Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen on #TIEKE40-juhlavuosijulkaisu.
Digitalisaatio on matka, jonka määränpää on tuntematon. Menneisyyden kokemuksista voi kuitenkin ponnistaa kohti uutta. Yli 50 eri alan asiantuntijaa jakaa julkaisussa ajateltavaa ja suuntaa yhteiselle retkellemme kohti osaavaa, ihmiskeskeistä ja yhteentoimivaa tietoyhteiskuntaa. Samalla tutustumme siihen mullistavaan kehitykseen, jonka esimerkiksi liiketoimintaprosessit, osaamisen kehittäminen ja taloushallinto ovat kokeneet tietoyhteiskuntakehityksen myötä.
Julkaisun voi myös tilata painettuna täältä: https://tieke.fi/tieken-40-vuotis-juhlajulkaisun-tilaus/
2. Matkaeväitä
digitaaliseen
tulevaisuuteen
DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT 4
Tekniikasta toimintakulttuuriin,
oppaista verkostojen digihankkeisiin
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12
Tekstinkäsittelystä somestrategiaan,
ATK-luokista MOOCille
REAALIAIKATALOUS 20
Skannauksesta verkkolaskuun,
talousdatasta läpinäkyvään talouteen
TIEKE KANSAINVÄLISTYY 28
Samaan suuntaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa
TIEKEn puheenjohtajat iloitsevat kansainvälistymisestä
TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS 34
Digitalisaatio kuuluu kaikille
Uhkakuvien tilalle luottamus
TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA 44
Verkostojen voimalla konkreettisia tekoja
Kokemusta ja näkemystä kehittämishankkeisiin
Tuhansille yrityksille ratkaisuja kasvuun ja kukoistukseen
Tule mukaan uudistajien joukkoon
TIEKEn jäsenet ovat vahvuutemme
TIEKE MATKALLA TULEVAAN 58
TIEKEn hallitus kurkistaa kristallipalloon
TIEKEn tiimin terveiset tulevaisuuteen
Juhlakrypto
Hyvässä seurassa
oikeaan suuntaan
”
Odotamme digitalisaation ja
tietoyhteiskuntakehityksen tuovan
elämänlaatua ja toivottuja kehitysaskeleita ja
samalla mietimme, minkälaisiin riskeihin pitää
varautua.”
nAloittaessani TIEKEn toiminnanjohta-
jana joulukuussa 2019 tiesin saaneeni
harvinaisen tilaisuuden.
Pääsin viemään eteenpäin yhteisöä, johon
vuodesta 1981 on kumuloitunut ainutlaatui-
nen osaamispääoma suomalaisen tietoyhteis-
kunnan kehittämisen etujoukoissa. Tietoko-
neen ajokorttien ja Verkkolaskuosoitteiston
alkulähteillä tietoyhteiskuntaa on kehitetty
yhtä aikaa ketterästi ja pitkäjänteisesti.
Parasta TIEKEssä on käytännönläheisyys, tu-
levaisuussuuntautuneisuus, taito tarttua ajan-
kohtaisiin tarpeisiin ja innostus viedä muutoksia
eteenpäin yhdessä sidosryhmien kanssa. Maail-
ma ympärillä on neljässäkymmenessä vuodes-
sa muuttunut, mutta TIEKEn ydin vaikuttajana,
verkottajana ja vauhdittajana on matkan varrel-
la vahvistunut.
Vaikka TIEKEn virallinen 40-vuotispäivä
on vasta syksyllä, 11.11.2021, julkaisimme tä-
män Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
-juhlajulkaisun luettavaksi jo kevään kynnyk-
sellä. Kokosimme yhteen tuloksia, palveluja
ja toimintamalleja, joilla TIEKE on vienyt ja
vie parhaillaankin eteenpäin suomalaista tie-
toyhteiskuntaa. Pohdimme myös tietoyhteis-
kunnan ajankohtaisia haasteita, luotaamme
mahdollisuuksia ja visioimme tulevaa, sillä
aiomme jatkaa matkaa vähintään seuraavat
40 vuotta.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
-julkaisun tekeminen on ollut kuin matka-
laukun pakkaamista. Mikäli nimittäin oikein
muistan koronapandemiaa edeltäneiden
iloisten matkallelähtöjen tunnelmia, tilanne-
han oli tavallisesti se, että tarvikkeiden valinta
oli hankalaa, kun ei ikinä voinut olla varma,
mitä kaikkea perillä tarvitsisi. Entä jos mat-
kan määränpää olisikin kymmenien vuosien
päässä?
Tulevaisuus on kiehtova, mutta vaativa mat-
kakohde: odotamme digitalisaation ja tieto-
yhteiskuntakehityksen tuovan elämänlaatua
ja toivottuja kehitysaskeleita ja samalla mie-
timme, minkälaisiin riskeihin pitää varautua.
Toisin sanoen: pakkaamme TIEKEn tuleville
neljällekymmenelle vuodelle matkalaukkua
tilanteessa, jossa olosuhteet kohteessa ovat
tiedossa vain osittain, mutta valmius, tarve ja
halu lähtöön on vahva.
Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
on julkaisu, jolla haluamme tarjota aineksia,
ajateltavaa ja suuntia ratkaisuihin, joilla raken-
namme eettisesti reilua ja ekologisesti kestä-
vää huomista. Olemme poimineet menneiltä
vuosilta matkantekoa helpottavia oppeja sekä
hyödyntäneet verkostojemme laajaa ymmär-
rystä, jotta voimme tarjota retkikunnallemme
myös lisätietoa kohteesta.
Mitä kohti olemme matkalla, mitä karikko-
ja meidän tulee välttää, ja mitä välietappeja
odottaa?
Tervetuloa muistelemaan toviksi menneitä
ja jatkamaan yhdessä matkaa kohti osaavaa,
ihmiskeskeistä, kilpailukykyistä ja yhteentoi-
mivaa tietoyhteiskuntaa.
Aivan vielä emme ole perillä, mutta hyväs-
sä seurassa ja ravitsevin eväin on hyvä taittaa
matkaa oikeaan suuntaan.
Hanna Niemi-Hugaerts
Toiminnanjohtaja, TIEKE
#TIEKE40
V
U
O
T
T
A
J
A
A
MUISTOJA & KE
S
K
U
S
T
E
L
E
l
T
I
E
T
O
Y
H
T
E
I
S
K
UNNAN SILLANRAKEN
T
A
J
A
l
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 3
3. Standardien kehittäjänä ja yhteentoimivuuden edistäjänä
TIEKE vahvistaa suomalaisten elinkeinojen kilpailukykyä.
Datan liikkuvuus kaataa raja-aitoja tavalla, josta kaikki hyötyvät.
Digikehityksen kokonaisvaltaisuus on siirtänyt katseita
mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tuonut verkostohankkeet
organisaatioiden arkeen.
Oppaista verkostojen digihankkeisiin,
tietotekniikasta digitaaliseen
toimintakulttuuriin
5
4 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT
4. T
Keväällä 2021 TIEKEn Jari Salo ja Heikki
Laaksamo edistävät Työterveyslaitoksen
Arja Ala-Laurinahon kanssa pienyritysten
digitalisaatiota DigiHyöty-hankkeessa.
ehtävämme on vahvistaa suomalaisyritysten kilpai-
lukykyä digitalisaation keinoilla. Haluamme poistaa
raja-aitoja niin, että kaikkien menestysedellytykset
paranevat”, kiteyttää vuodesta 1993 TIEKEssä työs-
kennellyt JariSalo.
Ilmapiiri tukee muutosta
Toimintaympäristöä Salo kuvailee kolmella määritel-
mällä:vauhdikkaastikehittyvätteknologiat,moniulot-
teiset toimitusketjut ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu.
Päivittäinentyöonselvitysten,tutkimusten,oppaiden
ja valmennusten tuottamista, verkostojen muodosta-
mista ja hankkeiden organisointia.
Ajan puute haittaa kehittämistä
l
Yrittäjien mielestä suurimpia digitaalisen osaamisen
kehittämisen haasteita ovat ajan puute ja sopivan
toteutustavan löytäminen.
l
Eniten pk-yrityksissä digitalisoidaan myynnin ja
markkinoinnin prosesseja.
l
60 % käyttää pilvipalveluja.
l
Moni aikoo arvioida 5G-teknologian, automatiikan ja
tekoälyn hyötyjä.
l
Noin 15 % tuntee reaaliaikaisen talouden hyvin ja
hieman yli kolmannes tietää siitä jotain.
l
Verkkolaskua käyttää 70 % työnantajayrityksistä ja
joka kolmas yksinyrittäjä.
Prior Konsultointi toteutti tutkimuksen 2019 Elisan ja Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
Tutkimukseen vastasi 382 yrittäjää, joista hieman yli neljäsosa oli yksinyrittäjiä.
1960 1981
1986
1990
2003
2004
2009
TIEKE
perustetaan.
Suomen ensimmäinen
toimiva tietokone
Postisäästöpankin
käyttöön.
Organisaatioiden
välisen sähköisen
tiedonsiirron
(OVT) arkkitehtuuri
valmistuu.
Suomi nousee
internetin ja
mobiiliteknologian
ykköseksi
1990-luvulla.
TIEKE helpotti pk-
yritysten tietotekniikan
käyttöönottoa
Verkkokaveri-palvelulla
2002–2007.
Etelä-Karjalan kyliin
rakennetaan ADSL-
laajakaistayhteys
(512 kbps).
TIEKE avaa itärajan
pullonkauloja
FINRUS2-
hankkeessa.
6 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 7
DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT
5. ”Hankkeita suunniteltaessa on otettava huomioon
se, että mitä pienempi yritys, sitä useammin kehitys-
työtä tehdään oman ydinbisneksen ohessa. Pienillä ei
olesamanlaistaväljyyttäallokoidaaikaajarahaainno-
vointiin kuin isoilla”, Salo toteaa.
Kokonaisvaltainen muutos
”Hankkeissa pk-yrityksiä ja yrittäjiä autetaan tun-
nistamaan uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja
opastetaan ottamaan haltuun digitalisaation hyötyjä
omaaliiketoimintaatehokkaimminpalvelevallataval-
la. Sisällöt ja toimenpiteet suunnitellaan joustavasti
arkeen nivottaviksi”, Salo kiteyttää.
Kesällä 2019 päättynyt TuotTo- ja parhaillaan me-
neillään oleva DigiHyöty ovat pk- ja mikroyrityksille
suunnattuja hankkeita, joissa TTS Työtehoseura ja
Työterveyslaitos (TTL) ovat TIEKEn kumppaneina.
”Yhteistyö sujuu luontevasti, sillä katsomme
kehitystarpeita eri näkökulmista. Kaikki
hankekumppanitovatvahvojaomilla
alueillaan,jotenpystymmetar-
joamaan yrityksille koko-
naisvaltaista tukea
prosessien digi-
talisointiin. Työterveyslaitos painottaa työprosessien
ja työn organisoinnin näkökulmaa”, sanoo TTL:n van-
hempi asiantuntija ArjaAla-Laurinaho.
Hän huomauttaa, ettei digitalisaatio ole pelkästään
teknologian implementointia vaan kysymyksessä on
muutos, joka vaikuttaa toiminnan eri osa-alueisiin:
muun muassa johtamiseen, työkäytäntöihin ja tehtä-
vien sisältöihin.
Sooloilun tilalle standardi
”On hienoa, että pk- ja mikroyritysten osuus hank-
keissakasvaa.Digitalisaatioinnostusta
onosaltaannostattanut ko-
ronapandemia.
”Yhdessä toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa
viemme kehitystä eteenpäin.”
Kun Salolta kysyy, mikä hänen mielestään on TIE-
KEn tärkein saavutus suomalaisen elinkeinoelämän
käytäntöjen kehittäjänä, vastaus tulee empimättä.
”Kyllä se on yleinen ajattelutapa. Eri tahoilla ym-
märretään sekä digitalisoinnin että standardoinnin
merkitys tuottavan liiketoiminnan perustana.”
Konkreettisia hyötyjä
TIEKEllä on pitkät perinteet liikenteen, teollisuuden,
tavaralogistiikan ja satamien digitalisaation edistäjä-
nä.
Viimevuosinapalvelujaontuotettumyöspk-yrityk-
sille, esimerkkinä Salo mainitsee ilmaiseksi verkosta
ladattavan Verkkokauppaoppaan, joka käytännönlä-
heisesti neuvoo, minkälaisia seikkoja verkkokaupan
perustamisessa on otettava huomioon – teemat ulot-
tuvat asiakaspalvelusta tietoturvaan, sähköisen kau-
pankäynnin strategiasta toimitus- ja maksutapoihin.
”Fiksu verkkokauppias ymmärtää sen, ettei
’Osta osta, tämä on paras’ -viestintä tehoa.
Parhaat tulokset tulevat auttamalla asiakasta.”
Web-asiantuntija Teuvo Väisänen, Tieturi Oy, Tiedosta 2011
”Tietotekniikan nopea yleistyminen ja
välineiden kiivas kehitysvauhti asettavat suuria
haasteita erityisesti pienimmille yrityksille.”
Edisty 2/2004
”Viiden vuoden kuluttua ei enää kysytä,
hankkiako omia palvelinkoneita vai siirtyäkö
pilveen, vaan mistä hankkia tarvittavat
laskentapalvelut.”
Ohjelmistoasiantuntija Otso Kivekäs, Tiedosta 2010
Kuljettaja hakee tiedon pilvestä
Logistiikkayritysten Liitolla on pitkät perinteet yhteistyöstä TIE-
KEn kanssa. Projekteissa on kehitetty muun muassa sähköisen
rahtikirjan standardointia sekä ylipäätään alan yritysten digival-
miuksia.
Toimitusjohtaja Pekka Aaltonen kuvailee tuloksia:
”Kymmenen vuotta sitten oli tavallista, että asiakas tilasi kulje-
tuksen sähköpostitse, puhelimitse tai jopa faksilla. Nyt jäsenyri-
tyksemme vastaanottavat tilaukset pääsääntöisesti digitaalisina.
Tieto liikkuu esteettä järjestelmien välillä, kiitos sitkeän standar-
dointityön.”
Keväällä 2021 Logistiikkayritysten Liitto ja TIEKE valmistelevat
mahdollistahankettalähetykseenkiinnitettävänkolliosoitelapun
toiminnallisuuden lisäämiseksi. Ratkaisu on QR-koodi.
”Jakeluautonkuljettajapystyisiosoitelappuunprintatunkoodin
kauttahakemaantoimitukseenliittyviätietojalogistiikkayrityksen
pilvipalvelusta. Koodi toimisi varajärjestelmänä tilanteissa, joissa
kuljettajalla ei syystä tai toisesta ole yhteyttä logistiikkayrityksen
ohjausjärjestelmään”, Aaltonen havainnollistaa.
Valmisteltava QR-koodihanke edistäisi osaltaan Logis-
tiikkayritysten liiton isoa digitalisaatiotavoitetta eli
kokonaan paperitonta toimitusketjua.
”Tieto liikkuu esteettä järjestelmien välillä, kiitos sitkeän
standardointityön”, sanoo Pekka Aaltonen.
”Yhdessä toimialajärjestöjen
ja yritysten kanssa viemme
kehitystä eteenpäin.”
Syksyllä 2020 käynnistetyn DigiTähti-hankkeen
antia ovat muun muassa matkailu- ja ravintola-alan
yritysten tarpeita palvelevan verkkokauppa-alustan
koulutukset.Webinaareissaonperehdyttymuunmu-
assa internetin hyödyntämiseen markkinoinnis-
sa, digitaalisten työkalujen haltuunottoon
omassa liiketoiminnassa sekä palvelu-
muotoilunmerkitykseendigitaa-
lisessaliiketoiminnassa.
kuva
Cristian
Hallivuori
2013
2014
2015
2017
2018
2010
EU:n parlamentti
hyväksyy
julkishallintoa
velvoittavan
verkkolaskudirektiivin.
BESTFACT (Best Practice
Factory for Freight Transport
-hankkeessa TIEKE toteuttaa
avoimen logistiikka-
sanomarekisterin
EU:n alueelle.
DigiPort-hankkeessa
TIEKE kehittää
dataratkaisuja satamien
suorituskykyvyn
tehostamiseksi.
