikkelin ja Tu- run seudut  Muutos % jäi alle 20 %:iin kahdeksalla seudulla: Salon (-47,8 %), Äänekosken (-6,3 %), Jämsän (2,4 %), Kouvolan (6,5 %), Kemi- Tornion (7,3 %), Etelä-Pirkanmaan (14,8 %), Oulun (18,7 %) ja Sydösterbottensin (19 %) seuduilla. Tunturi-Lapin +163,5 %. Pohjois-Lapin +93,5 %. Pielisen Karjalan +76,7 %. Nivala… +90,6 %. Ålands landbygds +100,4 %.
  8. 8. 5aluerakenteeseen vaikuttavaa muutosvoimaa MUUTOS- VOIMAT 2. Polarisaatio 3. Vyöhykkeisyys 4. Liikkuvuus 5. Moni- kulttuurisuus 1. Piikikkyys
  9. 9. 6tilastollista faktaa suurten kaupunkiseutujen merkityksestä 2010-luvulla 1. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunki- seudulla 2. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa, joiden pinta-ala on alle 2 % koko maan pinta-alasta 3. 13 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys oli noin 400 000 hlöä ja muun 57 seudun väestön- vähennys -112 000 hlöä vuosina 2000-2014 4. Vain yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013. Koko maapinta-alasta noin 93 % oli poismuuttoaluetta 5. Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu alle viides suomalaisista (17,9 %). Maa- seutualueiden väestö vähentyi noin 218 000 henkilöllä vuosina 1990-2013 6. 13 suurimman kaupunkiseudun osuus oli yli 2/3 osaa BKT:sta, työpaikoista, yrityksistä ja asukkaista sekä yli 4/5 osaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista
  10. 10. Helsingin seutukunta (1) + 203 869 Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) +134 224 Keskisuuret seudut* (9) +61 882 Muut Manner- Suomen seudut (54) - 111 753 * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
  11. 11. Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013 Sisempi kaupunkialue +267 304 Ulompi kaupunkialue +257 368 Kaupunkien kehysalue +120 317 Maa- seudun paikallis -keskus -11 331 Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 Harvaan asuttu maaseutu -113 705 Ydin- maaseutu -92 724 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
  12. 12. Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu… • Globaali trendi • Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat: – tuottavuuskehitys – korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön kes- kittyminen – keskittymät: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja innovaatiot liikkeelle – kilpailu ja luova tuho – väestönlisäys luo palve- lukysyntää
  13. 13. …mutta Ruotsin tasoon on vielä matkaa… • Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. • Suomessa edelleen noin 400 000- 600 000 ihmisen muuttopoten- tiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuo- teen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä. Suomen kaupungistumis- aste on noin 70 %
  14. 14. 15 …eikä keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö!  NordRegion tutkimus Pohjoismaiden kehityksestä eri osa-alueilla 2000- luvulla  Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestönkehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia  Punaisella viivalla kuvatuille alueille keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kasvusta: Suomessa Helsinki- Turku-Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu  Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion, Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä pistemäisesti muualla maassa.Lähde: NordRegio
  15. 15. 2. Muuttoliike kaupungistumisen muutosvoimana
  16. 16. Muuttoliike on pirullinen yhteiskun- nallinen ja alueel- linen ilmiö…
  17. 17. Noin 900 000 muuttoa vuodessa
  18. 18. Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita
  19. 19. 0 50 100 150 200 250 15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012  Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavan- ikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä  Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto- alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna  Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana  Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 – vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 - vuotiailla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  20. 20. Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013 8860 5963 5149 3699 3346 2111 1935 1085 1663 726 829 579 406 295 528 15760 7098 5789 2665 2770 995 593 1087 469 559 314 110 166 235 -132 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Kuopio Joensuu Vaasa Lahti Seinäjoki Espoo Pori Lappeenranta Vantaa Rovaniemi 15-19 v. 20-24 v. Nuorista 15-19 - vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina 2009-2013 Nuorista 20-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina 2009- 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  21. 21. Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunki- seutu saa muuttovoittoa
  22. 22. KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS  Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina 2009-2013. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki  Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle  Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla  Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
