TAF:n Millennium-treffit Uuden hallituksen koulutus- ja tiedepolitiikka Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

1. Uuden hallituksen koulutus- ja
tiedepolitiikka
Millennium-treffit 21.10.2015
Aalto Design Factory
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen

2. Tilannekuva
2

3. Korkeakoulujärjestelmien U21-ranking 2015
Kokonaissijoitus Voimavarat Toimintaympäristö Verkottuminen Tuotokset
1.Yhdysvallat 1.Tanska 1.Yhdysvallat 1. Sveitsi 1.Yhdysvallat
2. Sveitsi 2. Kanada 2. Hong Kong 2. Itävalta 2. Iso-Britannia
3.Tanska 3. Singapore 3. Suomi 3. Ruotsi 3. Kanada
4. Suomi 4. Ruotsi 4.Alankomaat 4.Tanska 4.Tanska
5. Ruotsi 5. Sveitsi 5. Uusi Seelanti 5. Iso-Britannia 5. Ruotsi
6. Kanada 6. Suomi 6.Australia 6. Singapore 6. Sveitsi
7.Alankomaat 7.Yhdysvallat 7. Belgia 7. Suomi 7.Australia
8. Iso-Britannia 8. Saudi Arabia 8. Iso-Britannia 8.Alankomaat 8. Suomi
9. Singapore 9. Norja 9. Singapore 9. Belgia 9.Alankomaat
10.Australia 10.Alankomaat 10.Romania 10.Uusi Seelanti 10.Israel
11.Belgia 11.Itävalta 11.Puola 11.Kanada 11.Saksa
12.Norja 12.Malesia 12.Norja 12.Yhdysvallat 12.Belgia
13.Itävalta 13.Belgia 13.Chile 13.Australia 13.Norja
3
Kokonaissijoituksen laskennassa on käytetty seuraavia painokertoimia: voimavarat 20%, toimintaympäristö 20%, verkottuminen
20%, tuotokset 40%.
Source: U21 RankingofNational HigherEducation Systems.Aproject sponsoredby Universitas 21.Authors: RossWilliams,AnneLeahy,
Gaétan de Rassenfosseand Paul Jensen,May 2015.

4. Yliopistojen kokonaissijoitus viidessä yliopistovertailussa
AALTO HY ISY JY LY LTY OY HANK-
KEN
TTY TAY TY VY ÅA TAI-
DE
Yhteensä
sijoitettu-ja
yliopi-stoja
QS World
University
Rankings
2015/16
139 96 347 319 - - 358 - 356 441-450 233 - 441-
450
- 700
Shanghai
Academic
Ranking of
World
Universities
2015
401-500 67 401-
500
401-
500
- - 301-
400
- - - 301-
400
- - - 500
National
Taiwan
University
ranking 2014
429 68 327 429 - - 375 - - - 315 - - - 500
Times Higher
Education
World
University
Rankings
2015-2016
251-300 76 351-
400
351-
400
- 501-
600
351-
400
- 401-
500
401-500 301-
350
- - - 600
CWTS Leiden
Ranking 2015
Size-
independent
ranking
350 233 398 362 - - 435 - - 427 378 - - - 750
4

5. Yritysten innovaatioyhteistyö yliopistojen,
korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa
Kuva julkaisusta Tekesin ja innovaatiotoiminnanvaikutukset 2015

