Rokotettu voi saada
Vesirokkotartunnan
• Mikään rokote ei tuota
100% suojaa
• Suuremmalla
todennäköisyydellä, mitä
läheisempi ja vahvempi
altistus (esim. sisarus)
• Kyse siitä, että rokotesuoja
ei ole ollut riittävä
• Aiheuttajana villi virus
Vesirokkomaista ihottumaa
rokotteesta
• Ihottumaoiretta tulee alle
5%:lle, yleensä 2-5
rakkulaa, harvoin enemmän
• Jos lapsella on
immuunipuutos, voi tulla
selvä vesirokko
• Aiheuttajana rokotevirus,
tavallaan rokotuksen
haittavaikutus
• Aiheuttajana rokotevirus
2
Jos on rokotettu kerran vesirokkorokotteella:
• Teho vesirokkoa vastaan on noin ~ 85% eli noin 15% voi
saada luonnon vesirokon, kun on saanut vain yhden
annoksen rokotetta ja kohtaa villin viruksen
• Voi tartuttaa vesirokkoa eteenpäin rakkuloista, tarttuvuus
arvioidaan olevan n. 50% tavallisen vesirokon
tartuttavuudesta
• Tauti yleensä terveillä lievä, rakkuloita <30, lievät yleisoireet
• Lapsi saa luonnon taudin, ja tästä elinikäisen immuniteetin
• Ei käytännössä tarvitse toista vesirokkorokoteannosta
käytettiin hyväksi ennen kuin vesirokko tuli rokotusohjelmaan
(1 annoksen ohjelma)
3
Jos on rokotettu 2 kertaa vesirokkorokotteella:
• Teho kaikkea vesirokkoa vastaan on noin ~ 93% eli noin 7%
voi saada luonnon vesirokon, kun altistus on oikein läheinen,
tartuttaja erittää paljon virusta
• Tauti aina lievä terveillä, eli rokote antaa käytännössä 100%
suojan vakavaa tautia vastaan
• Lapsi saa luonnon taudin, ja tästä elinikäisen immuniteetin
• 2 kertaa rokotettu ei juurikaan pysty tartuttamaan villiä virusta
eteenpäin, rakkuloita vähän jne.
• Ns. läpimurtoinfektio, ei rokotteen aiheuttama haitta
4
Jos rakkuloita ilmaantuu
• Yli 42 vuorokautta eli 6 viikkoa rokottamisen jälkeen
kyseessä on villin viruksen aiheuttama infektio
• Kahden viikon kuluessa rokotuksen jälkeen kyseessä
tällöinkin on todennäköisimmin villi virus
• 15–42 rokottamisen jälkeen aiheuttajana voi olla
rokotevirus
• Rokotevirus voi aiheuttaa vesirokon etenkin
immuunipuutteiselle virus on herkkä samoille lääkkeille
kuin luonnon vesirokkovirus
• Rokotevirus ei käytännössä tartu terveestä rokotetusta!
6
Galea ym. JID 2008:197
Viikkoja rokotuksesta
Villi virus
Rokote
Kumpi on aiheuttanut vesirokkorakkulat?
Koska voi olla tarpeen selvittää kumpi virus on
kyseessä?
• Jos rokotettu lapsi sairastuu vakavasti vesirokkoa
muistuttavaan tautiin n. 7-42 vuorokautta rokottamisen
jälkeen
– Tilanteessa, jossa lapsi joutuu sairaalahoitoon, eli oirekuvasta
tehtäisi rokoteviruksen kyseessä ollessa haittavaikutusilmoitus
vakavasta haitasta
– Jos epäillään vahvasti, että rokotevirus on tarttunut terveestä
rokotetusta toisiin henkilöihin
– Puhelimitse keskusteltava THL:een.
8
Vesirokkonäytteiden otto
• Näyte otetaan vesirokkorakkulasta
– Avaa rakkulan huippu steriilillä neulalla
– Ota näyte rakkulasta käyttäen synteettistä tikkua (ei puuvilla)
– Hiero tikulla rakkulan pohjaa napakasti keräten rakkulanestettä,
kuitenkin aiheuttamatta verenvuotoa
– Tikku laitetaan tehdaspuhtaaseen putkeen, ilman kuljetusnestettä
– Pakataan infektiovaaralliseen pakettiin, ilman kylmäpakkausta
26.1.2018 Esityksen nimi / Tekijä 9
Näytteiden lähetys
• Vesirokon laboratoriotutkimukset sivu ja lähete tekeillä
– https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/laboratoriotoiminta/laboratori
otutkimukset
• THL:een aina soitto etukäteen
– Virologiset tutkimukset: 029 524 6116
– Vastaava tutkija Mia Kontio: 029 524 8365
• Lähetysosoite: THL/virologian laboratorio/Vesirokko
Mannerheimintie 166
00300 Helsinki
26.1.2018 Esityksen nimi / Tekijä 10
Näytteiden vastaaminen
• THL tutkii näytteet maksutta
– Näytteenottokriteerien tulee täyttyä
• Tulokset kolmen arkipäivän sisällä näytteen saapumisesta
• Vastaus soitetaan lähetteessä ilmoitettuun numeroon heti
tulosten valmistuttua
• Kirjallinen vastaus lähetteessä ilmoitettuun osoitteeseen
26.1.2018 Esityksen nimi / Tekijä 11