1. Arvonlisäpohjainen
ulkomaankauppa -
yritysten moniulotteiset
roolit ulkomaankaupassa
Näkökulmia tilastotuotantoon: Kokeellisilla tilastoilla
kohti uutta! 31.8.2023
22.3.2023
Tilastokeskus
1

2. Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa: miksi?
• Viimeistään 2000-luvulle tultaessa tuotantoketjut ovat hajonneet ympäri maailmaa. Tästä seuraa
pari asiaa:
1. Viennistä saatava taloudellinen arvo kiinnostaa käyttäjiä. Mutta vientituotteita ei kuitenkaan
tuoteta pelkästään kotimaisilla panoksilla vaan tuontipanoksilla on iso merkitys. Näin ollen
viennin vertaaminen BKT:hen johtaa pahasti harhaan. Tuontipanosten arvo tulee poistaa
viennistä!
2. Globalisoituneessa maailmassa halutaan lisäksi tietoa siitä, miten maat ja niiden yritykset
työntekijöineen asemoituvat globaaleissa arvoketjuissa
• Seurauksena eri tahot ovat kehittäneet arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan
tietosisältöjä. Kuuluisin lienee OECD:n TiVA
• OECD:n tietosisällön perusteella voi tehdä johtopäätöksiä maiden asemasta globaaleissa
arvoketjuissa, mutta ei maiden yritysten tai työntekijöiden asemasta
• Tässä avautuu tilaisuus Tilastokeskukselle
21.6.2022 Tilastokeskus
2

3. Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa: miten?
• Tuotantomenetelmä kehitetty Tilastokeskuksen ja OECD:n
yhteisprojektissa vuosina 2019-2020 OECD-WTO-kehikkoon perustuen
olemassa olevan aineiston perusteella
• Uuden tilaston kehittämisen mahdollistivat rahoittajat TT-säätiö, UM,
TEM sekä VNK
21.6.2022 Tilastokeskus
3
Projektin tavoite:
1) Kehittää tuotantoprosessi arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattoreiden
tuottamiseksi säännöllisesti yhdessä maassa
2) Laajentaa OECD-WTO kehikkoa
i) Yritystyyppien mukaisilla alajaotteluilla
ii) Useammalla toimialalla
3) Tuomalla mukaan työvoiman piirteitä kuvaavat indikaattorit
4) Nopeuttaa arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tietojen julkistamista

4. Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa: miten?
• Tilastokeskuksella pääsy laajaan valikoimaan yritys- ja työllisyysaineistoja.
Yhdistetään nämä mikrotason datat makrotason dataan
- Kansantalouden tilinpito – Työvoimatilastot
- Yritystilastot
21.6.2022 Tilastokeskus
4
Muodostetaan
yritysaineisto:
liikevaihto, arvonlisä,
vienti, tuonti,
työvoima jne.
Mikrodata
Haetaan talouden
tuotantofunktio
tarjonta- ja
käyttötaulukoista
Tarjonta- ja
käyttötaulukot Jaetaan tarjonta- ja
käyttötaulukot
yritysten
ominaisuuksien
mukaan
Laajennetut tarjonta-
ja käyttötaulukot
Käännetään tarjonta-
ja käyttötaulukot
panos-
tuotostaulukoiksi.
Laajennetut panos-
ja tuotostaulukot Lasketaan
arvonlisäpohjaisen
ulkomaankaupan
indikaattorit
Arvonlisäpohjaisen
ulkomaankaupan
indikaattorit