  23. 23.  Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.  Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.  Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.  Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.  Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN VUOSINA 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro 2009-2013
  24. 24. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari 20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  25. 25. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 -539 -557 -599 -600 -660 -663 -712 -729 -761 -767 -801 -843 -870 -898 -925 -1023 -1075 -1089 -1226 -1501 -1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0 Mänttä-Vilppula Rovaniemi Savonlinna Alajärvi Kitee Siikajoki Pudasjärvi Jämsä Pietarsaari Kauhava Tornio Vantaa Varkaus Salo Kuusamo Kotka Kemi Raahe Kouvola Kajaani Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  26. 26. Muuttoliikkeen valikoivuus lisää alue-eroja
  27. 27. Muuttajien profiili, rakenne Muuttajien määrä
  28. 28. Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 7.700 € Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 29.000 €
  29. 29. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65- vuotiaat Tulomuuttajienkeskimääräisettulot Työlliset muuttajat Muut muuttajat Graafin luvuissa ovat mukana kaikki tulo- muuttajat, jotka ovat muuttaneet kuntien välillä vuonna 2012  Työllisten ja ei-työllisten muuttajien keskimääräi- set tulot kasvoivat tasaisesti iän mukana  Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot olivat 2-3 kertaa kor- keammat kuin ei- työllisten eri ikäryhmis- sä
  30. 30. TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT MAAKUNITTAIN VUOSINA 2010-2012  Työllisten nettomuutto on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen indikaattoreista sen suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannais- vaikutuksten vuoksi: työllisten muutoilla on keskeinen vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan elinvoimaan!  Vain neljä maakuntaa sai muuttovoittoa työllisistä (=työssä olevat) muuttajista vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme  Työllisten muuttovoitot keskittyivät erittäin vahvasti vain Uudellemaalle: Uusimaa sai muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-2012  Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muut- totappiota Pohjois-Pohjanmaa (-2227), Keski- Suomi (-1163), Lappi (-1142) ja Pohjois- Karjala (-1073) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois- Karjala Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Lappi Kainuu Kainuu Etelä-Savo Pohjois- Savo Etelä-Karjala Kymen- laakso Satakunta Pohjanmaa Etelä- PohjanmaaKeski- Suomi Keski- Pohjanmaa Varsinais- Suomi
  31. 31. TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT SEUTUKUNNITTAIN VUOSINA 2010-2012  Vain 15 seutukuntaa sai muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012  Helsingin seudun työllisten muuttovoitto oli täysin omaa luokkaansa muihin seutuihin verrattuna: Helsingin seutu sai työllisistä 10 300 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2013  Tampereen seutu sai työllisistä muutto- voittoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010- 2012. Muiden muuttovoittoisten seutujen muuttovoitot vaihtelivat 9-370 henkilön välillä  Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut- totappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Helsingin Seinäjoen Tunturi- Lapin Vaasan LahdenHämeen- linnan Tampereen Pohjois- Lapin Vaasan
  32. 32. Case Helsingin seutu +298 miljoonaa euroa (laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitto x työllisten keskimääräiset tulot)
  33. 33. Nurmijärvi –ilmiöstä Helsinki –ilmiöön!
  34. 34. HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?  Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuutot hiipuneet  Onko kyse a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä  Käänne vuoden 2008 finanssi-kriisin jälkeen : talouden taantuma  varovaisuus ja epäluottamus talou- den kehittymisen suhteen  pankkien kiristyneet lainaehdot  vakuusarvojen eriytyminen
  35. 35. 16150 5014 26649 33233 27401 8341 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 2000-2004 2005-2009 2010-2014 Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)  Suurten keskuskaupunkien muuttovoitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-2014 vuosiin 2005- 2009 verrattuna!  Helsingin muuttovoitto (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlasketusta muuttovoitosta : Helsinki sai vielä muuttotappiota vuosina 2000-2004 ja Turku vuosina 2005-2009  Suurten kaupunkien kehyskuntien muuttovoitot vähentyivät merkit- tävästi vuoden 2010 jälkeen: 12 kehyskuntaa 44:stä sai muuttotap- piota vuosina 2010-2014 SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN (44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
