Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
3. Esityksen pääkohdat
1.Suurten ja keskisuurten
kaupunkiseutujen kehitys-
kuva 2010-luvulla
2.Muuttoliikkeen
kaupungistumisen
muutosvoimana
4. 1. Suurten ja keskisuurten
kaupunkiseutujen kehityskuva 2010-
luvulla
5. Aluehierarkia de facto keväällä 2015
• Metropolialue
– Metropolialue
– Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä)
– Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäynti-
alue
• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut
– 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden,
Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun,
Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan)
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopi-
muksellisten järjestelyiden piirissä
• Seutukaupungit, seutukeskukset
– Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia
– Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
• Muut kunnat
– Pienet kunnat
– Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja
supistuvia)
6. SUURET JA KESKISUURET
KAUPUNKISEUDUT N Y T !
Asuu 2/3 suomalaisesta
Tuottaa 2/3 BKT:sta
Sijaitsee 2/3 työpaikasta ja
yrityksestä
Vastaa 4/5 tutkimus-ja
tuotekehitystoiminnasta
ENTÄ TULEVINA
VUOSIKYMMENINÄ?
7. BKT EUROA ASUKASTA KOHTI
SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2012
Maarianhaminan BKT oli peräti 70 000
€/asukas. Luku oli täysin omaa luok-
kaansa muihin seutuihin verrattuna
vuonna 2012
BKT ylitti 40 000 asukasta kohden vain
viidellä seudulla vuoden 2012 lopussa:
Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan,
Rauman ja Tunturi-Lapin (!) seuduilla
BKT ylitti 35 000 euron rajan em. lisäksi
seitsemällä muulla seudulla: Tampereen,
Turun, Pietarsaaren, Lappeenrannan,
Oulun, Loviisan ja Kokkolan seuduilla
Lähes joka toisen seudun (38) BKT alitti
30000 euron rajan ja kolmella seudulla
jäätiin jopa alle 20 000 euron rajan
asukasta kohden: alhaisin BKT euroa
asukasta kohdeo oli Kyrönmaan, Koillis-
Savon ja Sisä-Savon seuduilla
Maarianhaminan
70.046 €/as.
Helsingin
49.450 €/as.
Rauman
43.051 €/as.
Vaasan
43.409 €/as.
Tunturi-Lapin
41.702 €/as.
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Tampereen
Turun Loviisan
Lappeenrannan
Pietarsaaren
Kokkolan
Oulun
8. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
BKT:n MUUTOS % ASUKASTA
KOHDEN VUOSINA 2000-2012
BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja
negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja
Äänekosken seudut) vuosien 2000-2012
välillä
BKT:n muutos nousi suhteellisesti eniten
Tunturi-Lapin, Ahvenanmaan maaseudun ja
Pohjois-Lapin seuduilla: Tunturi-Lapin muu-
tos % oli peräti 163 % vuosina 2000-2012.
Muutos % ylitti 50 %:in tason kaikkiaan 38
seudulla: suurista tai keskisuurista seuduis-
ta joukossa olivat Vaasan, Kokkolan, Seinä-
joen, Kuopion, Rovaniemen, Mikkelin ja Tu-
run seudut
Muutos % jäi alle 20 %:iin kahdeksalla
seudulla: Salon (-47,8 %), Äänekosken (-6,3
%), Jämsän (2,4 %), Kouvolan (6,5 %), Kemi-
Tornion (7,3 %), Etelä-Pirkanmaan (14,8 %),
Oulun (18,7 %) ja Sydösterbottensin (19 %)
seuduilla.
Tunturi-Lapin
+163,5 %.
Pohjois-Lapin
+93,5 %.
Pielisen Karjalan
+76,7 %.
Nivala…
+90,6 %.
Ålands landbygds
+100,4 %.