6. EU-maiden innovaatiotoiminnan tuloksellisuus 2015
6

7. Innovaatioiden kärkimaat – kehityksen suunta
7
Lähde: Innovation UnionScoreboard2015

8. Inhimilliset voimavarat
8

9. Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk
Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk
Kajaani: Kajaanin amk,
yliopistokeskus (ISYO, OY,
LY, JY)
Joensuu: Itä-­Suomen yliopisto, Karelia amk
Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk
Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-­
Helia amk, Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk,
Kuopio: Itä-­Suomen yliopisto, Savonia AMK,
Humak amk
Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY)
Kouvola: Kymenlaakson amk
Lahti: Lahden
amk,
yliopistokeskus
(Aalto, HY, LTY)
Vaasa: Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo
Akademi, Hanken, Vaasan amk, Novia amk
Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY,
Taideyliopisto)
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk
Tampere: Tampereen yo, Tampereen teknillinen yo, Tampereen amk
Pori: Satakunnan amk, Diak amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY,
TY)
Turku: Turun yo, Åbo Akademi, Turun amk, Diak, Humak, Novia
amk
Kokkola: Centria amk,
yliopistokeskus (JY, OY,
VY)
Hämeenlinna: Hämeen amk
Korkeakoulut ja toimipisteet 2015
Savonlinna: Itä-­Suomen yliopisto, Mikkelin amk
Ylivieska: Centria amk
Porvoo: Haaga-­Helia amk, Laurea amk
Lohja: Laurea amk
Kerava ja Hyvinkää: Laurea;; Järvenpää: Diak;; Nurmijärvi: Humak
Ilmajoki: Seinäjoen amk
Pietarsaari: Åbo Akademi, Centria amk, Novia amk
Kemi: Lapin amk ja Humak amk ja Tornio: Lapin amk
Iisalmi: Savonia amk
Varkaus: Savonia
Forssa, Tammela, Hattula, Valkeakoski ja Riihimäki: Hämeen
amk
Heinola: Haaga-­Helia amk
Huittinen: Satakunnan amk Imatra: Saimaan amk
Kotka: Kymenlaakson amk
Oulainen: Oulun
amk
Raasepori: Novia amk
Salo:
Turun
amk
Rauma: Satakunnan amk, Turun
yo
Kankaanpää: Satakunnan
amk
Pieksämäki: Diak amk
Kurikka: Seinäjoen amk
Kauhajoki Seinäjoen amk
Saarijärvi:
Jyväskylän amk
Ikaalinen: Tampereen amk

10. Oulu: Oulun yliopisto, Oulun amk, Luke toimipaikka, Syke toimipaikka, Evira,
Työterveyslaitos, THL, VTT
Rovaniemi: Lapin yliopisto, Lapin amk, Ilmatieteen laitos, STUK,
GTK
Kajaani: Kajaanin amk, VTT, yliopistokeskus (ISYO, OY, LY, JY),
Luke toimipaikka (Paltamo)
Joensuu: Itä-­Suomen yliopisto, Karelia amk, Luke toimipaikka,
Syke
Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan amk, VTT
Pääkaupunkiseutu: Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Hanken, Taideyliopisto, Arcada amk, Haaga-­Helia amk,
Humak amk, Diakonia amk, Laurea amk, Metropolia amk, UPI, VATT, EVIRA, Luke MML, Ilmatieteenlaitos, GTK,
VTT, STUK, THL, TTL, SYKE, Luke toimipaikat (Vantaa, Vihti), Aalto tutkimusasema, Maanmittauslaitos
(Kirkkonummi), Kotus
Utsjoki:
Luke toimipaikka
Kaamanen: Luke toimipaikka
Inari: Luke toimipaikka
Salla: Luke toimipaikka
Kuusamo: Luke toimipaikka Taivalkoski: Luke toimipaikka
Kolari: Luke toimipaikka
Keminmaa: Luke toimipaikka
Siikajoki: Luke toimipaikka
Sotkamo: Luke toimipaikka
Maaninka, Tervo, Suonenjoki: Luke
toimipaikat
Kuopio: Itä-­Suomen yliopisto, Savonia AMK, Evira, Ilmatieteen
laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, GTK, VTT
Enonkoski: Luke toimipaikka
Punkaharju: Luke toimipaikka
Mikkeli: Mikkelin amk, yliopistokeskus (Aalto, HY,
LTY), Luke toimipaikka
Kouvola: Kymenlaakson amk
Lahti: Lahden amk, yliopistokeskus (Aalto, HY, LTY)
Kannus: Luke
toimipaikka
Vaasa: Vaasan yliopisto, Vaasan amk, Novia amk, Luke toimipaikka, THL
Seinäjoki: Seinäjoen amk, yliopistokeskus (TTY, TaY, HY, VY,
Taideyliopisto), Luke toimipaikka
Laukaa: Luke toimipaikka
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän amk, Luke toimipaikka,
Syke, THL, VTT
Parkano: Luke toimipaikka
Tampere: Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto,
Tampereen amk, Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos, STUK, THL, VTT
Pori: Satakunnan amk, yliopistokeskus (Aalto, TTY, TaY, TY)
Jokioinen, Ypäjä: Luken toimipaikat, Ilmatieteen laitos
Turku, Kaarina, Naantali, Seili: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun
amk, Luken toimipaikat, Työterveyslaitos, THL, VTT, TY tutkimusasema
Hyvinkää, Loppi: Luken toimipaikat
Tvärminne: HY tutkimusasema
Hyytiälä: HY tutkimusasema
Lammi: HY tutkimusasema
Kilpisjärvi: HY tutkimusasema
Husö: ÅA tutkimusasema
Oulanka: OY tutkimusasema
Sodankylä: OY tutkimusasema,
Ilmatieteen laitos
Konnevesi: JY tutkimusasema
Mekrijärvi: ISYO
tutkimusasema
Kevo: TY tutkimusasema
Muddusjärvi: HY
tutkimusasema
Värriö: HY tutkimusasema
Kokkola: Centria amk,
yliopistokeskus (JY, OY, VY),
GTK
Kuhmo: Syke toimipaikka
= yliopisto tai ammattikorkeakoulu
kampus
= Yliopiston tutkimusasema
= Luke toimipaikka
= Syke toimipaikka
= Evira toimipaikka (tutkimus)
= Maanmitttausl aitos
= Ilmatieteen laitos
= Työterveyslaitos
= Säteilyturvakeskus
= Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
= Geologian tutkimuskeskus
= VTT
Hämeenlinna: Hämeenlinnan amk
Outokumpu: GTK
Raahe: VTT
25 % suomalaisista