5. Muutama keskeinen käsite: bruttoviennin rakenne
arvonlisän näkökulmasta
Bruttovienti
(tavarat ja palvelut)
Bruttoviennin
ulkomainen arvonlisä
Bruttoviennin
kotimainen arvonlisä
Suora
bruttoviennin
kotimainen
arvonlisä
Epäsuora
bruttoviennin
kotimainen
arvonlisä
Kuinka paljon maan
bruttovienti sisältää
arvoa, joka syntyi
kotimaan
ulkopuolella eli
toisin sanoen
viennissä
käytettyjen
tuontipanosten
arvoa
Kuinka paljon maan
bruttovienti sisältää
arvoa, joka tuotettiin
kotimaassa vientiä
varten
15th June 2023 katri.kaaja@stat.fi
Kuinka paljon
toimialan/yritysryhmän
bruttovienti sisältää sen
itsensä tuottamaa arvoa
Kuinka paljon
toimialan/
yritysryhmän
bruttovienti sisältää
muiden toimialojen/
yritysryhmien
tuottamaa arvoa eli
alihankintaketjujen
tuottamaa arvoa

6. Yritykset kokoluokittain eri vienti-indikaattoreissa
2021
• Suurten yritysten merkitys korostuu bruttoviennin
lisäksi viennin sisältämän kotimaisen arvonlisän
indikaattoreissa.
• Pienten sekä keskisuurten yritysten viennistä
syntyvän kotimaisen arvonlisän osuus koko viennin
kotimaisesta arvonlisästä (47%) on kuitenkin
suurempi kuin vastaava osuus bruttoviennissä (42%)
- Suuret yritykset käyttävät siis enemmän
tuontipanoksia viennissään…
• Bruttoviennin sisältämä kotimainen epäsuora
arvonlisä on liki yhtä suuri kuin suora arvonlisä.
Toisin sanoen viennistä saatava arvonlisä ei synny
pelkästään vientitoimintaa harjoittavissa yrityksissä
vaan liki samalla painoarvolla myös näiden yritysten
alihankintaketjuissa,
• Huom. Viejätoimiala viittaa tässä vientiä
harjoittavaan yritysryhmään eli kokoluokkaan
31.8.2023 Tilastokeskus
6
17 373
12 550
7 017 5 533
24 710
16 903
9 045
7 858
55 291
31 320
15 828
15 492
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
Bruttovienti Bruttoviennin kotimainen
arvonlisä, viejätoimialan
mukaan
Bruttoviennin suora
kotimainen arvonlisä
Bruttoviennin epäsuora
kotimainen arvonlisä
Suuryritykset, vähintään 250 työntekijää
Keskisuuret yritykset, vähintään 50 ja alle 250 työntekijää
Pienet yritykset, alle 50 työntekijää
Muu ja tuntematon

7. Vuonna 2021 viennin kotimaista arvonlisää syntyi noin 29 miljardin
euron verran alihankintaketjujen kautta. Minkä kokoluokan
suomalaiset yritykset toimivat tilaajina ja mitkä alihankkijoina?
• Suurten yritysten tilaamista alihankintaketjuista syntyi
arvonlisää noin 15,5 miljardin euron verran
• Mutta suuret yritykset synnyttivät muun kokoluokan
yritysten alihankkijoina ”vain” 8,6 miljardin verran
arvonlisää
• Sen sijaan pienet yritykset lisäsivät vientiin arvoa 9,3
miljardin euron verran toimiessaan muun kokoluokan
yritysten alihankkijoina
• Perspektiivikysymys!
• Alihankkijana toimimisesta syntyvän arvonlisän ja omasta
vientitoiminnasta suoraan syntyvää arvonlisää voi tutkia
muuttujalla ”bruttoviennin kotimainen arvonlisä,
tuottajatoimialan mukaan”
21.6.2022 Tilastokeskus
7
474
6 531
5 533
9 288
7 858
4 944
15 492
8 592
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
Viennin alihankintaketjujen kautta syntynyt
arvonlisä alihankinnan tilaajien mukaan
Viennin alihankintaketjujen kautta syntynyt
arvonlisä alihankkijoiden mukaan
Suuryritykset, vähintään 250 työntekijää
Keskisuuret yritykset, vähintään 50 ja alle 250 työntekijää
Pienet yritykset, alle 50 työntekijää
Muu ja tuntematon