Laki velvoittaa
liikennöitsijöitä
avaamaan rajapinnat
digitalisoituihin reitti-
ja aikataulutietoihin.
EU julkistaa digitaalisen
agendan sisämarkkinoiden,
yhteentoimivuuden
ja älyliikenteen
vauhdittamiseksi.
Publications 4/2013
The Smart
Transport
Corridor Helsinki
– St. Petersburg
FITSRUS
TIEKE rakentaa
älykäytävää Suomesta
Pietariin FITSRUS-
hankkeessa.
DOB-hanke
vauhdittaa
databisnestä
yrityksissä.
EU-maiden
iHeERO-projektissa
TIEKE selvittää
raskaan liikenteen
nykytilaa Suomessa.
DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT
8 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 9
6. ”Toimintaympäristöä voisi kuvailla kolmella
määritelmällä: vauhdikkaasti kehittyvät
teknologiat, moniulotteiset toimitusketjut ja
jatkuvasti kiristyvä kilpailu”, toteaa Jari Salo.
Yhtäkkiä verkkokaupan perustaminen alkoi kiinnos-
taaniitäkinyrittäjiä,jotkaaiemminrakensivatbisnek-
sensä myymälän ovesta astuvan asiakkaan varaan”,
toteaa TIEKEssä muun muassa sanomastandardoin-
tihankkeissa vaikuttava HeikkiLaaksamo.
Laaksamon mielestä toimialojen ja yritysten kan-
nattaa mieluummin osallistua yhteishankkeisiin sen
sijaan että itse kukin omalla tontillaan ryhtyy mää-
rittelemään omaa terminologiaansa toimitusketjun
eri osapuolien järjestelmissä liikkuviin digitaalisiin
asiakirjoihin.
Tulevaisuudentutkija
Elina Hiltunen
Tietoyhteiskuntavaikuttaja
Jyrki J.J. Kasvi
Professori, tulevaisuuden-
tutkija Sirkka Heinonen
”Tyypillisesti toimitusketjun ongelmat johtuvat
viivästyksistäjavirheistä,joitasyntyy,kunvastaanot-
tajanjärjestelmäeiymmärrälähettäjändokumenttia,
esimerkiksi tarjouspyyntöä, tarjousta tai tilausta.”
Ihminen keskittyy laatuun
Laaksamohuomauttaa,etteiprosessiendigitalisointia
jadokumentoinninstandardointiapidäkatsoapelkäs-
tään teknis-taloudellisesta perspektiivistä.
”Kun koneet suorittavat
rutiineja, henkilöstö voi
keskittyä laatuun.”
Inhimillinen tekijä painaa vaakakupissa vähintään
yhtä paljon.
”Kun automaatio toimii moitteetta ja koneet suo-
rittavat rutiineja, henkilöstö voi keskittyä laatuun;
strategiaan, johtamiseen, tuotekehitykseen ja asia-
kaspalveluun. Mitä vähemmän resursseja tuhlautuu
järjestelmäongelmista tai virheellisistä
tiedoista johtuviin selvittelyihin, osaamisen oksia
riittää tärkeimpään eli oman ydinosaamisen
hiomiseen ja myymiseen”, Laaksamo painottaa. l
2019
2020
2021
DIGITAALISET TOIMINTAPROSESSIT
Eduskunta hyväksyy
julkishallintoa velvoittavan
lain EU-standardin
mukaisien verkkolaskujen
vastaanottamisesta.
Koronaviruspandemia
sulkee palveluja, kasvattaa
verkkokauppaa ja lisää
etätyötä.
TIEKE kehittää
digitaalisia
ratkaisuja jakelun
optimoimiseksi
kaupunkiliikenteessä
Forum Virium
Helsingin kanssa.
Matka
on
elämys
”Hidas matkanteko
on nautinto, ja
etätyö mahdollistaa
viipymisen kohteessa.
Virtuaaliteknologian
avulla matkustaminen
on mahdollista myös
liikuntarajoitteiselle.
Lähimatkailua arvostetaan,
ja luksusjunan
kattoikkunasta ihaillaan
Lapin revontulia.
Matkailu sijoittuu
ympäristöön
luontevasti ja paikallista
ekosysteemiä suojellen,
ajallisia kerrostumia
ja elämäntapaa
kunnioittavasti korostaen.”
Ilta-Sanomat 25.12.2020,
Kuva: Kaisa Sirén
Elintarvikkeita
kasvatetaan
tehtaissa
”Kasvinviljely toteutetaan
energiatehokkaalla
vesiviljelymenetelmillä
ja uusiutuvaa energiaa
käytetään maataloudessa
energialähteenä.
Lihaa tuotetaan
kudoskasvattamalla
bioreaktoreissa ja erilaisia
elintarvikkeita kasvatetaan
solutehtaissa.
Solutehtaissa voidaan
valmistaa esimerkiksi
maitoproteiinia
ja kananmunan
valkuaisproteiinia
ilman lehmiä ja kanoja.
Geenieditoinnin
(geenisakset) kehittymisen
ja sen vaikean
todentamisen vuoksi
geenimuuntelusta on
tullut arkipäivää.”
Bonfire 13.1.2020
Lomalla
lennetään
avaruuteen
”Ensimmäiset
paksulompakkoiset
avaruusturistit ovat jo
päässeet matkalle –
koskahan rakennetaan
ensimmäinen siirtokunta
avaruuteen? Ilmassa leijuvat
magneettilevitaatio-
asunnot tai tekosaarten
ja -niemekkeiden päälle
rakennetut kodit voivat
olla arkipäivää. Kelluvat
asunnot ovat vain jäävuoren
huippu uudenlaisten
asuinratkaisujen
kehittämisessä.”
Roskis
kertoo
ostoslistan
”Älykkäässä kiertotaloudessa
laitteet tietävät, miten ne
pitää huoltaa ja purkaa, ja
pakkaukset kertovat, mistä
materiaaleista ne on tehty.
Kun rfid-, QR-, tai
muu tunniste identifioi
tuotteet, ne voidaan lajitella
automaattisesti, ja niiden
osat ja materiaalit saadaan
hyödynnettyä kattavasti
uudelleen. Riskinä on se, että
sähköisesti tunnistettavat
tuotteet ja pakkaukset
voivat vaarantaa kuluttajien
yksityisyyden.
Etenkin rfid-tunnisteet
voivat tehdä roskapöntöstä
tietosuojaongelman.
Jos tunnisteet voi lukea
matkan päästä, roskis
kertoo käytännössä päivän
ostoslistan.
Roska-astian
vuoraaminen alumiinifoliolla
ei välttämättä ole enää
foliohattujen puuhaa.”
TIEKE osallistuu kuntien
tilatiedon lainsäädäntö-
ryhmän työhön, erityi-
sesti datan avaamisen
ja yhteentoimivuuden
näkökulmasta.
10 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 11
Työtä ja toimintaa puhtaassa tulevaisuudessa
Matkailun kulttuurin-
tutkimuksen professori
Soile Veijola
7. TIEKEn rooli digiosaamisen kehittäjänä heijastelee
suomalaisen tietoyhteiskunnan vaiheita.
Liikkeelle lähdettiin Tietokoneen ajokortista.
Näkökulma on laajentunut yksilöstä yhteisöihin,
työelämästä kaikille elämän alueille.
Tekstinkäsittelystä somestrategiaan,
ATK-luokista MOOCille
12 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 13
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
8. M
Mikko Eloholma, Helena Klang,
Merja Sjöblom ja Hanna Vuohelainen
kehittävät osaamisratkaisuja
tietoyhteiskuntaan.
Vuoden 2020 taittuessa noin 180 organisaatiota
ympäri Suomen tarjoaa TIEKEn tutkintoihin tähtää-
vää koulutusta ja järjestää näyttökokeita.
Yksilöstä yhteisöön
KunHannaVuohelainenvuonna2008aloittiTIEKEn
osaamispalveluissa, työpöydällä odotti tutkintoper-
heen uusin jäsen, TIETY – Tietotyötutkinto.
”UuttaoliTIETYnyhteisöllisyys–enäätieto-javies-
tintäteknologiataitoja ei pidetty pelkästään yksilön
osaamispääomana, vaan ne ymmärrettiin välineiksi,
joilla tiimit toteuttavat organisaation strategisia ta-
voitteita.”
Selvityksestä
ratkaisuun
l
TIEKE selvitti tietotekniikan käyttäjien
perusvalmiuksia ja koulutustarvetta 1980-luvulla.
Tietokoneen ajokortti lanseerattiin 1994.
l
Tutkinnon kehittämiseen osallistuivat opetusviranomaiset,
työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt sekä eri koulutus-
organisaatioiden edustajia. Opetusministeriö ja Opetushallitus ottivat
ajokortin valtakunnallisiin tietotekniikkastrategioihin ja tutkintojen perusteisiin.
l
Tietokoneen ajokortista muodostui perusta TIEKEn monipuoliselle toiminnalle
tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen kehittäjänä yhteiskunnan eri alueilla.
Suomalaisinnovaatiosta ottivat mallia myös kansainvälisen tietokoneen ajokortin kehittäjät.
l
Vuonna 2021 TIEKE tarjoaa useita ratkaisuja sekä digiosaamisen mittaamiseen että
taitojen kartuttamiseen.
ahtoiko kevään 1986 ylioppilas aavistaa, miten kauas-
kantoisesti lukion Pascal-ohjelmointikurssi vaikut-
taisi ammatinvalintaan? Kun Merja Sjöblom vuonna
2004 aloitti TIEKEssä, hän oli jo reilut kymmenen
vuotta kouluttanut tieto- ja viestintäteknologiataitoja
sekä suomalaisissa organisaatioissa että maailmalla.
”TIEKE oli tuttu toimija erityisesti siksi, että hyö-
dynsin työssäni TIEKEn kehittämiä Tietokoneen ajo-
korttitutkintoja.”
Vuonna 1994 TIEKEn lanseeraama Tietokoneen
A-ajokortti on osoittautunut vankaksi perustaksi
osaamisen kehittämisen jatkotyölle. Vuosituhannen
vaihteessa tarjolle tulivat AB-ajokortti ja Kansalaisen
@-ajokortti. Vuonna 2003 valikoima laajeni langatto-
man viestinnän tutkintoon, ja 2007 oli TIETY – Tieto-
työtutkinnon vuoro.
”TIEKEn tutkinnot vakiinnuttivat asemansa niin
työllisyyttä edistäviin julkisiin hankkei-
siin kuin omaehtoisen oppimi-
sen välineeksi”, toteaa
Sjöblom.
”Työskentely virtuaali-
ympäristössä vaatii uusia taitoja,
toimintatapoja ja ajattelua.”
TIETYn yhteisölliset periaatteet osuivat aikakau-
teen, jolloin digitaaliset ja globaalit työyhteisöt olivat
arkea yhä useammille.
1979
1981
1989
1990
1994
1999
2000
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
TIEKE
perustetaan.
ATK-alan
ammatteja ovat
muun muassa lävistäjä ja
lävistysosaston päällikkö.
Mikrotieto-
koneet ovat
korvanneet
kirjoituskoneet
toimistoissa.
Suomi
taantuu
itsenäisyyden
ajan pahimpaan
talouslamaan.
TIEKE lanseeraa
Tietokoneen
käyttäjän
AB-ajokortin.
TIEKEn Tietokoneen
ajokorttiperhe kasvaa
Kansalaisen @-kortilla.
TIEKE lanseeraa
Tietokoneen käyttäjän
A-ajokortin.
14 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 15
9. ”Työskentelyvirtuaaliympäristössävaatiiuusiatai-
toja, toimintatapoja ja ajattelua”, Vuohelainen sanoo.
Toki työelämän osaamistarpeissa on tapahtunut
muitakin muutoksia.
Pelkästään sosiaalinen media on 2000-luvun ede-
tessä myllertänyt toimintaympäristöä tavalla, joka
edellyttää organisaatioilta sekä mahdollisuuksien et-
tä uhkien ymmärrystä, selkeitä käytäntöjä ja yhteisiä
pelisääntöjä.
”Tieto-ja viestintäteknologiaosaamisessa ei ole
kysymys pelkästään teknisestä näppäryydestä vaan
organisaatiokulttuureista, toimintamalleista ja joh-
tamisesta”, Vuohelainen summaa.
”Osaamisen kehittäminen on vasta alussa,
mutta teknologiapalvelut muuttavat tämän
jatkossa. Personoitu Learning Assistant ryhtyy
tukemaan oppimisprosessia päivittäin.”
Niko Lindholm, Program Director, EduSpaze Edtech Accelerator,
Singapore, 21.1.2021
Vuohelaisen mukaan osaamistavoitteiden ja -taso-
jenmäärittelyäjakuvaustatarvitaanläheshankkeessa
kuinhankkeessa,samoinoppejaerilaisistaosaamisen
tunnistamisen tavoista.
”Tutkintojen ja laajan toimijaverkoston kanssa
tehty työ on luonut vankan pohjan tämänhetkiselle ja
myös tulevaisuudessa tehtävälle työlle”, Vuohelainen
toteaa.
Opetusta päivittämässä
Vaikka Suomessa on TIEKEn alkuvuosista lähtien ym-
märrettytieto-javiestintäteknologiankäyttöönpereh-
dyttämisentärkeys,vasta2000-luvullahuomattiin,että
joukostapuuttuukeskeinenkohderyhmäeliopettajat.
”Koulu ei voi siirtyä digiaikaan aiemmin kuin opet-
tajat”,muistuttiOpettajienammattijärjestöOAJvuon-
na 2010.
Vuosina 2011–2016 TIEKE oli mukana toteuttamas-
sa eOppimiskeskuksen Open Päivitys -ohjelmaa, jolla
vahvistettiinopettajiendigitaalistaammattiosaamista
ja yleissivistystä.
Opetushallituksen rahoittamassa täydennyskoulu-
tuksessa tutustuttiin oppimisanalytiikkaan, hankit-
tiin audiovisuaalista osaamista, laadittiin digistrate-
gioita sekä perehdyttiin tieto- ja viestintätekniikan
pedagogiseen käyttöön.
”Koulu ei voi siirtyä digiaikaan
aiemmin kuin opettajat.”
”Tieken vahvuus on työssä, jota on tehty laajan
toimijaverkoston kanssa. Se antaa vankan pohjan
nykyiselle ja myös tulevaisuudessa tehtävälle
työlle”, toteaa Hanna Vuohelainen.
Open Päivitykseen osallistui peruskouluissa, luki-
oissa, esiopetuksessa ja vapaassa sivistystyössä työs-
kenteleviä opettajia sekä oppilaitosten johtajia.
”OpenPäivitykselläolitärkeäroolivalmistau-
duttaessavuoden2014perusopetuksen
opetussuunnitelman perus-
teisiin, joissa tieto- ja
viestintätek-
nologisista taidoista tuli laaja-alainen osaamisalue
kouluopetukseen”, Sjöblom sanoo.
Vuonna 2014 lukioissa alettiin valmistautua säh-
köisiin ylioppilaskirjoituksiin.
”Me täällä TIEKEssä hankimme Ylioppilastutkin-
tolautakunnan Digabi-projektissa osaamista lukioi-
den opastamiseen”, Vuohelainen kertoo. Ensimmäi-
nenkokonaandigitaalinenylioppilaskoejärjestettiin
vuonna 2019.
Opettajat pääsivät tosielämän digitulikokeeseen,
kun koronapandemia pisti koulujen ovet säppiin ke-
väällä 2020.
”TIEKEssä hanketyö ja tilauskoulutukset mah-
dollistivat nopeat liikkeet, joilla vastattiin äkilliseen
tilanteeseen. Sen lisäksi, että toiminta reivattiin tot-
tuneesti verkkoon, tuettiin niin yhdistys- kuin oppi-
laitostoimijoita heidän haasteissaan omaksua uusia
välineitä ja toimintatapoja”, Vuohelainen kertoo.
”Digitaalisaatio on mullistanut oppimisympäristöt
ja -menetelmät. Luokkahuoneiden sijasta
opiskelemme verkossa. Vertaisoppiminen ja
tutorointi tekevät prosesseista vuorovaikutteisia”,
kuvaa Merja Sjöblom nopeaa kehitystä.
2003
2004 2007
2008
2012
2014
2015
2016
2017
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Suomessa
on suoritettu
100 000
Tietokoneen
ajokorttia.