11. Ammattirakenteen polarisaatio
Keskipalkkaisten ammattien osuus on pienentynyt, 1995 – 2009
11
Lähde: TYÖN MURROS. Riittääkö dynamiikka?Antti Kauhanen – Mika Maliranta – Petri Rouvinen – Vesa
Vihriälä. ETLA2015

12. Ammattirakenteiden muutoksen vaikutus työn
tehtäväsisältöön, 1995 – 2009, indeksi
12
Lähde: TYÖN MURROS. Riittääkö dynamiikka?Antti Kauhanen – Mika Maliranta – Petri Rouvinen – Vesa
Vihriälä. ETLA2015

13. Korkeasti koulutetut 25-34-vuotiaat 1991 ja 2013
13
33,3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
n
10
20
30
40
50
60
70
80

14. Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen
• Suomen korkeaan koulutustasoon perustuva suhteellinen kilpailuetu on heikentynyt –
kilpailu tutkimuksen laadulla on kiristynyt
• Korkeakouluverkkommeon edelleen liian sirpaloitunut ja erityisesti korkeakoulujen
tutkimusyksikötovat kansainvälisesti tarkastellen pieniä
• Koulutusvastuissa on paljon päällekkäisyyttä
• Osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin
• Korkeakoulujen pienissä sivutoimipisteissä läpäisyyn, vetovoimaan ja opiskelijoiden
työllistymiseen liittyvät ongelmat
• Teknologiset ratkaisut mahdollistaisivat aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen
paikasta riippumatta ja helpottaisivat koko kk-laitoksen tarjonnan hyödyntämistä
• Tarve kilpailukykyisiin osaamiskeskittymiin
• Valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt
Heikosti tuottavien alojen ja yksiköiden kriittinen tarkastelu laadun ja vaikuttavuuden
vahvistamiseksi.

15. 15

16. Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus
16

17. Kärkihankkeet
1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
2. Toisen asteen koulutuksen reformi
3. Nopeutetaan sijoittumista työelämään
4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta
5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötäinnovaatioiden
kaupallistamiseksi
6. Nuorisotakuutayhteisötakuun suuntaan
17

18. 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja
elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden
kaupallistamiseksi
Tavoitteena on hyödyntää tieteen ja tutkimuksen resursseja
tehokkaammalla ja vaikuttavammalla tavalla sekä Suomen
koulutusviennin voimakas kasvu
18

19. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö
• Korkeakouluiltaja tutkimuslaitoksiltaedellytetään hallitusohjelman mukaisia
esityksiä rakenteellisesta kehittämisestä
– Toimijat ohjeistetaan lokakuussa 2015
– Esitykset ministeriöihin 2/2016
– Tulossopimusneuvottelutja sopimukset 2016
– Arviointi 2018
• Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset suuntaavat resursseja osaamiskeskittymiin
valitsemillaan painopistealueilla hallituksen strategiset painopistealat
huomioon ottaen
• Pääomitetaan yliopistoja46 milj. euroa ja ammattikorkeakouluja 24 milj.
euroa vuonna 2018
• Tehostetaan korkeakoulujen profiloitumistaja työnjakoa sekä tutkimuksen
vaikuttavuuttaja kaupallistamista. Lisätään kilpaillun rahoituksen osuutta
korkeakoulujen rahoituksessa.
19

20. Tuetaan alueellisia ja alakohtaisia vahvoja
osaamiskeskittymiä
• Osaamiskeskittymillä lisätään TKI-toiminnan tehokkuuttaja vaikuttavuutta sekä
Suomen vetovoimaa osaajien ja osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle.
Hyödynnetään alueiden vahvuuksia. Alakohtaiset keskittymät kansallisiksi
osaamiskärjiksi
• Toimenpidekokonaisuus
– Suunnataan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten resursseja osaamiskeskittymiin
ja yritysyhteistyöhön (OKM ja sektoriministeriöt)
– Kohdistetaan olemassa olevia ja uusia TKI-ohjelmia osaamiskeskittymien
edistämiseen (TEM, OKM)
– Tuetaan strategisten tutkimusinfrastruktuuri-intensiivisten painopistealueiden
infrastruktuurin rakentamista (OKM, TEM)
– Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä tehdään aloitteita
tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamiseksi
20

21. Tuetaan alueellisia ja alakohtaisia vahvoja
osaamiskeskittymiä
– Tuetaan alueiden välistä työnjakoa ja älykästä erikoistumista vahvistavia
osaamiskeskittymiä valtion ja kaupunkiseutujen sopimusmenettelyllä (TEM,
OKM)
– Hyödynnetään kaupunkien ja kuntien suuret tulevaisuusinvestoinnit uusien
innovaatioiden kokeiluympäristönäja vientiä edistävinä demonstraatiohankkeina
(TEM)
– Varmistetaan riittävät resurssit EU:n Horisontti 2020-hankkeiden valmisteluun
sekä kv-tasoa oleviin infrastruktuuri-investointeihin strategisen tutkimuksen
neuvoston, Suomen Akatemian ja Tekesin rahoituksella sekä EFISä ja EU:n
rakennerahastoja hyödyntäen
– Toimeenpannaan terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian
tiekartan toimenpiteet kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön
kehittämiseksi (OKM, STM, TEM)
• Toteutus
– Osaamiskeskittymiin liittyvä toimenpidekokonaisuusvalmis 12/2015
– Toimenpiteet 2016 aikana
21

22. Tutkimustulosten vaikuttavuuden ja kaupallistamisen
huomioon ottaminen tutkimus-, kehitys- ja
innnovaatiorahoituksen ohjauksessa ja kannusteissa
• Suunnataan julkistarahoitustaja toimenpiteitä yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujenja
tutkimuslaitosten omiin tai yhteisiin hankkeisiin, joissauuttatutkimuksentuottamaa tietoa
kaupallistetaan ja luodaanuusia tuotteita ja palveluita markkinoille
• Vahvistetaan yhteistyötäTekesin ja Suomen Akatemian välillä
• Kannustetaanohjauksen ja julkisen rahoituksen keinoin korkeakouluja yhteistyöhön ja
tutkimustulostenvaikuttavuuden ja kaupallistamisen lisäämiseen
• Toteutetaantutkimuksenhyödyntämistä ja kaupallistamista tukevien palvelurakenteiden,
prosessien ja urakehitysmallien uudistamista osana korkeakoulujenja tutkimuslaitosten
yhteistyön syventämistä
• Vahvistetaan tutkijoidentietoisuutta tutkimuksen kaupallistamisenpotentiaalista ja
yrittäjyydestä
• Arvioidaankorkeakoulukeksintölain muutostarve ja tarvittaessa ajanmukaistetaan laki
• Toteutus pääosin2016-2017 aikana
• Panostukset
– TEM: 59 milj. euroa vuosina2016-2018
– OKM: 30 milj. euroa vuosina 2016-2018
22

