SlideShare uma empresa Scribd logo
1 de 62
Baixar para ler offline
Muuttoliike ja kaupungistuminen
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
17.3.2015, Helsinki
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina
Esityksen pääkohdat
1.Suurten ja keskisuurten
kaupunkiseutujen kehitys-
kuva 2010-luvulla
2.Muuttoliikkeen
kaupungistumisen
muutosvoimana
1. Suurten ja keskisuurten
kaupunkiseutujen kehityskuva 2010-
luvulla
Aluehierarkia de facto keväällä 2015
• Metropolialue
– Metropolialue
– Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä)
– Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäynti-
alue
• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut
– 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden,
Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun,
Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan)
– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopi-
muksellisten järjestelyiden piirissä
• Seutukaupungit, seutukeskukset
– Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia
– Maakuntien 2- tai 3 –keskukset
• Muut kunnat
– Pienet kunnat
– Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja
supistuvia)
SUURET JA KESKISUURET
KAUPUNKISEUDUT N Y T !
 Asuu 2/3 suomalaisesta
 Tuottaa 2/3 BKT:sta
 Sijaitsee 2/3 työpaikasta ja
yrityksestä
 Vastaa 4/5 tutkimus-ja
tuotekehitystoiminnasta
 ENTÄ TULEVINA
VUOSIKYMMENINÄ?
BKT EUROA ASUKASTA KOHTI
SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2012
 Maarianhaminan BKT oli peräti 70 000
€/asukas. Luku oli täysin omaa luok-
kaansa muihin seutuihin verrattuna
vuonna 2012
 BKT ylitti 40 000 asukasta kohden vain
viidellä seudulla vuoden 2012 lopussa:
Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan,
Rauman ja Tunturi-Lapin (!) seuduilla
 BKT ylitti 35 000 euron rajan em. lisäksi
seitsemällä muulla seudulla: Tampereen,
Turun, Pietarsaaren, Lappeenrannan,
Oulun, Loviisan ja Kokkolan seuduilla
 Lähes joka toisen seudun (38) BKT alitti
30000 euron rajan ja kolmella seudulla
jäätiin jopa alle 20 000 euron rajan
asukasta kohden: alhaisin BKT euroa
asukasta kohdeo oli Kyrönmaan, Koillis-
Savon ja Sisä-Savon seuduilla
Maarianhaminan
70.046 €/as.
Helsingin
49.450 €/as.
Rauman
43.051 €/as.
Vaasan
43.409 €/as.
Tunturi-Lapin
41.702 €/as.
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Tampereen
Turun Loviisan
Lappeenrannan
Pietarsaaren
Kokkolan
Oulun
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
BKT:n MUUTOS % ASUKASTA
KOHDEN VUOSINA 2000-2012
 BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja
negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja
Äänekosken seudut) vuosien 2000-2012
välillä
 BKT:n muutos nousi suhteellisesti eniten
Tunturi-Lapin, Ahvenanmaan maaseudun ja
Pohjois-Lapin seuduilla: Tunturi-Lapin muu-
tos % oli peräti 163 % vuosina 2000-2012.
 Muutos % ylitti 50 %:in tason kaikkiaan 38
seudulla: suurista tai keskisuurista seuduis-
ta joukossa olivat Vaasan, Kokkolan, Seinä-
joen, Kuopion, Rovaniemen, Mikkelin ja Tu-
run seudut
 Muutos % jäi alle 20 %:iin kahdeksalla
seudulla: Salon (-47,8 %), Äänekosken (-6,3
%), Jämsän (2,4 %), Kouvolan (6,5 %), Kemi-
Tornion (7,3 %), Etelä-Pirkanmaan (14,8 %),
Oulun (18,7 %) ja Sydösterbottensin (19 %)
seuduilla.
Tunturi-Lapin
+163,5 %.
Pohjois-Lapin
+93,5 %.
Pielisen Karjalan
+76,7 %.
Nivala…
+90,6 %.
Ålands landbygds
+100,4 %.
5aluerakenteeseen vaikuttavaa muutosvoimaa
MUUTOS-
VOIMAT
2.
Polarisaatio
3.
Vyöhykkeisyys
4.
Liikkuvuus
5.
Moni-
kulttuurisuus
1.
Piikikkyys
6tilastollista faktaa suurten kaupunkiseutujen merkityksestä 2010-luvulla
1. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunki-
seudulla
2. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa, joiden pinta-ala on alle 2 % koko
maan pinta-alasta
3. 13 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys oli noin 400 000 hlöä ja muun 57 seudun väestön-
vähennys -112 000 hlöä vuosina 2000-2014
4. Vain yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013. Koko
maapinta-alasta noin 93 % oli poismuuttoaluetta
5. Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu alle viides suomalaisista (17,9 %). Maa-
seutualueiden väestö vähentyi noin 218 000 henkilöllä vuosina 1990-2013
6. 13 suurimman kaupunkiseudun osuus oli yli 2/3 osaa BKT:sta, työpaikoista, yrityksistä ja asukkaista
sekä yli 4/5 osaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista
Helsingin seutukunta (1)
+ 203 869
Tampereen, Turun
ja Oulun seudut (3)
+134 224
Keskisuuret
seudut* (9)
+61 882
Muut Manner-
Suomen
seudut (54)
- 111 753
* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000
asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman
kuntarajoja vuosina 1990-2013
Sisempi
kaupunkialue
+267 304
Ulompi
kaupunkialue
+257 368
Kaupunkien
kehysalue
+120 317
Maa-
seudun
paikallis
-keskus
-11 331
Kaupungin
läheinen
maaseutu
+27 385
Harvaan
asuttu
maaseutu
-113 705
Ydin-
maaseutu
-92 724
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu…
• Globaali trendi
• Kaupunkien ja
kaupunkiseutujen kasvua
vahdittavat:
– tuottavuuskehitys
– korkeampi arvonlisäys,
asiantuntijatyön kes-
kittyminen
– keskittymät: yritysten ja
ihmisten fyysinen
läheisyys saa ideat ja
innovaatiot liikkeelle
– kilpailu ja luova tuho
– väestönlisäys luo palve-
lukysyntää
…mutta Ruotsin tasoon on vielä matkaa…
• Suomen kaupungistumisaste on
noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja
muiden vanhojen EU-maiden
kehityksestä.
• Suomessa edelleen noin 400 000-
600 000 ihmisen muuttopoten-
tiaali suuriin kaupunkeihin tai
suurille kaupunkiseuduille vuo-
teen 2030 mennessä, jos kehitys
noudattaa esim. Ruotsin
kehitystä.
Suomen kaupungistumis-
aste on noin 70 %
15
…eikä keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö!
 NordRegion tutkimus Pohjoismaiden
kehityksestä eri osa-alueilla 2000-
luvulla
 Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri
alueiden väestönkehitystä vuosina
2000-2013: sinisellä olevat alueet
kasvavia ja harmaalla olevat
supistuvia
 Punaisella viivalla kuvatuille alueille
keskittynyt neljä viidesosaa koko
maan kasvusta: Suomessa Helsinki-
Turku-Tampere-Lahti –vyöhykkeen
sisällä oleva alue ja Oulun seutu
 Väestöllisesti kasvavat alueet em.
lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän,
Seinäjoen, Vaasan, Kuopion,
Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla
sekä pistemäisesti muualla maassa.Lähde: NordRegio
2. Muuttoliike kaupungistumisen
muutosvoimana
Muuttoliike on
pirullinen yhteiskun-
nallinen ja alueel-
linen ilmiö…
Noin 900 000 muuttoa vuodessa
Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita
0
50
100
150
200
250
15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat
30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden
(promillea) vuosina 1972-2012
 Muuttoalttius eli muuttajien
määrä suhteessa vastaavan-
ikäiseen väestöön on kasvanut
kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja
keskipitkällä aikavälillä
 Muuttoalttius on ylivoimaisesti
korkein 20-24 –vuotiaiden
ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-
alttius on lähes kaksinkertaistunut
1990-luvun alkuun verrattuna
 Nuorten 15-19 –vuotiaiden
muuttoalttius on 2,3 kertaistunut
vuosien 1987-2012 välisenä
aikana
 Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa
suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –
vuotiaiden muuttoalttius 11
kertaa suurempi kuin 60-64 -
vuotiailla
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten
muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013
8860
5963
5149
3699
3346
2111
1935
1085
1663
726
829
579
406
295
528
15760
7098
5789
2665
2770
995
593
1087
469
559
314
110
166
235
-132
-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000
Helsinki
Tampere
Turku
Jyväskylä
Oulu
Kuopio
Joensuu
Vaasa
Lahti
Seinäjoki
Espoo
Pori
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
15-19 v. 20-24 v.
Nuorista 15-19 -
vuotiaista sai
muuttovoittoa
31
kuntaa vuosina
2009-2013