10. 6tilastollista faktaa suurten kaupunkiseutujen merkityksestä 2010-luvulla
1. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunki-
seudulla
2. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa, joiden pinta-ala on alle 2 % koko
maan pinta-alasta
3. 13 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys oli noin 400 000 hlöä ja muun 57 seudun väestön-
vähennys -112 000 hlöä vuosina 2000-2014
4. Vain yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013. Koko
maapinta-alasta noin 93 % oli poismuuttoaluetta
5. Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu alle viides suomalaisista (17,9 %). Maa-
seutualueiden väestö vähentyi noin 218 000 henkilöllä vuosina 1990-2013
6. 13 suurimman kaupunkiseudun osuus oli yli 2/3 osaa BKT:sta, työpaikoista, yrityksistä ja asukkaista
sekä yli 4/5 osaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista
11. Helsingin seutukunta (1)
+ 203 869
Tampereen, Turun
ja Oulun seudut (3)
+134 224
Keskisuuret
seudut* (9)
+61 882
Muut Manner-
Suomen
seudut (54)
- 111 753
* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000
asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
12. Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman
kuntarajoja vuosina 1990-2013
Sisempi
kaupunkialue
+267 304
Ulompi
kaupunkialue
+257 368
Kaupunkien
kehysalue
+120 317
Maa-
seudun
paikallis
-keskus
-11 331
Kaupungin
läheinen
maaseutu
+27 385
Harvaan
asuttu
maaseutu
-113 705
Ydin-
maaseutu
-92 724
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
13. Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu…
• Globaali trendi
• Kaupunkien ja
kaupunkiseutujen kasvua
vahdittavat:
– tuottavuuskehitys
– korkeampi arvonlisäys,
asiantuntijatyön kes-
kittyminen
– keskittymät: yritysten ja
ihmisten fyysinen
läheisyys saa ideat ja
innovaatiot liikkeelle
– kilpailu ja luova tuho
– väestönlisäys luo palve-
lukysyntää
14. …mutta Ruotsin tasoon on vielä matkaa…
• Suomen kaupungistumisaste on
noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja
muiden vanhojen EU-maiden
kehityksestä.
• Suomessa edelleen noin 400 000-
600 000 ihmisen muuttopoten-
tiaali suuriin kaupunkeihin tai
suurille kaupunkiseuduille vuo-
teen 2030 mennessä, jos kehitys
noudattaa esim. Ruotsin
kehitystä.
Suomen kaupungistumis-
aste on noin 70 %
15. 15
…eikä keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö!
NordRegion tutkimus Pohjoismaiden
kehityksestä eri osa-alueilla 2000-
luvulla
Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri
alueiden väestönkehitystä vuosina
2000-2013: sinisellä olevat alueet
kasvavia ja harmaalla olevat
supistuvia
Punaisella viivalla kuvatuille alueille
keskittynyt neljä viidesosaa koko
maan kasvusta: Suomessa Helsinki-
Turku-Tampere-Lahti –vyöhykkeen
sisällä oleva alue ja Oulun seutu
Väestöllisesti kasvavat alueet em.
lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän,
Seinäjoen, Vaasan, Kuopion,
Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla
sekä pistemäisesti muualla maassa.Lähde: NordRegio
20. 0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden
(promillea) vuosina 1972-2012
Muuttoalttius eli muuttajien
määrä suhteessa vastaavan-
ikäiseen väestöön on kasvanut
kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja
keskipitkällä aikavälillä
Muuttoalttius on ylivoimaisesti
korkein 20-24 –vuotiaiden
ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-
alttius on lähes kaksinkertaistunut
1990-luvun alkuun verrattuna
Nuorten 15-19 –vuotiaiden
muuttoalttius on 2,3 kertaistunut
vuosien 1987-2012 välisenä
aikana
Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa
suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –
vuotiaiden muuttoalttius 11
kertaa suurempi kuin 60-64 -
vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
21. Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten
muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013
8860
5963
5149
3699
3346
2111
1935
1085
1663
726
829
579
406
295
528
15760
7098
5789
2665
2770
995
593
1087
469
559
314
110
166
235
-132
-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000
Helsinki
Tampere
Turku
Jyväskylä
Oulu
Kuopio
Joensuu
Vaasa
Lahti
Seinäjoki
Espoo
Pori
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
15-19 v. 20-24 v.
