Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
1. ERILAISTUVA SUOMI
Alueet, talous ja demografia
Asiantuntija, VTT Timo Aro
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
@timoaro
Helmikuu 2018
2. ESITYKSEN KAKSI YDINVIESTIÄ
1. Suomen alueiden väliset erot ovat pikemmin kasvamassa
kuin tasoittumassa useimmilla elinvoimaisuuden, hyvin-
voinnin ja kasvun tunnusluvuilla
2. Demografinen käänne polarisoi entisestään kasvavien ja
supistuvien välisiä eroja sekä lisää eri alueiden, ikä- ja
väestöryhmien sosiaalisten todellisuuksien etääntymistä
toisistaan
3. Kolme porilaista
palomiestä yhdessä
monista turvallisen ja
sujuvan arjen pelastus-
tehtävässään…
Kuvassa vasemmalta porilaiset palohenkilöt Ari Jalonen, Pertti Mäenpää ja Petri Huru
5. ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILAN-
NEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA 1 (2)
1.KAUPUNGISTUMISET: Etenevät kaikilla aluetasoilla alueen
kokoon katsomatta. Samanaikaisesti keskittymis-, harvenemis- ja
autioitumiskehitys muovaavat aluerakennetta
2.SUJUVAT JA NOPEAT LIIKENNEYHTEYDET: Ulkoisen ja sisäi-
sen saavutettavuuden, työmarkkina-alueiden välisen liikkuvuu-
den, perinteisten liikenneyhteyksien ja toiminnalliset alueet
yhdistävien kehityskäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys kasvaa.
3.ALUELIIKKUVUUS: Muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikku-
vuus ovat pikemmin lisääntyneet kuin tasoittuneet vastoin tek-
nologian mahdollistamaa kehitystä
4.ALUEELLINEN ERIYTYMINEN JA ERILAISTUMINEN: Eriy-
tyminen ja erilaistuminen lisää alueellisia eroja kaikilla alueta-
soilla. Positiivisen rakennemuutoksen alueiden ja muiden
alueiden väliset erot korostuvat
1 2
3 4
6. ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILAN-
NEKUVA PÄHKINÄNKUORESSA 2 (2)
5.JATKUVA ALUEIDEN (R)EVOLUUTIO: Alueet ovat jatkuvassa
muutoksessa ja ei-territoriaaliset vyöhykkeet, verkostot, yhteistyömuo-
dot jne. haastavat hallinto- ja aluerajat. Alueiden toimintaa ohjaavat
hallintorajojen sijaan toiminnallisuus, verkostot, kumppanuudet ja
sopimukselliset järjestelyt. Vastavirrat ja monipaikkaisuus korostuvat
keskittymiskehityksen rinnalla. Esimerkiksi alueiden omiin vahvuuksiin,
kuten valmistavaan tuotantoon, matkailuun, energiaan, puhtaaseen
veteen tai ruokaan liittyvät asiat korostavat kaupunki- ja maaseutu-
alueiden keskinäistä vuorovaikutusta ja riippuvuutta erillisyyden sijaan
6.DIGITALISAATIO: D. ja uudet teknologiat mahdollistavat periaat-
teessa aikaan, paikkaan ja etäisyyksiin liittyvän riippumattomuuden
sekä tuotannon ja toimintojen hajauttamisen…mutta pienen väestö-
pohjan ja harvaan asutun maan kohdalla digitalisoituminen, automati-
soituminen ja robotisoituminen saattavat päinvastoin vauhdittaa kau-
punkialueiden kasvua
7.DEMOGRAFINEN KÄÄNNE: Väestö- ja ikärakenteen muutos,
syntyvyyden aleneminen, työikäisen väestön määrän väheneminen ja
lisääntyvä maahanmuutto polarisoivat alueiden välistä ja sisäistä kehi-
tystä
?7
65
8. KESKITTYMIS- JA SUPISTUMISKEHITYS ON JATKUNUT 1970-LUVULTA SAAKKA…
VÄESTÖMUUTOS % NYKYISELLÄ ALUE-
LUOKITUKSELLA VUOSINA 1970-2016
YLI 50 % (43)
25 - 49,9 % (23)
0 – 24,9 % (52)
-24,9 - -0,1 % (80)
-49,9 - -25,0 % (93)
YLI -50 % (20)
KASVUA
(118 kuntaa)
SUPISTUMISTA
(193 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, erillisaineisto;
Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017
VÄESTÖMUUTOS % NYKYISELLÄ ALUE-
LUOKITUKSELLA VUOSINA 1970-2016
YLI 30 %
YLI -30 %
KASVUA
(23 seutua)
SUPISTUMISTA
(47 seutua)
15 - 29,9 %
0 - 14,9 %
0 - -14,9 %
-15 - -29,9 %
1. Oulun +119.132
(93,7 %)
2. Helsingin 631 383
(71,1 %)
4. Tampereen 134 767
(51,1 %)
5. Jyväskylän 61 453
(50,6 %)
1
KUNTATASO
SEUTUTASO
9. 2
KESKITTYMIS-, SUPISTUMIS- JA AUTIOITUMISKEHITYS ETENEVÄT
SAMANAIKAISESTI…
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto
Taustakartta MML, ESRI Finland; Kartta: Timo Widbom 20017
Analyysi: Timo Aro 2018
10. 50 %
85 %
50 %väestöstä asuu Rauma-Imatra –linjan eteläpuolella
85 %väestöstä asuu Kokkola-Joensuu –linjan eteläpuolella
6,7 %asuttujen ruutujen (250 x 250 metriä) määrä
3
11. Suomi on vauraampi
kuin ehkä koskaan
historiansa aikana, mutta
miksi tuntuu siltä,
etteivät rahat riitä enää
mihinkään ja kaikesta on
pakko säästää, sopeut-
taa, leikata ja karsia?
