1. Uudet lukutaidot -
kehittämisohjelma
5.10.2022 Uudet lukutaidot kehittämisohjelma

2. Kontekstista
2 | 5.10.2022
Puhutun kielen kehittyminen n.
150 000 eaa.
Kirjoitusteknologia, n.
3400 eaa.
Kirjapaino vuonna 1440
Sähköinen tiedonvälitys n. 1900 –luvun
alussa
Digitaaliset teknologiat
AA

4. Ohjelman tausta

5. Perustana perusteet
• Opetushallitus määräsi uusista varhaiskasvatussuunnitelman
perusteista 2018 ja 2022  taustalla uusi varhaiskasvatuslaki
• Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista määrättiin 2014.
• Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuivat vuonna
2014 ja otettiin käyttöön 1.8.2016. ja vuosiluokkien 7-9 osalta
porrastetusti vuosina 2017-2019.
5 | 5.10.2022

6. Yhteinen perusta
• Kaikissa perusteissa edellytetään digitaalisen taitojen ja osaamisen
sisällyttämistä kasvatukseen ja opetukseen osana laaja-alaisia
osaamisalueita.
• Kyseessä on ensisijaisesti ja lähtökohtaisesti kasvatuksen ja
opetuksen toteuttamaisesta normien ohjaamalla tavalla.
6 | 5.10.2022

7. Havaintoja perusteiden käyttöönotosta
Selvitys- ja tutkimuslöydökset
• (mm. Digiajan peruskoulu –hanke, ICILS 2019)
• Esi- ja perusopetuksen ops-perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi
(Karvi, 2019)
Opetuksen järjestäjien ja asiantuntijoiden esittämät tarpeet
• Ml. 2017 ja 2018 vaihteessa tehty selvitystyö
• VTT:n raportti yleissivistävän koulutuksen digitalisaatiosta
7 | 5.10.2022

8. Digiajan peruskoulu –hanke (2017-2020)
Toimenpidesuosituksissa mainitaan mm:
”Oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan osaamistasojen määrittely tulisi
sisällyttää jo opetussuunnitelman perusteisiin.
Opetussuunnitelman perusteissa olisi hyvä kirjata esimerkiksi kunkin
vuosiluokan vähimmäisosaamistavoitteet.
Opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen laaja-alaisten
osaamistavoitteiden toteuttamiseksi tulisi valmistella valtakunnallisesti
yhtenäinen ohjeistus.
Ohjelmoinnin opetukseen tulisi vahvistaa selkeät sisällöt ja selkeyttää
ohjelmoinnin opetusvastuun määrittelyä.”
Digiajan peruskoulu II, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:17, s. 95
8 | 5.10.2022

9. ICILS-tutkimus (2018)
” Vaikka kansainvälisesti tarkastellen oppilaillamme oli hyvä osaamistaso, tulokset antavat
myös aihetta huoleen. Noin 8 prosenttia suomalaisoppilaistamme ei yltänyt edes
monilukutaidon alimmalle suoritustasolle. Kun mukaan lasketaan alimmalle tasolle 1
sijoittuneet, on heikko monilukutaidon taso yli neljänneksellä suomalaisista oppilaista. Heillä on
hyvin puutteelliset taidot navigoida tietoverkoissa, löytää, arvioida ja hyödyntää tietoa, saati
sitten taitoja tuottaa sisältöjä muille jaettavaksi.
Tällaiset henkilöt ovat vaarassa syrjäytyä niin opinnoissa, työelämässä kuin yhteiskunnassa
yleensäkin, sillä yhä useammin tieto- ja viestintäteknologian peruskäyttötaidot ovat edellytys
osallistumiselle. Esimerkiksi viranomaispalveluista suurin osa on siirtynyt internetiin ainakin
joiltain osin. Riittämättömät taidot ovat este myös näiden palveluiden käytölle. Saman verran
oppilaita jäi heikoimmalle tasolle myös ohjelmoinnillisessa ajattelussa. Näiden kahden alueen
osaaminen olikin tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa. ”
Digiloikasta digitaitoihin. Kansainvälinen monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun tutkimus (ICILS 208), s. 55
9 | 5.10.2022

10. Karvin arviointi perusteiden toimeenpanosta
” Laaja-alaista osaamista ja oppiainejakoisuutta tulee voimakkaammin yhtenäistää
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Selkeät tavoitteet tukevat
perusopetuksen kehittämistä käytännön tasolla. Laaja-alaisen osaamisen ja
oppiainejakoisuuden yhdistäminen on osoittautunut haasteelliseksi perusopetuksen
kehittämisessä. Vaikka perusteasiakirjassa laaja-alainen osaaminen on viety osaksi
oppiaineiden tavoitteita, opetuksen käytännön tasolla niiden yhteys jää avoimeksi tai
tulkinnanvaraiseksi. Tulkinnanvaraisuus ei edistä toivottua oppimisen ja opettamisen
uudistumista. ”
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi (2019, s. 4)
10 | 5.10.2022