Nuorista 15-19 -
vuotiaista sai
muuttovoittoa
31
kuntaa vuosina
2009-2013
Nuorista 20-24 -
vuotiaista sai
muuttovoittoa
ainoastaan
24
kuntaa vuosina 2009-
2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
22. Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunki-
seutu saa muuttovoittoa
23. KUNTIEN NETTOMUUTON JA
LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN
YHTEYS
Muuttovoittoa sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas
kunta (104/320) vuosina 2009-2013.
Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat
Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja
Seinäjoki
Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten
liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain
laajenevalle vaikutusalueelle
Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä
roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne,
asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen
sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja
kaikkialla
Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa
liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat
liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin
asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
24. Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala,
Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
Yli 40 000 asukkaan kunnista
vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki,
Tampere ja Kuopio.
Muuttotappiota sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi
kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina
2009-2013.
Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki,
Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten
muuttotappioita suhteessa asukaslukuun
saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN VUOSINA 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
2009-2013
25. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
10 eniten
muuttovoittoa
saaneen kunnan
osuus
65,6 %
kaikkien kuntien
muuttovoitosta
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
30. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on
keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-
vuotiaat
Tulomuuttajienkeskimääräisettulot
Työlliset muuttajat Muut muuttajat Graafin luvuissa ovat
mukana kaikki tulo-
muuttajat, jotka ovat
muuttaneet kuntien
välillä vuonna 2012
Työllisten ja ei-työllisten
muuttajien keskimääräi-
set tulot kasvoivat
tasaisesti iän mukana
Työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
olivat 2-3 kertaa kor-
keammat kuin ei-
työllisten eri ikäryhmis-
sä
31. TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT
MAAKUNITTAIN VUOSINA 2010-2012
Työllisten nettomuutto on yksi tärkeimmistä
muuttoliikkeen indikaattoreista sen suurten
positiivisten tai negatiivisten kerrannais-
vaikutuksten vuoksi: työllisten muutoilla on
keskeinen vaikutus alueiden olemassa
olevaan ja varsinkin tulevaan elinvoimaan!
Vain neljä maakuntaa sai muuttovoittoa
työllisistä (=työssä olevat) muuttajista
vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa,
Kanta-Häme ja Päijät-Häme
Työllisten muuttovoitot keskittyivät erittäin
vahvasti vain Uudellemaalle: Uusimaa sai
muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406
henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista
maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä
vuosina 2010-2012
Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muut-
totappiota Pohjois-Pohjanmaa (-2227), Keski-
Suomi (-1163), Lappi (-1142) ja Pohjois-
Karjala (-1073)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Uusimaa
Kanta-Häme
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Pohjois-
Karjala
Kainuu
Pohjois-
Pohjanmaa
Lappi
Kainuu
Kainuu
Etelä-Savo
Pohjois-
Savo
Etelä-Karjala
Kymen-
laakso
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä-
PohjanmaaKeski-
Suomi
Keski-
Pohjanmaa
Varsinais-
Suomi
32. TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT
SEUTUKUNNITTAIN VUOSINA
2010-2012
Vain 15 seutukuntaa sai muuttovoittoa
työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012
Helsingin seudun työllisten muuttovoitto
oli täysin omaa luokkaansa muihin
seutuihin verrattuna: Helsingin seutu sai
työllisistä 10 300 henkilöä muuttovoittoa
vuosina 2010-2013
Tampereen seutu sai työllisistä muutto-
voittoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-
2012. Muiden muuttovoittoisten seutujen
muuttovoitot vaihtelivat 9-370 henkilön
välillä
Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua:
eniten työllisistä saivat määrällistä muut-
totappiota Joensuun, Kemi-Tornion,
Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän
seudut, joiden työllisten muuttotappio
nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi-
Lapin
Vaasan
LahdenHämeen-
linnan
Tampereen
Pohjois-
Lapin
Vaasan
35. HIIPUUKO
NURMIJÄRVI –ILMIÖ?
