Miten ja miksi työvoimatutkimus uudistuu? Webinaari 5.11. 2020 #työvoimatutkimus2021

1. Tiedonkeruutavan muutoksen
vaikutukset – tuloksia
työvoimatutkimuksen
esitutkimuksesta
Oona Pentala-Nikulainen
Koordinaatio ja menetelmät
#työvoimatutkimus2021
16.11.2020 Tilastokeskus

2. Yhdistelmätiedonkeruuseen siirtyminen
aiheuttaa usein aikasarjakatkoksen
2Tilastokeskus6.11.2020
–Tiedonkeruutavan muutos vaikuttaa myös kerätyistä
tiedosta saataviin tuloksiin mm. seuraavista syistä
– Moodiefekti eli vastaustavan vaikutus vastauksiin
– Katoefekti eli vastausasteen lasku
– Vastaajajoukon vinoutuminen
–Tässä esityksessä käydään läpi tiedonkeruutavan
mahdollisia vaikutuksia Työvoimatutkimuksen tuleviin
tuloksiin perustuen vuonna 2019 toteutettuun
esitutkimuksen tuloksiin

3. Moodiefekti = vastaajat vastaavat
eri tavalla vastaustavasta riippuen
3Tilastokeskus6.11.2020
–Esitutkimuksessa vastaustapoina oli 1. kierroksella
puhelinhaastattelu, 2. ja 3. verkkovastaus tai puhelinhaastattelu
–Kun vastaustavan valinta oli mahdollista, vastauksista 39%
annettiin verkossa ja loput puhelimitse
–Työvoimatutkimuksen sisältämissä asiapitoisissa kysymyksissä
ei yleensä havaita suurta moodiefektiä
–Vastaustavan valinta riippuu usein demografisista tekijöistä
kuten iästä ja koulutuksesta.
–Esitutkimuksen aineistossa verkossa ja puhelimessa vastanneet
olivat selkeästi erilaisia ryhmiä

4. Vastaustavan valintaan vaikutti mm.
ikä ja koulutustaso
4Tilastokeskus6.11.2020

5. Moodiefektiä ei juurikaan havaittu
esitutkimuksen aineistossa
5Tilastokeskus6.11.2020
–Puhelimessa ja verkossa vastanneet painotettiin erikseen
niin, että tuloksia voitiin vertailla ryhmien erilaisuudesta
huolimatta
–Joitakin eroja oli, mutta pääsääntöisesti tuloksissa ei voitu
havaita moodiefektistä johtuvia eroja
–1. kierroksen puhelimessa annetut vastaukset olivat
useimmiten linjassa 2. ja 3. kierroksella netissä annettujen
vastausten kanssa
–Yleisesti aineiston laatu säilyi yhtä hyvänä, verkossa
normaaliin verrannollinen määrä tyhjiä vastauksia

6. Vastausaste jäi esitutkimuksessa normaalia
alemmaksi= tuloksissa katoefektiä
6Tilastokeskus6.11.2020
–Esitutkimuksessa huomattiin että kohdehenkilöille oli
aiempaa vaikeampaa löytää yhteystietoja kuten
puhelinnumeroa
–Esitutkimuksessa suurin syy katoon jäämiseen oli
tavoittamattomuus ja heitä oli suurempi osuus katoon
jääneistä nykyiseen tiedonkeruuseen verrattuna
–Uuden painotusmenetelmän mukaiset painokertoimet
korjasivat kuitenkin katoefektiä merkittävästi

7. Esitutkimuksen vastaajajoukko oli
nykyistä tiedonkeruuta vinoutuneempi
7Tilastokeskus6.11.2020

8. Yhdistelmätiedonkeruun vastausaste ei
todennäköisesti jää yhtä alhaiseksi
8Tilastokeskus6.11.2020
–Analyyseissa todettiin, että jos esitutkimuksen vastaajien
tavoitteluun olisi käytetty normaalia vastaava määrä
työaikaa, vastausaste ei oli jäänyt näin alhaiseksi
–Esitutkimuksen perusteella voitiin myös tunnistaa
paremmin nettimyönteisiä vastaajaryhmiä, joten tavoittelua
voidaan kohdentaa tulevaisuudessa aiempaa paremmin
–Muiden tutkimusten ja muiden maiden tiedonkeruiden
tuloksista kuitenkin selviää, että vastausaste laskee
yhdistelmätiedonkeruun käyttöönoton myötä jonkin verran

9. Tiedonkeruutavan muutoksen
myötä on siis odotettavissa
Ei juurikaan
moodiefektiä
työllisyyttä
koskevissa
kysymyksissä
Jonkin verran
katoefektiä johtuen
mahdollisesta
vastausasteen
laskusta
Tiedonantajien
parempi
huomioiminen, kun
vastaustavan saa itse
valita
9Tilastokeskus6.11.2020
Erilaisten vastaajien
vastaustapa-
mieltymysten parempi
hyödyntäminen
tavoittelun
kohdentamisessa

10. Oona Pentala-Nikulainen
Yliaktuaari, VTM
oona.pentala-nikulainen@stat.fi
Osaamisalueet: kyselytutkimusmenetelmät, tilastotiede, vastauskato,
moodiefekti, tiedonkeruumenetelmät
10Tilastokeskus6.11.2020