Nuorista 20-24 -
vuotiaista sai
muuttovoittoa
ainoastaan
24
kuntaa vuosina 2009-
2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunki-
seutu saa muuttovoittoa
KUNTIEN NETTOMUUTON JA
LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN
YHTEYS
 Muuttovoittoa sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas
kunta (104/320) vuosina 2009-2013.
Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat
Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja
Seinäjoki
 Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten
liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain
laajenevalle vaikutusalueelle
 Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä
roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne,
asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen
sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja
kaikkialla
 Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa
liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat
liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin
asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014
Kartta: Timo Widbom 2014
 Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala,
Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.
 Yli 40 000 asukkaan kunnista
vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki,
Tampere ja Kuopio.
 Muuttotappiota sai kuntien välisestä
muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi
kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina
2009-2013.
 Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa
asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki,
Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.
 Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten
muuttotappioita suhteessa asukaslukuun
saivat Kotka, Salo ja Kouvola.
KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN VUOSINA 2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kartta: Timo Widbom
Analyysi: Timo Aro
2009-2013
11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
10 eniten
muuttovoittoa
saaneen kunnan
osuus
65,6 %
kaikkien kuntien
muuttovoitosta
2009-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
-539
-557
-599
-600
-660
-663
-712
-729
-761
-767
-801
-843
-870
-898
-925
-1023
-1075
-1089
-1226
-1501
-1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0
Mänttä-Vilppula
Rovaniemi
Savonlinna
Alajärvi
Kitee
Siikajoki
Pudasjärvi
Jämsä
Pietarsaari
Kauhava
Tornio
Vantaa
Varkaus
Salo
Kuusamo
Kotka
Kemi
Raahe
Kouvola
Kajaani
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Muuttoliikkeen valikoivuus lisää alue-eroja
Muuttajien profiili,
rakenne
Muuttajien määrä
Ei-työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
vuodessa
7.700 €
Työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
vuodessa
29.000 €
Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on
keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65-
vuotiaat
Tulomuuttajienkeskimääräisettulot
Työlliset muuttajat Muut muuttajat Graafin luvuissa ovat
mukana kaikki tulo-
muuttajat, jotka ovat
muuttaneet kuntien
välillä vuonna 2012
 Työllisten ja ei-työllisten
muuttajien keskimääräi-
set tulot kasvoivat
tasaisesti iän mukana
 Työllisten muuttajien
keskimääräiset tulot
olivat 2-3 kertaa kor-
keammat kuin ei-
työllisten eri ikäryhmis-
sä
TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT
MAAKUNITTAIN VUOSINA 2010-2012
 Työllisten nettomuutto on yksi tärkeimmistä
muuttoliikkeen indikaattoreista sen suurten
positiivisten tai negatiivisten kerrannais-
vaikutuksten vuoksi: työllisten muutoilla on
keskeinen vaikutus alueiden olemassa
olevaan ja varsinkin tulevaan elinvoimaan!
 Vain neljä maakuntaa sai muuttovoittoa
työllisistä (=työssä olevat) muuttajista
vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa,
Kanta-Häme ja Päijät-Häme
 Työllisten muuttovoitot keskittyivät erittäin
vahvasti vain Uudellemaalle: Uusimaa sai
muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406
henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista
maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä
vuosina 2010-2012
 Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muut-
totappiota Pohjois-Pohjanmaa (-2227), Keski-
Suomi (-1163), Lappi (-1142) ja Pohjois-
Karjala (-1073)
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Uusimaa
Kanta-Häme
Päijät-Häme
Pirkanmaa
Pohjois-
Karjala
Kainuu
Pohjois-
Pohjanmaa
Lappi
Kainuu
Kainuu
Etelä-Savo
Pohjois-
Savo
Etelä-Karjala
Kymen-
laakso
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä-
PohjanmaaKeski-
Suomi
Keski-
Pohjanmaa
Varsinais-
Suomi
TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT
SEUTUKUNNITTAIN VUOSINA
2010-2012
 Vain 15 seutukuntaa sai muuttovoittoa
työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012
 Helsingin seudun työllisten muuttovoitto
oli täysin omaa luokkaansa muihin
seutuihin verrattuna: Helsingin seutu sai
työllisistä 10 300 henkilöä muuttovoittoa
vuosina 2010-2013
 Tampereen seutu sai työllisistä muutto-
voittoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-
2012. Muiden muuttovoittoisten seutujen
muuttovoitot vaihtelivat 9-370 henkilön
välillä
 Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua:
eniten työllisistä saivat määrällistä muut-
totappiota Joensuun, Kemi-Tornion,
Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän
seudut, joiden työllisten muuttotappio
nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
Kartta: Timo Widbom 2015
Analyysi: Timo Aro 2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi-
Lapin
Vaasan
LahdenHämeen-
linnan
Tampereen
Pohjois-
Lapin
Vaasan
Case Helsingin seutu
+298
miljoonaa euroa
(laskennallinen hyöty työllisten
muuttovoitto x työllisten
keskimääräiset tulot)
Nurmijärvi –ilmiöstä Helsinki –ilmiöön!
HIIPUUKO
NURMIJÄRVI –ILMIÖ?
 Suurten kaupunkien kehyskuntien
tulomuutot hiipuneet
 Onko kyse a) väliaikainen ilmiö
talouden suhdannevaihteluiden
vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten
ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja
asumispreferensseissä
 Käänne vuoden 2008 finanssi-kriisin
jälkeen : talouden taantuma 
varovaisuus ja epäluottamus talou-
den kehittymisen suhteen 
pankkien kiristyneet lainaehdot 
vakuusarvojen eriytyminen
16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-2004 2005-2009 2010-2014
Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)
 Suurten keskuskaupunkien
muuttovoitot viisinkertaistuivat
vuosina 2010-2014 vuosiin 2005-
2009 verrattuna!
 Helsingin muuttovoitto (13 244) oli
noin puolet keskuskaupunkien
yhteenlasketusta muuttovoitosta :
Helsinki sai vielä muuttotappiota
vuosina 2000-2004 ja Turku
vuosina 2005-2009
 Suurten kaupunkien kehyskuntien
muuttovoitot vähentyivät merkit-
tävästi vuoden 2010 jälkeen: 12
kehyskuntaa 44:stä sai muuttotap-
piota vuosina 2010-2014
SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN
(44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
KESKUS-
KAUPUNGIT
2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Helsinki -1652 518 13244
Tampere 5706 2861 5164
Oulu 6177 1705 3497
Turku 1112 -1541 3555
Jyväskylä 4807 1471 1189
KESKUSKAUPUNGIT
YHTEENSÄ 16150 5014 26649
 Viisi suurinta keskuskaupunkia
saivat muuttovoittoa kuntien
välisestä muuttoliikkeestä
yhteensä 47 800 henkilöä
vuosina 2000-2014
 Helsinki sai muuttotappiota
kuntien välisestä muuttoliikkeestä
2000-luvun alussa ja pientä
muuttovoittoa vuosina 2005-
2009, jonka jälkeen muuttovoitot
ovat 25 kertaistuneet
 Turun muuttovoitto on kasvanut
merkittävästi, Tampereen säilynyt
samalla korkealla tasolla ja
Jyväskylän ja Oulun vähentyneet
2000-luvun aikana
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO-
LIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
SUURTEN KAUPUNKIEN
KEHYSKUNNAT
2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Metropolialueen
kehyskunnat 17930 10855 3232
Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791