Suurten kaupunkien kehyskuntien
tulomuutot hiipuneet
Onko kyse a) väliaikainen ilmiö
talouden suhdannevaihteluiden
vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten
ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja
asumispreferensseissä
Käänne vuoden 2008 finanssi-kriisin
jälkeen : talouden taantuma
varovaisuus ja epäluottamus talou-
den kehittymisen suhteen
pankkien kiristyneet lainaehdot
vakuusarvojen eriytyminen
36. 16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-2004 2005-2009 2010-2014
Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)
Suurten keskuskaupunkien
muuttovoitot viisinkertaistuivat
vuosina 2010-2014 vuosiin 2005-
2009 verrattuna!
Helsingin muuttovoitto (13 244) oli
noin puolet keskuskaupunkien
yhteenlasketusta muuttovoitosta :
Helsinki sai vielä muuttotappiota
vuosina 2000-2004 ja Turku
vuosina 2005-2009
Suurten kaupunkien kehyskuntien
muuttovoitot vähentyivät merkit-
tävästi vuoden 2010 jälkeen: 12
kehyskuntaa 44:stä sai muuttotap-
piota vuosina 2010-2014
SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN
(44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
37. KESKUS-
KAUPUNGIT
2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Helsinki -1652 518 13244
Tampere 5706 2861 5164
Oulu 6177 1705 3497
Turku 1112 -1541 3555
Jyväskylä 4807 1471 1189
KESKUSKAUPUNGIT
YHTEENSÄ 16150 5014 26649
Viisi suurinta keskuskaupunkia
saivat muuttovoittoa kuntien
välisestä muuttoliikkeestä
yhteensä 47 800 henkilöä
vuosina 2000-2014
Helsinki sai muuttotappiota
kuntien välisestä muuttoliikkeestä
2000-luvun alussa ja pientä
muuttovoittoa vuosina 2005-
2009, jonka jälkeen muuttovoitot
ovat 25 kertaistuneet
Turun muuttovoitto on kasvanut
merkittävästi, Tampereen säilynyt
samalla korkealla tasolla ja
Jyväskylän ja Oulun vähentyneet
2000-luvun aikana
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO-
LIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
38. SUURTEN KAUPUNKIEN
KEHYSKUNNAT
2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Metropolialueen
kehyskunnat 17930 10855 3232
Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791
Oulun kehyskunnat 2727 2246 15
Turun kehyskunnat 4210 4364 741
Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562
SUURTEN KAUPUNKIEN
KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341
Viiden suuren keskuskaupungin
kaikki kehyskunnat saivat kuntien
välisestä muuttoliikkeestä muut-
tovoittoa yhteensä 69 000
henkilöä vuosina 2000-2014
Kehyskunnat saivat noin neljä
kertaa vähemmän muuttovoittoa
vuosina 2010-2014 kuin
aikaisemmin 2000-luvulla
Helsingin, Oulun ja Turun seudun
kehyskuntien muuttovoitot ovat
vähentyneet vuosina 2010-2014
eniten aikaisempaan kehitykseen
verrattuna: metropolialueen
kehyskunnat saivat vuosina 2010-
2014 noin kuusi kertaa vähemmän
muuttovoittoa kuin 2000-luvun
alussa
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO
KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
39. KUNTA 2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Espoo 5981 331 2170
Helsinki -1652 518 13244
Hyvinkää 354 688 284
Järvenpää 493 -120 75
Kauniainen -178 -16 487
Kerava 469 1057 -84
Kirkkonummi 1852 1570 -296
Lohja 968 1021 -44
Mäntsälä 1062 1173 295
Nurmijärvi 2848 1296 331
Sipoo 798 1096 550
Tuusula 1996 947 106
Vantaa 47 676 -680
Vihti 1240 1166 38
METROPOLI-
ALUE 16278 11403 16476
METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
Metropolialueen kunnat saivat muutto-
voittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä
yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000-
2014: muuttovoitto oli määrällisesti sa-
malla tasolla 2000-luvun alussa ja viime
vuosina, mutta suurin muutos on tapah-
tunut kehyskuntien ja Helsingin välisessä
suhteessa
Helsingin kaupungin muuttovoiton osuus oli
koko seudun muuttovoitosta
-0 % vuosina 2000-2004
4,5 % vuosina 2005-2009
80,4 % vuosina 2010-2014
Helsingin seudun kehyskuntien muut-
tovoitot vähentyivät merkittävästi (kuusin-
kertaisesti) vuosina 2010-2014 aikai-
sempaan kehitykseen verrattuna lähes
kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja
ja Vantaa saivat muuttotappiota vuosina
2010-2014. Helsingin ohella vain Kauni-
aisten muuttovoitot kasvaneet viime
vuosina.
