Uuusi tartuntatautilaki tehostaa henkilökunnan suojautumista ja parantaa potilasturvallisuutta
7.9.2017 1
Uusi tartuntatautilaki tehostaa
henkilökunnan suojautumista ja
parantaa potilasturvallisuutta
asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo
Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL
7.9.2017
Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL
48 § Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja
potilaiden suojaamiseksi
• Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden parissa
työntelevällä tulee olla
– rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja
vesirokkoa vastaan
– rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan
– imeväisikäisiä hoitavilla rokotuksen antama suoja hinkuyskää
vastaan
• Lainsäädännön työstövaiheessa ryhmiksi nostettiin esille:
– Ne, joiden puolustuskyky on heikentynyt sairauden tai hoidon takia
– Imeväisikäiset ja 65 v täyttäneet
– Raskaana olevat
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 2
48 § astuu voimaan 1.3.2018
• Siirtymäaikana sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintayksiköiden johdon tulee määrittää ne asiakas-
ja potilastilat, joissa hoidetaan lääketieteellisesti
arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita
asiakkaita tai potilaita
• Tässä työssä toimipisteen johto käyttää apunaan
tartuntatautien torjunnan ammattilaisia
• 1.3.2018 lähtien näissä tiloissa työskentelyyn saa
käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on
puutteellinen suoja
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 3
Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaiselle rokotuksia?
7.9.2017 4
• Terveydenhuollon toimipisteissä hoidetaan
tarttuvia tauteja sairastavia
• Tämä altistaa tartunnoille:
• Henkilökunnan
• Muut potilaat / asiakkaat
• Ja edellä mainittujen
• Perheenjäsenet
• Sukulaiset
• Ystävät, tuttavat
• Koulukaverit jne.
Terveydenhuollon toimipisteissä on siis sekä tarve että
mahdollisuus ehkäistä tartuntatautien leviämistä
(Yli)kuolleisuus
500-1500 / vuosi
Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL
Rokottaminen on sekä työturvallisuutta
että potilasturvallisuutta
• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiyksiköissä
hoidetaan potilaita, joilla on tartuntatauti ja potilaita,
jotka ovat esimerkiksi sairauden tai sen hoidon vuoksi
alttiina tartuntatautien hengenvaarallisille seurauksille
• Tutkimusnäyttö osoittaa selkeästi, että
– toimiyksiköiden työntekijät ovat sekä riskissä saada itse
tarttuvia tauteja potilaita, joita he hoitavat
– he voivat myös niitä levittää näitä tauteja potilaiden
keskuudessa
• Käytössä olevat sairaalahygieeniset toimenpiteet,
kuten henkilökohtaisten suojaimien käyttö
vähentävät, mutta eivät poista tarttuviin tauteihin
liittyvää työ- tai potilasturvallisuusriskiä
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 5
Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaiselle influenssarokotus?
• Sairaalaperäisissä epidemioissa potilaiden sairastuvuus
vaihtelee 3-50% ja henkilökunnan11-59% välillä
7.9.2017 6
Kainulainen K ym. SLL 9 /2007, Ruotsalainen E ym. SLL 36 /2010
Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL
Influenssarokotukset henkilökunnan
työturvallisuudeksi
• Henkilöstö on riskissä sairastua
• Rokotus omaksi suojaksi
• Perusterveellä työikäisellä rokottaminen ehkäisee
parhaimpina kausina jopa 7 - 9 influenssaa kymmenestä
• Erityisen tärkeä työntekijälle
– Jolla itsellään on perussairaus, jonka takia hän on alttiimpi
hankalalle influenssalle tai sen jälkitaudeille
– Joka työskentelee lapsipotilaiden parissa (lapset
tartuttajina, pikkulapset sairastavat enemmän kuin muut)
– Joka on raskaana olevalle
– Jonka omassa lähipiirissä on vakavalle influenssalle altis
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 7
Influenssarokotukset henkilökunnan
työturvallisuudeksi
• Rokotuksesi suojaa myös työkavereitasi
– Työkaverisi voi myös kuulua riskiryhmään
– Rokottamisen on osoitettu vähentävän hoitohenkilökunnan
sairastuvuutta influenssaan noin jopa 90 %
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 8
Wilde JA et al. Effectiveness of influenza vaccine
in health care professionalsa randomized trial. JAMA 1999
Lancet 2000 Saxén H, Virtanen M. Infect Control Hosp Epidemiol 2002
Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaiselle influenssarokotus?