  36. 36. KESKUS- KAUPUNGIT 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Helsinki -1652 518 13244 Tampere 5706 2861 5164 Oulu 6177 1705 3497 Turku 1112 -1541 3555 Jyväskylä 4807 1471 1189 KESKUSKAUPUNGIT YHTEENSÄ 16150 5014 26649  Viisi suurinta keskuskaupunkia saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 47 800 henkilöä vuosina 2000-2014  Helsinki sai muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa ja pientä muuttovoittoa vuosina 2005- 2009, jonka jälkeen muuttovoitot ovat 25 kertaistuneet  Turun muuttovoitto on kasvanut merkittävästi, Tampereen säilynyt samalla korkealla tasolla ja Jyväskylän ja Oulun vähentyneet 2000-luvun aikana SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO- LIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
  37. 37. SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Metropolialueen kehyskunnat 17930 10855 3232 Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791 Oulun kehyskunnat 2727 2246 15 Turun kehyskunnat 4210 4364 741 Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562 SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341  Viiden suuren keskuskaupungin kaikki kehyskunnat saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä muut- tovoittoa yhteensä 69 000 henkilöä vuosina 2000-2014  Kehyskunnat saivat noin neljä kertaa vähemmän muuttovoittoa vuosina 2010-2014 kuin aikaisemmin 2000-luvulla  Helsingin, Oulun ja Turun seudun kehyskuntien muuttovoitot ovat vähentyneet vuosina 2010-2014 eniten aikaisempaan kehitykseen verrattuna: metropolialueen kehyskunnat saivat vuosina 2010- 2014 noin kuusi kertaa vähemmän muuttovoittoa kuin 2000-luvun alussa SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
  38. 38. KUNTA 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Espoo 5981 331 2170 Helsinki -1652 518 13244 Hyvinkää 354 688 284 Järvenpää 493 -120 75 Kauniainen -178 -16 487 Kerava 469 1057 -84 Kirkkonummi 1852 1570 -296 Lohja 968 1021 -44 Mäntsälä 1062 1173 295 Nurmijärvi 2848 1296 331 Sipoo 798 1096 550 Tuusula 1996 947 106 Vantaa 47 676 -680 Vihti 1240 1166 38 METROPOLI- ALUE 16278 11403 16476 METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014  Metropolialueen kunnat saivat muutto- voittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000- 2014: muuttovoitto oli määrällisesti sa- malla tasolla 2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta suurin muutos on tapah- tunut kehyskuntien ja Helsingin välisessä suhteessa  Helsingin kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta  -0 % vuosina 2000-2004  4,5 % vuosina 2005-2009  80,4 % vuosina 2010-2014  Helsingin seudun kehyskuntien muut- tovoitot vähentyivät merkittävästi (kuusin- kertaisesti) vuosina 2010-2014 aikai- sempaan kehitykseen verrattuna lähes kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja ja Vantaa saivat muuttotappiota vuosina 2010-2014. Helsingin ohella vain Kauni- aisten muuttovoitot kasvaneet viime vuosina.
  39. 39. KUNTA 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Hämeenkyrö 136 346 101 Kangasala 1475 1178 144 Lempäälä 1261 1532 1059 Nokia 1352 1640 574 Orivesi 138 205 24 Pirkkala 1653 1160 1183 Pälkäne 192 307 -121 Tampere 5706 2861 5164 Vesilahti 251 584 56 Ylöjärvi 1226 1675 771 TAMPEREEN SEUTU 13390 11488 8955 TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014  Tampereen seutu sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000- 2014: muuttovoitto oli määrällisesti suurimmillaan vuosina 2000-2004  Tampereen kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta  42,6 % vuosina 2000-2004  24,9 % vuosina 2005-2009  57,7 % vuosina 2010-2014  Tampereen seudun kehyskuntien muut- tovoitot vähentyivät vuosina 2010-2014 aikaisempaan kehitykseen verrattuna erityisesti Kangasalalla, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli ainoa seudun kunnista, joka kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2014
  40. 40. KUNTA 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Kaarina 1218 1348 415 Lieto 776 517 681 Masku 576 816 130 Mynämäki 217 25 -128 Naantali 736 699 67 Nousiainen 162 241 -96 Paimio -36 361 39 Raisio 100 85 -413 Rusko 389 109 63 Sauvo 72 163 -17 Turku 1112 -1541 3555 TURUN SEUTU 5322 2823 4296 TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014  Turun seudun kunnat saivat muutto-voittoa maan sisäisestä muuttoliik-keestä yhteensä 12 400 henkilöä vuosina 2000-2014: muuttovoitto oli määrällisesti samalla tasolla 2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta suurin muutos tapahtui kehyskuntien ja Turun välisessä suhteessa  Turun kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta  20,9 % vuosina 2000-2004  -0 % vuosina 2005-2009  82,8 % vuosina 2010-2014  Turun seudun kehyskuntien muutto-voitot vähentyivät merkittävästi (noin kuusinkertaisesti) vuosina 2010-2014 aikaisempaan kehitykseen verrattuna lähes kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa. Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo kärsivät muuttotappiota vuosina 2010-2014.