40. KUNTA 2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Hämeenkyrö 136 346 101
Kangasala 1475 1178 144
Lempäälä 1261 1532 1059
Nokia 1352 1640 574
Orivesi 138 205 24
Pirkkala 1653 1160 1183
Pälkäne 192 307 -121
Tampere 5706 2861 5164
Vesilahti 251 584 56
Ylöjärvi 1226 1675 771
TAMPEREEN
SEUTU 13390 11488 8955
TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
Tampereen seutu sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000-
2014: muuttovoitto oli määrällisesti
suurimmillaan vuosina 2000-2004
Tampereen kaupungin muuttovoiton
osuus oli koko seudun muuttovoitosta
42,6 % vuosina 2000-2004
24,9 % vuosina 2005-2009
57,7 % vuosina 2010-2014
Tampereen seudun kehyskuntien muut-
tovoitot vähentyivät vuosina 2010-2014
aikaisempaan kehitykseen verrattuna
erityisesti Kangasalalla, Nokialla,
Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli
ainoa seudun kunnista, joka kärsi
muuttotappiota vuosina 2010-2014
41. KUNTA 2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Kaarina 1218 1348 415
Lieto 776 517 681
Masku 576 816 130
Mynämäki 217 25 -128
Naantali 736 699 67
Nousiainen 162 241 -96
Paimio -36 361 39
Raisio 100 85 -413
Rusko 389 109 63
Sauvo 72 163 -17
Turku 1112 -1541 3555
TURUN
SEUTU 5322 2823 4296
TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
Turun seudun kunnat saivat muutto-voittoa
maan sisäisestä muuttoliik-keestä yhteensä
12 400 henkilöä vuosina 2000-2014:
muuttovoitto oli määrällisesti samalla tasolla
2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta
suurin muutos tapahtui kehyskuntien ja
Turun välisessä suhteessa
Turun kaupungin muuttovoiton osuus oli
koko seudun muuttovoitosta
20,9 % vuosina 2000-2004
-0 % vuosina 2005-2009
82,8 % vuosina 2010-2014
Turun seudun kehyskuntien muutto-voitot
vähentyivät merkittävästi (noin
kuusinkertaisesti) vuosina 2010-2014
aikaisempaan kehitykseen verrattuna lähes
kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa.
Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo
kärsivät muuttotappiota vuosina 2010-2014.
42. ”PAIKKOJEN LAATU” RATKAISEE ASUKKAIDEN, YRITYSTEN JA
INVESTOINTIEN SIJOITTUMISEN ALUEELLE
• Kovat vetovoimatekijät: alueen
yleinen kehitys, työ- ja työpaik-
kakehitys, koulutustarjonta ja
opiskelumahdollisuudet sekä
sijainti
• Pehmeät vetovoimatekijät:
asuminen, asuin- ja elinympä-
ristön laatu, mieli- ja maine-
kuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis,
vetovoimamarkkinat, vapaa-
aika, tapahtumat jne.
• Kolmannet tekijät: kotipaikka,
ystävät, sukulaiset, henkilö-
kohtaiset verkostot ja paikkaan
liitetyt tunneperustaiset tekijät.
