10.8.20153
Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2014): 15,3 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 42 100
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2014): 26,8 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 122 300
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2014): 9,9 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 58 500
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2014): 9,8 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 15 700
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2014): 5,3 mrd euroa
• henkilöstö (2014): 46 200
50 % Suomen koko viennistä
75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k-investoinneista
Alan yritykset työllistävät suoraan yli
280 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – yli 1 600 jäsenyritystä.
10.8.2015
Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin
elinkeino
10.8.20155
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2014
Tavaravienti yhteensä 26,2 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,8 %
Länsi-Eurooppa
13,1 mrd. €
50,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,5 mrd. €
2,1 %
Aasia
4,1 mrd. €
15,8 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,8 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,5 mrd. €
17,1 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä 10,9 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
10.8.201511
Myös Kiinan teollisuudessa tuotanto vähenee
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto heinäkuu 2015.
Lähde: Markit
10.8.201515
Suomen taloudessa ei näy käännettä parempaan
Bkt:n kehitys 2015 / 2014, %
Pohjois-Amerikka: +2,3 %
USA +2,4 %
Kanada +1,4 %
Länsi-Eurooppa: +1,7 %
Saksa +1,9 %
Iso-Britannia +2,5 %
Ranska +1,2 %
Italia +0,7 %
Espanja +3,0 %
Alankomaat +2,0 %
Sveitsi +0,6 %
Ruotsi +2,7 %
Belgia +1,2 %
Norja +1,3 %
Itävalta +0,7 %
Tanska +1,8 %
Kreikka -0,4 %
Suomi +0,4 %
Portugali +1,6 %
Irlanti +3,7 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +2,7 %
Israel +3,0 %
Aasia: +4,7 %
Kiina +6,8 %
Japani +1,0 %
Intia +7,7 %
Australia +2,5 %
Etelä-Korea +2,7 %
Indonesia +4,9 %
Taiwan +3,3 %
Thaimaa +3,0 %
Malesia +4,8 %
Singapore +2,6 %
Uusi Seelanti+2,6 %
Filippiinit +5,9 %
Vietnam +6,1 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +2,0 %
Nigeria +4,4 %
Egypti +4,3 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,0 %
Brasilia -1,6 %
Meksiko +2,6 %
Argentiina +0,5 %
Venezuela -6,4 %
Kolumbia +3,1 %
Chile +2,4 %
Peru +3,1 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: 0,0 %
Venäjä -3,5 %
Turkki +3,0 %
Puola +3,6 %
Tšekki +3,3 %
Romania +3,6 %
Ukraina -10,6 %
Unkari +2,9 %
Slovakia +3,0 %
Slovenia +2,1 %
Liettua +2,3 %
Latvia +2,3 %
Viro +1,9 %
Lähde: Consensus Forecasts, July 2015
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu heinäkuussa 2015.
10.8.201516
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,3 %
vuonna 2015
Bkt:n kasvu 2015 / 2014, %
Lähde: IMF (July 2015)
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %.
Kasvu keskimäärin:
+3,3 %
10.8.201517
Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa
1,9 % vuonna 2015
Bkt:n kasvu 2015 / 2014, %
Lähde: IMF (July 2015), Tullihallitus
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-
Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MeksikoMuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2014, %.
Kasvu keskimäärin:
+1,9 %
10.8.201518
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Bkt:n vuosimuutos, %
Lähde: Consensus Forecasts, April 2015
-4.5 -3.5 -2.5 -1.5 -0.5 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 8.5
2015e
2016e
2017e
2018e
2019e
2020e
2021-2025e
Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue
10.8.201519
Globaali rakennemuutos on siirtänyt työtä ja
pääomia Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010, %
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
10.8.201523
Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa on
pudonnut lähes 20 miljardilla eurolla vuodesta 2008
*) Teknologiateollisuuden
liikevaihto Suomessa oli 67
miljardia euroa vuonna 2014
ja 86 miljardia euroa vuonna
2008
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
10.8.201525
Teknologiateollisuuden päätoimialojen liikevaihto
Suomessa* on kehittynyt epäyhtenäisesti
Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %,
tietotekniikka-ala 15 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
10.8.201526
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
Kasvu johtuu erityisesti laivatilauksista, jotka vaikuttavat liikevaihtoon usean vuoden ajan
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015.
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
yritykset.
Muutos: II,2015 / II,2014 II,2015 / I,2015
Vientiin: +14 % +34 %
Kotimaahan: +16 % +17 %
Yhteensä: +14 % +28 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Milj. euroa, käyvin hinnoin
10.8.201527
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa
Kasvu johtuu erityisesti laivatilauksista, jotka vaikuttavat liikevaihtoon usean vuoden ajan
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
Vientiin
Kotimaahan
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.6.2015.
*) Pl. metallien
jalostus ja
pelialan
yritykset.