TIEKE lanseeraa
langattoman
viestinnän
tutkinnon.
Web 2.0,
yhteisöpalvelut ja
käyttäjien tuottamat
sisällöt nostavat
päätään.
TIEKEn TIETY-
tutkinto
valmentaa
yhdessä
tekemiseen.
TIEKE kokoaa
koulutusammattilaiset
ensimmäiseen Vaikuta
vaikutu -seminaariin.
TIEKE tutkii
Suomen
oppilaitosten
e-oppimiskäytäntöjä
kansainvälisessä
VISCED-
hankkeessa.
Kestävää kasvua ja
työtä -ohjelmassa
(ESR) panostetaan
aikuisten tieto- ja
viestintäteknisiin
taitoihin.
TIEKE julkistaa
Tiviittori-työkalun
osaamisen
mittaamiseen.
TIEKE käyn-
nistää päättä-
jävalmennuk-
sen Tieto-
yhteiskunta-
akatemiassa.
2002
Badge Finland
-verkosto
käynnistyy
TIEKEn
koordinoimana.
TIEKE kump-
paneineen
toteuttaa
ensimmäisen
Järjestödigi-
kartoituksen.
16 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 17
T U N N I S T A O S A A M I N E N
10. Kouluttaja Ilkka Olander
Sometek
Vuorovaikutteisesti verkossa
Keväästä2020TIEKEnwebinaariosallistujilletutuksi
tullut Mikko Eloholma tutki vuonna 2017 Helsingin
yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan val-
mistuneessa gradussaan paitsi lukiolaisten käsityk-
siä teknologisesta kehityksestä myös ohjelmointi-
opetuksen vaiheita suomalaisessa yleissivistävässä
koulutuksessa.
”Ohjelmointia opetettiin lukioissa 1980-luvulla,
mutta seuraavalla vuosikymmenellä se yllättäen vä-
heni. Vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistuksen
jälkeen ohjelmointia harjoitellaan kaikilla asteilla.
Tavoitteenaeiolekouluttaanuoristakoodareita,vaan
tarjotaymmärrysdigitaalisenympäristöntoimintape-
riaatteista”, Eloholma kertoo.
Vuohelainen mainitsee 2000-luvun tietoyhteis-
kunnan keskeisinä kansalaistaitoina tietoturvasta ja
tietosuojastahuolehtimisen,medialukutaidonjadigi-
taalisten palvelujen käytön osaamisen.
Vapaansivistystyönoppilaitoksetovatmerkittäväs-
sä roolissa niin perusdigitaitojen kouluttajina kuin
uusien, digitalisaatiota hyödyntävien opetusmenetel-
mien edistäjinä.
”Osaamisperusteisuus, osaamisen arviointi, tun-
nistaminen ja tunnustaminen ovat seuraava iso askel
vapaan sivistystyön kentällä”, toteaa Sjöblom.
”Digitaalisaatioonmullistanutoppimisympäristöt
ja -menetelmät. Emme enää kokoonnu luokkahuo-
neisiin,vaanopiskelemmeverkossa.Vertaisoppimi-
nen ja tutorointi tekevät prosesseista vuorovai-
kutteisia, internetin MOOC-koulutukset ja
esimerkiksiYoutubessajaettavatvideot
tuovat tiedon kaikkien ulottuville”,
Sjöblom summaa. l
Täydellä sydämellä asiakkaan asialla
Vuonna 2006 Helena Klang vaihtoi ohjelmistokouluttajauran
valmennusyrityksen palveluksesta TIEKEen.
TIEKEn toimistosta löytyi huippuasiantuntijatiimi, jonka jäse-
nenä Klang tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä.
Keväällä 2021 toimenkuva sisältää muun muassa TIEKEn tut-
kintojenhallinnointia,palveluidenkäyttöopastusta,tapahtumien
organisointia, hankesuunnittelua, sidosryhmäviestintää ja asia-
kaspalvelua.
”Kahta samanlaista päivää ei ole, ja ennakkoluulottomana
luonteena suunnistan mielelläni uusille alueille. Erityisen lähel-
lä sydäntäni on asiakaspalvelu. Tuntuu hyvälle, kun voin auttaa
mieltä askarruttavan kysymyksen ratkaisussa.”
Olennainen innostuksen lähde on innovatiivinen työyhteisö,
jossa jokainen vaikuttaa kokonaisuuteen ja kehittää sekä omaa
työtään että yhteistä osaamispääomaa.
”TIEKEssä me testaamme digitalisoituvan työelämän uusia
työtapoja ja teknologioita, joita kehityshankkeissa edistämme
muissa organisaatioissa”, sanoo Helena Klang.
2018
2019
2020
2021
Digitalisaatio
vapaassa
sivistystyössä
-hanke
käynnistyy.
Ylioppilaskoe
ensi kertaa
kokonaan
digitaalinen.
Koronaviruspandemia
siirtää opiskelun ja
työnteon yhteistiloista
koteihin.
Viides
Tietoyhteiskunta-
akatemia
avaa TIEKEn
juhlavuoden.
Kehittymiskyky
luo
arvoa
“Opiskelu ei määritä
sitä, mitä työtä loppujen
lopuksi tehdään.
Yhteen työuraan voi
mahtua enemmän
kuin 15 työpaikkaa tai
tehtävänkuvaa.
Työ voi olla myös
yhdistelmä eri projekteja
eri organisaatioissa.
Tulevaisuuden osaaja
ei niinkään tule valmiina
organisaatioon omine
osaamisineen, vaan tuo
arvon sillä, miten kasvaa
ja kehittyy organisaation
mukana.”
Johtajuus
siirtyy
verkostossa
“Tulevaisuuden työ on
järjestynyt kuten internet.
Se vertautuu avoimeen
verkostoon, ei suljettuun
pyramidirakenteeseen.
Johtajuus ei ole enää
sidottu hierarkiaan tai
rooliin vaan se siirtyy
verkostossa joustavasti
kelle tahansa, jolla on
tilanteessa tarvittavaa
osaamista.
Verkostoissa tieto
kulkee nopeasti ja
vapaasti ja siksi verkosto
oppii ja kehittyy
nopeammin kuin jäykän
hierarkkinen organisaatio.
Innovaatiovetoisessa
digitaloudessa
nimenomaan kyky
oppia ja sopeutua uusiin
yllättäviin tilanteisiin on
tärkeintä.”
Oppiminen
on
jakamista
“Ideaalimaailmana verkko
mahdollistaa laajojen
opiskelijajoukkojen
kustannustehokkaan
opetustapahtuman. Jaettu
asiantuntemus, yhdessä
oppiminen ja tietämyksen
rakentaminen ovat
mahdollisia ja tavoiteltavia
asiantiloja.
Kysymys herää, voiko
opettajan roolin täysin
automatisoida, kun oppi-
joiden motiivitaso saadaan
hoidetuksi.”
Edisty 2/2003
Pienuuden
ekonomia
voittaa
”Digitalisaatio tuo neuvot
yhä useampiin töihin ja
välineet, jotka suorittavat
työvaiheet automaattisesti
oikein.
Puolivalmisteet
lisääntyvät ja välineiden
jakaminen helpottuu.
Tämä synnyttää
pienuuden ekonomian,
jonka seurauksena
siiloutuva erikoistuminen
vähenee sekä yksilöiden
välillä että alueellisesti. Yhä
pienemmät organisaatiot
voivat tehdä yhä useampia
asioita.
Pienuuden
ekonomia muuttaa
työtehtäviä nykyistä
kokonaisvaltaisemmiksi.”
Helsingin
yliopiston
ja Reaktorin
Elements
of AI MOOC
julkaistaan.
TIEKE mukaan
valtakunnallisen
digitaito-
osaamismerkistön
kehittäjäkonsortioon.
OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
18 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 19
Minkälainen on tulevaisuuden oppimisympäristö?
Työelämäkehittäjä
Katri Hurme, Cresco
Tulevaisuudentutkija
Risto Linturi
Aatto J. Repo
TIEKEn toiminnanjohtaja
1998–2007
11. teksti Paula Launonen –Jaakko Lukumaa
REAALIAIKATALOUS
TIEKE rakentaa reaaliaikatalouden pohjaa kehittämällä
standardointia, yhteentoimivuutta ja verkostoja. Esteitä
automatisoidun datan tieltä on raivattu pitkäjänteisesti
eri sidosryhmien kanssa. Verkkolasku on suomalainen
yhteistyön menestystarina, työ eurooppalaistuvan
reaaliaikatalouden parissa jatkuu.
Skannauksesta verkkolaskuun,
talousdatasta läpinäkyvään
talouteen
21
20 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
12. TIEKEn Timo Simell ja Valtiokonttorin
Pirjo Ilola rakentavat reaaliaikaisen
talouden perustaa
Verkkolaskufoorumissa.
R liikkuvan maksuliikennedatan mahdollisuuksista ja
esteistä.
”Rakenteisenamyyjältäostajallesiirtyväverkkolas-
kuonisoaskelkohtireaaliaikaistataloutta,jasemeiltä
on onnistunut oikein hyvin”, Simell kertoo.
eaaliaikainen talous tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa
digitaalinen talousdata liikkuu oikea-aikaisesti eri
osapuolien ymmärtämässä muodossa. Reaaliaikai-
sessa taloudessa organisaatiot sitoutuvat käyttämään
transaktiotietovirroissaan yhteisiä standardeja.
Strukturoituun, koneluettavan muotoon määri-
tellyt tilaukset, tilausvahvistukset, laskut ja maksut
liikkuvat toimitusketjun osapuolien järjestelmien vä-
lillä viiveettä. Samalla manuaalinen työ ja virheriskit
vähenenevät.
”Reaaliaikaiseen talouteen on vielä matkaa, koska
muutokseen osallistuu laaja joukko toimijoita yhteis-
kunnan eri tahoilta. Teknologia on kuitenkin olemas-
sa ja työtä tehdään määrätietoisesti”, TIEKEn Timo
Simelltoteaa.
Verkkolasku väylän avaajana
SuomessaTIEKEryhtyiedistämäänreaaliaikaistata-
loutta Verkkkolaskufoorumin vetäjänä vuonna 2002.
Verkkolaskufooruminseminaaritjatyöryhmättarjo-
sivatjulkisensektorin,pankkien,kaupan,teol-
lisuuden, verkkolaskuoperaattoreiden
ja ohjelmistotalojen edustajille
mahdollisuuden vaihtaa
näkemyksiään eri
osapuolien
välillä
Reaaliaikainen
talous pähkinänkuoressa
l
Organisaatioiden väliset transaktiot ovat
digitaalisia, automaattisia ja reaaliaiakaisia.
l
Tilaukset, tilausvahvistukset, laskut ja maksut
liikkuvat järjestelmästä toiseen viiveettä.
l
Viesteissä, rajapinnoissa ja tietovarannoissa käytetään standardeja.
”Rakenteisena myyjältä
ostajalle siirtyvä verkkolasku
on iso askel kohti
reaaliaikaista taloutta.”
Verkkolaskufoorumin aloittaessa käytössä oli 30
erilaista laskuformaattia.
”Yhteisen standardoinnin ansiosta nyt, vajaat 20
vuotta myöhemmin, suomalaisorganisaatioiden käy-
tössäonkaksiyhteensopivaaformaattia.Tällähetkellä
valtaosa suomalaisyritysten laskuista on standardoi-
tuja, rakenteisia verkkolaskuja”, Simell toteaa.
EU kiihdyttää kehitystä
Verkkolaskufoorumin ajankohtaisista haasteista
Simell mainitsee huhtikuussa 2019 voimaan tul-
leen, EU:n verkkolaskudirektiiviin perustuvan lain.
Verkkolaskulailla halutaan sekä tehostaa yritysten,
julkishallinnon ja muiden toimijoiden taloushallin-
toprosessien automatisointia että varmistaa suoma-
laisorganisaatioiden laskujen esteetön läpimeno EU-
alueella.
1968
TIEKE
perustetaan.
1981
EU:n tulliliitto
helpottaa
jäsenmaiden
yritysten
kaupankäyntiä.
1990
Vuosikym-
menen alussa
amerikkalaistutkijat
Stuart Haber ja
W. Scott Stornetta
esittelevät idean
lohkoketjusta.
1992
2003
2004
2002
1995
REAALIAIKATALOUS
22 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 23
Euroopan
talous- ja rahaliitto
EMU (Economic and
Monetary Union)
perustetaan.
Suomi liittyy
Euroopan Unioniin.
Verkkolaskufoorumin
toiminta käynnistyy.
Pk-yrityksistä 60 % käyttää
sähköisiä palveluja
verohallinnon kanssa
asioidessaan.
Verkkolasku-
osoitteisto avataan.
13. ”Huhtikuusta 2021 alkaen verkkolaskuoperaattorit
tarkistavat eurooppalaisen verkkolaskustandardin
mukaisesti laaditut verkkolaskut. Puutteellisesti laa-
ditutlaskutpalautuvatlähettäjälle”,Simelltaustoittaa.
Simellin mukaan TIEKE tarjoaa vankan pe-
rustan Verkkolaskufoorumin kaltaiselle
yhteistyölle, sillä tietoteknologi-
an soveltamiseen liittyvä
standardointi on
alusta asti ollut yksi riippumattoman ja neutraalin
kehittäjäyhteisön ydintehtävistä.
Suomesta otetaan oppia
Verkkolaskufoorumin puheenjohtajan, Valtiokont-
torin johtavan taloushallinnon asiantuntijan Pirjo
Ilolan mukaan foorumin tehtäväkenttä on parissa-
kymmenessä vuodessa laajentunut verkkolaskun
standardoinnista ja julkisen verkkolaskuosoitteiston
kehittämisestä reaaliaikaisen talouden muihin pro-
sesseihin.
KehitystyöeienäärajoituSuomeenvaanhankkeita
toteutetaan kansainvälisissä verkostoissa, erityisesti
EU:n ja Pohjoismaiden sisällä.
”TIEKEn koordinoimaa Verkkolaskufoorumia ja
Suomessa tehtyä kehitystyötä arvostetaan kansain-
välisesti, joten meitä kuunnellaan, ja meistä halutaan
ottaa oppia”, Verkkolaskufoorumissa vuodesta 2003
toiminut ja muun muassa EU:n komission verkkolas-
kua edistävissä työryhmissä vaikuttava Ilola kertoo.
Pohjoismaihin rakennetaan
reaaliaikainen talous
l
Syyskuussa 2020 Pohjoismaiden
elinkeinoministerit hyväksyivät
toimintausuunnitelman reaaliaikatalouden
toteuttamiseksi Pohjoismaissa. Nordic Smart
Government (NSG) -suunnitelman mukaan pk-
yritykset ottavat lähivuosina käyttöön digitaaliset
tositteet ja taloushallintopalvelut.
l
Suomessa ministeriöt ja virastot luovat
edellytykset uusien palvelujen kehittämiselle
tiiviissä yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa.
l
NSG on pohjoismaisten
kaupparekisteriviranomaisten yhteishanke, johon
osallistuu myös muita viranomaisia, yrityksiä ja
järjestöjä. Suomesta mukana ovat Patentti- ja
rekisterihallituksen (PRH) lisäksi muun muassa
Verohallinto, Valtiokonttori ja Tilastokeskus.
Lähde: www.prh.fi
”Suomessa tehtyä
kehitystyötä arvostetaan
kansainvälisesti, ja meistä
halutaan ottaa oppia.”
”Yksi Verkkolaskufoorumin
ajankohtaisista haasteista
on 2019 voimaan tullut EU:n
verkkolaskudirektiiviin perustuvan
laki”, kertoo Timo Simell.
”Valtiohallinnossa käsitellään noin 1,2
miljoonaa ostolaskua ja noin 8,8 miljoonaa
myyntilaskua vuodessa. Kuntasektorilla
ainoastaan ostolaskujen vuotuisen määrän
on arvioitu olevan noin 10—13 miljoonaa.”
Lähde: Finlex
”E-kuitti säästää vuosittain noin 800 miljoonaa
euroa yritysten työkustannuksia. Suomessa
kehitettävä, eurooppalaisten standardien
mukainen e-kuitti on potentiaalinen vientituote.”