• Rokotuksesi suojaa myös läheisiäsi
• Lähipiirin rokotusten antamasta lisäsuojasta hyötyvät
esimerkiksi
– Pienet lapset ja ikäihmiset
– Raskaana olevat
– Ne, joilla sairaus tai sen hoito heikentää elimistön
puolustuskykyä
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 9
Rokotus on paras suoja influenssaa vastaan
• Uutisointi rokotuksen tehosta voi olla hämäävää
– Rokotusten tehosta ikäihmisillä ei voida suoraan vetää
johtopäätöksiä siitä, kuinka tehokas rokote on terveillä
työikäisillä
– Vaikka rokotteen teho yhtä influenssavirustyyppiä vastaan
jonain kautena olisi huonompi, voi se silti ehkäistä erittäin
tehokkaasti toista kiertävää viruskantaa
• Rokotteen teho voi siis vaihdella eri kausina, mutta
– Etukäteen me emme sitä voi tietää
– Rokote on silti paras suoja influenssaa vastaan
• Hygieniatoimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksinään
riitä influenssan torjumiseen
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 10
Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaiselle influenssarokotus?
• Kosketus- ja pisaratartuntana tarttuva hengitystieinfektio
• Otollisia paikkoja tilat, joissa on paljon ihmisiä
• Itämisaika yleensä 2-3 vrk
• Henkilökunta ei helposti jää sairauslomalle, venytään ja
ainakin eka sairastumispäivä ollaan vielä töissä
• Tartunnan saanut levittää virusta jo ennen kuin
oireet alkavat
• Tartuttavuus on merkittävintä juuri oireiden alussa
Fergusson ym. Nature 2006, Longini ym. Aj J Epidemiol 2004
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 11
Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaiselle influenssarokotus?
• Jos rokotettu sairastuu, oirekuva on yleensä lievempi
• Runsaasti pärskivä ja reilu oireinen tartuttaa enemmän
• Tutkimusten mukaan oireettoman/vähäoireisen
tartuttavuus on enimmillään puolet
Pachucki CT ym. Arch Intern Med 1989. Tilburt JC ym. Vaccine 2008
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 13
Henkilökunnan influenssarokotukset
potilasturvallisuusnäkökulmasta katsottuna
• Sinun rokotuksesi suojaa vakavalle influenssalle
alttiita asiakkaita ja potilaita
• Pitkäaikaissairailla ja huonokuntoisilla vanhuksilla
rokotteen tuottama suoja jää vajaaksi, lähipiirin
rokottaminen antaa heille lisäsuojaa ja pienentää
sairastumisvaaraa
• Henkilökunta on sosiaali- ja terveydenhuollon
toimipisteissä potilaan/asiakkaan lähipiiriä, eteenkin
osasto- ja hoivakotiolosuhteissa 24/7 paikalla
• Ikääntyneiden suojaa voidaan merkittävästi tehostaa
heidän parissaan toimivien hoito- ja hoiva-alan
ammattilaisten rokotuksin
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 14
Näin monta hoitohenkilökuntaan kuuluvaa piti rokottaa
(NNT), jotta estettiin vanhainkotiasukkaiden:
Kuolema 8,2 (95% CI 5,8-20,4)
Influenssan kaltainen tauti (ILI) 4,5 (2,9-13,6)
Perusterveydenhuollon kontakti 5,8 (3,4-20,4)
Erikoissairaalahoito 20,4 (13,6-102,1)
• Nämä luvut ovat erittäin hyviä verrattuna esim. lääkehoitojen NNT-lukuihin:
Saattaa tarvita hoitaa useita tuhansia, jotta estettäisiin yksi
kardiovaskulaarikuolema jollakin lääkkeellä jne.