Muutos: 30.6.2015 / 30.6.2014 30.6.2015 / 31.3.2015
Vientiin: +20 % +10 %
Kotimaahan: +25 % 0 %
Yhteensä: +22 % +7 %
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yhteensä
Milj. euroa, käyvin hinnoin
10.8.201528
Markkinatilanteen lievä positiivisuus näkyy edelleen
teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä*
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta: heinäkuu 2015.
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan
tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa
tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
10.8.201537
Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on
vähentynyt 43 000:lla vuoden 2008 jälkeen
Uusia rekrytointeja* oli tammi-kesäkuussa lähes 15 000, kesätyöntekijöitä runsaat 13 000
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
(30.6)
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
*) Rekrytoinneilla tarkoitetaan yrityskohtaista henkilöstön lisäämistä tai eläkkeelle siirtyneiden ja työpaikkaa
vaihtaneiden korvaamista.
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Henkilöstöstä noin 10 500
lomautusjärjestelyjen
piirissä 30.6.2015
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2
Henkilöstömäärän muutos edelliseen vuosineljännekseen verrattuna Rekrytoitujen määrä vuosineljänneksen aikana
10.8.201538
Uusien rekrytointien* määrä teknologiateollisuudessa
Suomessa vuosineljänneksittäin
*) Rekrytoinneilla tarkoitetaan yrityskohtaista henkilöstön lisäämistä tai eläkkeelle siirtyneiden ja työpaikkaa
vaihtaneiden korvaamista.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Liikevaihto Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014 sekä 4 % tammi-kesäkuun aikana. Verrattuna
vuoteen 2008 liikevaihto on vähentynyt 22 %.
Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti.
Yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 14 % enemmän kuin
vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 28 % enemmän kuin tammi-maaliskuussa.
Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 22 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja 7
% suurempi kuin maaliskuun lopussa.
Liikevaihto on syksyllä 2015 hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-kesäkuussa lähes 15 000 sekä
kesätyöntekijöitä runsaat 13 000. Verrattuna vuoteen 2008 henkilöstö Suomessa on kuitenkin
vähentynyt kaikkiaan 43 000:lla. Kesäkuun lopussa henkilöstöä oli 284 000.
Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta kone- ja
metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut.
10.8.201539
Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja
lähiajan näkymistä
Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen
sektorin palveluita sujuvoittaa
Yritysverojärjestelmä on
ajanmukaistettava.
Tuottavuusloikka digitalisaation
avulla.
Suomi on kaukana markkinoista, ja
pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo
itsessään lisäkustannus. Tätä
taakkaa ei pidä kasvattaa.
Panostuksia kasvuun, osaamiseen
ja uudistumiseen.
– Koulutuksen tulee vastata paremmin
yritysten tarpeisiin.
TKI-investoinnit synnyttävät uutta
liiketoimintaa.
Työmarkkinaratkaisuilla on
palautettava kustannuskilpailukyky.
Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava
10.8.201541
10.8.201542
Suomen vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu
noin 30 miljardia euroa vuodessa
Teollisuus tuo 80 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat
0
2
4
6
8
10
12
14
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Teollisuuden
palveluvienti Suomesta
Muiden toimialojen
palveluvienti Suomesta
10.8.201546
Teollisuuden palveluvienti on laskussa
Teollisuus tuo lähes 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Peliteollisuuden kasvu selittää muiden toimialojen palveluviennin lisäyksen
Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa (palvelujen vienti Suomesta pl.
matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut)
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
10.8.201547
Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
*) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
10.8.201548
Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista
sektoria
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Työpaikkojen määrä Suomessa
10.8.201550
Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuustuotanto
ei palaudu 2008 tasolle
Tuotantokapasiteetti Suomessa on vähentynyt noin 20 %
55
60
65
70
75
80
85
90
95
100
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä), vas.
ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.
-22 %
Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
-21 %
10.8.201551
Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat
kasvaneet hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
Lähde: Macrobond, Eurostat
10.8.201552
Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii
10-15 miljardin euron menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook 2015
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %
10.8.201554
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
3
14
5 4
11 8
15 15 18 14
7
148
6
9 8
8 10
9 10
12
11
18
18
16
9 19 21
17 18
14 15
16 23
29
41
73 70 67 67 64 64 62 60
54 52
46
27
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso-
Britannia
Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Henkilöstöä
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
10.8.201555
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
10.8.201556
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2014, %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 14 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta
Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat
teknologiat
Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
Ohjelmistot ja pelit
Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
Autoteollisuuden murros
Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus,
valvonta...)