13. MIKSI DEMOGRAFINEN KÄÄNNE ON
NIIN PIRULLINEN ILMIÖ?
Väestö- ja ikärakenteen radikaalia muutosta
vuosina 2010-2035 suhteessa aikaisempaan
kehitykseen:
Syntyvyys alenee ja kuolleisuus kasvaa samanaikaisesti
Työikäisten määrä vähenee noin 100 000 henkilöllä ja yli
64-vuotiaiden kasvaa noin 390 000 henkilöllä
Työikäisten määrä on vähentynyt joka vuosi 2010-luvulla
Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2035
mennessä
Yli 85-vuotiaiden määrä 2,2 kertaistuu vuoteen 2035
mennessä
Edellyttää tuottavuuden ja teknologian hyödyn-
tämiseen liittyvää merkittävää harppausta ja…
14. MUUTOS TULEE ESIIN KAHDELLA ARMOTTOMALLA MITTARILLA
1.Väestöllinen huoltosuhde =
lasten ja eläkeläisten suhde työikäiseen
väestöön eli alle 15-vuotiaiden ja yli 64-
vuotiaiden osuus suhteessa 15-64 –vuotiaisiin
2.Taloudellinen huoltosuhde =
ei-työllisten osuus suhteessa työllisiin eli
lasten, eläkeläisten, opiskelijoiden,
työttömien työnhakijoiden ja työvoiman
ulkopuolella olevien suhde työssä
oleviin/työllisiin
17. 40,0
45,0
50,0
55,0
60,0
65,0
70,0
75,0
80,0
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
2022
2024
2026
2028
2030
2032
2034
2036
2038
2040
50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden
60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden
70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden
ALPE CERMIS
2010-2033
SUOMEN TALOUDELLISEN
JA DEMOGRAFISEN KEHI-
TYKSEN ALPE CERMIS*
1960’
Suuret ikäluokat työhön ja koulutukseen, paljon lapsia ja
vähän vanhuksia, hyvinvointivaltion puitteet, suuri
muutto, elinkeino- ja toimialarakenteen muutos
1970-1980’
Hyvinvointivaltion laajeneminen ja kultakausi, täystyölli-
syyden yhteiskunta, työikäisten määrän jatkuva kasvu, jat-
kuva talouskasvu ja vaurastuminen, tasoittava politiikka
1990-2000’
Hyvinvointivaltion kriisi, suuri lama ja massatyöttömyys,
EU ja avoin talous, Globalisaatio, Finanssikriisi ja osaamis-
vetoinen kasvu
2010-’
Talous kiristyy ja kestävyysvaje, siirretyt isot reformit, li-
sääntyvä maahanmuutto, työikäisten määrä vähenee,
osallistavat ja kannustavat hyvinvointimallit…
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015-2040
* HUOM! Alkuperäinen kuvion idea by Arto Koski
väestöllinen huoltosuhde ja Karpalonmäen nousu
Tässä kiivetään nyt!
18. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X
250 METRIN TILASTORUUDUISSA
59,1
koko maan väestöllinen huoltosuhde vuonna 2016 eli lasten ja eläkeläisten osuus suhteessa työikäi-
seen väestöön (15-64 v.). Väestöllinen huoltosuhde optimaalisin kartan vihreillä alueilla eli Etelä- ja
Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueilla, Ahvenanmaalla ja sisämaan kaupunkiseuduilla
50,5 - 70,6 / 44,5-103,7
vaihteluväli ääripäiden eli Uudenmaan ja Etelä-Savon maakuntien sekä Helsingin ja Kuhmoisten
kunnan välillä vuoden 2016 lopussa
1/3
nykykuntarakenteella noin joka kolmannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde ylittää raja-arvon
100 vuonna 2030 eli lasten ja eläkeläisten määrä ylittää työikäisten määrän
1/6
noin joka kuudennessa (16 %) kartan asutussa tilastoruudussa ei asunut vakituista yhtään työikäistä
15-64 –vuotiasta henkilöä
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom; Analyysi ja luokittelu: Timo Aro
19. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Kartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14
v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä
suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna
2015 ja 2030
Alle 55
55-64,9
65-74,9
75-84,9
85-94,9
Yli 95
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja data: Timo Aro 2017
2015 2030
1. Helsinki 44,0
2. Tampere 47,2
3. Vantaa 49,0
4. Turku 49,2
5. Jyväskylä 49,7
6. Espoo 50,2
Maksimi
Kuhmoinen 102,8
1. Helsinki 50,0
2. Tampere 54,3
3. Turku 54,9
4. Espoo 56,2
5. Vantaa 56,4
6. Vaasa 57,6
Maksimi
Salla 142,3
VÄESTÖLLINEN
HUOLTOSUHDE*1.1.2016 alueluokituksen
mukaan
*1.1.2016 alueluokituksen
mukaan
Väestöllinen huoltosuhde
20. Alle 6,0 %
6 - 8,9 %
9 - 11,9 %
12 - 14,9 %
15 - 17,9 %
Yli 18,0 %
Yli 75-vuotiaan väestön osuus (%)
kunnittain vuonna 2015 ja 2030
nykykuntarakenteella (1.1.2016)
VUONNA 2030
Min: 6,8 % Liminka
Max: 31,4% Kuhmoinen
Med: 18,0 % Pomarkku
2030YLI 75-VUOTIAIDEN
OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ
2015
VUONNA 2015
Min: 3,8 % Liminka
Max: 20,9 % Luhanka
Med: 11,2 % Pietarsaari
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016