Hayward AC ym. BMJ 2006
Englantilaisessa vanhainkotitutkimuksessa
arvioitiin henkilökunnan rokotusten vaikuttavuutta
7.9.2017 15Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL
Henkilökunnan influenssarokotukset
potilasturvallisuusnäkökulmasta katsottuna
• Influenssa voi olla kohtalokas esimerkiksi
– Vastustuskykyä heikentävää tautia sairastavalle
– Vastustuskykyä heikentävää lääkitystä tai muuta hoitoa
saavalle
– Vakavasti sairastuneelle, tehohoidossa olevalle
– Sydän- ja verisuonisairauksia poteville
– Jopa terveelle ikääntyneelle
• Vakavalle influenssalle ovat alttiita myös raskaana olevat
ja pienimmät lapset
• Sinun rokotuksesi suojaavat heitä
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 16
Influenssarokotteet
• Kausi-influenssarokotteista käyttökokemusta
kertynyt 50 vuoden ajalta
• Kaudella 2016-2017 yli miljoona annosta annettu
kansallisen rokotusohjelman rokotuksina Suomessa
• Isoissa maissa käytännössä 10 miljoonia annoksia /
kausi
• Useiden satojen miljoonien annosten käyttökokemus
pistettävillä rokotteilla
• Käytetyimpien rokotteiden osalta kokemusta on siis
erittäin pitkältä ajalta ja erittäin suurista käyttömääristä,
eikä mitään ihmeellistä ei ole tullut esille
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 17
Influenssarokotteet
• Hyvin siedettyjä
– Tavallisimmin ei mitään oireita
– Pistosalueen paikallisreaktio, lämpö, lievä sairauden tunne
• Pistettävissä rokotteissa vain pieniä osasia
influenssaviruksesta / pinnan rakenteista
• Voidaan antaa lähes kaikille
– Kanamunan ovalbumiinijäämät nanogrammoissa, voidaan
antaa kanamunalle allergiselle yleensä aivan normaalisti
– Formaldehydiallergia ei estä rokottamista
– Ei anneta, mikäli aikaisemmasta influenssarokotuksesta on
tullut anafylaktinen reaktio
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 18
Muista, että
• www.thl.fi/rokottaminen
• Rokottaminen sivustolla oma iso osio influenssarokotuksiin
liittyen
• Sieltä löytyy myös Influenssarokotuksista kysyttyä -osio
• Kentältä tulevan viestin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaisten influenssarokotuskattavuudet ovat nousseet
merkittävästi, jopa aivan erinomaiselle tasolle. Eroja on eri
henkilöstöryhmissä.
• Henkilökunnan rokotukset tulee järjestää asianmukaisesti
niin, että rokotukset myös kirjataan oikein (kirjaamisesta
säädetään asetuksessa)
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 19
Vesirokko
• Hyvin herkästi tarttuva virustauti
– Sairastunut voi tartuttaa jo 1-2 vrk ennen oireita
– Pisaratartuntana (hengitys, yskiminen ja
vesirokkorakkuloiden neste)
– Lyhyehkö oleminen samassa huoneessa riittää
• Itämisaika 1-3 vkoa, yleensä noin 2 vko
• Vuosittain noin 57 000 tapausta, 200-300
sairaalahoitojaksoa ja 1-2 kuolemaa
• Komplikaatiot
– Ihon bakteeritulehdukset, keuhkokuume,
pikkuaivoataksia, aivotulehdus
– Noin joka kolmas saa elinaikanaan kivuliaan vyöruusun
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 20
Kuva: CDC/ Public
Health Image Library
(PHIL)
James Gathany
Lasten
rokotusohjelman
vesirokko
rokotukset ovat
alkaneet syksyllä
2017
Vesirokko aikuisella
• Suomessa on suositeltu vesirokkorokotusta jo
pitkään kaikille vesirokkoa sairastamattomille
aikuisille
• Sairastaminen pidempää ja rajumpaa kuin, jos sen
sairastaisi lapsena, johtaa yleisesti jälkitauteihin
– Aikuiset tarvitsevat viruslääkehoidon lähes aina
– Keuhko-oireita 5-10 %
– Aivotulehduksen saa jopa 1 per 14 000 aikuisena
sairastunutta (riski 7-kertainen lapsiin verrattuna)
– Myös kuoleman riski on noin 25-kertainen lapsiin verrattuna
– Erityisesti riskissä ovat ne, joiden puolustuskyky on
heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 21
Vesirokko raskaana olevalla
• Eteenkin alkuraskauden vesirokko voi johtaa lapsen
synnynnäiseen vesirokko-oireyhtymään:
– epämuodostumia (lyhytraajaisuus ja pienipäisyys),
näköongelmat, sokeus, laajasti arpeutunut iho, älyllinen
kehitysvammaisuus, menehtyminen
• 2.-3. raskauskolmannes: vauvalle vyöruusu
• Vesirokko lähellä synnytystä: vauva alttiina
hengenvaaralliselle infektiolle
• Raskaana olevalle itselleen myös rankka tauti,
keuhkokuumeriski 10-20 %, kuolleisuusriski 5x vrt muut
aikuiset. Raskaana olevien vesirokko tulisi siis pyrkiä
kaikin keinoin estämään
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 22
Vesirokkorokotukset henkilökunnan
työturvallisuudeksi
• Henkilökunta kohtaa vesirokkoon sairastuneita
• Työnantaja velvollinen suojaamaan työntekijää
• Jo pitkään on suositeltu, että rokotusta tarjotaan
terveydenhuollon, päiväkotien ja koulujen työntekijöille,
jotka eivät tiedä sairastaneensa vesirokkoa
(Työterveyslaitos Rokotukset työelämässä 2007)
• Rokotustarve todella vähäinen tällä hetkellä, koska
aikuisväestöstä valtaosa on sairastanut vesirokon
– Vain muutama prosentti ei ole sairastanut
• Potilasturvallisuusnäkökulma ei tavallaan tuo näihin
rokotuksiin `mitään lisää/uutta´
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 23
Henkilökunnan vesirokkorokotukset
potilasturvallisuusnäkökulmasta
• Joko sairastetun vesirokon tai rokotuksen antama
suoja on erittäin tärkeä, jos työskentelet esimerkiksi
– Leukemiaa tai muita elimistön puolustuskykyä heikentäviä
tautia sairastavien parissa
– Sytostaatteja, sädehoitoa ja/tai molempia saavien
läheisyydessä
– Elin- tai kantasolunsiirtopotilaiden parissa
– Raskaana olevien läheisyydessä
– Vastasyntyneiden parissa
• Sinun suojasi suojaa myös heitä
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 24
Vesirokkorokote
• Tautihistoria haastattelemalla
• Jos et ole sairastanut vesirokkoa tai et ole saanut kahta
annosta vesirokkorokotetta, rokotussuoja on tarpeen
• Minimiaikaväli kahden annoksen välillä on 3 kk
• Vasta-ainemäärityksiä ei tarvita
• Rokotuksesta ei ole haittaa, vaikka sinulla olisi jo suoja
näitä tauteja vastaan: epäselvissä tilanteissa rokotus
kannattaa ottaa
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 25
Vesirokkorokote
• Hyvin siedetty
• Kokemusta yli 200 000 000 annoksesta parinkymmenen
vuoden ajalta
– Valtaosa terveistä rokotetuista ei saa mitään oireita rokotteesta
– Pistoskohdan paikallisia oireita, eli kipua, punoitusta tai turvotusta
ilmaantuu joka viidennelle rokotetuista
– Alle 5 % rokotetuista saa pistopaikan läheisyyteen tai muualle
kehoon vesirokkomaisia rakkuloita, yleensä ilmaantuu vain 2-5
rakkulaa
– Yleisoireet ovat harvinaisia, kuumetta ilmaantuu noin 15
prosentille rokotetuista
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 26
Vesirokkorokote
• Sisältää eläviä heikennettyjä vesirokkoviruksia
• Ei anneta
– Voimakkaasti immuunipuutteiselle
– Voimakasta soluväitteistä immuunipuutosta sairastavalle
– Raskaana olevalle
– Aiemmasta vesirokkorokotuksesta anafylaksian saaneelle
– Neomysiinistä anafylaksian saaneelle
• Rokote sisältää vähäisen jäämän neomysiiniä, alle 25 µg
– Neomysiinille allergisen voi rokottaa yleensä aivan normaalisti,
koska useimmiten neomysiiniallergia on viivästynyttä muotoa
(tyyppi IV), mikä ei lisää riskiä vakavalle allergiselle reaktiolle
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 27
Tuhkarokko
• Erittäin herkästi tarttuva virustauti, sairastunut
erittää virusta niin runsaasti
• Kosketus- ja pisaratartuntana ja ilmateitse, ”kelluu
ilmassa”, säilyy pari tuntia pinnoilla
• Yksi sairastunut voi tartuttaa 12-18 tuhkarokolle altista
• Oireet n. 10 vrk kuluttua tartunnasta (1-3 viikon
itämisaika): korkea kuume, hengitystieoireet, silmäoireet
(punoitus, valonarkuus) sitten seuraa ihottuma
• Tarttuu jo vuorokausi ennen ensimmäisiä oireita
• Ehkäistävissä vain rokottamalla!