43. ENNEN:
Ihmiset muuttavat sinne
missä on työpaikkoja tai
mistä oletettiin löyty-
vän potentiaalisimmat
työmahdollisuudet
JATKOSSA:
Työpaikat siirtyvät tai
hakeutuvat sinne, missä
on paljon koulutettuja
ihmisiä tai tiettyjen
toimialojen keskittymiä
tai ne koetaan tulevai-
suuden kannalta poten-
tiaalisiksi paikoiksi
45. VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN
KEHITYS KUUDESSA SUURESSA
KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-
2013
Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa
kaupungissa oli yhteensä 14 500
vieraskielistä eli muita kuin suomen-,
ruotsin- tai saamenkielistä
Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten
määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes
yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on
asukkaita
Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000
henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä
aikana. Vieraskielisten määrä 10-16
kertaistui kaikissa suurissa kaupun-
geissa alle neljännesvuosisadassa.
Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %)
vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000
(5,3 %) vuoden 2013 lopussa:
vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui
vuosina 1990-2013
31949
78469
27515
16704
13835
5976
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
1990 1995 2000 2005 2010 2013
Espoo Helsinki Vantaa
Turku Tampere Oulu
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
49. Asuminen erilaistuu ja moninaistuu…
• Asuinalueet erilaistuvat SIJAINNIN, maineen,
kulkuyhteyksien, palveluiden ja hinnan perusteella:
”Monta Helsinkiä, monta metropolialueen sisäistä
asuntomarkkinaa”.
• Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti,
mutta eriytymiskehitys jatkuu eri alueiden ja
väestöryhmien välillä: pienten asuntojen kysyntä
lisääntyy, täydennys-rakentamista, rakennusten
käyttötarkoituksen muut-tamista, korkeampia
rakennuksia jne.
• Elämänapojen sukupolvenvaihdos: asumiseen
liittyvät arvot ja arvostukset, vuokralla-asuminen
yleistyy. Suuret kaupungit kasvavat sisäänpäin.
Nurmijärvi –ilmiöstä siirrytään Helsinki ilmiöön!
• Asuntojen arvonmuodostus eriytyy alueellisesti.
Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät,
vakuusvaatimukset kiristyvät, asuntomarkkinat
polarisoituvat.
50. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUNTO-
MARKKINOIDEN ERITYISPIIRTEITÄ
Lisääntyvä pendelöinti:
Pääkaupunkiseudulle pendelöi 123 000 hlöä (2012)
Joka viides pk-seudulla työskentelevä tulee alueen
ulkopuolelta
Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km
vuosikymmenessä
Väestönkasvu keskittyy edelleen Helsingin
vaikutusalueelle (noin 100 km kehä) ja
pääkaupunkiseudulle
Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen 50 vuoden
aikana noin 930 000 henkilöllä, josta Uudenmaan osuus
on lähes neljä viidesosaa (77 %)
Helsingin väkiluku kasvaa väestöennusteiden mukaan
noin 84 000 henkilöllä ja Helsingin seutu noin 228 000
henkilöllä vuoteen 2030 mennessä
Kaupunkiseudun sisäisten lähimuuttojen ja
maahanmuuttojen merkitys kasvaa
Helsingin seudun krooninen asuntotuotantotarve:
VTT:n laskelmien mukaan alueelle tarvitaan 179000-
206000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä eli noin
10 000 uutta asuntoa vuodessa
Asuntokunnat pienenevät edelleen (nyt 1,9 hlöä) ja
samanaikaisesti asumisväljyys kasvaa
Pääkaupunkiseudun osa-alueiden välinen segregaatio-
kehitys voi kiihtyä nykyiseen verrattuna.
51. Yhden henkilön asuntokuntien osuus (%) Helsingissä,
Espoossa ja Vantaalla vuosina 1985-2013
Yhden henkilön asuntokuntia oli
noin 117000 vuonna 1985 ja
230000 vuoden 2013 lopussa
(muutos 96,6 %)
Helsingissä oli yhden hengen
asuntokuntia 40 % vuonna 1985
ja noin 49 % vuoden 2013
lopussa
Espoossa ja Vantaalla oli yhden
hengen asuntokuntia 23-24 %
vuonna 1985 ja 36-38 % vuoden
2013 lopussa
Yhden henkilön asuntokuntia oli
pääkaupunkiseudulla
44 %
kaikista asuntokunnista vuoden
2013 lopussa.