8. Tuottajatoimialan kautta pystytään arvioimaan
esimerkiksi metsätalouden merkitystä viennissä
• Vuonna 2021 metsätalouden bruttoviennin
sisältämä arvonlisä (viejätoimialan mukaan) oli vain
69 milj. euroa
- Metsätaloudella ei ole juuri ollenkaan
omaa bruttovientiä, joten ei ole viennin kotimaista
arvonlisääkään
• Tuottajatoimialan mukaan katsottuna
metsätaloudessa syntyi viennin kotimaista arvonlisää
2,3 mrd. euroa
- Metsätalous tarjoaa panoksia (oletettavasti)
metsäteollisuuden yrityksille niiden vientiä varten.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppaa harjoittavien
yritysten toiminta luo liiketoimintaa metsätalouden
yrityksille ja työllistää metsätaloudessa työskenteleviä
henkilöitä
• Toisaalta synnyttäisikö metsätalous viennin
arvonlisää jos metsäteollisuutta ei olisi?
31.8.2023 Tilastokeskus
8
0
500
1000
1500
2000
2500
Bruttoviennin kotimainen arvonlisä,
viejätoimialan mukaan
Bruttoviennin kotimainen arvonlisä,
tuottajatoimialan mukaan

9. Yritys- ja työntekijäluokkia julkaisussa:
• Kokoluokka ja konsernisuhde;
- Itsenäinen yritys, 0-<10 työntekijää
- Itsenäinen yritys, 10-<50 työntekijää
- Itsenäinen yritys, 50-<250 työntekijää
- Riippuvainen yritys, 0-<10 työntekijää
- Riippuvainen yritys, 10-<50 työntekijää
- Riippuvainen yritys, 50-<250 työntekijää
- Iso yritys, 250- työntekijää
- Muu
• Ulkomaankaupan harjoittaminen:
- Viejä
- Tuoja
- Viejä-tuoja
- Ei harjoita ulkomaankauppaa (tai satunnaisesti)
- Muu
• Yritysten omistajuus:
- Kotimainen yritys
- Kotimainen monikansallinen yritys
- Ulkomainen monikansallinen yritys
- Muu
• Viennistä riippuvat henkilötyövuodet:
- Sukupuoli
- Koulutustaso
• Toimiala näiden tietojen suhteen kahden numeron
tarkkuudella, maatietojen suhteen yhden kirjaimen
tasolla
21.6.2022 Tilastokeskus
9
• Muitakin yritys- ja työntekijäpiirteitä pystyisi
periaatteessa lisäämään julkaisuun jos vaan
kattavuus ja laatu ok

10. Mahdolliset kehityskohteet?
• Parannetaan yritystietojen ja makrotietojen yhdenmukaisuutta
- Julkistuksen laadun pitäisi parantua seurauksena
• Tarkempi toimialajako teollisuudessa maatietojen osalta ja lisää maita
julkistukseen?
• Tilastokeskuksen omat ja ulkopuolisesti rahoitetut analyysityöt?
• Panos-tuotostilastot: tuote x tuote –ulottuvuus?
- Vaatisi erillisen projektin rahoituksineen…
21.6.2022 Tilastokeskus
10

11. Analyysijulkaisut
• Kesäkuu 2020: Tilastokeskuksen ja OECD:n kehitysprojektin raportti
- Globalisation in Finland: Granular Insights into the Impact on Businesses and Employment
• Toukokuu 2021: Ulkoministeriön rahoittamat jatkoraportit (Tilastokeskus ja OECD)
- Measuring Trade in Value-Added for Finland – A Comparison of Granular Value-Added Trade Estimates
and OECD TiVA Database
- Finland: Road to Recovery After Covid-19
• Tieto & trendit
- Tasa-arvo ja tulonjako ulkomaankaupassa
- Suomi globaaleissa arvoketjuissa
- Mistä viennin arvo koostuu?
- Kiinan merkitys kauppakumppanina korostuu tuonnissa
• Muita yksittäisiä toimeksiantoja
21.6.2022 Tilastokeskus
11