Lähde: Taloushallintoliitto
Käteisostosta e-kuitti valtiolle
Ilolan mukaan seuraava käytännön harppaus kohti
reaaliaikaistatalouttaSuomessatapahtuuviimeistään
vuonna2025,jolloinvaltionvirkamiestenvaltionkor-
tilla tehdyistä korttiostoista tulee saada rakenteinen
kuitti.
”Suomessa verkkolaskun yleistymistä on
merkittävästi edistänyt se, ettei valtio
enää moneen vuoteen ole hy-
väksynytmuunlaisia
”Reaaliaikaista taloutta
rakennetaan kansainvälisissä
verkostoissa EU:n ja
Pohjoismaiden sisällä.”
laskuja, ja nyt toivomme, että valtion linjaus antaa e-
kuitin käyttöönotolle samanlaisen sysäyksen.”
Ilolakannustaavaltiollepalvelujataitavaraatoimit-
tavia tahoja käynnistämään mahdollisimman pian e-
kuitin vaatimat järjestelmämuutostyöt.
”Jatkossa valtion maksukortilla ostoja tekevät vir-
kamiehet vaativat e-kuitin, joka siirtyy maksutapah-
tumasta suoraanvaltiontaloushallintojärjestelmään.”
Valtiolla on yli 60 000 maksukorttia muun
muassa tullin, ministeriöiden, poliisin ja
muiden viranomaisten käytössä.
Euroopan unioni
hyväksyy direktiivin, jonka
tavoitteena on yhtenäinen
maksualue Single Euro
Payments Area (SEPA).
2007
2008
Japanilainen
Sakoshi Namamoto
kehittää kryptova-
luutta bitcoinin.
EU-direktiivin
mukainen maksu-
palvelulaki tulee
voimaan Suomessa.
TIEKEstä
tulee kansain-
välisen XBRL-
toiminnan koordinoija
Suomessa.
2010
2012
EU:n verkkolasku-
direktiivi velvoittaa jäsen-
maissa toimivia yrityksiä
yhtenäistämään ja automati-
soimaan laskujen lähetys- ja
vastaanottoprosessit.
2014
Kansain-
välisen vertailun
mukaan Suomessa
on parhaat valmiudet
siirtyä reaaliaikaiseen
talouteen.
Aalto-yliopiston
Real Time Economy
Innovations for Europe
-konferenssi
kokoaa osallistujia
14 maasta.
2015
2016
Lohkoketjuteknologian
mahdollisuuksista
aletaan keskustella
maailmanlaajuisesti.
REAALIAIKATALOUS
24 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 25
14. Talouden läpinäkyvyyttä ja harmaan talouden kit-
kentää e-kuitti edistää siinä vaiheessa, kun se valta-
virtaistuu yritysten ja kuluttajien käyttöön. Ilola viit-
taa standardoidun datan esteettömään liikkumiseen
järjestelmien välillä, minkä ansiosta muun muassa
arvonlisäverotiedot voisivat siirtyä automaattisesti
verottajalle.
Standardeista muutoksen perusta
KohtireaaliaikaistatalouttaveiosaltaanTaloushallinto-
liiton TALTIO-hanke (2016 – 2017).
Hankkeessa kehitettiin standareja ja formaatteja,
joilla organisaatioiden talousinformaatio tuotetaan
täysin digitaalisena.
Lähtökohtana oli näkemys, jonka mukaan yhtenäi-
nen sisältö ja rakenne mahdollistavat reaaliaikaisen
tiedonkulun järjestelmien välillä samalla kun toimin-
nan laatu paranee kustannustehokkaasti.
Hankkeen sidosryhmiä olivat rahoitussektori, mi-
nisteriöt,kaupantoimiala,taloushallintoalantoimijat
ja ohjelmistotalot, arvo-osuusjärjestelmä ja asunto-
osakeyhtiöt.
TIEKEvastasityöpaketista,jossamääriteltiinasun-
to-osakeyhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden rapor-
tointikoodisto sekä taloyhtiöiden energiatodistusten
rakenteisen raportin sisältö. l
Pääjohtaja
Markku Heikura
Verohallinto
Tehoa, tarkkuutta
ja innovaatioita
”Automatisoidut
taloushallinnon prosessit
tehostavat toimintaa ja
vapauttavat resursseja.
Ne tiivistävät yritysten
välisiä asiakassuhteita ja
vähentävät halukkuutta
toimittajavaihdoksiin.
Reaaliaikainen talous voi
tuoda mukanaan hyötyjä,
joita emme vielä osaa
kuvitella.
Innovaatioiden tulva
voi tapahtua, kun kaikki
taloushallinnon tietovirrat
saadaan koneluettavaan
muotoon.
Tietoja ei enää kopioida
vaan analysoidaan ja
tuotetaan raportteja
päätöksenteon tueksi.
Ohjelmistorobotiikkaa
pitää osata arvioida
tarkasti, millainen
työkalu mihinkin
liiketoimintaprosessiin
kannattaa valita.”
Faktalompakko
taskussa
”Kansalaisilla ja
organisaatioilla on
digitaalinen faktalompakko,
johon e-kuitit ja kaikki
muu vahvistettu data
tallentuu automaattisesti.
Faktalompakko on
ihmiskeskeinen identiteetti,
joka säästää aikaa ja
kustannuksia, vähentää
stressiä ja riskejä sekä estää
tehokkaasti harmaata
taloutta.
EU:n sisämarkkina
toimii kitkatta avoimien
standardien ansiosta.
Suomi jatkaa
datatalouden globaalina
laboratoriona julkisen
ja yksityisen sektorin
innovatiivisella yhteistyöllä.
Talous- ja muunkin
datan arvo on noussut
eksponentiaalisesti,
kun se on rakenteista,
standardoitua, vahvistettua
ja käytettävissä syntyessään.
Tästä hyötyvät sekä
palveluprosessien
automatisoinnin algoritmit
että päätöksentekoa tukeva
tekoäly.”
Reaaliaikaisen talouden
vauhdittaja
Bo Harald
”E-kuitti tulee edistämään talouden läpinäkyvyyttä
ja auttaa harmaan talouden kitkemisessä, kun se
valtavirtaistuu yritysten ja kuluttajien käyttöön”,
toteaa Pirjo Ilola.
2018
2019 2020
2025
EU:n maksu-
palveludirektiivi
velvoittaa pankit
sallimaan kolman-
sien osapuolien
pääsyn asiakkaiden
tietoihin.
Suomessa
otetaan
käyttöön
kansallinen
tulorekisteri.
European Single
Electronic Format (ESEF)
yhtenäistää lista-
yhtiöiden tilinpäätös-
raportoinnin.
Kaikki Suomen
valtiolle palveluja
tai tuotteita myyvät
tahot käyttävät
e-kuittia.
EU:n direktiiviin
perustuva
verkkolaskulaki
tulee voimaan
Suomessa.
REAALIAIKATALOUS
26 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 27
Tulevaisuudessa automaatio huolehtii tietovirroista
Toimitusjohtaja (vt.)
Noona Puusniekka
MobilePay
Hyvinvoinnin
rahoitus turvattu
”Verohallinto kuuluu
digitaalisen talouden
edelläkävijöihin. Olemme
sulauttaneet palvelumme
kolmansien osapuolien
liiketoiminta-alustoihin.
Asiakkaiden ei tarvitse
miettiä verotusta,
koska verotus tehdään
siinä kohdassa, jossa
verotettava tapahtuma
syntyy.
Näin verotus on
sulautunut vaivattomasti
ihmisten arkeen.
Verovaje on pienentynyt
ja yhteiskunnan rahoitus
turvattu.”
Tutkija
Esko Penttinen
Aalto-yliopisto
Kassalla käy
sormenjäki
”Kassalla maksaminen
tapahtuu kasvojen
tai sormenjäljen
tunnistuksella – ilman
fyysistä maksuvälinettä.
Myös käteistä rahaa
käytetään, sillä osalle
kuluttajista se on
ensisijainen vaihtoehto.
Korttimaksaminenkin
tullee säilymään,
vähintäänkin taustalla.
Kuluttajille on tarjolla
erilaisia työkaluja ja
toiminnallisuuksia, joiden
avulla omaa rahankäyttöä
voi tehokkaasti hallita.
Tulevien maksutapojen
yleistymisessä me
kuluttajat olemme
avainasemassa – me
päätämme mihin
ratkaisuihin luotamme.”
15. Yhtä aikaa
kotona ja kaikkialla
”Suurinmuutosonpääsytiedonlähteil-
le mukavasti kotoa. Avattuani internet-
yhteyden saan muutamassa sekunnissa
käsityksensiitä,mitämaailmassajuurinyt
tapahtuu.
Eikä tiedonvirta yksisuuntaista ole –
olen yhteydessä muihin ihmisiin, pystyn
kommunikoimaanjatuottamaansisältöä
rajattomalleyleisölletarvitsemattalähteä
kotoani minnekään. Uskomattoman no-
peasti olemme tottuneet tällaiseen to-
dellisuuteen.
Kuka enää muistaa, mitä meillä oli en-
nen Digitaalista Aikakautta?
Kehityksellä on myös nurja puolensa:
valeuutiset, salaliittoteoriat, nettikiusaa-
minen ja kyberväkivalta. Minä haluaisin
integroida Digitaalisen Aikakauden Digi-
taaliseen Arvokkuuteen.
Ideaalitulevaisuudessa verkko on ym-
päristö, jossa suhtaudutaan kanssaihmi-
siin kunnioittavasti.”
Professori Martin Brynskov
Aarhusin yliopisto
Tanska
Pääsihteeri Mag. Charlotte Steenbergen
Internet Service Providers
Itävalta
Tohtori Donna Hicks
Harvardin yliopisto
USA
Alustana koko maailma
”Kännykkä mullisti arkemme lopullisesti linkittäessään datan ja digitaalisen yh-
distettävyyden osaksi fyysistä maailmaa. Tietoa ei enää tuoteta, käytetä ja jaeta
toimistojen ja laboratorioiden kaltaisissa suljetuissa tiloissa vaan nyt alustana on
koko maailma.
Digitaalisestatodellisuudestaontullutuusi,monintavoinilmeneväulottuvuus,
joka realisoituu käytännöiksi muun muassa esineiden internetinä ja älykaupun-
keina.
Läpi historian ihmisten hyvä elämä on rakentunut sosiaalisen, ekologisen ja
taloudellisen tasapainon varaan. Tästä huolehtiminen on suurin haasteemme.”
Vartijat katosivat porteilta
”Tähänastisuurinmuutosontiedonsaavutettavuusajastajapaikastariippumat-
ta. Tällaisena kehitys jatkuu myös eteenpäin.
Kunkenestätahansavoitullatiedontuottajajajakelija,ovatperinteisenmedian
portinvartijat ja eri alojen asiantuntijat menettäneet auktoriteettinsa. Tiedonvä-
lityksen demokratisoituminen on johtanut tietoyhteiskunnan kohtalonkysymyk-
seen: ”Keneen voi luottaa?”.
Se, että 2020-luvun alussa kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä käyttää inter-
netiä, ei ole osoitus itsestään lisääntyvästä yhdenvertaisuudesta. Kuiluja voi muo-
dostua samaankin yhteisöön, vaikkapa eri-ikäisten ihmisten välille.
Puhuessanihaasteistajatulevistavuosikymmenistäenvoisivuuttaailmastokrii-
siä.Onpäivänselvää,ettätietoyhteiskuntaarakentaessammemeidänonotettava
huomioon planeettamme tarpeet.”
Samaan suuntaan
kansainvälisten kumppaneiden kanssa
Kysyimme muutamalta TIEKEn kansainväliseltä kumppanilta, mikä on ollut suurin tietoyhteis-
kuntamuutos viimeisen 40 vuoden aikana, ja mitkä ovat keskeisiä haasteita tästä eteenpäin.
Johtaja, omistaja
Peter Bjørn Larsen
Smart City Insights
Tanska
Puheenjohtaja
Gabriel Brezoiu
Euroopan PRISMA-verkosto
Romania
Johtaja Jim Spohrer
IBM Cognitive Open Tech
USA
Digikaksosista kehittämisen väline
”Neljäkymmentä vuotta sitten internet- ja ohjelmistoteollisuus ottivat
ensiaskeleitaan.Nytelämmeaikakautta,jolloinälykännykkäonyhtävält-
tämätön varuste kuin vaatetus.
Koronapandemian aikana olemme pystyneet hoitamaan henkilökoh-
taista asiointia ja jatkamaan työntekoa internetin, henkilökohtaisen tie-
tokoneen ja älykännykän avulla.
Myönteinen kehitys tästä eteenpäin edellyttää myönteistä asennetta
kasvuun ja yrittäjyyteen.
Tarvitaan oikeanlaista mielenlaatua, jotta pääsemme implementoi-
maan tekoälyä ja teknologiaa arkeemme niin, että parin vuosikymmenen
kuluttua istumme robotin ohjaaman auton kyytiin ja toteamme puhtaan
veden puutteen jääneen historiaan tehokkaan kierrätyksen ansiosta.
Vuonna 2061 sadat kännykkäsovellukset ovat kasvaneet aikuisiksi. Ne
tuottavatmeillenopeitajaluotettaviapalveluja,jatunnistavattarpeemme
paremmin kuin me itse. Digitaalisista kaksosista on tullut itsestään selvä
kehittämisen väline. Simuloimalla fyysisen maailman ilmöitä reaaliolo-
suhteita vastaavassa virtuaaliympäristössä minimoimme riskejä ja opti-
moimme laatua.”
Strategia- ja projektikehittäjä
Gerhard Seiler
Irights.Lab
Saksa
Vastareaktiona vinyylilevyt
”Mediapedagogiksi valmistuessani vuonna 1981 pohdimme, miten te-
levision katselu (kanavia oli kolme) tai sarjakuvat (esimerkiksi Asterix tai
Lucky Luke) vaikuttavat lasten kehitykseen.
Tänään digitalisaatio ulottuu kaikille elämänalueille, ja joskus saattaa
tuntua, että vähän liikaakin.
Vastareaktionamusiikinsuoratoistolleihmisetkuuntelevatvinyylilevyjä
januorisoottaavalokuviafilmille–muutamanviikonodotuskehittämös-
tä on kutkuttavampi seikkailu kuin otosten välitön lataaminen digikame-
rasta pilvipalveluun.
Samat positiiviset ja negatiiviset ilmiöt, jotka ilmenevät analogisessa
maailmassa,ovatläsnädigiympäristöissä:eettisetkysymykset,demokra-
tianturvaaminensekäyksilönvapaudenvastuutjarajat.Kestäväntulevai-
suudenrakentamisessakoulukantaaisonvastuun.Opettajientehtäväon
huolehtia lasten ja nuorten datalukutaidosta sekä demokratian periaat-
teiden ymmärryksestä.”
Analysoimme ja
korjaamme ongelmia
”Teknologian ja datan ansiosta ymmärräm-
me kaupunkejamme tänään paljon paremmin
kuin 40 vuotta sitten. Esimerkiksi hiilipäästöihin
pystymme vaikuttamaan liikennesuunnittelun,
muotoilun, teknologian ja datan yhdistelmällä.
Teknologian ja datan avulla sekä analysoim-
me että korjaamme ongelmia.
Toistaiseksi digitalisaation mahdollisuuksia
ei täysin ymmärretä. Tehokkaan muutoksen
aikaansaamiseksi tarvitaan nykyistä tiiviimpiä
kaupunkihallintojen ja yritysten kumppanuuk-
sia.
Ajankohtainen haasteemme on luoda hedel-
mällinen yhteys tutkimuksen, viranomaistahon
ja yritysten välille. Yhdessä voimme rakentaa
kestäviä ja turvallisia älykaupunkeja niissä elä-
vien ihmisten tarpeisiin.”
Tekoäly vapauttaa rutiineista
”Vaikka digitalisaatio on tänään kaikkialla arjes-
samme, kehitys on edennyt hitaasti viimeisen 40
vuoden aikana. Varsinkin isot organisaatiot ovat
pistäneet kapuloita rattaisiin. Vasta kun COVID-
19-pandemia pakotti ratkaisemaan työnteon ja
opiskelun jatkuvuuden fyysisen eristäytymisen
oloissa, myös uppiniskaisimpien oli hypättävä
kyytiin.