23. Puretaan koulutusviennin esteet kaikilta
koulutusasteilta
• Poistetaan tilauskoulutuksen esteet. Poistetaan koulutusviennin esteitä toisen
asteen koulutuksessa.
• Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuoleltatuleville
opiskelijoille.Mahdollistetaan stipendijärjestelmä. Luodaan kannusteita
opiskelijoiden jäämiseksi Suomeen.
• Asetetaan tavoitteeksi, että koulutusviennin volyymi nousee vuoteen 2018
mennessä 350 miljoonaan euroon.
• Täydennetään Future Learning Finland-kasvuohjelman toimia mm. Team
Finland verkoston avulla
• Toteutus
– HE lukukausimakuista syksyllä 2015
– OKM laatii tiekartan koulutusviennin laajentamiseksi 2016
– Lainsäädäntöuudistukset koulutusviennin esteiden purkamiseksi 8/2016
23

24. Sopimusneuvottelut ja profilointi
• Ministeriön ja korkeakoulujen väliset keskustelut
• Unifin ja Arenen alakohtaiset profilointihankkeet ja ns. KOTUMO –prosessi
• Korkeakoulujen strategiatyö
Ministeriön ja korkeakoulujen väliset sopimusneuvottelut
• Kunkin korkeakoulun omaanalyysi siitä, minkä koulutus-ja tieteenalojen
merkityksen korkeakoulu arvioi korostuvan tai vähenevän alkavalla kaudella sekä
mihin toimiin nämä muutokset antavat aihetta.
• Millä aloilla yliopisto katsoo olevansa tutkimuksessa kansainvälisessä kärjessä ja
millä aloilla sen harjoittama tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti
merkittävää.
• Millä aloilla ammattikorkeakoulun toiminnan laatu ja vaikuttavuus parhaiten tukevat
työelämää ja aluekehitystä sekä elinkeinorakenteen uudistumista
• Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät tähän näkemykseen perustuvia esityksiä
työnjaon ja profiloitumisen vahvistamisesta.
24

25. Korkeakoulujen rakenteiden ja
toimintatapojen uudistaminen
• Profiloiduttava,selkeytettävä ja tiivistettävä
yhteistyötä ja työnjakoa
– opetus, tutkimus, hallinto- ja
tukipalvelut, rakenteet ja
infrastruktuurit sekä kansainvälinen
yhteistyö
– vahvat yhteistyörakenteet,
korkeakoulujen yhteenliittymiset,
strategiset liittoumat
• Huomioon alueiden ja eri alojen vahvuudet
ja erityispiirteet
è Keskeiset strategiset päätökset ja
valmistelussa olevat toimet rakenteiden ja
toimintatapojen uudistamiseksi, konkreettiset
aikataulut ml. mahdolliset sopimukset tai tieto
eri tahojen sitoutumisesta toimenpiteisiin
Korkeakoulu
KK:n sisäinen
kehittäminen
KK-
sektoreiden
sisäinen
yhteensovitus
KK:jen
keskinäiset
rakenteet
Alatja alojen
välisyys
KK:jen ja
tutkimus-
laitostenväliset
rakenteet
Kansallisetja kv
-strategiset
kumppanuudet

26. 26

27. 27
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Koulutusluokitus
Tekniikan alan ylempien korkeakoulututkintojen osuudetyliopistoittain
2014
Aalto-yliopisto
Helsingin yliopisto
Lappeenrannantekn. yliopisto
Oulun yliopisto
Tampereentekn. yliopisto
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Åbo Akademi

28. 28

29. 29
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Koulutusluokitus
Luonnontieteiden alan maisterin tutkintojen osuudet yliopistoittain 2014
Helsingin yliopisto
Itä-Suomenyliopisto
Jyväskylänyliopisto
Oulun yliopisto
Tampereenyliopisto
Turun yliopisto
Åbo Akademi

30. 30
AALTO
ISY HY
JY OY
UTA
UTU
0
20
40
60
80
100
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000
KV-yhteisjulkaisujen %-
osuus
WoS-julkaisujen määrä
Matematiikka ja tietojenkäsittelytiede

31. 31
AALTO
ISY
HY
JY
OYUTA
UTU
0
20
40
60
80
100
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
KV-yhteisjulkaisujen %-
osuus
WoS-julkaiujen määrä
Fysikaaliset tieteet ja tekniikka

32. KIITOS
32