1. Pariisin ilmastosopimus nykyisen
päästökehityksen valossa
Riitta Pipatti

2. Sisältö
－ Pariisin ilmastosopimus
– Miksi Pariisin ilmastosopimusta voidaan pitää historiallisena
– Lyhyt yhteenveto – ainoastaan pääkohdat keskittyen
päästöjen hillintään ja raportointiin
3.3.2016 Riitta Pipattii2

3. Historiallinen askel – miksi?
3.3.2016 Riitta Pipatti3

4. Pariisin ilmastosopimus on kattava
－ Lähes kaikki maailman valtiot mukana ilmastonmuutoksen hillinnässä
– vähentämässä päästöjä ja vahvistamassa hiilinieluja
－ YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan kahtiajakoa
teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä on purettu joskaan ei
kokonaan poistettu – teollisuusmaiden tulee edelleen olla
edelläkävijöitä
－ Kehittyvien maiden päästöjen merkitys suuri ja kasvamassa (Kiina
maailman suurin päästäjä, päästöt suuremmat kuin Yhdysvaltojen ja
EU:n päästöt yhteensä)
－ Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kehittyvissä maissa usein
kustannustehokkaampaa kuin teollisuusmaissa – toimet vaikuttavat
usein positiivisesti myös muihin ympäristöongelmiin kuten ilman
epäpuhtauksiin
=> yhteinen tavoite, kaikki panostavat hillintään
3.3.2016 Etunimi Sukunimi4

5. Pariisin ilmastosopimus
－ Pariisin sopimuspaketti: 20 sivuinen päätös + 12 sivuinen
sopimusteksti
Sopimus
– YK: ilmastosopimuksen alla, ratifioitava, sovellus 2020 =>
– Astuu voimaan kun vähintään 55 osapuolta, ratifioinut
sopimuksen ja ratifioineiden osapuolten päästöt kattavat 55 %
globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä
– ”Isot asiat”, tavoitteet, puitteet, seuranta ja päätöksenteko
Sopimuksen liittyvä päätös
– Yksityiskohtaisia sopimuksen toteutustavasta, mm. mistä vielä
pitää sopia eli työohjelmia, jotka tulevat yksilöimään
toteutuksen yksityiskohdat
– Päätöstekstin sisältö voidaan kumota toisella päätöksellä
=> Paljon yksityiskohtia vielä sovittavana ennen sopimuksen
soveltamista – työ alkaa toukokuussa Bonnissa
3.3.2016 Riitta Pipatti5

6. Pariisin ilmastosopimus
－ Päästöjen hillintä/rajoittaminen:
– Tavoite rajoittaa lämpötilanousu huomattavasti alle 2oC ja yrittää
päästä alle 1.5oC rajoitukseen, vertailukohtana esiteollinen aika
– Päästöjen ja poistumien (nielut) tulisi olla tasapainossa tämän
vuosisadan toisella puoliskolla
– Hillintätoimien toteutustapa: kansallisesti määritellyt
panokset/kontribuutiot (NDC = nationally determined
contributions)
– 160 osapuolta/188 maata (EU:lla yhteinen) oli toimittanut
alustavan kansallisesti määritellyn panoksen YK:lle (Indicative
NDC), kattavuus noin 98 % globaaleista päästöistä ennen
Pariisin ilmastoneuvotteluja
– Panoksia voi muuttaa, mutta vain kasvattamalla niitä
3.3.2016 Riitta Pipatti6

7. Kansallisesti määriteltyjen panosten sisältö
－ Panokset ovat erilaisia sisällöltään ja kunnianhimon suhteen
－ Teollisuusmaiden panokset ”perinteisiä” eli kertovat miten paljon
osapuoli lupaa rajoittaa/vähentää päästöjään tiettyyn vuoteen
(2025/2030) mennessä tai tietyllä ajanjaksolla (2020 – 2025/2030)
－ Kehittyvät maat lupaavat usein rajoittaa päästöjään suhteessa
päästöjen kehittymiseen talouden, väestön ja energiankulutuksen
ennustettuun kasvun nähden
－ Osa panoksista on ehdollisia – esim. Meksiko lupaa vähentää
päästöjään 25 prosenttia suhteessa nykykehitykseen ilman ehtoja, ja
lähes 40 prosenttia, jos sen odotukset koskien mm. hiilimarkkinoita,
taloudellista tukea ja teknologian siirtoa toteutuvat
－ Erityisesti kehittyvien maiden panokset sisältävät myös
sopeutumiseen, tutkimukseen, raportointiin ja muihin aiheisiin liittyviä
panoksia
－ Panokset ovat erilisia – siksi niiden vertailu ja arviointi vaikeaa
3.3.2016 Riitta Pipatti7