Tärkeimmät kehityksen ajurit ovat tekoäly ja
automaatio, joiden ansiosta me ihmiset vapau-
dumme mekaanisista rutiineista ja voimme kes-
kittyä luomaan ja innovoimaan.
Entistä enemmän on kiinnitettävä huomiota
siihen, ettei kukaan jää syrjään esimerkiksi väli-
neiden puutteen tai osaamattomuuden vuoksi.”
TIEKE KANSAINVÄLISTYY
28 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 29
16. TIEKEn hallituksen aiempi ja nykyinen puheenjohtaja näkevät,
että TIEKE rakentaa kilpailukykyistä, uudistuvaa ja ihmisläheistä
tietoyhteiskuntaa tehokkaimmin kansainvälisissä verkostoissa.
n
Markku Markkula piteli puheenjohtajan nuijaa
TIEKEn hallituksessa vuosina 2000 – 2011. Nykyi-
nen puheenjohtaja Ilkka Lakaniemi tarttui toi-
meen joulukuussa 2017. Heidän näkemyksensä suomalaisen
tietoyhteiskunnanajankohtaisistahaasteistajatulevaisuuden
mahdollisuuksista perustuvat laajaan kokemukseen yritys-
maailmasta, politiikasta ja tiedeyhteisöstä.
Pitkäjänteinen verkottaja
Kunpuheenjohtajiltakysyy,mistä40-vuotiaanTIEKEnvaikut-
tavuus kumpuaa, molemmat mainitsevat kaksi ominaisuutta:
pitkäjänteisyys ja verkostot.
TIEKEn puheenjohtajat
iloitsevat kansainvälistymisestä
”TIEKEntoimistoonkumuloituuainutlaatuinenyhdistelmä
syvällistäosaamistajaripeääuusiintehtäviintarttumista.Pie-
ni, dynaaminen tiimi koordinoi, organisoi, yhdistää, ideoi ja
tuottaatietoyhteiskunnanrakennuselementtejätavalla,jonka
tulokset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.”
Markku Markkula
l
TIEKEn hallituksen puheenjohtaja 2000–2011.
l
70-vuotias.
l
Espoon kaupunginhallituksen osa-aikainen
puheenjohtaja.
l
EU:n alueiden komitean varapuheenjohtaja.
l
Perheessä vaimo ja kolme aikuista lasta.
l
Elinikäinen oppija vaikuttaa kansainvälisissä
edelläkävijäyhteisöissä.
l
Rentoutuu Suomen luonnossa kalastaen ja
sienestäen.
Ilkka Lakaniemi
l
TIEKEn hallituksen puheenjohtaja 2018–
l
53-vuotias.
l
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun
tutkimusjohtaja.
l
Pohjoismaisen Combient-yritysverkoston fellow.
l
Perheessä vaimo ja kolme poikaa.
l
Osallistuu huoltajana lastensa
urheiluharrastuksiin.
l
Viihtyy historiallisissa kaupunkiympäristöissä.
”TIEKEn hallitus on ajatushautomo, jossa
tiede kohtaa käytännön ja innovaatio arjen.”
”TIEKEn työ jatkuu
määrätietoisena ja
taloussuhdanteiden yli.”
”TIEKE on neutraali siltojen rakentaja, jonka työ jatkuu
määrätietoisena vaalikausien ja taloussuhdanteiden yli. Ko-
koamalla saman pöydän ympärille digitaalisien ratkaisujen
hyödyntäjät ja kehittäjät TIEKE luo vuorovaikutusta, jonka
tuloksenasyntyyyhteisiätavoitteitajatoimintamalleja”,Laka-
niemiperusteleejalähettääsamallakiitoksettoimistotiimille:
Markku Markkulalla ja
Ilkka Lakaniemellä on laaja
kokemus yritysmaailmasta,
politiikasta ja tiedeyhteisöstä.
TIEKE KANSAINVÄLISTYY
30 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 31
17. Suuntana tulevaisuus
Entä TIEKEn tulevaisuus? Mihin suuntaan toimintaa on
2020-luvulla ja tästä eteenpäin kehitettävä, jotta pystymme
mahdollisimman laajalla rintamalla hyödyntämään digitali-
saatiota ihmisten ja ympäristön hyvinvointia vahvistavana,
menestyvän tietoyhteiskunnan polttoaineena?
”TIEKE avaa suomalaisille
toimijoille väyliä kansainvälisiin
kehittäjäkonsortioihin.”
Oppimisalusta ja ajatushautomo
”TIEKEonyhteisö,jossahallitus,toimisto,tapahtumatosallis-
tujineenjapalvelutasiakkaineenmuodostavatmoniulotteisen
yhdessäoppimisenalustan.Olimmealustajo,kunmuutpuhui-
vat vasta verkostumisesta”, Markkula puolestaan määrittelee.
Hänestä yhdessä oppimisen kulttuuri kumpuaa TIEKEn eri
yhteiskunnantahojaedustavastahallituksesta.Vuosikymmen-
tenvarrellajäseninäonollutedelläkävijöitämuunmuassame-
dian,teollisuuden,kaupanjajulkishallinnonorganisaatioista.
”TIEKEn hallitus on ajatushautomo, jossa tiede kohtaa käy-
tännön ja innovaatio arjen”, Markkula kiteyttää.
Myös Lakaniemen mielestä TIEKEn keskeinen käyttövoima
on hallituksen monialaisuus.
”Uusimpien jäsenten taustat ovat esimerkiksi Oulun kau-
pungilla ja Suomen Yrittäjissä. Heidän kauttaan vahvistamme
työssämme Pohjois-Suomen roolia ja näkymää pk-yrittäjien
digikehittämistarpeisiin.”
Työn jälki näkyy
Toimintakulttuurista puheenjohtajien keskustelu siirtyy
TIEKEn konkreettisiin aikaansaannoksiin. Yhtenä vaikutta-
vimmista Markkula mainitsee standardoinnin.
”TIEKEn työryhmät ovat 1980-luvulta alkaen tehneet val-
tavan urakan yhtenäistäessään toimitusketjun digitaalista
sanomavälitystä ja avatessaan rajoja järjestelmien väliltä.
Standardointia on tehty erityisesti taloushallinnon, teollisten
prosessienjalogistiikanaloilla.TIEKEssäonainaymmärretty,
että globaalit markkinat ja menestys edellyttävät yhteensopi-
vuutta ja standardeja.”
Voimanainen
tietoyhteiskunnan
näköalapaikalta
nKun aiemmalta toiminnanjohtajalta Kirsti
Timperiltä kysyy, mikä on TIEKEn tunnetuin
käytännön saavutus, hän vastaa, että niitä on kaksi.
Ensimmäinen on Tietokoneen ajokortti.
”Tietokoneen ajokortti loi TIEKElle arvon
osaamisen kehittäjänä. Se on perusta, jonka päälle
on myöhemmin rakennettu muita osaamisen
kehittämisen konsepteja”, Timperi kiteyttää.
Saavutuksista toinen on verkkolaskun
yleistyminen Suomessa.
”Monille suomalaisyrityksille TIEKE tarkoittaa
Verkkolaskuosoitteistoa, josta ne hakevat
asiakkaidensa tietoja.”
Parinkymmenen vuoden aikana verkkolasku on
Suomessa yleistynyt vallitsevaksi käytännöksi.
Eläkkeelle vuoden 2020 alussa jäänyt Timperi
työskenteli TIEKEssä useissa johtajan tehtävissä
vuodesta 2003, viimeiset kahdeksan vuotta
toiminnanjohtajana.
TIEKEn puheenjohtajat
Ilkka Lakaniemi 2018–
Esa Korvenmaa 2015–2017
Olli-Pekka Rissanen 2012–2014
Markku Markkula 2000–2011
Heikki Sivervo 1999
Lauri Fontell 1992–1998
Eero Kostamo 1983–1991
TIEKEn toiminnanjohtajat
Hanna Niemi-Hugaerts 2020–
Kirsti Timperi 2012–2019
Eppie Eloranta 2007–2011
Aatto J. Repo 1998–2007
Martti Tammisto 1995–1997
Risto Nevalainen 1989–1995
Ilmari Pietarinen 1987–1989
Henry Haglund 1982–1986
”Voimme muuttaa kansainvälistä
tietoyhteiskunta-ajattelua ja
purkaa seiniä siilojen väliltä.”
”TIEKEllä on pitkät perinteet kansainvälisissä yhteisöissä
vaikuttamisesta,jatätäulottuvuuttapitäävahvistaa.Nytpitää
ottaa reippaita harppauksia”, Markkula sanoo.
Lakaniemi on samaa mieltä.
”Täälläonkoeponnistettumoniadigiosaamisenkäytäntöjä,
joita voimme viedä muualle. Voimme myös muuttaa kansain-
välistä tietoyhteiskunta-ajattelua nykyistä holistisemmaksi ja
purkaa seiniä siilojen väliltä.”
”Koronan jälkeen luodaan uusi normaali, jonka olennainen
osa ovat jatkuvasti käytössä olevat tutkija-kehittäjä-soveltaja-
yhteenliittymät, joihin voi osallistua mistä päin tahansa. Kan-
sainvälisetverkostottarjoavatlaajaatietämystä,jaglobaaliyh-
dessätekeminenvakiintuutavaksitoimia”,Markkulaennakoi.
Hyvästi kansallinen strategia
LakaniemenmukaankansainvälistymistrendiEuroopassasiir-
tää fokusta yritysverkostoihin ja kaupunkeihin.
”Tulevaisuuttatehdääneurooppalaistenkaupunkienyhteis-
työnä,mikätarkoittaa,ettäkansallisentietoyhteiskuntastrate-
gianaikaonlopullisestiohi.TIEKEntehtäväonavatasuomalai-
sille toimijoille väyliä kansainvälisiin kehittäjäkonsortioihin,
esimerkiksi Smart Cities -verkostoon.”
Tammikuussa 2021 toisen kolmevuotiskautensa TIEKEn
hallituksen puheenjohtajana aloittanut Lakaniemi painottaa,
ettei pienen Suomen pidä jäädä syrjään myöskään datatalou-
den valtavirroista.
”Eurooppalaisen datatalouden vetureja ovat Saksa ja Rans-
ka.JottaSuomivoitulevaisuudessamenestyäkansainvälisessä
kilpailussa,meidänonnytosallistuttavadatataloudenkäytän-
töjen määrittelyyn näiden talousmahtien kumppanina.” l
Lakaniemi nostaa kaksi esimerkkiä 2000-luvulta:
”VaikkaTietoyhteiskunta-akatemianperustamisestaonvas-
tamuutamavuosi,sielläkäydytkeskustelutovatjoruokkineet
suomalaistatietoyhteiskuntakehitystämyönteisellätavalla,ja
aivanuunituoreponnistusonVerkkolaskuosoitteistonlaajene-
minen Suomesta Ruotsiin.”
Markkula hyppää aikakoneeseen ja matkustaa 1990-luvun
alkuun.
”Aavistikosilloinkukaan,kuinkaisohittiTIEKEnTietokoneen
ajokorteista tuli? Ajokorttiperheen kriteereillä sadattuhannet
suomalaiset ovat opiskelleet ja osoittaneet tietoteknistä osaa-
mista,jasuomalaisinnovaatioonmenestynytmyösmaailmalla.”
”Pienen Suomen ei pidä jäädä syrjään datatalouden
valtavirroista. Meidän on nyt osallistuttava datatalouden
käytäntöjen määrittelyyn eurooppalaisen datatalouden
vetureiden, Saksan ja Ranskan kumppanina”, muistuttaa
Ilkka Lakaniemi.
kuva
Pirita
Männikkö
TIEKE KANSAINVÄLISTYY
32 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 33
18. Tietoyhteiskunnan kehitystyössä tarvitaan näkemystä siitä, miten
teknologiaa hyödynnetään yhteistä arvopohjaamme vahvistaen.
Onko ihmiskeskeisyys, läpinäkyvyys ja eettisyys huomioitu?
Onko hiilikädenjälki suuri ja hiilijalanjälki pieni?
Tuetaanko ymmärryksen lisäämistä vai vastakkainasettelua,
tähdätäänkö klikkeihin vai hyvinvointiin?
Tietoyhteiskunnan irvikuva on maailma, jossa ihmisen rooliksi jää
passiivinen kuluttajuus tai trolliarmeijoiden armoille jääminen.
Näidenkin teemojen eteen tekee TIEKE kumppaneineen töitä.
Työtä tehdään kasvavissa määrin EU-tasolla, jossa toimintaympäristöä
määritellään niin sääntelyn kuin rahoituksenkin kautta.
yhdenvertaisuus
ja kunnioitus
Tavoitteena
Digikansalaisen Suomi vuonna 2061
Erikoistutkija Olli Kuusisto
VTT
”Kaikilla on pääsy turvallisiin ja help-
pokäyttöisiin palveluihin. Palvelut
opastavat käyttäjiä, kertovat mihin
tiedot tallentuvat, ja niiden toiminta-
periaatteet ovat läpinäkyviä. Käyttäjän
ei välttämättä tarvitse itse tehdä mi-
tään, vaan palvelua voidaan ehdottaa
esimerkiksi käyttäjän elämäntilanteen
mukaan. Palvelu etsii tarvitsijansa eikä
päinvastoin.”
Pääjohtaja Janne Viskari
Digi- ja väestötietovirasto
”Tulevaisuudessa ihmetellään men-
neisyyttä, jolloin virkailijat käsittelivät
kansalaisten toimeksiantoja. Nykyistä
useammin automaatio hakee asiakir-
jat, lähettää todistukset ja toimittaa
päätöksenteossa tarvittavat doku-
mentit. Automaatio on yhtä itsestään
selvä osa infrastruktuuria kuten vesi-
johtoverkosto tänään.”
Vanhempi konsultti Leena Alanko
Demos Helsinki
”Digihyvinvoivan ihmisen media-arki
on tasapainossa. Hän osaa ehkäistä
median haittavaikutuksia ja käyttää
laitteita ja palveluita hyvinvointiaan ja
osallisuutta tukevalla tavalla. Tärkeintä
on suhde perheeseen ja ystäviin. Me-
dian käyttö ei näivetä ihmissuhteita
eikä vie aikaa muilta tärkeiltä asioilta
ja omilta tavoitteilta. Teknologia on
renki, ei isäntä.”
#TIEKE40
V
U
O
T
T
A
J
A
A
MUISTOJA KE
S
K
U
S
T
E
L
E
l
T
I
E
T
O
Y
H
T
E
I
S
K
UNNAN SILLANRAKEN
T
A
J
A
l
TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 35
34
19. n
Valtiovarainministeriö asetti ensimmäisen Digi ar-
keen-neuvottelukunnanvuonna2017.Toinenkäyn-
nistyikeväällä2020.Laajapohjaisenyhteistyöfooru-
min tavoitteena on digisyrjäytyminen estäminen.
”Digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia kaikille.
Kehittämisessätuleepanostaayhdenvertaisuuteenesimerkik-
si esteettömyyden ja kielellisten oikeuksien puolesta. Digipal-
veluiden käyttöön tulee tarjota riittävästi neuvontaa”, toteaa
digitalisaatioasioista vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero
valtiovarainministeriön tiedotteessa.
Kuka ottaa kopin?
KeskustelunjapohdinnanaiheitaDigiarkeen-neuvottelukun-
nallariittää,sillädigitaalistayhdenvertaisuutta,osallisuuttaja
kelkasta putoamisen ehkäisyä viedään 2020-luvun alun Suo-
messa eteenpäin monilla rintamilla. Muutamia esimerkkejä
ovat vammaispalveluja tarjoavan Honkalampi-säätiön #ihan-
diginä-hanke, Kriminaalihuollon tukisäätiön Hard Luck -netti-
kahvila, Eläkeliiton mediataitotekoja -kilpailu, Sininauhaliiton
Digiosallisuuttaasunnottomille-hankesekäMediakasvatusseu-
ranjulkaisuOpastasapainoiseendigiarkeen.