20
23
26
29
32
35
38
41
44
47
50
53
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013
Helsinki Espoo Vantaa
Lähde: Tilastokeskus, asuminen -tietokanta
55. Liikkuminen, vyöhykkeet ja nauhakaupungit nousevat keskiöön
• Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä.
Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin
yhteydet). Vähitellen muodostuu suuralueen tai
laajan työssäkäyntialueen yhtenäiset
työmarkkinat
• Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen
tai menestymättömyyden elinehdoksi:
keskeinen huomio liikkuviin ihmisiin ja keskeisiin
avainryhmiin
• Asemanseudut nousevat kaupunkipolitiikan
keskiöön elävinä kaupunkiympäristöinä: kohtaa-
mispaikkoja / keskittymiä, joihin hakeutuu yksi-
tyisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja
kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
• Kevyt- ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa ja
kasvavien kaupunkiseutujen sisäiset
liikenneratkaisut
57. PAINOPISTE SIIRTYY
KAUPUNKISEUDUILTA
KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN!
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet
työssäkäynnin, asutus- ja työ-
paikkakeskittymien ja liikkuvuuden
näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen
vyöhyke (Helsinki-Turku-
Tampere)
② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-
Seinäjoki-Kokkola)
③ Itäisen ja keskisen Suomen
vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-
Joensuu)
④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu)
Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos
Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
58. Kartassa on verrattu työikäisten määrän
kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023
välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan
tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita:
työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja
poistutaan 62-vuotiaana
Työikäisten määrä vähenee 57 500
henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan
väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä
Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka
neljännessä (74) kunnassa vuosina 2013-
2023 ja vähenee kolmessa neljästä
kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy
pääväylien varrelle tai niiden
vaikutusalueelle
Työikäisten määrän muutos yhdistettynä
kuntatalouden haasteisiin lisää
merkittävästi kuntien välisiä eroja ja
taloudellista liikkumavaraa
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN
MUUTOS VUOSINA 2013-2023
Lähde: Tilastokeskus,
Kartta: Timo Widbom 2014
Analyysi: Timo Aro 2015
(valmistumassa)
59. MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ ALUERAKENTEEN KEHITYKSESTÄ
VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA ?
Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen ja elämäntyylien
muuttuminen:
• Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa
• Jälkijättöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset
asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot,
senioriasuminen, maahanmuuttajat jne.
Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue:
• Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden
imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten
välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja
palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008)
Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen
kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
• Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja
koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuun
sekä asuinalueiden brändäykseen liittyvillä tekijöillä
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen
ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa
elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.
Kartta: Tilastokeskus, Kuntaliitto
60. 13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS
VUOSINA 2013-2040
• 13 suurimman kaupunkiseudun
väestö lisääntyy Tilastokeskuksen
väestöennusteen mukaan 456 000
henkilöllä vuoteen 2040 mennessä!
• Helsingin seudun väkiluku lisääntyy
315 000 henkilöllä eli hieman yli
viidenneksellä nykyiseen verrattuna.
• Oulun, Tampereen ja Turun yhteen-
laskettu väestönlisäys yhteensä noin
162 000 henkilöä
• Väestö lisääntyy suhteellisesti eniten
Helsingin, Oulun, Tampereen ja
Vaasan seuduilla
KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU2013 VÄKILUKU2040 MUUTOSABS. MUUTOS%
Helsingin 1461191 1776599 315408 21,6
Oulun 236473 285760 49287 20,8
Tampereen 386625 462344 75719 19,6
Vaasan 95618 111524 15906 16,6
Jyväskylän 179031 207707 28676 16
Hämeenlinnan 95322 109415 14093 14,8
Seinäjoen 126437 141775 15338 12,1
Turun 315962 352745 36783 11,6
Kuopion 124218 134242 10024 8,1
Lahden 203522 219893 16371 8
Joensuun 124294 127728 3434 2,8
Lappeenrannan 89886 90764 878 1
Porin 137594 136826 -768 -0,6
YHTEENSÄ13SEUTUKUNTAA 2179907 2636227 456320 16,3
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
61. ”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään,
on osattava myös pudota ja noustava sen
jälkeen uudelleen ”
- Argentiinalainen sananlasku -