  41. 41. ”PAIKKOJEN LAATU” RATKAISEE ASUKKAIDEN, YRITYSTEN JA INVESTOINTIEN SIJOITTUMISEN ALUEELLE • Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, työ- ja työpaik- kakehitys, koulutustarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainti • Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin- ja elinympä- ristön laatu, mieli- ja maine- kuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, vetovoimamarkkinat, vapaa- aika, tapahtumat jne. • Kolmannet tekijät: kotipaikka, ystävät, sukulaiset, henkilö- kohtaiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.
  42. 42. ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletettiin löyty- vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevai- suuden kannalta poten- tiaalisiksi paikoiksi
  43. 43. Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
  44. 44. VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990- 2013  Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä  Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita  Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui kaikissa suurissa kaupun- geissa alle neljännesvuosisadassa.  Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina 1990-2013 31949 78469 27515 16704 13835 5976 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  45. 45. 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 200000 220000 240000 260000 280000 300000 19851990199520002005201020132015202020252030 Helsinki Pääkaupunkiseutu yht. Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030  Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % koko väestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä). Vuonna 2013 osuus oli 12,1 % (72 950 hlöä)  Väestöennusteen mukaan vieras- kielisten osuus nousee 21,2 %:iin vuoteen 2030 mennessä (146 186)  Pääkaupunkiseudulla asuu väestö- ennusteen mukaan noin 267 000 vieraskielistä vuonna 2030 ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN: Miten vieraskieliset vaikuttavat asuntomarkkinoihin ja millaisiin asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu? Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  46. 46. 54,6 %1980-1984 66,9 %2005-2009 12,3 % 1995-1999 Maahanmuuton osuus Helsingin väestönlisäyksestä viisivuotisjaksoittain vuosina 1980-2013 40,0 % 1985-1989 47,3 % 1990-1994 54,6 % 2000-2004 43,5 % 2010-2013
  47. 47. Asuminen ja muuttoliike kietoutuvat toisiinsa
  48. 48. Asuminen erilaistuu ja moninaistuu… • Asuinalueet erilaistuvat SIJAINNIN, maineen, kulkuyhteyksien, palveluiden ja hinnan perusteella: ”Monta Helsinkiä, monta metropolialueen sisäistä asuntomarkkinaa”. • Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti, mutta eriytymiskehitys jatkuu eri alueiden ja väestöryhmien välillä: pienten asuntojen kysyntä lisääntyy, täydennys-rakentamista, rakennusten käyttötarkoituksen muut-tamista, korkeampia rakennuksia jne. • Elämänapojen sukupolvenvaihdos: asumiseen liittyvät arvot ja arvostukset, vuokralla-asuminen yleistyy. Suuret kaupungit kasvavat sisäänpäin. Nurmijärvi –ilmiöstä siirrytään Helsinki ilmiöön! • Asuntojen arvonmuodostus eriytyy alueellisesti. Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaatimukset kiristyvät, asuntomarkkinat polarisoituvat.
  49. 49. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUNTO- MARKKINOIDEN ERITYISPIIRTEITÄ  Lisääntyvä pendelöinti:  Pääkaupunkiseudulle pendelöi 123 000 hlöä (2012)  Joka viides pk-seudulla työskentelevä tulee alueen ulkopuolelta  Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä  Väestönkasvu keskittyy edelleen Helsingin vaikutusalueelle (noin 100 km kehä) ja pääkaupunkiseudulle  Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana noin 930 000 henkilöllä, josta Uudenmaan osuus on lähes neljä viidesosaa (77 %)  Helsingin väkiluku kasvaa väestöennusteiden mukaan noin 84 000 henkilöllä ja Helsingin seutu noin 228 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä  Kaupunkiseudun sisäisten lähimuuttojen ja maahanmuuttojen merkitys kasvaa  Helsingin seudun krooninen asuntotuotantotarve:  VTT:n laskelmien mukaan alueelle tarvitaan 179000- 206000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä eli noin 10 000 uutta asuntoa vuodessa  Asuntokunnat pienenevät edelleen (nyt 1,9 hlöä) ja samanaikaisesti asumisväljyys kasvaa  Pääkaupunkiseudun osa-alueiden välinen segregaatio- kehitys voi kiihtyä nykyiseen verrattuna.