Digiarkeen-neuvottelukuntaperäänkuuluttaajärjestelmäl-
listäotettakokonaisuudenkehittämiseen,jaehdottaatoimen-
piteitä tilanteen korjaamiseksi:
”Tilannekuvanmuodostaminendigitalisaationvaikutuksis-
ta osallisuuteen ja hyvinvointiin tulisi vastuuttaa jollekin ta-
holle. Väestötason kyselyihin on sisällytettävä digitalisaation
vaikutuksia selvittäviä mittareita ja indikaattoreita. Digitaa-
listen palveluiden kehittämistä ja arviointia tulee jatkaa ver-
kostomaisenayhteistyönä,kokemuksiajakamallajalisäämällä
käyttäjälähtöistä kehittämistä valtion, kuntien, kolmannen ja
yksityisen sektorin kesken.”
Osallisuuden mahdollistaja
Lisäaineksia Digi arkeen -neuvottelukunnan työhön on luvas-
sa vuoden 2021 lopulla valmistuvasta Digiosallisuus Suomes-
sa -selvityksestä, jonka valtioneuvosto on tilannut Jyväskylän
yliopistolta ja VTT:ltä. Selvitystä luotsaa VTT:n erikoistutkija
OlliKuusisto.
Vapaa sivistystyö
vahvistaa osallisuutta
Suomessa ymmärretään, että yhteiskunnallisen
toimijuuden perusta on laaja yleissivistys.
TIEKE huolehtii osaltaan vapaan sivistystyön
ammattilaisten digiosaamisesta.
Keskeinen taho kansakunnan tietojen, taitojen
ja maailmankatsomusten kartuttajana on vapaan
sivistystyön verkosto eli eri puolilla maata toimivat
kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset,
urheiluopistot ja kesäyliopistot.
”Digiosallisuuden käsite on suhteellisen uusi, moniulottei-
nenjamonitasoinen,eikäsilleolevakiintunuttamääritelmää.
Tavoitteenaonmääritelmänlisäksiluodakattavakuvakansal-
lisestatilanteesta,hyvistäkäytänteistäjaeritahojenrooleista
sekämittaristodigiosallisuudenarviointiinjatoimenpiteiden
suunnitteluun”, kertoo Kuusisto selvityksen lähtökohdista.
Ensi vaiheessa on tutkittu digiosallisuuden määrittelyä eri
tieteenalojen näkökulmista. Selvityksen aikana käydään vuo-
ropuhelua ministeriöiden, viranomaisten, kuntien sekä kan-
salais- ja yritysjärjestöjen kanssa.
”Pyritäänvarmistamaan,ettäkaikkivoivathyötyädigitaali-
sestayhteiskunnasta.Huomioitaviaseikkojaovatmuunmuas-
sa teknologinen infrastruktuuri, saavutettavuus, turvallisuus
ja luotettavuus, osaaminen ja tuki, sekä käytettävyys ja vuoro-
vaikutteisuus. Tarkoituksemme on tuoda esiin digiosallisuu-
den mahdollistajat”, Kuusisto sanoo.
Suomi sujuvaksi
Verkkopalvelunsa pääsivulla Digi- ja väestötietovirasto (DVV)
kiteyttää missionsa sloganiin ”Tehtävänä sujuva Suomi”.
”Digiosallisuus on moniulotteinen ja
monitasoinen käsite.”
”Digitaalista yhdenvertaisuutta
ja osallisuutta viedään Suomessa
eteenpäin monilla rintamilla.”
Vertailujen valossa
loistava tulevaisuus
Sijoittuminen maailman
parhaiden joukkoon kertoo
sekä hyvin tehdystä työstä että
kannustaa edelläkävijyyteen
myös jatkossa.
Suomi vuonna 2020
l
Euroopan kehittynein digitalous ja
digitaalinen yhteiskunta.
Komission DESI-indeksi
l
Kolmatta kertaa maailman onnellisin
maa.
Global Happiness Report
l
Maailman kolmanneksi potentiaalisin
puhtaan energian hyödyntäjä.
World Economic Forum
l
Euroopan toiseksi innovatiivisin maa.
Komission European innovation scoreboard
Helsinki vuonna 2020
l
Maailman neljänneksi paras
startup-ekosysteemi.
Startup Genome
l
Työnteon ja vapaa-ajan välillä
maailman toiseksi paras tasapaino.
Kisi-yhtiön ranking
l
Hopeaa maailman parhaan
älykaupungin rankingissa.
IMD Smart City Index
Digitalisaatio kuuluu kaikille
Älykännykkä on jokaisen taskussa, ja mitä ihminen elääkseen tarvitsee,
sen hän löytää netistä. Vaikka teknologia ulottuu kaikkialle, digivirrasta
syrjäytyminen on kasvava riski, jonka ehkäisyyn myös TIEKE osallistuu.
#TIEKE40
V
U
O
T
T
A
J
A
A
MUISTOJA KE
S
K
U
S
T
E
L
E
l
T
I
E
T
O
Y
H
T
E
I
S
K
UNNAN SILLANRAKEN
T
A
J
A
l
TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS
36 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 37
20. Numerot sen kertovat
– vai kertovatko?
Digitalisoituneessa maailmassa
ruutuajan laatu ratkaisee.
n Suomessa 2020-luvulle tultaessa 18–29 vuotiaista
75 prosenttia käytti internetiä yli 20 tuntia viikossa, ja
10 prosenttia peräti yli 51 tuntia viikossa. Suurin osa
30–60-vuotiaista seuraa sosiaalista mediaa jatkuvasti
tai monta kertaa päivässä.
Tällä hetkellä käytössä olevat mittarit eivät anna
riittävästi tietoa siitä, miten ruuduilla vietetty aika on
yhteydessä hyvinvointiin.
Kuinka paljon, millaisissa tilanteissa ja mitä varten
teknologiaa käytämme, ovat kaikki merkittäviä asioita
digihyvinvoinnille. Esimerkiksi videoiden katsominen on
passiivisempaa kuin omien videoiden tekeminen, joka
kehittää ajattelua ja taitoja.
Teknologian käyttö myös vahvistaa ihmis-
suhteitamme ja hyvinvointiamme. Verkossa voi
esimerkiksi saada vertaistukea haastavaan tilanteeseen.
Lähde: Digihyvinvoinnin tiekartta Suomelle, Demos Helsinki
Helmikuussa 2021 suosittuja hakuja ovat muun muassa avio-
ehto, edunalvontavaltuutus, elossaolotodistus, lapsen nimen
ilmoittaminen, ulkomaalaisen rekisteröinti ja lomakkeet.
Vuonna 2020 väestörekisterikeskuksesta ja maistraateista
muodostettuDVVmuunmuassakehittääjaylläpitääSuomi.fi-
portaalia,pitäärekisteriäväestöstäjarakennuksistasekätuot-
taa sähköisessä asioinnissa tarvittavia tunnistusratkaisuja.
”Meidän eräs tehtävämme on poistaa esteitä eri hallinnon-
alojenväliseltätiedonkululta.Sähköisienjulkistenpalvelujen
nykytila Suomessa on periaatteessa hyvä, mutta kun jokainen
nPitkäänajattelimme,ettäavoimenjaoikeudenmukaisen
tietoyhteiskunnanperuspilarionarjenkattavainternet.
Nyt tiedämme, ettei se riitä. Samalla kun portit tiedon val-
tavaväylälle ovat avautuneet kaikille, olemmekin tilanteessa,
jossateknologiatukeeinformaatiosotia,jakaaihmisiäkupliin
ja saastuttaa luontoa.
Toimintaa hyvän puolesta
Maalittaminen, valeuutiset, kyberhyökkäykset, identiteet-
tivarkaudet ja elektroniikkaromu ovat nousseet ilmiöiksi
2000-luvunalkupuolella.Ymmärrämme,etteiväthyvättavatja
korkea moraali ole itsestään selvyyksiä verkossa – kuten eivät
muissakaan ympäristöissä.
”Digitalisaatiota on tehty luonnotiede-
ja teknologiapainotteisesti.”
onkehittänytratkaisujahiemanliikaamuistaerillään,tietoaei
voiainasiirtääjärjestelmästätoiseen,vaansyntyyturhauttavia
tilanteita,joissakansalaisiltakysytäänsamojaasioitamoneen
kertaan”, sanoo DVV:n pääjohtaja JanneViskari.
Polkuja Viskari haluaa raivata myös palvelukykyä kiusaa-
vaan pykäläviidakkoon.
”Lainsäätäjäntavoitteenapitäisiollatilanne,jossaeriviran-
omaisetvoivathakeatietojatoistensajärjestelmistäniin,ettei
asiakkaan tarvitse niitä pyytää ja toimittaa eteenpäin viran-
omaisen puolesta.”
Viskarin mielestä yhdenvertaisuutta tavoiteltaessa on hy-
väksyttäväsetosiasia,ettäjoukossaonainaihmisiä,jotkaeivät
syystä tai toisesta pysty asioimaan sähköisillä kanavilla.
”Vaikka kuinka digitalisoimme, meidän on palveltava kan-
salaisia myös puhelimessa ja kivijalassa.”
Tiekartta opastaa
Demos Helsingin laatima Digihyvinvoinnin tiekartta Suomelle
ilmestyivuonna2020,jaonosavaltioneuvostonDigihyvinvointi
perheissä – Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi -hanketta.
Vanhemman konsultin Leena Alangon mukaan vuoteen
2030 ulottuvan tiekartan tarkoitus on auttaa päättäjiä, orga-
nisaatioita ja toimielimiä tekemään ratkaisuja, joilla luodaan
hedelmällinen alusta arjen digihyvinvoinnille.
”Kutsumme tiekartan toteuttajiksi teknologian kehittäjät,
erilaiset yhteisöt, tilat ja työpaikat, koulut, palveluntarjoajat
sekä poliittiset päättäjät.”
Virstanpylväitä ovat muun muassa Kelan ja neuvolan kehit-
tämä digitaalinen vanhemmuuspakkaus, koulujen digitutor-
järjestelmä,ylikansallistenteknologiayhtiöidenverottaminen
Suomestatuotetuistavoitoista,digihyvinvoinninhuoneentau-
lutyöpaikoillejateknologianpelisääntöjäavaavaviestintäkam-
panja museoissa, asemilla ja muissa julkisissa tiloissa.
Uhkakuvien tilalle luottamus
Digitalisoituvan maailman eettisen vahvistamisen kärjessä ovat tietosuojan
turvaaminen, rikollisuuden torjunta, datan oikeudenmukainen hyödyntäminen ja
ympäristökuorman vähentäminen. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, jotta uhkakuvat
saadaan käännettyä mahdollisuuksiksi.
”Digitalisaation pimeään puoleen on puututtava, ja tässä
TIEKElläontärkeärooli.Ongelmatovatglobaaleja,jotenmyös
ratkaiseminenvaatiikansainvälistäyhteistyötä”,sanooTIEKEn
toiminnanjohtaja HannaNiemi-Hugaerts.
”TIEKE vie kehitystä eteenpäin esimerkiksi hakemalla rat-
kaisuja kehittämishankkeiden kautta, edistämällä tiedolla
johtamista ja vahvistamalla digitaitoja ja medialukutaitoa”,
Niemi-Hugaerts havainnollistaa.
Johdetaankomeitäharhaanalgoritmienavulla?Onkoteko-
äly isäntä vai renki? Näitä pohditaan yrityksissä, poliittisilla
foorumeilla,kouluissa,kaveriporukoissajadigitaalisiaratkai-
suja kehittävissä innovaatioyhteisöissä.
”Suomendigitaalistakestävyyttäeitoistaiseksimikääntaho
seuraalaaja-alaisesti.Digitalisaatiotaontehtyluonnotiede-ja
teknologiapainotteisesti, vaikka näkökulman tulisi ulottua
myös ihmistieteisiin”, Alanko huomauttaa.
Kaikki mukana
”Digitalisaatioeiolevainelämäähelpottavaateknologiaa,vaan
myös vallan uusjakoa”, Alanko toteaa.
Internet sekä digitaalisten laitteiden ja sovellusten käyttö-
taidot mahdollistavat uudenlaisia osallisuuden, opiskelun ja
työnteon muotoja, mutta taitojen puute aiheuttaa eriarvois-
tumista.
Tiekartassa todetaankin, että digitaitoja on päivitettävä ko-
ko elämänkaaren ajan.
”Taitojenpäivittäminenontärkeäämuunmuassasiksi,että
ihmiset voivat jatkaa työntekoa, olla vaivattomasti yhteydessä
läheisiinsä sekä vahvistaa osallisuuden tunnettaan”, Alanko
sanoo.
Esimerkiksi ikä tai kielitaidottomuus eivät saa syrjäyttää
ketään digitaalisen hyvinvoinnin marginaaliin.
”Teknologiakehittyyjatkuvasti,jakaikilletaustastariippu-
mattaontarjottavamahdollisuusosaamisenpäivittämiseenja
elinikäiseen oppimiseen.” l
TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS
38 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 39
21. Global-järjestö,jonkatoiminnanjohtajanakeväällä2020aloitti
TeemuRopponen.
”Lähes kaikista ihmiselämän osa-alueista voidaan kerätä
tietoja,mikämahdollistaaentistätarkemmanyksilöidenseu-
raamisenjatoiminnanennustamisen.Yksityisyydenkannal-
ta ongelmia voi aiheuttaa niin tiedon kerääminen, käsittely
kuin jakaminenkin”, Ropponen toteaa.
”Uhkakuvia emme kuitenkaan maalaa, sillä data on saata-
va palvelemaan itse kunkin sujuvaa arkea. Iso askel oikeaan
suuntaan on EU:n tietosuoja-asetus GDPR, joka vahvistaa
henkilöiden oikeuksia omiin tietoihinsa.”
Kansalaisellaonkaksikiistatontaoikeutta:yhtäältähänvoi
poistattaatietonsapalveluntarjoajanrekisteristäjatoisaalta
hän voi valtuuttaa palveluntarjoajan hakemaan omia tieto-
jaan toisilta tahoilta.
EsimerkkinäjälkimmäisestäRopponenmainitseeHelsingin
seudun liikennelaitoksen (HSL) opiskelija-alennuksen. Vielä
jokin aika sitten opiskelijan piti tuoda palvelupisteeseen pa-
perinen oppilaitoksen läsnäolotodistus, mutta nykyään HSL
tarkistaa alennusoikeuden oppilaitoksen rekisteristä digitaa-
lisesti, mikäli opiskelija antaa siihen luvan.
Uusi bisneskonsepti
RopposenmukaanMyDatanmyötänouseetarveuudenlaisel-
le palvelukonseptille, jota muutamat yritykset ovat jo ryhty-
neet kehittämään.
”Sensijaanettäotatitseyhteyttäkymmeniinviranomaisiinja
muihinpalveluntarjoajiintietojenluovutusvaltuutuksenjättä-
miseksi,voittilataurakanvaltuutetultaMyData-operaattorilta.”
Ropponen korostaa, että kysymyksessä on iduillaan oleva
bisnes, joka todennäköisesti kasvaa lähivuosina, kun kansa-
laiset ja palveluntarjoajat aiempaa paremmin ymmärtävät
luvitetun tiedonsiirron idean.
”Minun vaivojani säästyisi, jos Suomalainen kirjakauppa
voisi tutkia Netflix-historiaani, ja sen perusteella valitsisi
minulle luettavaa syksyn uutuuksista. Kaupallisella puolella
on mietittävä myös ansaintalogiikkaa, tokihan Suomalainen
kirjakauppa hyötyisi Netflixiin karttuneesta datasta, jos sen
perusteella syntyisi kassavirtaa”, Ropponen pohtii.
Tietosuojasta kilpailuetu
TietosuojavaltuutettuAnuTalussanoovuodesta2018sovelle-
tunGDPR:nnostaneenyleistätietosuojaymmärrystäSuomes-
sa.Aiemminkinsuomalainenlainsäädäntötakasikansalaisille
oikeuksiajaorganisaatioillevelvoitteita,muttalaajassamitas-
satietosuojateemoihinherättiineurooppalaisenharmonisoin-
nin myötä.
”Tietosuoja ulottuu yhteiskunnassa laidasta laitaan. Se kat-
taaviranomaiset,sosiaalisenmedian,erialojenyritykset,ter-
veydenhuollon ja hyvinvointipalvelut, yhtä lailla pienet kuin
suuret toimijat. Tietosuojan perusajatus on tarjota turvalliset
raamit kehitykselle”, Talus linjaa.