• Ei spesifistä antivirushoitoa!
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 28
Kuva: CDC/ Public Health Image Library (PHIL)
Alissa Eckert
Kuva: CDC/ Public Health Image Library (PHIL)
Tuhkarokon vakavat seuraukset
• Keuhkokuume
• Aivotulehdus 1 / 1000 (-2000), voi jäädä pysyviä
vammoja
• SSPE 1 / 100 000, viiveellä alkava hitaasti etenevä
aivojen tulehdus
• Kuolleisuus 1 / 5000 (kehittyneet maat) – 1-3/1000
• Vaarallinen pienimmille lapsille
• Erityisen vaarallinen niille, joiden puolustuskyky on
heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia
• Raskaana oleva: keskenmeno, sikiökuolema, ennen
aikainen synnytys
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 29
Tuhkarokon häviäminen Suomesta
Tuhkarokkorokote neuvoloissa 1-vuotiaille 1975-1981
MPR-rokote rokotusohjelmaan 1982, heti alussa kahden
annoksen sarja
Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 30
Endeemiset eli
kotoperäiset MPR-
taudit hävitettiin
Suomesta jo 1990-
luvulla erinomaisesti
toteutetun
rokotusohjelman ja
korkean
rokotuskattavuuden
avulla
Suomi torjui MPR-
taudit ensimmäisenä
maailmassaKuva: Raportoidut tuhkarokkotapaukset Suomessa 1930–2012
Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta – entä Suomi? / Mari Kinnunen7.9.2017
32Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL
Tuhkarokkoa raportoitu v.2017
mm. seuraavissa maissa
- Itävalta
- Belgia
- Bulgaria
- Tanska
- Ranska
- Saksa
- Unkari
- Italia
- Romania
- Espanja
- Ruotsi
- Sveitsi
Lähde: Raportoidut tuhkarokkotapaukset 1/2017,
ECDC Surveillance Atlas of Infectious diseases, Measles - All cases -
Most recent 12 months only - Reported cases
Lähde: European Centre for Disease
Prevention and Control. Communicable
disease Threats Report, 26 March-1 April
2017, week 13. Stockholm: ECDC; 2017.
Vaikka Suomesta ”kitketty”, kaikkia MPR-tauteja esiintyy heti
omien rajojemme ulkopuolella
Tuhkarokkoa erityisen runsaasti nyt myös Euroopassa
7.9.2017
MPR-rokotukset henkilökunnan suojaksi
• MPR-rokotuskattavuuden tulisi
olla yli 95 % mieluummin yli 97 %,
jotta tuhkarokko pysyisi poissa
• Pikkulasten MPR-rokotuskattavuus
tietyillä alueilla on ollut pitkään liian
matala
• Laaja valtakunnallinen epidemia
epätodennäköinen
• Paikalliset epidemiat mahdollisia
• Terveydenhuollon työntekijöillä
keskimääräistä suurempi riski
kohdata tuhkarokkoa tartuttava
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 33
THL:n Interaktiivinen rokotuskattavuuskartta
2014 syntyneiden lasten MPR-rokotuskattavuus
MPR-rokotukset henkilökunnan suojaksi
• Tarpeellinen kaikille, joilla ei ole sairastettujen
tautien antamaa suojaa tai joita ei ole aiemmin
rokotettu 2 annoksella
• MPR-rokote on kaikille maksuton osana
rokotusohjelmaa
• Todennäköisesti rokotustarve on kohtalaisen pieni
• Osa on sairastanut tuhkarokon, valtaosalla rokotukset
ovat kunnossa
• Potilasturvallisuusnäkökulma ei tuo mitään ”lisää/uutta”
näihin rokotuksiin
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 34
Henkilökunnan MPR-rokotukset
potilasturvallisuusnäkökulmasta
• Tuhkarokko on hengenvaarallinen
immuunipuutteiselle
• Sinun suojasi suojaa myös esimerkiksi pienimpiä
lapsia, vammaisia ja raskaana olevia
• Rokote suojaa myös vihurirokolta ja sikotaudilta
– Raskaudenaikainen vihurirokko voi aiheuttaa