  50. 50. Yhden henkilön asuntokuntien osuus (%) Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuosina 1985-2013  Yhden henkilön asuntokuntia oli noin 117000 vuonna 1985 ja 230000 vuoden 2013 lopussa (muutos 96,6 %)  Helsingissä oli yhden hengen asuntokuntia 40 % vuonna 1985 ja noin 49 % vuoden 2013 lopussa  Espoossa ja Vantaalla oli yhden hengen asuntokuntia 23-24 % vuonna 1985 ja 36-38 % vuoden 2013 lopussa  Yhden henkilön asuntokuntia oli pääkaupunkiseudulla 44 % kaikista asuntokunnista vuoden 2013 lopussa. 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 50 53 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Helsinki Espoo Vantaa Lähde: Tilastokeskus, asuminen -tietokanta
  51. 51. Krooninen asuntopula pienistä asunnoista jatkuu…
  52. 52. Asuntotuotantotarpeen ennakointi Helsingin seutukunnassa vuoteen 2030 mennessä Lähde: Vainio, Belloni ja Jaakkonen 2012  Asunnontuotantotarve = asuntokysynnän ja -tarjonnan välinen erotus  Asuntotuotantotarpeen ennakointi perustuu kolmeen vaihtoehtoiseen skenaarioon  Skenaario A =maksiminetto- maahanmuutto + matala rakennuskannan poistuma  Skenaario B = Tilastokeskuksen normaali väestöennuste + normaali rakennuskannan poistuma  Skenaario C = KELA:n väestö- ennuste + maksimi rakennus- kannan poistuma 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000 10500 11000 11500 12000 2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2121-2025 2026-2030 Skenaario A Skenaario B Skenaario C Tarve: 8420-10590 uutta asuntoa per vuosi (2011- 2030)
  53. 53. Lopuksi yhteenvetona…
  54. 54. Liikkuminen, vyöhykkeet ja nauhakaupungit nousevat keskiöön • Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä. Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin yhteydet). Vähitellen muodostuu suuralueen tai laajan työssäkäyntialueen yhtenäiset työmarkkinat • Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen tai menestymättömyyden elinehdoksi: keskeinen huomio liikkuviin ihmisiin ja keskeisiin avainryhmiin • Asemanseudut nousevat kaupunkipolitiikan keskiöön elävinä kaupunkiympäristöinä: kohtaa- mispaikkoja / keskittymiä, joihin hakeutuu yksi- tyisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa • Kevyt- ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa ja kasvavien kaupunkiseutujen sisäiset liikenneratkaisut
  55. 55. PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN! Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ- paikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ① Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku- Tampere) ② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa- Seinäjoki-Kokkola) ③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä- Joensuu) ④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
  56. 56.  Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023 välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana  Työikäisten määrä vähenee 57 500 henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä  Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina 2013- 2023 ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle  Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA 2013-2023 Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)
  57. 57. MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ ALUERAKENTEEN KEHITYKSESTÄ VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA ? Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen ja elämäntyylien muuttuminen: • Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa • Jälkijättöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot, senioriasuminen, maahanmuuttajat jne. Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue: • Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen • Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet • Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat • Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, • Asumiseen, asuin- ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuun sekä asuinalueiden brändäykseen liittyvillä tekijöillä • Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne. Kartta: Tilastokeskus, Kuntaliitto
  58. 58. 13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2013-2040 • 13 suurimman kaupunkiseudun väestö lisääntyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 456 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä! • Helsingin seudun väkiluku lisääntyy 315 000 henkilöllä eli hieman yli viidenneksellä nykyiseen verrattuna. • Oulun, Tampereen ja Turun yhteen- laskettu väestönlisäys yhteensä noin 162 000 henkilöä • Väestö lisääntyy suhteellisesti eniten Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vaasan seuduilla KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU2013 VÄKILUKU2040 MUUTOSABS. MUUTOS% Helsingin 1461191 1776599 315408 21,6 Oulun 236473 285760 49287 20,8 Tampereen 386625 462344 75719 19,6 Vaasan 95618 111524 15906 16,6 Jyväskylän 179031 207707 28676 16 Hämeenlinnan 95322 109415 14093 14,8 Seinäjoen 126437 141775 15338 12,1 Turun 315962 352745 36783 11,6 Kuopion 124218 134242 10024 8,1 Lahden 203522 219893 16371 8 Joensuun 124294 127728 3434 2,8 Lappeenrannan 89886 90764 878 1 Porin 137594 136826 -768 -0,6 YHTEENSÄ13SEUTUKUNTAA 2179907 2636227 456320 16,3 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  59. 59. ”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ” - Argentiinalainen sananlasku -
  60. 60. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890

×