Oulun kehyskunnat 2727 2246 15
Turun kehyskunnat 4210 4364 741
Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562
SUURTEN KAUPUNKIEN
KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341
 Viiden suuren keskuskaupungin
kaikki kehyskunnat saivat kuntien
välisestä muuttoliikkeestä muut-
tovoittoa yhteensä 69 000
henkilöä vuosina 2000-2014
 Kehyskunnat saivat noin neljä
kertaa vähemmän muuttovoittoa
vuosina 2010-2014 kuin
aikaisemmin 2000-luvulla
 Helsingin, Oulun ja Turun seudun
kehyskuntien muuttovoitot ovat
vähentyneet vuosina 2010-2014
eniten aikaisempaan kehitykseen
verrattuna: metropolialueen
kehyskunnat saivat vuosina 2010-
2014 noin kuusi kertaa vähemmän
muuttovoittoa kuin 2000-luvun
alussa
SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO
KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
KUNTA 2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Espoo 5981 331 2170
Helsinki -1652 518 13244
Hyvinkää 354 688 284
Järvenpää 493 -120 75
Kauniainen -178 -16 487
Kerava 469 1057 -84
Kirkkonummi 1852 1570 -296
Lohja 968 1021 -44
Mäntsälä 1062 1173 295
Nurmijärvi 2848 1296 331
Sipoo 798 1096 550
Tuusula 1996 947 106
Vantaa 47 676 -680
Vihti 1240 1166 38
METROPOLI-
ALUE 16278 11403 16476
METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
 Metropolialueen kunnat saivat muutto-
voittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä
yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000-
2014: muuttovoitto oli määrällisesti sa-
malla tasolla 2000-luvun alussa ja viime
vuosina, mutta suurin muutos on tapah-
tunut kehyskuntien ja Helsingin välisessä
suhteessa
 Helsingin kaupungin muuttovoiton osuus oli
koko seudun muuttovoitosta
 -0 % vuosina 2000-2004
 4,5 % vuosina 2005-2009
 80,4 % vuosina 2010-2014
 Helsingin seudun kehyskuntien muut-
tovoitot vähentyivät merkittävästi (kuusin-
kertaisesti) vuosina 2010-2014 aikai-
sempaan kehitykseen verrattuna lähes
kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja
ja Vantaa saivat muuttotappiota vuosina
2010-2014. Helsingin ohella vain Kauni-
aisten muuttovoitot kasvaneet viime
vuosina.
KUNTA 2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Hämeenkyrö 136 346 101
Kangasala 1475 1178 144
Lempäälä 1261 1532 1059
Nokia 1352 1640 574
Orivesi 138 205 24
Pirkkala 1653 1160 1183
Pälkäne 192 307 -121
Tampere 5706 2861 5164
Vesilahti 251 584 56
Ylöjärvi 1226 1675 771
TAMPEREEN
SEUTU 13390 11488 8955
TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
 Tampereen seutu sai muuttovoittoa
maan sisäisestä muuttoliikkeestä
yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000-
2014: muuttovoitto oli määrällisesti
suurimmillaan vuosina 2000-2004
 Tampereen kaupungin muuttovoiton
osuus oli koko seudun muuttovoitosta
 42,6 % vuosina 2000-2004
 24,9 % vuosina 2005-2009
 57,7 % vuosina 2010-2014
 Tampereen seudun kehyskuntien muut-
tovoitot vähentyivät vuosina 2010-2014
aikaisempaan kehitykseen verrattuna
erityisesti Kangasalalla, Nokialla,
Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli
ainoa seudun kunnista, joka kärsi
muuttotappiota vuosina 2010-2014
KUNTA 2000-
2004
2005-
2009
2010-
2014
Kaarina 1218 1348 415
Lieto 776 517 681
Masku 576 816 130
Mynämäki 217 25 -128
Naantali 736 699 67
Nousiainen 162 241 -96
Paimio -36 361 39
Raisio 100 85 -413
Rusko 389 109 63
Sauvo 72 163 -17
Turku 1112 -1541 3555
TURUN
SEUTU 5322 2823 4296
TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
 Turun seudun kunnat saivat muutto-voittoa
maan sisäisestä muuttoliik-keestä yhteensä
12 400 henkilöä vuosina 2000-2014:
muuttovoitto oli määrällisesti samalla tasolla
2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta
suurin muutos tapahtui kehyskuntien ja
Turun välisessä suhteessa
 Turun kaupungin muuttovoiton osuus oli
koko seudun muuttovoitosta
 20,9 % vuosina 2000-2004
 -0 % vuosina 2005-2009
 82,8 % vuosina 2010-2014
 Turun seudun kehyskuntien muutto-voitot
vähentyivät merkittävästi (noin
kuusinkertaisesti) vuosina 2010-2014
aikaisempaan kehitykseen verrattuna lähes
kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa.
Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo
kärsivät muuttotappiota vuosina 2010-2014.
”PAIKKOJEN LAATU” RATKAISEE ASUKKAIDEN, YRITYSTEN JA
INVESTOINTIEN SIJOITTUMISEN ALUEELLE
• Kovat vetovoimatekijät: alueen
yleinen kehitys, työ- ja työpaik-
kakehitys, koulutustarjonta ja
opiskelumahdollisuudet sekä
sijainti
• Pehmeät vetovoimatekijät:
asuminen, asuin- ja elinympä-
ristön laatu, mieli- ja maine-
kuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis,
vetovoimamarkkinat, vapaa-
aika, tapahtumat jne.
• Kolmannet tekijät: kotipaikka,
ystävät, sukulaiset, henkilö-
kohtaiset verkostot ja paikkaan
liitetyt tunneperustaiset tekijät.
ENNEN:
Ihmiset muuttavat sinne
missä on työpaikkoja tai
mistä oletettiin löyty-
vän potentiaalisimmat
työmahdollisuudet
JATKOSSA:
Työpaikat siirtyvät tai
hakeutuvat sinne, missä
on paljon koulutettuja
ihmisiä tai tiettyjen
toimialojen keskittymiä
tai ne koetaan tulevai-
suuden kannalta poten-
tiaalisiksi paikoiksi
Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN
KEHITYS KUUDESSA SUURESSA
KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-
2013
 Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa
kaupungissa oli yhteensä 14 500
vieraskielistä eli muita kuin suomen-,
ruotsin- tai saamenkielistä
 Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten
määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes
yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on
asukkaita
 Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000
henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä
aikana. Vieraskielisten määrä 10-16
kertaistui kaikissa suurissa kaupun-
geissa alle neljännesvuosisadassa.
 Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %)
vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000
(5,3 %) vuoden 2013 lopussa:
vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui
vuosina 1990-2013
31949
78469
27515
16704
13835
5976
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
1990 1995 2000 2005 2010 2013
Espoo Helsinki Vantaa
Turku Tampere Oulu
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
220000
240000
260000
280000
300000
19851990199520002005201020132015202020252030
Helsinki Pääkaupunkiseutu yht.
Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja
pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030
 Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % koko
väestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä).
Vuonna 2013 osuus oli 12,1 % (72 950
hlöä)
 Väestöennusteen mukaan vieras-
kielisten osuus nousee 21,2 %:iin
vuoteen 2030 mennessä (146 186)
 Pääkaupunkiseudulla asuu väestö-
ennusteen mukaan noin 267 000
vieraskielistä vuonna 2030
ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN:
Miten vieraskieliset vaikuttavat
asuntomarkkinoihin ja millaisiin
asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu?
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
54,6 %1980-1984
66,9 %2005-2009
12,3 %
1995-1999
Maahanmuuton osuus Helsingin väestönlisäyksestä
viisivuotisjaksoittain vuosina 1980-2013
40,0 %
1985-1989
47,3 %
1990-1994
54,6 %
2000-2004
43,5 %
2010-2013
Asuminen ja muuttoliike kietoutuvat toisiinsa
Asuminen erilaistuu ja moninaistuu…
• Asuinalueet erilaistuvat SIJAINNIN, maineen,
kulkuyhteyksien, palveluiden ja hinnan perusteella:
”Monta Helsinkiä, monta metropolialueen sisäistä
asuntomarkkinaa”.
• Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti,
mutta eriytymiskehitys jatkuu eri alueiden ja
väestöryhmien välillä: pienten asuntojen kysyntä
lisääntyy, täydennys-rakentamista, rakennusten
käyttötarkoituksen muut-tamista, korkeampia
rakennuksia jne.
• Elämänapojen sukupolvenvaihdos: asumiseen
liittyvät arvot ja arvostukset, vuokralla-asuminen
yleistyy. Suuret kaupungit kasvavat sisäänpäin.
Nurmijärvi –ilmiöstä siirrytään Helsinki ilmiöön!
• Asuntojen arvonmuodostus eriytyy alueellisesti.
Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät,
vakuusvaatimukset kiristyvät, asuntomarkkinat
polarisoituvat.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUNTO-
MARKKINOIDEN ERITYISPIIRTEITÄ
 Lisääntyvä pendelöinti:
 Pääkaupunkiseudulle pendelöi 123 000 hlöä (2012)
 Joka viides pk-seudulla työskentelevä tulee alueen
ulkopuolelta
 Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km
vuosikymmenessä
 Väestönkasvu keskittyy edelleen Helsingin
vaikutusalueelle (noin 100 km kehä) ja
pääkaupunkiseudulle
 Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen 50 vuoden
aikana noin 930 000 henkilöllä, josta Uudenmaan osuus
on lähes neljä viidesosaa (77 %)
 Helsingin väkiluku kasvaa väestöennusteiden mukaan
noin 84 000 henkilöllä ja Helsingin seutu noin 228 000
henkilöllä vuoteen 2030 mennessä
 Kaupunkiseudun sisäisten lähimuuttojen ja
maahanmuuttojen merkitys kasvaa
 Helsingin seudun krooninen asuntotuotantotarve:
 VTT:n laskelmien mukaan alueelle tarvitaan 179000-
206000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä eli noin
10 000 uutta asuntoa vuodessa
 Asuntokunnat pienenevät edelleen (nyt 1,9 hlöä) ja
samanaikaisesti asumisväljyys kasvaa
 Pääkaupunkiseudun osa-alueiden välinen segregaatio-
kehitys voi kiihtyä nykyiseen verrattuna.
Yhden henkilön asuntokuntien osuus (%) Helsingissä,
Espoossa ja Vantaalla vuosina 1985-2013
 Yhden henkilön asuntokuntia oli
noin 117000 vuonna 1985 ja
230000 vuoden 2013 lopussa
(muutos 96,6 %)
 Helsingissä oli yhden hengen
asuntokuntia 40 % vuonna 1985
ja noin 49 % vuoden 2013
lopussa
 Espoossa ja Vantaalla oli yhden
hengen asuntokuntia 23-24 %
vuonna 1985 ja 36-38 % vuoden
2013 lopussa
 Yhden henkilön asuntokuntia oli
pääkaupunkiseudulla
44 %
kaikista asuntokunnista vuoden
2013 lopussa.
20
23
26
29
32
35
38
41
44
47
50
53
1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013
Helsinki Espoo Vantaa
Lähde: Tilastokeskus, asuminen -tietokanta
Krooninen asuntopula
pienistä asunnoista jatkuu…
Asuntotuotantotarpeen ennakointi Helsingin seutukunnassa vuoteen
2030 mennessä
Lähde: Vainio, Belloni ja Jaakkonen 2012
 Asunnontuotantotarve =
asuntokysynnän ja -tarjonnan
välinen erotus
 Asuntotuotantotarpeen
ennakointi perustuu kolmeen
vaihtoehtoiseen skenaarioon
 Skenaario A =maksiminetto-
maahanmuutto + matala
rakennuskannan poistuma
 Skenaario B = Tilastokeskuksen
normaali väestöennuste +
normaali rakennuskannan
poistuma
 Skenaario C = KELA:n väestö-
ennuste + maksimi rakennus-
kannan poistuma
7000
7500
8000
8500
9000
9500
10000
10500
11000
11500
12000
2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2121-2025 2026-2030
Skenaario A Skenaario B Skenaario C
Tarve:
8420-10590
uutta asuntoa
per vuosi (2011-
2030)
Lopuksi yhteenvetona…
Liikkuminen, vyöhykkeet ja nauhakaupungit nousevat keskiöön
• Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä.
Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin
yhteydet). Vähitellen muodostuu suuralueen tai
laajan työssäkäyntialueen yhtenäiset
työmarkkinat
• Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen
tai menestymättömyyden elinehdoksi:
keskeinen huomio liikkuviin ihmisiin ja keskeisiin
avainryhmiin
• Asemanseudut nousevat kaupunkipolitiikan
keskiöön elävinä kaupunkiympäristöinä: kohtaa-
mispaikkoja / keskittymiä, joihin hakeutuu yksi-
tyisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja
kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
• Kevyt- ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa ja
kasvavien kaupunkiseutujen sisäiset
liikenneratkaisut
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina
PAINOPISTE SIIRTYY
KAUPUNKISEUDUILTA
KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN!
Tulevat vyöhykkeiset suuralueet
työssäkäynnin, asutus- ja työ-
paikkakeskittymien ja liikkuvuuden
näkökulmasta:
① Etelä- ja Lounais-Suomen
vyöhyke (Helsinki-Turku-
Tampere)
② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa-
Seinäjoki-Kokkola)
③ Itäisen ja keskisen Suomen
vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä-
Joensuu)
④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu)
Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos
Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
 Kartassa on verrattu työikäisten määrän
kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023
välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan
tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita:
työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja
poistutaan 62-vuotiaana
 Työikäisten määrä vähenee 57 500
henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan
väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä
 Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka
neljännessä (74) kunnassa vuosina 2013-
2023 ja vähenee kolmessa neljästä
kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy
pääväylien varrelle tai niiden
vaikutusalueelle
 Työikäisten määrän muutos yhdistettynä
kuntatalouden haasteisiin lisää
merkittävästi kuntien välisiä eroja ja
taloudellista liikkumavaraa
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN
MUUTOS VUOSINA 2013-2023
Lähde: Tilastokeskus,
Kartta: Timo Widbom 2014
Analyysi: Timo Aro 2015
(valmistumassa)
MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ ALUERAKENTEEN KEHITYKSESTÄ
VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA ?
Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen ja elämäntyylien
muuttuminen:
• Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa
• Jälkijättöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset
asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot,
senioriasuminen, maahanmuuttajat jne.
Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue:
• Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen
• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden
imussa kasvavat vaikutusalueet
• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten
välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja
palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008)
Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen
kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat
• Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja
koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,
• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuun
sekä asuinalueiden brändäykseen liittyvillä tekijöillä
• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen
ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa
elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.
Kartta: Tilastokeskus, Kuntaliitto
13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS
VUOSINA 2013-2040
• 13 suurimman kaupunkiseudun
väestö lisääntyy Tilastokeskuksen
väestöennusteen mukaan 456 000
henkilöllä vuoteen 2040 mennessä!
• Helsingin seudun väkiluku lisääntyy
315 000 henkilöllä eli hieman yli
viidenneksellä nykyiseen verrattuna.
• Oulun, Tampereen ja Turun yhteen-
laskettu väestönlisäys yhteensä noin
162 000 henkilöä
• Väestö lisääntyy suhteellisesti eniten
Helsingin, Oulun, Tampereen ja
Vaasan seuduilla
KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU2013 VÄKILUKU2040 MUUTOSABS. MUUTOS%
Helsingin 1461191 1776599 315408 21,6
Oulun 236473 285760 49287 20,8
Tampereen 386625 462344 75719 19,6
Vaasan 95618 111524 15906 16,6
Jyväskylän 179031 207707 28676 16
Hämeenlinnan 95322 109415 14093 14,8
Seinäjoen 126437 141775 15338 12,1
Turun 315962 352745 36783 11,6
Kuopion 124218 134242 10024 8,1
Lahden 203522 219893 16371 8
Joensuun 124294 127728 3434 2,8
Lappeenrannan 89886 90764 878 1
Porin 137594 136826 -768 -0,6
YHTEENSÄ13SEUTUKUNTAA 2179907 2636227 456320 16,3
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään,
on osattava myös pudota ja noustava sen
jälkeen uudelleen ”
- Argentiinalainen sananlasku -
Lisätietoja:
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
timokaro@gmail.com
www.timoaro.fi
@timoaro
045 6577890