vastasyntyneen vihurirokko-oireyhtymä: vaikeita
kehityshäiriöitä ja sokeutta
– Lieväoireisena vihurirokon leviäminen saatetaan havaita
vasta, kun vihurirokko-oireyhtymät lisääntyvät
– Sikotauti aiheuttaa sylkirauhas-, aivokalvon- ja
kivestulehdusta
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 35
MPR-rokote
• Tautihistoria haastattelemalla
• Muista, että suojasi voi olla vajaa eteenkin
– Jos olet syntynyt 1970 tuntumassa
– Jos vanhempasi ovat aikanaan kieltäneet rokotuksen ja jos
rokotuksiasi ei ole täydennetty opiskeluterveydenhuollossa
• Jos et ole sairastanut tauteja tai hän et ole saanut
kahta annosta MPR-rokotetta, rokotussuoja on
tarpeellinen
• Vasta-ainemäärityksiä ei tarvita
• Rokotuksesta ei ole haittaa, vaikka sinulla jo
olisi suoja näitä tauteja vastaan: epäselvissä
tilanteissa ota rokote.
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 36
MPR-rokote
• Sisältää eläviä heikennettyjä viruksia
– Lieviä taudinkaltaisia oireita 5-15 %:lle 1. rokoteannoksen
yhteydessä, 2. annoksen yhteydessä ei yleensä mitään
• Rokotteet eivät sisällä merkittäviä määriä kananmunan
proteiinia, ovalbumiinia, voidaan antaa kanan munalle
allergiselle
• Rokote sisältää vähäisen jäämän neomysiiniä, alle 25 µg
• Ei anneta
– Voimakkaasti immuunipuutteiselle
– Voimakasta soluväitteistä immuunipuutosta sairastavalle
– Raskaana olevalle
– Aiemmasta MPR-rokotuksesta anafylaksian saaneelle
– Neomysiinistä anafylaksian saaneelle
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 37
Hinkuyskä
• Herkästi pisaratartuntana tarttuva bakteeritauti
• Tarttuvuus suurinta oireiden alussa, sairastunut voi
tartuttaa 3 vkoa, yskä voi kestää kuukausia
• Aikuisilla pitkittynyt yskä, imeväisikäiselle jopa
hengenvaarallinen
– Suomessa noin 200 todettua hinkuyskätapausta / vuosi
– Laajoja epidemioita ei enää esiinny, paikallisia kyllä
– Tyypillinen oire on jopa useita viikkoja kestävä puuskittainen,
tikahduttava yskä
– Pienillä lapsilla johtaa usein pitkään sairaalahoitoon,
tehohoitoon, hengityshankaluuksiin liittyvä hapettomuus voi
vaurioittaa aivoja, johtaa toisinaan kuolemaan
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 38
Imeväisikäisille viitosrokote annetaan
3 kk, 5 kk ja 1 v iässä
Alle 6 kk ikäiset ovat suojattomimpia
Henkilökunnan dtap-rokotukset
potilasturvallisuusnäkökulmasta
• Sairastaminen ei anna kunnollista pitkäaikaista
suojaa, taudin sairastanutkin tarvitsee rokotuksen
• Lapsilla hinkuyskäsuosuojaa tehostetaan 4 v ja 14-15 v,
lähellä oleva aikuinen on tartunnanlähde
• Rokotusta on pitkään suositeltu vastasyntyneitä ja
pieniä imeväisiä hoitavalle terveydenhuollon
henkilökunnalle (Rokotukset työelämässä 2007)
– Imeväisiä hoitava sairaalahenkilökunta
– Lapsipotilailta näytteitä ottava laboratoriohenkilöstö
– Äitiys- ja lastenneuvolan henkilökunta
• Sinun rokotuksesi suojaa itsesi lisäksi pieniä lapsia
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 39
dtap-rokote
• Erillistä hinkuyskärokotetta ei ole
• Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia
• Samalla tehostuu suoja kurkkumätää ja
jäykkäkouristusta vastaan
• Hinkuyskäsuojateho alkaa laskea noin 5 vuodessa, joten
suoja tulisi tehostaa viiden vuoden kuluttua
• Entä, jos dT-tehoste on vastikään annettu: dtap-rokote
kannattaa antaa vasta, kun edellisestä dT-rokotuksesta