10.8.201557
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
10.8.201559
Yritysten investoinnit Suomessa ovat pudonneet
merkittävästi
Yritysten tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
10.8.201560
Teollisuuden investointisuunnitelmat ennakoivat
investointien kasvavan vuonna 2015
Teollisuuden tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e
Teollisuus Teknologiateollisuus
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2015), Teknologiateollisuus ry
10.8.201561
Investoinnit Suomessa ovat kehittyneet heikosti
verrattuna kilpailijamaihin
Yritysten kiinteät investoinnit
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e 2015e 2016e
USA
Alankomaat
Sveitsi
Ruotsi
Saksa
Suomi
Lähde: OECD, Economic Outlook 2015
Indeksi, 2005=100
5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3
2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-2012, %
bkt:sta
Suomi ei houkuttele myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
% bkt:sta
10.8.201562
10.8.201563
Yritysten kannattavuus on pudonnut selvästi
Suomessa
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* verotuksen jälkeen
-2%
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kaikki yritykset
Teknologiateollisuus
*) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten
erien sekä verotuksen jälkeen.
Lähde: Tilastokeskus
10.8.201564
Yritysten työpaikat Suomessa ovat vähentyneet
tuntuvasti
1,300
1,350
1,400
1,450
1,500
1,550
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Tuhatta työpaikkaa
10.8.201566
Yhteisöverotuotot ja BKT Virossa ovat kehittyneet
samansuuntaisesti
90
100
110
120
130
140
150
160
170
0
50
100
150
200
250
300
350
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 11 12 13 14
Yhteisöverotuotot, vas,ast. BKT, oik.ast.
Lähde: Estonian Ministry of Finance, Macrobond
Verotuotot, miljoonaa euroa BKT, 2000=100
10.8.201567
OECD-maiden verovertailussa pärjänneissä
maissa* investoinnit ovat kasvaneet eniten
Investoinnit koko kansantaloudessa
*) Katkoviivalla merkitty maat, jotka pärjäsivät hyvin verovertailussa.
Lähde: Macrobond, Tax Foundation: International Tax Competitiveness Index, 2014
10.8.201569
Yritysverouudistuksella investoinnit ja sen myötä
yritysten työpaikat voivat kasvaa merkittävästi 2020
mennessä
1350
1370
1390
1410
1430
1450
1470
1490
1510
1530
1550
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
2005 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15e 16e 17e 18e 19e 20e
Yritysten investoinnit(vas.) Ennuste: investoinnit (vas.) Yritysten työpaikat (oik.) Ennuste: työpaikat (oik.)
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta,
ennusteet: Teknologiateollisuus ry ja Suomen Yrittäjät
Miljardia euroa, käyvin hinnoin Tuhatta työpaikkaa
10.8.201573
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
lähes 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista
Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
90
95
100
105
110
115
120
Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan
Suhteessa Suomeen
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten
kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
toteutuneet valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
10.8.201574
90
95
100
105
110
115
120
125
Suomi suhteessa euromaihin 5 %:n alenema suhteessa euromaihin
10 %:n alenema suhteessa euromaihin
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi
lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten
kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
2005,I =100
Suomen
hinta- ja
kustannus-
kilpailukyky
paranee
10.8.201575
Yksikkötyökustannuksia on kyettävä alentamaan
Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus,
ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Suomi Saksa
10.8.201578
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet
13 %-yks.
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä.
10.8.201596
Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
10.8.201597
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
(39 %)
(7 %)
(62 %)
(82 %)
(31 %)
Miljardia euroa
10.8.201598
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja
palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
(=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
(53 %)
(9 %)
(63 %)
(80 %)
(51%)
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
160
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
2000 = 100
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa
elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
**) Teollisuuden nykyinen
rakenne ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 2000-2008.
10.8.2015100
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
200
210
220
230
240
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
2000 = 100
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja konsultointi
10.8.2015101
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä
nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus
Teollisuuden työn hinta Teollisuuden työpaikat
10.8.2015102
Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava
kustannuskilpailukyky
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
Suomi Saksa Ruotsi
10.8.2015103
Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa
ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
Kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Kustannus-
kilpailukyky
paranee
10.8.2015104
Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä
Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55
Norja
Sveitsi
Ruotsi
Belgia
Tanska
Australia
Ranska
Saksa
Suomi
Alankomaat
Itävalta
Luxemburg
Irlanti
Kanada
USA
Italia
Japani
Iso-Britannia
Espanja
Uusi Seelanti
Singapore
Etelä-Korea
Kreikka
Israel
Cypros
Argentiina
Slovenia
Malta
Tšekin tasavalta
Portugali
Brasilia
Slovakia
Viro
Unkari
Puola
Taiwan
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa/tunti, vuonna 2012
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
10.8.2015105
Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2014
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2014.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
10.8.2015106
Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys
alihankkijayrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2014
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %:ssa yrityksistä vuonna 2014.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.8.2015
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%
Teollisuuden uudistumista on tuettava
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava
– Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista
verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää
progressiivista ansiotuloverotusta.
Työmarkkinat uudistettava
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.
Julkista sektoria on karsittava
– Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa, 10 - 15 %
nykyisistä menoista.
Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason
lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.10.8.2015107
Mitä pitäisi tehdä?