Vastuu alkaa huipulta
Yliopistoyhteisö Turku AI Societyn Opas tekoälyn etiikkaan
-julkaisunteemojaovatmuunmuassaautomaattinenprofiloin-
ti,yksityisyydensuoja,yksilöidenitsemäärämisoikeusjadatan
hyödyntäminen.
”Kansalaiselle voi tuottaa hankaluuksia hahmottaa, kuinka
systemaattisesti erilaiset älylaitteemme keräävät ja jakavat
tietoa käyttäytymisestämme, usein ilman selkeää suostumus-
tamme”, oppaassa todetaan.
TurkuAISocietykorostaayritysvastuuta:Jokainenyrityson
osaltaan vastuussa turvallisesta tekoälykehityksestä.
”Vastuullisuus alkaa huipulta, eettisestä johtamisesta. Eri-
tyisestiriskienhallinta,laadunvalvontajavarovaisuusperiaat-
teen noudattaminen korostuvat.”
Yritykset eivät kuitenkaan ole yksin vastuussa tekoälyn ris-
keistä, sillä yhtä lailla vaaditaan yhteiskunnallisten toimijoi-
den, kuten valtion ja tutkimuslaitosten yhteistyötä.
”Lähtökohtaonasetettavatulevaisuuteen,silläeettisiäkysy-
myksiä on tutkittava jo nyt, vaikka teknologian soveltaminen
seuraisikinperässävastaviidentaikymmenenvuodenpäästä”,
oppaassa korostetaan.
Data ihmisen asialle
Vuonna2014Suomeensyntyihenkilötietojenomistajuudenja
käytön pelisääntöjä määrittelevä MyData-verkosto. Nopeasti
yhteisölaajenimaailmalle,javuonna2018perustettiinMyData
Demokratiassa valta kuuluu kansalaisille ja heidän valitsemilleen
päättäjille, ei keskitetylle autoritaariselle hallinnolle tai globaalille
digiyritykselle, ainakaan ilman tiukkoja pelisääntöjä. Demokraattis-
ten lainsäätäjien vastuulla on pitää regulaatio ajan tasalla.
Keino luottamukseen on läpinäky-
vyys – ehkä se tärkein työkalu, kun pu-
humme etiikasta.
Jos emme voi ymmärtää tai tuntea
mitenalgoritmionpäätöksensätehnyt,
tai emme tunne millaiseen dataan sen
päätös tai kehittyminen perustuu, on
luottamus heikolla perustalla, ja johto-
päätösten eettisyyttä on mahdotonta
tarkastella.
Tekoälyyn ja datatalouteen pohjaava
maailma ei leiju epämääräisessä tule-
vaisuudessa. Se on jo täällä. Tehtävänä
on varmistaa, että lainsäätäjät ovat ajan
tasalla.
Kun seuraava kriisi tapahtuu, emme
haluajoutuataasihmettelemäänkenen
vastuulla minkäkin pitäisi olla.
Päättäjillä on oltava vastaus ja kehikko
sen toteuttamiseen.
on alustoitunut muutaman yrityksen
varaan. Myös keskusjohtoiset valtiot
valjastavat datan kansalaisten kontrol-
lointiin niin hyvässä (turvallisuus) kuin
pahassa (ei yksilövapauksia).
Huolista huolimatta janoamme uusia
sovelluksia helpottamaan arkeamme
japarantamaanelämänlaatuamme.Ky-
symykseksi nousee: kenellä pitäisi olla
valtamäärittääjapäättää,minkälaiseen
etiikkaan palvelut nojaavat?
Mikä on käyttäytymistämme ohjaa-
vien algoritmien motiivi? Nyt näyttää
siltä, että mitä isompi kohu ja raaempi
sisältö, sitä enemmän klikkauksia!
Kaupallisettahotovatsiirtyneetlehtien
palstoiltadatammeperusteellakohdis-
tettuun mainontaan.
Kuka huolehtii, ettei tekoälyn hyö-
dyntäminen lisää esimerkiksi sukupuo-
leen perustuvaa syrjintää tai rasismia?
Vanhaa sanontaa mukaillen, jos naa-
maonvino,kylläpeilikinsenkertoo.Sa-
moin käy, jos data on vinoa.
EU on ensimmäisenä alueena teke-
mässä lainsäädäntöä uuteen digiai-
kaan. Yleisen tietosuoja-asetuksen
(GDPR) myötä on käynnistynyt lain-
säädäntöketju, jossa yksilölle halutaan
antaa takaisin valta päättää, miten ja
missä omaa dataa käytetään.
Ihmiskeskeisyyson2020-luvuntermi.
Kuka vastaa digitalisaation etiikasta? Tavoitteena on, että sen, mikä on lai-
tonta tavallisessa elämässä, on oltava
sitä myös verkkomaailmassa.
Esimerkiksitekoälynsääntelyeikuiten-
kaan ole helppoa, kun ilmiö on kaikki-
alle yhteiskuntaan levittäytyvä, liikkuva
kohde. Pelisääntöjä yritetään tehdä
lainsäädännöllä, jossa annetaan ohjeita
korkeariskistensovellustenarviointiinja
valvontaan.
Samalla pohditaan keinoja tekoälyn
käyttämän datan eettisen laadun var-
mistamiseksi. Vastuuta tekoälyavustei-
sista päätöksistä ei voi siirtää ihmiseltä
automaatiolle.
Tavoitteeksi on mielestäni asetettava
”ethics by design” -periaate – eli toi-
mintamalli, jossa etiikka on osa järjes-
telmien kehittämistä alusta alkaen.
”Koska datan kuluttaminen
monikertaistuu, tulee
tulevaisuuden ict-
infrastruktuuriin liittyvien
valintojen perustua
hyvään kokonaiskuvaan,
monipuoliseen tutkittuun
tietoon ja pitkän aikavälin
ympäristötavoitteisiin.”
Etiikka on keskeinen osa digitalisaa-
tiokeskustelua. Millaisia viestejä, julkai-
suja ja uutisia algoritmit nostavat sil-
miemme eteen? Minkälaiseen ja miten
tasa-arvoiseen dataan nämä päätökset
pohjaavat?
Uudet palvelut ovat synnyttäneet
ennennäkemättömiä mahdollisuuk-
sia globaaleine markkinoineen. Ih-
miset voivat verkottua ja löytää uusia
asioita.
Samalla yrityksille data on valtaa.
Olemme riippuvaisia räjähdysmäisesti
kasvaneista digijäteistä; vapaa internet
”Peräänkuulutamme
eurooppalaisia päättäjiä
ja yrityksiä toimimaan
suunnannaäyttäjinä.
Henkilötietojen eettinen
käyttö helpottaa arkeamme, ja
parantaa elämänlaatuamme.
Reilu ja ihmisiä kunnioittava
henkilötietojen käyttö lisää
luottamusta, ja luo uusia
liiketoimintamahdollisuuksia”
Toiminnanjohtaja
Teemu Ropponen
MyData Global
Eurooppa suunnannäyttäjänä
Asiantuntija
Lotta Toivonen
Sitra
Digitalisaation pelisääntöjä
luodaan kasvavissa määrin
Euroopan komissiossa. Digi-
meppinä ja Madam Roaminginakin
tunnettu Miapetra Kumpula-
Natri avaa työmaata, jolla
eurooppalaista arvopohjaa
suojelevat lainsäätäjät juoksevat
rinnan teknologiakehityksen
kanssa.
Miapetra Kumpula-Natri,
europarlamentaarikko, SD
kuva
Miikka
Pirinen
TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS
40 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 41
22. Haaste energiantuotannolle
ja kiertotaloudelle
l
Vuonna 2023 maailmassa on 30 miljardia
internetiin liitettyä laitetta eli 30 %
enemmän kuin vuonna 2018 (18 mrd.).
l
Käyttäjämäärä nousee 3,9 miljardista
ihmisestä 5,3 miljardiin.
l
Kasvu on suurinta väkirikkaassa ja
vaurastuvassa Aasiassa.
l
Yhden videon katselu tuottaa
15–622 grammaa hiilidioksidia.
l
Elektroniikkaromun määrä kasvaa 7 %
vuodessa. Vain 17 % jätteestä kierrätetään.
l
Koronavuonna 2020 elektroniikkajätettä
syntyi 54 miljoonaa tonnia. Määrä riittäisi
5 000 Eiffel-tornin rakentamiseen.
Maailmassa hukataan vuosittain
50 miljardin euron edestä jalometalleja
ja muita arvokkaita materiaaleja.
Lähteet:
Sitra, Maailman Kuvalehti, Turku AI Society
”Hyvin hoidettu tietosuoja
on kilpailuetu.”
Talus kertoo tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn yh-
teisestä, EU-rahoitteisesta hankkeesta, jonka tavoitteena on
auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä parantamaan tietosuo-
jaosaamistaan.
Vuoden2022lopullejatkuvassahankkeessakehitetäänhelp-
pokäyttöinen työkalu, jolla yritykset pystyvät arvioimaan, mi-
tenovatonnistuneetturvaamaansidosryhmiensätietosuojan.
”Hyvinhoidettutietosuojaonkilpailuetu.Kunasiakastietää,
ettei dataa käytetä väärin, hän luottaa palveluntarjoajaan, ja
asioi mielellään tämän kanssa.”
Taluksen mielestä fiksuimmat toimijat suhtautuvat tieto-
suojavelvoitteisiin innovaatioita ruokkivana kannustimena.
EsimerkkinähänmainitseeTerveydenjahyvinvointilaitok-
sen tuottaman Koronavilkku-sovelluksen, joka syksyllä 2020
otettiin epidemiakartoittajien avuksi.
”Ensin softan kehittäjät olettivat, ettei kännykän paikan-
nustietoihin perustuvassa sovelluksessa voi ottaa huomioon
yksityisyydensuojaa. Vakavasti haasteeseen tartuttuaan he
kuitenkin pystyivät ratkaisemaan ongelman, ja markkinoille
tuotiin tietosuojaturvallinen sovellus.”
Ympäristöarvot ykköseksi
Digitalisaatiolle asetetaan kovia odotuksia ilmastomyönteis-
ten ratkaisujen löytämiseksi. Ict-alan oma energiankulutus
kasvaa, ja kokonaisuus on monimutkainen. Sitran Luontoa
vahvistava kiertotalous -hankkeen asiantuntija Lotta Toi-
vonen pohtii Sitran verkkosivuilla digitalisaation ekologisia
vaikutuksia.
”Koska datan kuluttaminen monikertaistuu, tulee tu-
levaisuuden ict-infrastruktuuriin liittyvien valintojen
perustua hyvään kokonaiskuvaan, monipuoliseen tutkit-
tuun tietoon ja pitkän aikavälin ympäristötavoitteisiin.”
Toivonen huomauttaa, etteivät digitaaliset palvelut rajoi-
tu maantieteellisesti, vaan suomalaisen kuluttajan osta-
ma palvelu voidaan tuottaa missä päin maailmaa tahansa.
”Digipalveluntuottamiseenkulutettuenergiajasiitäsyntyneet
päästötnäkyvätsenmaantilastoissa,jossapalvelutuotetaan.”
Myös suurin osa laitteista, kuten älypuhelimet ja tietokoneet,
tuotetaan ulkomailla. Laitteissa tarvittavista metalleista ja
muista raaka-aineista iso osa kaivetaan ja prosessoidaan EU:n
ulkopuolella, jolloin ympäristövaikutuksetkin jäävät tuottaja-
maihin. l
#TIEKE40
V
U
O
T
T
A
J
A
A
MUISTOJA KE
S
K
U
S
T
E
L
E
l
T
I
E
T
O
Y
H
T
E
I
S
K
UNNAN SILLANRAKEN
T
A
J
A
l
TAVOITTEENA YHDENVERTAISUUS JA KUNNIOITUS 43
TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen
42
TIETOTEKNIIKASTA
TIETOYHTEISKUNTAAN
Suomen valtio, Tietotekniikan Liitto ja ATK-instituutti
perustivat Tietotekniikan kehittämiskeskus ry:n
11.11.1981 Helsingissä. Lyhenne TIEKE tuli käyttöön
myöhemmin.
Verkostoina vaikuttaminen kirjattiin strategiaan vuonna
1983.
TIEKE tuotti selvityksiä ja tutkimuksia ja edisti
tietotekniikan käyttöstandardeja.
Vuonna 2001 nimeä uudistettiin: tietotekniikan tilalle
tuli tietoyhteiskunta.
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus
kiteytti päätoimialoikseen yhteentoimivan
sähköisen liiketoiminnan ja kansalaisten
tietoyhteiskuntavalmiudet.
Toiminnan ydin on pysynyt. Täyttäessään 40 vuotta
TIEKE vie eteenpäin digitaalisia prosesseja ja kehittää
digitaalista osaamista.
TIEKE rakentaa tietoyhteiskuntaa
vaikuttajana, verkottajana ja vauhdittajana.
VAIKUTTAJA
Rakennamme osaavaa ja yhteentoimivaa yhteiskuntaa.
VERKOTTAJA
Toimimme eri tahojen kohtaamispaikkana ja
verkostojen luojana.
VAUHDITTAJA
Tunnistamme kehittämiskohteita, aukaisemme
solmukohtia ja herätämme keskustelua
merkityksellisistä aiheista.
Seuraavilla sivuilla
kerromme vuosikymmenten
varrella tekemästämme työstä.
Poimi joukosta itsellesi
kiinnostavimmat!
23. TIEKE on 40 vuoden ajan luonut edellytyksiä tieto- ja viestintäteknologian
hyödyntämiselle yhteiskunnan eri sektoreilla. Avoin innovaatiotoiminta,
yhteiskehittäminen, kumppanuudet ja ekosysteemit ovat viitekehys,
jossa ratkaisut kehitetään kiihtyvän digitalisaation 2020-luvulla.
Verkostojen voimalla konkreettisia tekoja
nJoulukuussa 1987 Suomen Pankkiyhdistyksen vara-
toimitusjohtaja Eero Kostamo ja TIEKEn toiminnan-
johtaja Ilmari Pietarinen esittelivät idean kaikille avoimesta
tietoverkosta liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani
Korpelalle.
NeuvotteluntuloksenatoteutuiTIEKEnkoordinoimaYlei-
nentietoverkko(TELMO)-kehityshanke,johonosallistuinoin
60 yksityistä ja julkista tahoa.
Koko kansan kanava
TELMOnkantavaajatusoliyhteiskunnanpalvelujen,hallinnon
jayritystentoimintaedellytystentehostaminenjakansalaisten
osallisuuden lisääminen. Ennusteen mukaan vuosituhannen
loppuun mennessä suurin osa yrityksistä ja noin puolet koti-
talouksista käyttäisi verkkoa.
Kansallinen, avoin verkko generoisi uudenlaisia julkisia ja
kaupallisiapalveluja,helpottaisietätyötä,rationalisoisihallin-
toa ja toisi uusia mahdollisuuksia koulutukseen.
Ennenkaikkeayleisentietoverkontoivottiinvastaavankan-
salaisten tarpeeseen – radikaaleimmissa visioissa suunnitel-
tiin jopa kaikkien kotien varustamista verovaroin kustanne-
tuilla tietokoneilla.
Muokkasi maaperää
TELMOolikonsepti,jokaeikoskaantoteutunutmuunmuassa
senvuoksi,että1990-luvullatiedonvaltavirtasiirtyiglobaaliin
Internet-verkkoon.
”TELMOolikuitenkintärkeähanke,silläsemuokkasimaa-
perääsilletietoyhteiskunnalle,jonkatuotoksistanytsaamme
nauttia.TELMOolieriosapuoletsamanpöydänympärilleko-
koavayhteistyöplatformi,jollaisenatunnemmeTIEKEnmyös
tänä päivänä”, toteaa Espoossa eläkepäiviä viettävä Henry
Haglund. Hän oli TIEKEn ensimmäinen toiminnanjohtaja
(1982–1986) ja TELMO ry:n toiminnanjohtaja 1992–1997.
Forumilla tavataan
Oululainen Haltian kehittää älykkäitä ratkaisuja globaaleille
markkinoille.TarjontaankuuluvatesimerkiksiEmpathicBuil-
ding -älytalopalvelu sekä teknologia-alusta Thingsee.