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätMuuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTyövoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaAlue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäAluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
 
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestäTimoAro
 
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenAlue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenTimoAro
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?TimoAro
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
 
Suomen aluerakenne liikkeessä
Suomen aluerakenne liikkeessäSuomen aluerakenne liikkeessä
Suomen aluerakenne liikkeessäTimoAro
 
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT   ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT TimoAro
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuSUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuTimoAro
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestäTimoAro
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
 
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvullaTilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvullaTimoAro
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?TimoAro
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?TimoAro
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?TimoAro
 
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013Kuntien muuttovetovoima 2009 2013
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013TimoAro
 

Mais procurados (20)

Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätMuuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTyövoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaAlue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäAluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
 
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
 
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenAlue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Suomen aluerakenne liikkeessä
Suomen aluerakenne liikkeessäSuomen aluerakenne liikkeessä
Suomen aluerakenne liikkeessä
 
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT   ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuSUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
 
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvullaTilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?
 
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013Kuntien muuttovetovoima 2009 2013
Kuntien muuttovetovoima 2009 2013
 

Destaque

עידוד הילודה נגד עתיד הציונות
עידוד הילודה נגד עתיד הציונותעידוד הילודה נגד עתיד הציונות
עידוד הילודה נגד עתיד הציונות3kids
 
Numerology And The Workplace
Numerology And The WorkplaceNumerology And The Workplace
Numerology And The WorkplaceKate Alama
 
linear_equations_in_two_variables
linear_equations_in_two_variableslinear_equations_in_two_variables
linear_equations_in_two_variablesKripi Mehra
 
День Уличной Музыки
День Уличной МузыкиДень Уличной Музыки
День Уличной Музыкиsmartolly
 
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012TimoAro
 
Impresario credentials
Impresario credentialsImpresario credentials
Impresario credentialsdelvasani
 
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianou
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianouGypsy chic issue 3 editor lorraine stylianou
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianouLorraine Stylianou
 
Online safety coaching module teachers
Online safety coaching module teachersOnline safety coaching module teachers
Online safety coaching module teachersAmber Burkholder
 
T14 sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteck
T14   sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteckT14   sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteck
T14 sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteckKeith Atteck C.Tech. ERMm
 
Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!
Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!
Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!TimoAro
 
Introduction to Computer
Introduction to ComputerIntroduction to Computer
Introduction to ComputerPramod Ithape
 
Huonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenä
Huonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenäHuonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenä
Huonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenäTimoAro
 
Kuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressaKuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressaTimoAro
 
งานหนิง3จิจิ
งานหนิง3จิจิงานหนิง3จิจิ
งานหนิง3จิจิNoong Ning
 
Dementia awareness and education
Dementia awareness and education Dementia awareness and education
Dementia awareness and education TobinOBrien
 
7 spheres redeeming business
7 spheres   redeeming business7 spheres   redeeming business
7 spheres redeeming businessonechurch
 
DHS Class of '73
DHS Class of '73DHS Class of '73
DHS Class of '73Rick Mills
 

Destaque (20)

עידוד הילודה נגד עתיד הציונות
עידוד הילודה נגד עתיד הציונותעידוד הילודה נגד עתיד הציונות
עידוד הילודה נגד עתיד הציונות
 
Numerology And The Workplace
Numerology And The WorkplaceNumerology And The Workplace
Numerology And The Workplace
 
linear_equations_in_two_variables
linear_equations_in_two_variableslinear_equations_in_two_variables
linear_equations_in_two_variables
 
My thoughts
My thoughtsMy thoughts
My thoughts
 
Water Butt
Water ButtWater Butt
Water Butt
 
День Уличной Музыки
День Уличной МузыкиДень Уличной Музыки
День Уличной Музыки
 
Presentation1
Presentation1Presentation1
Presentation1
 
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa vuosina 2008 2012
 
Impresario credentials
Impresario credentialsImpresario credentials
Impresario credentials
 
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianou
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianouGypsy chic issue 3 editor lorraine stylianou
Gypsy chic issue 3 editor lorraine stylianou
 
Online safety coaching module teachers
Online safety coaching module teachersOnline safety coaching module teachers
Online safety coaching module teachers
 
T14 sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteck
T14   sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteckT14   sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteck
T14 sustainability - 3 keys to avoiding ig failures - keith atteck
 
Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!
Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!
Maahanmuuttostrategioiden opetukset. Case Etelä-Savo!
 
Introduction to Computer
Introduction to ComputerIntroduction to Computer
Introduction to Computer
 
Huonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenä
Huonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenäHuonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenä
Huonot käytännöt oppimisen ja kehittämisen välineenä
 
Kuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressaKuntauudistus pähkinänkuoressa
Kuntauudistus pähkinänkuoressa
 
งานหนิง3จิจิ
งานหนิง3จิจิงานหนิง3จิจิ
งานหนิง3จิจิ
 
Dementia awareness and education
Dementia awareness and education Dementia awareness and education
Dementia awareness and education
 
7 spheres redeeming business
7 spheres   redeeming business7 spheres   redeeming business
7 spheres redeeming business
 
DHS Class of '73
DHS Class of '73DHS Class of '73
DHS Class of '73
 

Semelhante a Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina

RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSIRAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSITimoAro
 
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaMuuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaTimoAro
 
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYSLIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYSTimoAro
 
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa  Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa TimoAro
 
Muuttoliike & Elinvoima
Muuttoliike & ElinvoimaMuuttoliike & Elinvoima
Muuttoliike & ElinvoimaTimoAro
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?TimoAro
 
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla  Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla TimoAro
 
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky  Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky TimoAro
 
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminenKirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminenJuha Kostiainen
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013TimoAro
 
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
 
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!TimoAro
 
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiLounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
 
Väestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkki
Väestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkkiVäestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkki
Väestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkkiAnna Munsterhjelm
 
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?TimoAro
 

Semelhante a Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina (17)

RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSIRAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
 
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoimaMuuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
Muuttoliike ja asuntomarkkinoiden ostovoima
 
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYSLIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
LIIKENNE JA KAUPUNKISEUTUJEN KEHITYS
 
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa  Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
 
Muuttoliike & Elinvoima
Muuttoliike & ElinvoimaMuuttoliike & Elinvoima
Muuttoliike & Elinvoima
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
 
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...
 
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
 
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla  Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
Metropolialueen kilpailukyky 2000-luvulla
 
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky  Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
Kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky
 
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminenKirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
Kirkkonummi: kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
 
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
 
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön!
 
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiLounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
 
Väestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkki
Väestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkkiVäestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkki
Väestön kasvu pääkaupunkiseudulla strategiapaja 29 1 2014 tulkki
 
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
Mitä väliä on jollain huoltosuhteella?
 

Mais de TimoAro

Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitKukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitTimoAro
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeHyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeTimoAro
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?TimoAro
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATNYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATTimoAro
 
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääAlueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääTimoAro
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?TimoAro
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäKoulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? TimoAro
 
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätKaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
 
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016TimoAro
 
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSAKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
 

Mais de TimoAro (12)

Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitKukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungit
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeHyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATNYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
 
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääAlueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäKoulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
 
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätKaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät
 
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
 
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSAKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
 

Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina

  • 1. Muuttoliike ja kaupungistuminen Valtiotieteen tohtori Timo Aro 17.3.2015, Helsinki
  • 3. Esityksen pääkohdat 1.Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitys- kuva 2010-luvulla 2.Muuttoliikkeen kaupungistumisen muutosvoimana
  • 4. 1. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuva 2010- luvulla
  • 5. Aluehierarkia de facto keväällä 2015 • Metropolialue – Metropolialue – Helsingin vaikutusalue (noin 100 km kehä) – Etelä-ja Lounais-Suomen yhtenäinen suuralue/ työssäkäynti- alue • Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Kouvolan ja Hämeenlinnan) – Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet, jotka ovat sopi- muksellisten järjestelyiden piirissä • Seutukaupungit, seutukeskukset – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset • Muut kunnat – Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)
  • 6. SUURET JA KESKISUURET KAUPUNKISEUDUT N Y T !  Asuu 2/3 suomalaisesta  Tuottaa 2/3 BKT:sta  Sijaitsee 2/3 työpaikasta ja yrityksestä  Vastaa 4/5 tutkimus-ja tuotekehitystoiminnasta  ENTÄ TULEVINA VUOSIKYMMENINÄ?
  • 7. BKT EUROA ASUKASTA KOHTI SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2012  Maarianhaminan BKT oli peräti 70 000 €/asukas. Luku oli täysin omaa luok- kaansa muihin seutuihin verrattuna vuonna 2012  BKT ylitti 40 000 asukasta kohden vain viidellä seudulla vuoden 2012 lopussa: Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan, Rauman ja Tunturi-Lapin (!) seuduilla  BKT ylitti 35 000 euron rajan em. lisäksi seitsemällä muulla seudulla: Tampereen, Turun, Pietarsaaren, Lappeenrannan, Oulun, Loviisan ja Kokkolan seuduilla  Lähes joka toisen seudun (38) BKT alitti 30000 euron rajan ja kolmella seudulla jäätiin jopa alle 20 000 euron rajan asukasta kohden: alhaisin BKT euroa asukasta kohdeo oli Kyrönmaan, Koillis- Savon ja Sisä-Savon seuduilla Maarianhaminan 70.046 €/as. Helsingin 49.450 €/as. Rauman 43.051 €/as. Vaasan 43.409 €/as. Tunturi-Lapin 41.702 €/as. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Tampereen Turun Loviisan Lappeenrannan Pietarsaaren Kokkolan Oulun
  • 8. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 BKT:n MUUTOS % ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2000-2012  BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja Äänekosken seudut) vuosien 2000-2012 välillä  BKT:n muutos nousi suhteellisesti eniten Tunturi-Lapin, Ahvenanmaan maaseudun ja Pohjois-Lapin seuduilla: Tunturi-Lapin muu- tos % oli peräti 163 % vuosina 2000-2012.  Muutos % ylitti 50 %:in tason kaikkiaan 38 seudulla: suurista tai keskisuurista seuduis- ta joukossa olivat Vaasan, Kokkolan, Seinä- joen, Kuopion, Rovaniemen, Mikkelin ja Tu- run seudut  Muutos % jäi alle 20 %:iin kahdeksalla seudulla: Salon (-47,8 %), Äänekosken (-6,3 %), Jämsän (2,4 %), Kouvolan (6,5 %), Kemi- Tornion (7,3 %), Etelä-Pirkanmaan (14,8 %), Oulun (18,7 %) ja Sydösterbottensin (19 %) seuduilla. Tunturi-Lapin +163,5 %. Pohjois-Lapin +93,5 %. Pielisen Karjalan +76,7 %. Nivala… +90,6 %. Ålands landbygds +100,4 %.
  • 10. 6tilastollista faktaa suurten kaupunkiseutujen merkityksestä 2010-luvulla 1. Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunki- seudulla 2. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa, joiden pinta-ala on alle 2 % koko maan pinta-alasta 3. 13 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys oli noin 400 000 hlöä ja muun 57 seudun väestön- vähennys -112 000 hlöä vuosina 2000-2014 4. Vain yksi kolmesta kunnasta ja yksi neljästä seudusta sai muuttovoittoa vuosina 2009-2013. Koko maapinta-alasta noin 93 % oli poismuuttoaluetta 5. Ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla asuu alle viides suomalaisista (17,9 %). Maa- seutualueiden väestö vähentyi noin 218 000 henkilöllä vuosina 1990-2013 6. 13 suurimman kaupunkiseudun osuus oli yli 2/3 osaa BKT:sta, työpaikoista, yrityksistä ja asukkaista sekä yli 4/5 osaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista
  • 11. Helsingin seutukunta (1) + 203 869 Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) +134 224 Keskisuuret seudut* (9) +61 882 Muut Manner- Suomen seudut (54) - 111 753 * Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
  • 12. Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013 Sisempi kaupunkialue +267 304 Ulompi kaupunkialue +257 368 Kaupunkien kehysalue +120 317 Maa- seudun paikallis -keskus -11 331 Kaupungin läheinen maaseutu +27 385 Harvaan asuttu maaseutu -113 705 Ydin- maaseutu -92 724 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
  • 13. Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu… • Globaali trendi • Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat: – tuottavuuskehitys – korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön kes- kittyminen – keskittymät: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja innovaatiot liikkeelle – kilpailu ja luova tuho – väestönlisäys luo palve- lukysyntää
  • 14. …mutta Ruotsin tasoon on vielä matkaa… • Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. • Suomessa edelleen noin 400 000- 600 000 ihmisen muuttopoten- tiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuo- teen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä. Suomen kaupungistumis- aste on noin 70 %
  • 15. 15 …eikä keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö!  NordRegion tutkimus Pohjoismaiden kehityksestä eri osa-alueilla 2000- luvulla  Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestönkehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia  Punaisella viivalla kuvatuille alueille keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kasvusta: Suomessa Helsinki- Turku-Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu  Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion, Joensuun ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä pistemäisesti muualla maassa.Lähde: NordRegio
  • 17. Muuttoliike on pirullinen yhteiskun- nallinen ja alueel- linen ilmiö…
  • 18. Noin 900 000 muuttoa vuodessa
  • 19. Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita
  • 20. 0 50 100 150 200 250 15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat 30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012  Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavan- ikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä  Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto- alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna  Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana  Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 – vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 - vuotiailla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  • 21. Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013 8860 5963 5149 3699 3346 2111 1935 1085 1663 726 829 579 406 295 528 15760 7098 5789 2665 2770 995 593 1087 469 559 314 110 166 235 -132 -2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 26000 Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Kuopio Joensuu Vaasa Lahti Seinäjoki Espoo Pori Lappeenranta Vantaa Rovaniemi 15-19 v. 20-24 v. Nuorista 15-19 - vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina 2009-2013 Nuorista 20-24 - vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina 2009- 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  • 22. Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunki- seutu saa muuttovoittoa
  • 23. KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS  Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina 2009-2013. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki  Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle  Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla  Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
  • 24.  Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.  Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.  Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.  Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.  Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. KUNTIEN NETTOMUUTTO SUHTEESSA KESKIVÄKILUKUUN VUOSINA 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro 2009-2013
  • 25. 11681 4744 3428 2581 2123 1893 1821 1463 1296 1093 1081 1034 854 781 665 652 633 549 511 504 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Helsinki Tampere Oulu Turku Kuopio Seinäjoki Lahti Jyväskylä Pirkkala Hämeenlinna Lempäälä Espoo Lieto Nokia Pori Sipoo Ylöjärvi Nurmijärvi Kaarina Mustasaari 20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta 2009-2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  • 26. 20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 -539 -557 -599 -600 -660 -663 -712 -729 -761 -767 -801 -843 -870 -898 -925 -1023 -1075 -1089 -1226 -1501 -1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0 Mänttä-Vilppula Rovaniemi Savonlinna Alajärvi Kitee Siikajoki Pudasjärvi Jämsä Pietarsaari Kauhava Tornio Vantaa Varkaus Salo Kuusamo Kotka Kemi Raahe Kouvola Kajaani Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
  • 29. Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 7.700 € Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa 29.000 €