on kulunut kaksi vuotta
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 40
Toimenpiteet siirtymäaikana
• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden on
määritettävä ne tilat, joissa hoidetaan tartuntatautien
vakaville seurauksille alttiita
• Toimipisteiden johto käyttää tässä apuna tartuntatautien
torjunnan ammattilaisia
• Henkilökunnan informointi ja koulutus työnantajan
vastuulla
• Mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisu hyvässä
yhteistyöhengessä
7.9.2017 41Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL
• Opiskelijan tulee itse hyvissä ajoin selvittää,
minkälaista suojaa työharjoittelutoimipisteessä
edellytetään
• Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava,
työharjoitteluun menevien opiskelijoiden suojasta
• Työnantajien kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä
alueen oppilaitoksiin ja opiskeluterveydenhuoltoon,
jotta niissä tiedetään, mitä suojaa vaaditaan
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 42
Tulevaisuus tartuntatautilain hengessä
• Rokotustarve on pienin vesirokkosuojan suhteen suurin
influenssan osalta
• Työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksiin saa käyttää
kansallista rokotusohjelmaa varten hankittuja rokotteita
• Tartuntatautilainsäädännön kokonaisuudistus tarjoaa
mahdollisuuden parantaa työturvallisuutta
• Potilasturvallisuus paranee, kun erityisesti infektioille ja
niiden seuraamuksille alttiit ovat paremmassa suojassa
• Infektioiden ja tartuntatautien torjunta on osa
laadunhallintaa ja ammattietiikkaa
7.9.2017 Ulpu Elonsalo / Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL 43
Carrat F, Vergu E, Ferguson NM, Lemaitre M, Cauchemez S, Leach S, Valleron AJ
Time lines of infection and disease in human influenza: a review of volunteer challenge studies. Am J Epidemiol. 2008 Apr 1;167(7):775-85.
NNT= number needed to treat
Englantilaistutkimuksen perusteella voitiin arvioida, että rokottamalla 8 henkilökuntaan kuuluvaa, pystyttiin estämään yksi kuolema pitkäaikaislaitoksessa (NNT 8,2 ; 5,8- 20,4) ja yksi kliinisesti influenssalta vaikuttava tauti kutakin vajaata viittä rokotettua hoitajaa kohden (NNT 4,5; 2,9-13,6)(8). Vaikka sairaanhoitolaitoksissa käy omaisia vierailuilla, päivittäin ja lähemmässä kontaktissa ollaan terveydenhuollon henkilöiden kanssa. On huomattavaa, että rokotteita tulee tarjota myös varsinaisen hoitohenkilökunnan, kuten hoitajien ja lääkäreiden lisäksi myös mm. ruuan jakelusta ja potilashuoneiden siivoamisesta vastaaville henkilöille.
Potter J, Stott DJ, Roberts MA, Elder AG, O’Donnell B, Knight PV, et al. Influenza
vaccination of health care workers in long-term-care hospitals reduces the
mortality of elderly patients. J Infect Dis 1997;175(January(1)):1–6.
Carman WF, Elder AG, Wallace LA, McAulay K, Walker A, Murray GD, et
al. Effects of influenza vaccination of health-care workers on mortality of
elderly people in long-term care: a randomised controlled trial. Lancet
2000;355(January(9198)):93–7.
Hayward AC, Harling R, Wetten S, Johnson AM,Munro S, Smedley J, et al. Effectiveness
of an influenza vaccine programme for care home staff to prevent
death, morbidity, and health service use among residents: cluster randomised
controlled trial. Br Med J 2006;333(December(7581)):1241.