11. Keskeiset viestit kehittämistarpeista
• Laaja-alaisten osaamisalueiden mukaisesta kasvatuksesta ja opetuksesta vallitsi
epäselvyys
• Tarve selkeyttää laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
• Monilukutaidot (L4) (huom! Vain digitaalisten ja ei-lineaaristen tekstien osalta, ts. medialukutaidot)
• Kenen vastuulla/tehtävänä näitä taitoja ja osaamista opettaa?
• Mitä ja miten laaja-alaisten osaamisalueiden mukaista osaamista tulisi sisällyttää
kasvatukseen opetukseen – mitä osaamista edellyttää opettajalta?
• Puutteita osaamisessa, opetusmateriaaleissa ja menetelmissä
• Oppijoiden taidoissa ja osaamisessa puutteita, osaaminen eriarvoistunutta - vapaa-
ajan ja koulun rooli
11 | 5.10.2022

12. Uudet lukutaidot –
kehittämisohjelma 2020 - 2023

13. Kehittämisohjelman tavoitteet
• Ohjelma tähtää lasten ja oppilaiden vahvempaan ja
monipuolisempaan tvt-taitojen, ohjelmoinnillisen ajattelun ja
ohjelmointitaitojen sekä medialukutaitojen ja mediatuotannon ja -
ilmaisun osaamiseen. Osaamiskokonaisuudet keskittyvät lasten ja
nuorten:
• ohjelmointiosaamisen kehittämiseen
• medialukutaidon kehittämiseen
• TVT-osaamisen kehittämiseen
13 | 5.10.2022

14. Kehittämisohjelman mahdollisia vaikutuksia
• Kuvaamalla oppilaiden osaamistasot, on selvempää millaista
osaamista opettajat eri ikävaiheiden kanssa toimiessa tarvitsevat
• Täydennyskoulutuksen suunnittelun tuki
• Paikallisten opetussuunnitelmien toimeenpanon tuki
• Tuki opetuksen suunnitteluun (materiaalit, hyvät käytännöt,
oppituntisuunnitelmat)
14 | 5.10.2022

15. Kehittämisohjelman tulokset
• Määritelty ja toteutettu selkeät ikäryhmä- ja vuosiluokkakohtaiset perus-
ja jatkotasojen digitaalisen osaamisen kuvaukset
• Tuotettu esimerkkisisältöä ja materiaalia varhaiskasvatukseen,
esiopetukseen ja vuosiluokille 1-2, 3-6 ja 7-9.
• www.uudetlukutaidot.fi ja www.aoe.fi
• Tuettu varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjiä paikallisten opetus-
ja digisuunnitelmien päivittämisessä ja käyttöönotossa.
• Edistetty varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tapahtuvaa
opetusta näiden tavoitteiden mukaisesti
• Valtionavustukset vuosina 2021 ja 2022
15 | 5.10.2022

16. Mitä sitten kun
kehittämisohjelma loppuu?

17. Kehittämisohjelman rooli
• Uudet lukutaidot on kehittämisohjelma, joka päättyy keväällä 2023.
• Kun kehittämisohjelma päättyy, jäljelle jää:
• Osaamisen kuvaukset, jotka tarkentavat perusteiden mukaisen
toiminnan paikallista toteuttamista ja suunnittelua.
• Osaamisen kuvausten ylläpito ja tarvittava kehitys jatkossakin.
• Laaja kirjo avointa tuki- ja opetusmateriaalia (fi, sv ja saamen kielellä)
17 | 5.10.2022

18. Tiivistäen
• Ei ole uusia ”Uusia lukutaitoja”, jotka tulisivat vasun ja opsin perusteissa
mainittujen osaamisten lisäksi. Uudet lukutaidot on kehittämisohjelman
nimi, ei jokin uusi osaamiskokonaisuus.
• Ennen kehittämisohjelmaa ja kehittämisohjelman jälkeen
varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa sekä vapaa-ajan
harrastuksissa täytyy opettaa lapsille ja nuorille digitaalisen osaamisen
sisälle kuuluvia taitoja, asenteita, ymmärrystä ja sivistystä.
• Kehittämisohjelman tarkoitus on ollut tukea kasvattajia ja opettajia
työssään, mahdollistaa yhdenvertaisemmat mahdollisuudet oppijoille
saada näihin taitoihin liittyvä opetusta
• Tukea on olemassa myös kehittämisohjelman jälkeen.
18 | 5.10.2022

19. Katse tuleviin vuosiin
• Digitaalisiin taitoihin ja osaamiseen liittyvät tarpeet eivät ole katoamassa
mihinkään.
• Vasun ja OPS perusteiden mukaista opetusta täytyy järjestää jatkossakin.
•  Tarvitaan myös tukea vapaa-ajalla tapahtuvaan osaamisen kehittymiseen
• Suomen digitaalinen kompassi asettaa tavoitteita tuleville vuosille
kaikille kansalaisille juuri digitaalisiin perustaitoihin, digitaaliseen
osaamiseen ja sivistykseen liittyen.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Opetushallituksen kanssa on
valmistellut digitalisaation visiota, jossa asetetaan tavoitteita ja
toimenpiteitä niin kasvatus- ja opetushenkilöstön kuin oppijoiden osalta.
19 | 5.10.2022

20. Kiitos!
Tero Huttunen
tero.huttunen@gov.fi