  • 30. Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta? Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 15-24 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55-64 v. Yli 65- vuotiaat Tulomuuttajienkeskimääräisettulot Työlliset muuttajat Muut muuttajat Graafin luvuissa ovat mukana kaikki tulo- muuttajat, jotka ovat muuttaneet kuntien välillä vuonna 2012  Työllisten ja ei-työllisten muuttajien keskimääräi- set tulot kasvoivat tasaisesti iän mukana  Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot olivat 2-3 kertaa kor- keammat kuin ei- työllisten eri ikäryhmis- sä
  • 31. TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT MAAKUNITTAIN VUOSINA 2010-2012  Työllisten nettomuutto on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen indikaattoreista sen suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannais- vaikutuksten vuoksi: työllisten muutoilla on keskeinen vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan elinvoimaan!  Vain neljä maakuntaa sai muuttovoittoa työllisistä (=työssä olevat) muuttajista vuosina 2010-2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme  Työllisten muuttovoitot keskittyivät erittäin vahvasti vain Uudellemaalle: Uusimaa sai muuttovoittoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuttovoittoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-2012  Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muut- totappiota Pohjois-Pohjanmaa (-2227), Keski- Suomi (-1163), Lappi (-1142) ja Pohjois- Karjala (-1073) Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois- Karjala Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Lappi Kainuu Kainuu Etelä-Savo Pohjois- Savo Etelä-Karjala Kymen- laakso Satakunta Pohjanmaa Etelä- PohjanmaaKeski- Suomi Keski- Pohjanmaa Varsinais- Suomi
  • 32. TYÖLLISTEN NETTOMUUTOT SEUTUKUNNITTAIN VUOSINA 2010-2012  Vain 15 seutukuntaa sai muuttovoittoa työllisistä muuttajista vuosina 2010-2012  Helsingin seudun työllisten muuttovoitto oli täysin omaa luokkaansa muihin seutuihin verrattuna: Helsingin seutu sai työllisistä 10 300 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2013  Tampereen seutu sai työllisistä muutto- voittoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010- 2012. Muiden muuttovoittoisten seutujen muuttovoitot vaihtelivat 9-370 henkilön välillä  Työllisistä kärsi muuttotappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut- totappiota Joensuun, Kemi-Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuttotappio nousi yli 500 henkilön vuosina 2010-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Helsingin Seinäjoen Tunturi- Lapin Vaasan LahdenHämeen- linnan Tampereen Pohjois- Lapin Vaasan
  • 33. Case Helsingin seutu +298 miljoonaa euroa (laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitto x työllisten keskimääräiset tulot)
  • 35. HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?  Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuutot hiipuneet  Onko kyse a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä  Käänne vuoden 2008 finanssi-kriisin jälkeen : talouden taantuma  varovaisuus ja epäluottamus talou- den kehittymisen suhteen  pankkien kiristyneet lainaehdot  vakuusarvojen eriytyminen
  • 36. 16150 5014 26649 33233 27401 8341 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 2000-2004 2005-2009 2010-2014 Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)  Suurten keskuskaupunkien muuttovoitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-2014 vuosiin 2005- 2009 verrattuna!  Helsingin muuttovoitto (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlasketusta muuttovoitosta : Helsinki sai vielä muuttotappiota vuosina 2000-2004 ja Turku vuosina 2005-2009  Suurten kaupunkien kehyskuntien muuttovoitot vähentyivät merkit- tävästi vuoden 2010 jälkeen: 12 kehyskuntaa 44:stä sai muuttotap- piota vuosina 2010-2014 SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN KESKUSKAUPUNKIEN (5) JA KEHYSKUNTIEN (44) NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014
  • 37. KESKUS- KAUPUNGIT 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Helsinki -1652 518 13244 Tampere 5706 2861 5164 Oulu 6177 1705 3497 Turku 1112 -1541 3555 Jyväskylä 4807 1471 1189 KESKUSKAUPUNGIT YHTEENSÄ 16150 5014 26649  Viisi suurinta keskuskaupunkia saivat muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 47 800 henkilöä vuosina 2000-2014  Helsinki sai muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa ja pientä muuttovoittoa vuosina 2005- 2009, jonka jälkeen muuttovoitot ovat 25 kertaistuneet  Turun muuttovoitto on kasvanut merkittävästi, Tampereen säilynyt samalla korkealla tasolla ja Jyväskylän ja Oulun vähentyneet 2000-luvun aikana SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO- LIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
  • 38. SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Metropolialueen kehyskunnat 17930 10855 3232 Tampereen kehyskunnat 7684 8627 3791 Oulun kehyskunnat 2727 2246 15 Turun kehyskunnat 4210 4364 741 Jyväskylän kehyskunnat 682 1309 562 SUURTEN KAUPUNKIEN KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 33233 27401 8341  Viiden suuren keskuskaupungin kaikki kehyskunnat saivat kuntien välisestä muuttoliikkeestä muut- tovoittoa yhteensä 69 000 henkilöä vuosina 2000-2014  Kehyskunnat saivat noin neljä kertaa vähemmän muuttovoittoa vuosina 2010-2014 kuin aikaisemmin 2000-luvulla  Helsingin, Oulun ja Turun seudun kehyskuntien muuttovoitot ovat vähentyneet vuosina 2010-2014 eniten aikaisempaan kehitykseen verrattuna: metropolialueen kehyskunnat saivat vuosina 2010- 2014 noin kuusi kertaa vähemmän muuttovoittoa kuin 2000-luvun alussa SUURTEN KESKUSKAUPUNKIEN KEHYSKUNTIEN NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA 2000-2014
  • 39. KUNTA 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Espoo 5981 331 2170 Helsinki -1652 518 13244 Hyvinkää 354 688 284 Järvenpää 493 -120 75 Kauniainen -178 -16 487 Kerava 469 1057 -84 Kirkkonummi 1852 1570 -296 Lohja 968 1021 -44 Mäntsälä 1062 1173 295 Nurmijärvi 2848 1296 331 Sipoo 798 1096 550 Tuusula 1996 947 106 Vantaa 47 676 -680 Vihti 1240 1166 38 METROPOLI- ALUE 16278 11403 16476 METROPOLIALUEEN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014  Metropolialueen kunnat saivat muutto- voittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 44 100 henkilöä vuosina 2000- 2014: muuttovoitto oli määrällisesti sa- malla tasolla 2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta suurin muutos on tapah- tunut kehyskuntien ja Helsingin välisessä suhteessa  Helsingin kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta  -0 % vuosina 2000-2004  4,5 % vuosina 2005-2009  80,4 % vuosina 2010-2014  Helsingin seudun kehyskuntien muut- tovoitot vähentyivät merkittävästi (kuusin- kertaisesti) vuosina 2010-2014 aikai- sempaan kehitykseen verrattuna lähes kaikissa kehyskunnissa. Kirkkonummi, Lohja ja Vantaa saivat muuttotappiota vuosina 2010-2014. Helsingin ohella vain Kauni- aisten muuttovoitot kasvaneet viime vuosina.
  • 40. KUNTA 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Hämeenkyrö 136 346 101 Kangasala 1475 1178 144 Lempäälä 1261 1532 1059 Nokia 1352 1640 574 Orivesi 138 205 24 Pirkkala 1653 1160 1183 Pälkäne 192 307 -121 Tampere 5706 2861 5164 Vesilahti 251 584 56 Ylöjärvi 1226 1675 771 TAMPEREEN SEUTU 13390 11488 8955 TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014  Tampereen seutu sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 33 800 henkilöä vuosina 2000- 2014: muuttovoitto oli määrällisesti suurimmillaan vuosina 2000-2004  Tampereen kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta  42,6 % vuosina 2000-2004  24,9 % vuosina 2005-2009  57,7 % vuosina 2010-2014  Tampereen seudun kehyskuntien muut- tovoitot vähentyivät vuosina 2010-2014 aikaisempaan kehitykseen verrattuna erityisesti Kangasalalla, Nokialla, Ylöjärvellä ja Vesilahdella. Pälkäne oli ainoa seudun kunnista, joka kärsi muuttotappiota vuosina 2010-2014
  • 41. KUNTA 2000- 2004 2005- 2009 2010- 2014 Kaarina 1218 1348 415 Lieto 776 517 681 Masku 576 816 130 Mynämäki 217 25 -128 Naantali 736 699 67 Nousiainen 162 241 -96 Paimio -36 361 39 Raisio 100 85 -413 Rusko 389 109 63 Sauvo 72 163 -17 Turku 1112 -1541 3555 TURUN SEUTU 5322 2823 4296 TURUN SEUDUN KUNTIEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014  Turun seudun kunnat saivat muutto-voittoa maan sisäisestä muuttoliik-keestä yhteensä 12 400 henkilöä vuosina 2000-2014: muuttovoitto oli määrällisesti samalla tasolla 2000-luvun alussa ja viime vuosina, mutta suurin muutos tapahtui kehyskuntien ja Turun välisessä suhteessa  Turun kaupungin muuttovoiton osuus oli koko seudun muuttovoitosta  20,9 % vuosina 2000-2004  -0 % vuosina 2005-2009  82,8 % vuosina 2010-2014  Turun seudun kehyskuntien muutto-voitot vähentyivät merkittävästi (noin kuusinkertaisesti) vuosina 2010-2014 aikaisempaan kehitykseen verrattuna lähes kaikissa kehyskunnissa paitsi Liedossa. Raisio, Mynämäki, Nousiainen ja Sauvo kärsivät muuttotappiota vuosina 2010-2014.
  • 42. ”PAIKKOJEN LAATU” RATKAISEE ASUKKAIDEN, YRITYSTEN JA INVESTOINTIEN SIJOITTUMISEN ALUEELLE • Kovat vetovoimatekijät: alueen yleinen kehitys, työ- ja työpaik- kakehitys, koulutustarjonta ja opiskelumahdollisuudet sekä sijainti • Pehmeät vetovoimatekijät: asuminen, asuin- ja elinympä- ristön laatu, mieli- ja maine- kuvat, yleinen ilmapiiri ja fiilis, vetovoimamarkkinat, vapaa- aika, tapahtumat jne. • Kolmannet tekijät: kotipaikka, ystävät, sukulaiset, henkilö- kohtaiset verkostot ja paikkaan liitetyt tunneperustaiset tekijät.