”Haltian on taustatekijänä myös monissa kansainvälisissä
signature-tuotteissa, joista yksi on Oura-älysormus”, kertoo
Haltianin Head of research operations MattiVakkuri, TIEKEn
AIBigDataForumFinlandinohjausryhmänpuheenjohtaja.
”Forum-toiminnassaparastaonse,etteikukaanajattelevain
omaa napaansa. Me kaikki – teknologiakehittäjät, erikokoiset
ja eri aloilla toimivat yritykset, julkishallinto ja tutkijat – tie-
dämme, että yhdessä olemme enemmän.”
Ääni kuuluu kauas
VakkurinmielestäSuomessavoitaisiinhyödyntäätekoälyäjaBig
Dataahuomattavastinykyistäenemmän,jatämäntietoisuuden
lisäämisessäAIBigDataForumillaonkeskeinenrooli.
”On paljon ratkaisuja, joista ei tiedetä tai niitä ei syystä tai
toisesta oteta käyttöön. Forumilla keskustelemme innovaa-
tioiden hyödyistä realistisesti, sekä jaamme tietoa käyttöko-
kemuksista. Tällainen vuorovaikutus rakentaa ihmisten sekä
organisaatioiden välisiä luottamussuhteita.”
”AIBigDataForuminverkostoulottuujulkishallinnonjoh-
totehtävistä maailman huippuyliopistojen professoreihin, jo-
tenäänikuuluukauas,japystymmeosaltammevaikuttamaan
siihen, että kansakuntana pysymme kehityksen kärjessä”,
Vakkuri summaa.
Talousdataa yhdellä kielellä
Vuonna 2012 perustettu XBRL Suomi on parinkymmenen
yksityisen ja julkisen organisaation konsortio, jonka tavoit-
teena on vakiinnuttaa kansainvälinen XBRL (eXtensible Bu-
siness Reporting Language) -standardi suomalaisorganisaa-
tioiden talousdatan raportointiin.
”Me kaikki
– teknologiakehittäjät,
erikokoiset ja eri aloilla
toimivat yritykset,
julkishallinto ja tutkijat –
tiedämme, että yhdessä
olemme enemmän.”
MATTI VAKKURI
TIEKEn AI Big Data Forum Finlandin
ohjausryhmän puheenjohtaja
”Tietoyhteiskunta-akatemia
nostaa ajankohtaisia
ilmiöitä suoraan niihin
ympäristöihin, joissa
määritellään ja resursoidaan
koko yhteiskuntaa koskevat
ja tulevaisuuteen ulottuvat
linjaukset.”
MERVI KARIKORPI
EU-innovaatio- ja teollisuuspolitiikka-
asioiden päällikkö, Teknologiateollisuus
Vaikuta vaikutu -tapahtumassa 2020 rakennettiin
inhimillistä ja oppimista edistävää digikulttuuria.
kuva
Andy
Balogh
TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA
44 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 45
24. TIEKEn koordinoimaa konsortiota on alusta asti vetänyt
DI Elina Koskentalo; ensin TIEKEn palkkalistoilla, myö-
hemmin yrityksensä Arccos Consulting Oy:n toimeksian-
tona.
”Maailmalla XBRL on vallitseva standardi. Esimerkiksi
Virossa, Tanskassa ja Hollannissa se on pakollinen”, Kos-
kentalo kertoo.
Koskentalon mukaan XBRL-rintamalla tapahtuu juuri nyt
paljon.
”Pörssiyhtiöiden tilinpäätösraportointiin XBRL-standardi
tuli pakolliseksi vuonna 2020. Myös kunnilla on jo pakollista
XBRL-raportointia,jasäätiöitävelvoitekoskeenäillänäkymin
vuonna 2023.”
Kumppanin monet roolit
Teknologiateollisuus ry:n EU-innovaatio- ja teollisuuspoli-
tiikka-asioiden päällikkö Mervi Karikorpi, millä tavalla olet
mukana Tietoyhteiskunta-akatemiassa?
”Olin TIEKEn hallituksessa, kun Tietoyhteiskuna-akate-
miaa alettiin ideoida. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin
vuonna 2016. Teknologiateollisuus ry on useana vuonna ollut
Tietoyhteiskunta-akatemian pääkumppani. Jäsenyrityksem-
me osallistuvat aktiivisesti sisällön tuottamiseen puhujina,
panelisteina ja työpajojen vetäjinä.”
Digivihreä tulevaisuus
Kerran vuodessa Suomen vaikutusvaltaisimmille päättäjille
suunnattuTietoyhteiskunta-akatemianostaaKarikorvenmu-
kaan tehokkaasti ajankohtaisia ilmiöitä suoraan niihin ympä-
ristöihin, joissa määritellään ja resursoidaan koko yhteiskun-
taa koskevat ja tulevaisuuteen ulottuvat linjaukset.
Kokemusta ja näkemystä
kehittämishankkeisiin
TIEKE on verkostojen muodostaja ja hankkeiden toteuttaja. Kun tarvitaan
kokemuksen myötä karttunutta asiantuntemusta ja tehokkaiksi testattuja
käytäntöjä, TIEKE auttaa.
nHanke on tehokas toimintatapa muutoksen ja kehityk-
senaikaansaamiseksi.TIEKEssätiedetään,mitentavoit-
teelliset hankkeet käynnistetään, rahoitetaan ja toteutetaan.
Olennaistaonlähtökohta,jossayksikäänhankeeioleirralli-
nen saareke, vaan aina kytköksissä tulevaisuuden tietoyhteis-
kuntavisioon.
TIEKEn hankkeissa ydinperiaatteita ovat laajasti hyödyn-
nettävientulostenkäytännönläheisyysjateknologiantuottava
soveltaminen.
Yhteistyötä kumppaneina
Työväen sivistysliiton (TSL) hankekeskuksen päällikkö Mervi
YlitaloarvostaaTIEKEnlaaja-alaisuuttajajoustavuuttahank-
keiden valmistelijana ja toteuttajana.
Yhteistyö alkoi 1990-luvun puolivälissä.
”Vuoropuheluontiivistäjahankeyhteistyötodellamonipuo-
lista.Alkuvaiheessapainopisteolitietokoneenajokorttikoulu-
tuksissa, ja myöhemmin TSL oli mukana kehittämässä TIETY
Tietotyötutkinnon sisältöä”, Ylitalo kertoo.
Ylitalonmukaanvuonna1919perustetunTSL:nroolivapaan
sivistystyön kentässä kulminoituu 2020-luvulla demokratian,
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen Suomessa.
All Digital Network
Verkosto ja hankkeita perustason digitaitojen,
työssä tarvittavan osaamisen ja yrittäjyyden
sekä koodauksen ja medialukutaidon
edistämiseksi.
Digital Skills and Jobs
EU:n komission hankkeissa edistetään
työelämässä tarvittavia tieto- ja
viestintäteknisiä valmiuksia.
Living-in.EU
Digitaalisilla ratkaisuilla tuotetaan hyvää
arkea, aktiivista kansalaisuutta, kestävää
ympäristöä ja tuottavaa työelämää Euroopan
kaupungeissa ja kunnissa.
MyData Global
Verkostossa on mukana yli 100 organisaatiota
ja 400 henkilöjäsentä yli 40 maasta. Verkosto
edistää henkilötietojen käyttöön liittyviä
eettisiä periaatteita sekä lisää kansalaisten
tietoisuutta oikeudesta omien henkilötietojen
hallintaan.
Pohjoismainen
aikuiskoulutusverkosto
Vahvistaa aikuisten työelämäkompetensseja
vauhdikkaasti muuttuvassa
toimintaympäristössä Islannissa, Norjassa,
Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.
”Ajankohtaisia teemoja ovat digivihreä
Eurooppa ja hiilineutraali Suomi
vuoteen 2035 mennessä.”
AjankoitaisiateemojaovatdigivihreäEurooppajahiilineut-
raali Suomi vuoteen 2035 mennessä.
”Teknologiateollisuudessatyöstämmeratkaisuja,joillahuo-
lehditaan Suomen kilpailukyvystä esimerkiksi tutkimuksen,
osaamisen ja innovaatioinvestointien keinoin. Tietoyhteis-
kunta-akatemia edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista
kokoamalla yhteen yhteiskunnan eri toimijat.” l
”Vuoropuhelu on tiivistä ja
hankeyhteistyö todella monipuolista.”
Keskeistä sarkaa ovat toimintaympäristön muutoksia en-
nakoivat työelämähankkeet, joita TSL toteuttaa sekä pohjois-
maisten sisarjärjestöjensä että eurooppalaisten hanketoimi-
joiden kanssa.
Kenttä on kansainvälinen
”Rahoituskanavatjatyömmevaikutuksetulottuvatmaanrajo-
jenulkopuolelle.Yhteiskunnallisetongelmatsekäsyntyvätettä
ratkaistaan kansainvälisellä tasolla”, Ylitalo painottaa.
RAKENNA SUOMEN
DIGITAALISTA
TULEVAISUUTTA TIEKEN
KUMPPANINA MYÖS
KANSAINVÄLISISSÄ
VERKOSTOISSA
”Yhdessä osallistumme
hankehakuihin. Uudella
ohjelmakaudella EU
haluaa vaikuttaa erityisesti
digitalisaatiokehitykseen ja
ilmastopäästöjen torjuntaan.”
MERVI YLITALO
hankekeskuksen päällikkö, TSL
”Tänä päivänä
kehittäminen on
kokonaisvaltaista: digitaaliset
prosessit ja osaaminen ovat
saman asian kaksi ulottuvuutta,
joita ei voi erottaa toisistaan.”
HANNA NIEMI-HUGAERTS
toiminnanjohtaja, TIEKE
TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA
46 TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 47
25. HänkertooTIEKEnjaTSL:nvalmistautumisestatammikuussa
2021alkaneeseenEU:nuuteenseitsenvuotiseenohjelmakauteen.
”Yhdessä osallistumme hankehakuihin. Uudella ohjelma-
kaudella EU haluaa vaikuttaa erityisesti digitalisaatiokehityk-
seen ja ilmastopäästöjen torjuntaan.”
Komissio budjetoi miljardeja euroja monivuotisiin, pitkä-
jänteisiin rahoitusohjelmiin, joista rahoitettavia hankkeita
toteutetaan kansainvälisissä konsortioissa.
”Meidän on oltava mukana vaikuttamassa jo ennen kuin
budjettipäätöksiä lyödään lukkoon. Juuri nyt, TIEKEn
40-vuotisjuhlavuotena, osallistumme keskusteluihin, joil-
la rakennetaan EU:n yhteistä digitaalisten tavoitteiden tie-
karttaa.Datataloudenedistäminen,digiosaamisenvahvista-
minen sekä tekoäly ja datan hyödyntäminen ylipäätään ovat
tärkeitä painopisteitä”, kertoo TIEKEn toiminnanjohtaja
Hanna Niemi-Hugaerts.
”Näihin teemoihin kytkeytyviin hankehakuihin valmis-
taudumme niin kotimaisissa kuin eurooppalaisissa verkos-
toissa.”
Verkostoina vaikutamme
”Strategiamme ohjaa hanketyötä”, Niemi-Hugaerts painottaa.
”Vaikka suunnitelmia usein joudutaan varsinkin monivuo-
tisissahankkeissareivaamaanmatkanvarrella,ryhtiäjamoti-
vaatiota antaa se, että tavoitteet ovat selvät ja yhteiset.”
Hankekumppanuuksia solmitaan niin yritysten, julkisen ja
kolmannen sektorin toimijoiden kuin oppilaitosten kanssa.
”Hankkeenaikanatuotettavatmateriaalitjaoppaat,avoimet
tilaisuudet ja valmennukset sekä yhteiskehittäminen lisäävät
vaikuttavuutta”, Niemi-Hugaerts sanoo, ja muistuttaa, että
hankkeeseen voi osallistua myös kumppaniksi sitoutumatta –
ja silti tärkeässä roolissa.
”Kun kehitetään uutta, pilotointi on matkan varrella pai-
kallaan. Pilotoinneista uutta ymmärrystä saavat aivan kaikki
– pilotoijat, hankekumppanit ja -verkostot.”
Teknologia palvelee elämää
Lopuksi Niemi-Hugaerts pohtii TIEKEn perinteitä ja roolia
hanketyön ytimessä.
”Uusien teknologioiden arvo realisoituu vasta kun niitä vie-
dään käytäntöön. TIEKE on pitkään vaikuttanut yhtäältä lii-
ketoimintaprosesseihin, toisaalta tieto- ja viestintätekniseen
osaamiseen. Vuosien varrella raja on kaventunut. Tänä päivä-
nä kehittäminen on kokonaisvaltaista: digitaaliset prosessit
ja osaaminen ovat saman asian kaksi ulottuvuutta, joita ei voi
erottaa toisistaan.” l
”Uusien teknologioiden arvo
realisoituu vasta, kun niitä viedään
käytäntöön.”
”Kestävän tulevaisuuden
rakentaminen on nivottava kaikkiin
tehtäviin, osaamisen kehittämiseen ja
työvälinevalintoihin.”
Molempia tavoitteita TSL haluaa edistää työelämää kehit-
tämällä.
”Yksikääntoimialaeivoijäädäsivustaseuraamaan.Kestävän
tulevaisuuden rakentaminen on nivottava kaikkiin tehtäviin,
osaamisenkehittämiseenjatyövälinevalintoihin”,Ylitalolinjaa.
Rahaa EU-strategian toteuttajille
DigitalisaatiostrategiansamukaisestiEUtukeehankkeita,jois-
sa kehitetään ihmisten hyväksi toimivaa teknologiaa, ediste-
tään oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä digitaloutta sekä
avointa, demokraattista ja kestävää yhteiskuntaa.
Paikallinen pilotti tukee
valtakunnallista uudistusta
Helsingin kaupungin johtava HR-asiantuntija Sanna
Lyly kertoo syksyllä 2020 käynnistetystä pilotista, johon
osallistuu työntekijöitä kaupungin eri toimialoilta.
”TIEKEn Osuvat taidot -kriteeristön avulla
määrittelemme yleisen osaamistason, jota voidaan
edellyttää kaikilta työntekijöiltä.”
Helsingin kaupungin pilotti on osa Osuvat
taidot -hanketta, jossa kehitetään valtakunnallinen
osaamismerkkijärjestelmä työelämässä ja opiskeluissa
tarvittaville digitaidoille. Hanke jatkuu syksyyn
2021, ja valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä
lanseerataan vuonna 2022.
Kaksi kertomusta
hankeyhteistyöstä
Yhdistyshankkeen kokemukset laajan
hankeverkoston hyödyksi
Opetus- ja kulttuuriministeriön ESR-rahoitteisessa
Taito-ohjelmassa parannetaan aikuisväestön ICT-,
numero- ja lukutaitoja, joiden harjaannuttamista voivat
tarvita esimerkiksi pitkän tauon jälkeen työelämään
palaavat henkilöt.
TIEKEn koordinoimassa monivuotisessa InPromptu-
hankkeessa lisätään yhdistystoimijoiden digitaalista
perusosaamista.
Millä tavalla InPromptu liittyy Taito-ohjelmaan,
hankekoordinaattori Mika Sihvonen?
”Suurin haaste on tavoittaa henkilöt, jotka eniten
Taito-ohjelmasta hyötyvät. Olennaista on InPromptusta
saatu verkostoitumis- ja vertaiskokemus, jota TIEKE
jakaa nyt eteenpäin – myös meille.”
Osuvat taidot -hankkeen yhdentoista
kumppaniorganisaation edustajat kokoontuivat
elokuussa 2019 Oulussa ensimmäiselle bootcampille.
Keskeinen osa TIEKEn toimintaa
Digitalisaatiota edistävien hankkeiden
toteuttaminen yhdessä sidosryhmien kanssa
on TIEKEn ydintoimintaa.
Olemme avoimia uusille ideoille
Uusia siltoja kohti hyvinvoivaa digiyhteiskuntaa
tarvitaan.
Tutustu toimintaamme
ja ota yhteyttä!
www.tieke.fi
EDISTÄ DIGITALISAATIOTA
YHTEISTYÖHANKKEISSA
kuva
Tommi
Karjalainen
TIEKE VAIKUTTAJANA, VERKOTTAJANA JA VAUHDITTAJANA TIEKE 40 vuotta – Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen 49
48