8. Merkittävimpien päästäjien panokset
3.3.2016 Riitta Pipatti8
Alustavassa panoksessa
ilmoitettu päästöjen
vähennysprosentti
Panostyyppi Perusvuosi Tavoitevuosi
tai kausi
Kokonais-
päästöt
2010
milj. t CO2-
ekv.
Päästöt
per
henkilö
t CO2-
ekv.
Kiina 60 - 65 %
Päästöintensiteet
in (CO2/BKT)
pienentäminen 2005 2030 10600 7,9
Yhdysvallat 26 - 28 %
Vähennys
tavoitevuoteen
menneessä 2005 2025 5880 18,9
EU 40 %
Vähennys
tavoitevuoteen
menneessä 1990 2030 4400 8,7
Lähteet: Lindroos & Ekholm, 2015 (VTT); UNFCCC 2016

9. Kiinan päästökehitys vs. panos
3.3.2016 Riitta Pipatti9
Lähde: Lindroos & Ekholm, 2015
Kiinan panos vähentää päästöjä suhteessa BKT:hen, mutta
kokonaispäästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 asti

10. Yhdysvaltojen päästökehitys vs. panos
3.3.2016 Riitta Pipatti10
Lähde: Yhdysvaltojen INDC

11. EU:n päästökehitys vs. panos
3.3.2016 Riitta Pipatti11
0
1.000
2.000
3.000
4.000
5.000
6.000
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050
MtCO2equivalent
Historic emissions Projections with existing measures (based on MS submissions)
At least 40%reduction
compared to 1990
80%reduction
compared to 1990
20%reduction
compared to 1990
-23%
in 2014
Lähde: Artur Runge-Metzerin (EU komissio) esitys Pariisin sopimuksen
vaikutuksista

12. 3.3.2016 Riitta Pipatti12
Annettujen panosten merkitys
－
Lähde: Climate Action Tracker 2015

13. Pariisin sopimus – säännölliset arvioinnit
－ 2023 ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioidaan, miten
sopimuksen tavoitteissa edistytty (”global stocktake”)
– Tarkoitus – uusimman tieteellisen tiedon valossa
– Päästöjen hillinnässä, sopeutumisessa ja rahoituksen
toimeenpanossa
－ Onko Pariisin sopimus riittävä?
– Annetuilla päästölupaukilla ei päästä kahden asteen
tavoitteeseen, mutta jos päästövähennyslupaukset pidetään ja
niitä tiukennetaan tavoite voidaan vielä tulevaisuudessa
saavuttaa (epävarmuudet suuret); 1.5oC tavoite tuntuu
mahdottomalta
– Uudessa sopimuksessa mukana lähes kaikki maat –
suurimmat päästäjät mukana; Kioton pöytäkirjan 1. kauden
tilinpäätös – useimmat maat vähensivät päästöjään velvoitteita
enemmän, ehkä uusi sopimuskin johtaa tähän
3.3.2016 Riitta Pipatti13

14. Pariisin sopimus ja läpinäkyvyys
－ Läpinäkyvyyskehikko (”Enhanced transparency framework for for
action and support”)
– Kaikkien osapuolten raportoiva kasvihuonekaasupäästöjen
kehittymisestä (inventaario) ja edistymisestä
päästövähennyspanosten toteuttamisesta
– Yhteinen raportointikehikko kaikille sopimuksen osapuolille,
joustoja kehittyville maille niiden suorituskyvyn (capacity)
mukaan
• Työohjelma tarkempien yhteisten sääntöjen kehittämiselle
－ Tulevan raportoinnin tulee perustua nykyisiin raportointeihin ja
niistä saatuihin kokemuksiin
－ Kehittyvien maiden raportointia ja sen kehittämistä tuetaan
3.3.2016 Riitta Pipatti14

15. Pariisin sopimuksen muuta sisältöä
－ Päästöhillintätoimet voi toteuttaa yhteistyössä, päästökauppa ja
hankemekanismit mahdollisia mutta ei määritelty sopimuksessa –
säännöt sovittava erikseen (yhteisten toimien päästövähennykset
voi ottaa huomioon vain kerran)
－ Sopeutuminen: toimien voimistaminen
－ Kehittyviin maihin suuntautuva rahoitus: teollisuusmaille velvoite,
muita kannustetaan; tavoitteena tasapaino päästöjen hillintään ja
sopeutumisen kohdistuvassa rahoituksessa
－ Muita sopimukseen mukaan otettuja aiheita ovat ”loss and
damage”, teknologian siirto, osaamisen kartoittaminen (Capacity
building)
3.3.2016 Riitta Pipatti15

16. Pariisin sopimuksen merkitys
－ Pariisin sopimuksen panokset ovat vielä tavoitteisiin nähden
riittämättömiä, mutta päästövähennystoimia tullaan nyt kuitenkin
toteuttamaan laajemmin.
－ Erityisesti kehittyvissä maissa voidaan saavuttaa suuria
päästövähennyksiä soveltamalla uudempaa, tehokkaampaa ja
vähäpäästöisempää teknologiaa – päästövähennykset voivat olla
arvioituja panoksia suuremmat
－ Sopimuksen vaikuttavuutta ja merkitystä voidaan kuitenkin
kunnolla arvioida vasta kun sopimuksen soveltamiseen ja
toimeenpanoon liittyvät merkittävät yksityiskohdat on sovittu ja
sen toimeenpano on alkanut
3.3.2016 Riitta Pipatti16