  • 43. ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletettiin löyty- vän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevai- suuden kannalta poten- tiaalisiksi paikoiksi
  • 44. Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä
  • 45. VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990- 2013  Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä  Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita  Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana. Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui kaikissa suurissa kaupun- geissa alle neljännesvuosisadassa.  Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina 1990-2013 31949 78469 27515 16704 13835 5976 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  • 46. 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 140000 160000 180000 200000 220000 240000 260000 280000 300000 19851990199520002005201020132015202020252030 Helsinki Pääkaupunkiseutu yht. Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030  Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % koko väestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä). Vuonna 2013 osuus oli 12,1 % (72 950 hlöä)  Väestöennusteen mukaan vieras- kielisten osuus nousee 21,2 %:iin vuoteen 2030 mennessä (146 186)  Pääkaupunkiseudulla asuu väestö- ennusteen mukaan noin 267 000 vieraskielistä vuonna 2030 ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN: Miten vieraskieliset vaikuttavat asuntomarkkinoihin ja millaisiin asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu? Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  • 47. 54,6 %1980-1984 66,9 %2005-2009 12,3 % 1995-1999 Maahanmuuton osuus Helsingin väestönlisäyksestä viisivuotisjaksoittain vuosina 1980-2013 40,0 % 1985-1989 47,3 % 1990-1994 54,6 % 2000-2004 43,5 % 2010-2013
  • 48. Asuminen ja muuttoliike kietoutuvat toisiinsa
  • 49. Asuminen erilaistuu ja moninaistuu… • Asuinalueet erilaistuvat SIJAINNIN, maineen, kulkuyhteyksien, palveluiden ja hinnan perusteella: ”Monta Helsinkiä, monta metropolialueen sisäistä asuntomarkkinaa”. • Asumistoiveet ja asuntokanta muuttuvat hitaasti, mutta eriytymiskehitys jatkuu eri alueiden ja väestöryhmien välillä: pienten asuntojen kysyntä lisääntyy, täydennys-rakentamista, rakennusten käyttötarkoituksen muut-tamista, korkeampia rakennuksia jne. • Elämänapojen sukupolvenvaihdos: asumiseen liittyvät arvot ja arvostukset, vuokralla-asuminen yleistyy. Suuret kaupungit kasvavat sisäänpäin. Nurmijärvi –ilmiöstä siirrytään Helsinki ilmiöön! • Asuntojen arvonmuodostus eriytyy alueellisesti. Asuntorahoituksen ehdot kiristyvät, vakuusvaatimukset kiristyvät, asuntomarkkinat polarisoituvat.
  • 50. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUNTO- MARKKINOIDEN ERITYISPIIRTEITÄ  Lisääntyvä pendelöinti:  Pääkaupunkiseudulle pendelöi 123 000 hlöä (2012)  Joka viides pk-seudulla työskentelevä tulee alueen ulkopuolelta  Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä  Väestönkasvu keskittyy edelleen Helsingin vaikutusalueelle (noin 100 km kehä) ja pääkaupunkiseudulle  Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana noin 930 000 henkilöllä, josta Uudenmaan osuus on lähes neljä viidesosaa (77 %)  Helsingin väkiluku kasvaa väestöennusteiden mukaan noin 84 000 henkilöllä ja Helsingin seutu noin 228 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä  Kaupunkiseudun sisäisten lähimuuttojen ja maahanmuuttojen merkitys kasvaa  Helsingin seudun krooninen asuntotuotantotarve:  VTT:n laskelmien mukaan alueelle tarvitaan 179000- 206000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä eli noin 10 000 uutta asuntoa vuodessa  Asuntokunnat pienenevät edelleen (nyt 1,9 hlöä) ja samanaikaisesti asumisväljyys kasvaa  Pääkaupunkiseudun osa-alueiden välinen segregaatio- kehitys voi kiihtyä nykyiseen verrattuna.
  • 51. Yhden henkilön asuntokuntien osuus (%) Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuosina 1985-2013  Yhden henkilön asuntokuntia oli noin 117000 vuonna 1985 ja 230000 vuoden 2013 lopussa (muutos 96,6 %)  Helsingissä oli yhden hengen asuntokuntia 40 % vuonna 1985 ja noin 49 % vuoden 2013 lopussa  Espoossa ja Vantaalla oli yhden hengen asuntokuntia 23-24 % vuonna 1985 ja 36-38 % vuoden 2013 lopussa  Yhden henkilön asuntokuntia oli pääkaupunkiseudulla 44 % kaikista asuntokunnista vuoden 2013 lopussa. 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 50 53 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Helsinki Espoo Vantaa Lähde: Tilastokeskus, asuminen -tietokanta
  • 53. Asuntotuotantotarpeen ennakointi Helsingin seutukunnassa vuoteen 2030 mennessä Lähde: Vainio, Belloni ja Jaakkonen 2012  Asunnontuotantotarve = asuntokysynnän ja -tarjonnan välinen erotus  Asuntotuotantotarpeen ennakointi perustuu kolmeen vaihtoehtoiseen skenaarioon  Skenaario A =maksiminetto- maahanmuutto + matala rakennuskannan poistuma  Skenaario B = Tilastokeskuksen normaali väestöennuste + normaali rakennuskannan poistuma  Skenaario C = KELA:n väestö- ennuste + maksimi rakennus- kannan poistuma 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000 10500 11000 11500 12000 2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2121-2025 2026-2030 Skenaario A Skenaario B Skenaario C Tarve: 8420-10590 uutta asuntoa per vuosi (2011- 2030)
  • 55. Liikkuminen, vyöhykkeet ja nauhakaupungit nousevat keskiöön • Kaupungit muodostavat nauhoja ja vyöhykkeitä. Liikkuminen kaupunkien välillä sujuvoituu (tunnin yhteydet). Vähitellen muodostuu suuralueen tai laajan työssäkäyntialueen yhtenäiset työmarkkinat • Saavutettavuus nousee alueiden menestymisen tai menestymättömyyden elinehdoksi: keskeinen huomio liikkuviin ihmisiin ja keskeisiin avainryhmiin • Asemanseudut nousevat kaupunkipolitiikan keskiöön elävinä kaupunkiympäristöinä: kohtaa- mispaikkoja / keskittymiä, joihin hakeutuu yksi- tyisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa • Kevyt- ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa ja kasvavien kaupunkiseutujen sisäiset liikenneratkaisut
  • 57. PAINOPISTE SIIRTYY KAUPUNKISEUDUILTA KAUPUNKIVYÖHYKKEISIIN! Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työ- paikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: ① Etelä- ja Lounais-Suomen vyöhyke (Helsinki-Turku- Tampere) ② Pohjanmaiden vyöhyke (Vaasa- Seinäjoki-Kokkola) ③ Itäisen ja keskisen Suomen vyöhyke (Kuopio-Jyväskylä- Joensuu) ④ Pohjoisen vyöhyke (Oulu) Kartta ja kartan data: Oulun yliopiston maantieteen laitos Analyysi alueluokittelu: Timo Aro 2014
  • 58.  Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien 2013-2023 välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 22-62-vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana  Työikäisten määrä vähenee 57 500 henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin 250 000 henkilöllä  Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina 2013- 2023 ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle  Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA 2013-2023 Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)
  • 59. MITÄ VOIDAAN PÄÄTELLÄ ALUERAKENTEEN KEHITYKSESTÄ VÄESTÖENNUSTEIDEN PERUSTEELLA ? Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen ja elämäntyylien muuttuminen: • Metropolialue, kasvukeskukset vaikutusalueineen ja muu maa • Jälkijättöinen kaupungistuminen: urbaanit arvot, vaihtoehtoiset asumismuodot, asuinalueiden eriytyminen, pienet perhekoot, senioriasuminen, maahanmuuttajat jne. Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue: • Noin tunnin vyöhyke tai aikaetäisyys paikasta toiseen • Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet • Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (katso enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008) Laajeneva metropolialue tai verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat • Alueiden yleiseen kehitykseen, työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä, • Asumiseen, asuin- ja elinympäristöjen vaihtoehtoihin ja laatuun sekä asuinalueiden brändäykseen liittyvillä tekijöillä • Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne. Kartta: Tilastokeskus, Kuntaliitto
  • 60. 13 SUURIMMAN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2013-2040 • 13 suurimman kaupunkiseudun väestö lisääntyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 456 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä! • Helsingin seudun väkiluku lisääntyy 315 000 henkilöllä eli hieman yli viidenneksellä nykyiseen verrattuna. • Oulun, Tampereen ja Turun yhteen- laskettu väestönlisäys yhteensä noin 162 000 henkilöä • Väestö lisääntyy suhteellisesti eniten Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vaasan seuduilla KAUPUNKISEUTU VÄKILUKU2013 VÄKILUKU2040 MUUTOSABS. MUUTOS% Helsingin 1461191 1776599 315408 21,6 Oulun 236473 285760 49287 20,8 Tampereen 386625 462344 75719 19,6 Vaasan 95618 111524 15906 16,6 Jyväskylän 179031 207707 28676 16 Hämeenlinnan 95322 109415 14093 14,8 Seinäjoen 126437 141775 15338 12,1 Turun 315962 352745 36783 11,6 Kuopion 124218 134242 10024 8,1 Lahden 203522 219893 16371 8 Joensuun 124294 127728 3434 2,8 Lappeenrannan 89886 90764 878 1 Porin 137594 136826 -768 -0,6 YHTEENSÄ13SEUTUKUNTAA 2179907 2636227 456320 16,3 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste
  • 61. ”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ” - Argentiinalainen sananlasku -
  • 62. Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890