LAPE-muutosohjelman työpajan 20.9.2016 tuotoksia. Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL.

1. Perhekeskus työpajan tuotokset
20.9.2016 työskentelystä
Marjatta Kekkonen
Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

2. Mitkä perhekeskuksen* palveluista ja toiminnoista
tulee tuottaa lähipalveluina perhekeskusverkostossa
lähellä lapsen ja perheen arkiympäristöjä?
Taustaa – mitkä ovat ne ongelmat, joihin
perhekeskustoiminnalla pyritään vastaamaan?
• Lakisääteiset ennalta ehkäisevät palvelut
– Tutkimusten mukaan ennalta ehkäisevässä työssä tuloksellista on, kun pystytään
vahvistamaan vanhempien pärjäävyyttä (resilience) ja stressin sietokykyä, mistä
syystä näihin tulisi panostaa mm. neuvolatyössä – huolen herääminen ja
tunnistaminen
– Universaaleissa palveluissa neuvoloissa, kouluissa ja päiväkodeissa kohdataan
lapset, mutta jos perheiden ja vanhempien ongelmia ei ratkaista, ei lapsenkaan
hyvinvointi kohennu.
– Sen kirkastaminen, mitä ongelmaa [perhekeskustoiminnalla] yritetään ratkaista.
Jos ongelma on se, että pieni osa vaativimpia palveluita tarvitsevia ei koe
saavansa apua tai saa vääränlaista apua, pitäisi enemmän pohtia, miten tämä
ratkaistaan.
– Pitää miettiä, mitä uutta luodaan eikä sitä mitä tuodaan vanhasta mukanamme.
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 2
* Viittaa perhekeskusmallin sosiaali-, terveys- ja
kasvatuspalveluihin sekä seurakunnan ja
järjestöjen toimintoihin

3. Mitä tarkoitetaan lähipalvelulla?
• Fyysinen saavutettavuus
– Etäisyys, kulkuyhteydet, läheisyys lasten kasvuympäristöihin, tila, paikka
• Psyko-sosiaalinen saavutettavuus
– Ulkopuolisuuden ja osattomuuden kokemus - avun vastaanottavaisuuden
vahvistaminen – luottamuksen rakentaminen - rinnalla kulkeminen
– Leimautumisen pelko - helpompi valita MLL:n perhekahvila kuin sosiaalihuollon
perhetyöntekijä – palvelujen monipuolisuus
– Kasautuneiden ongelmien tilanne – perheet eivät tule palveluiden piiriin, jos eivät
koe saavansa sieltä tarpeellisia hyödykkeitä, pidettyjä lupauksia tai heitä ei haeta
palveluiden piiriin.
• Kotiin jalkautuminen
– Kohtaamispaikkana perheille voi olla koti – on myös toiminta- ja työkulttuuriasia
– Yleinen (neuvola), varhainen (perhetyö), erityinen (lastensuojelu) tuen vieminen
kotiin
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 3

4. Mitä tarkoitetaan lähipalveluilla?
• Verkostomainen työtapa
– palvelujen jalkautumista lasten kasvu- ja kehitysympäristöihin
– erityispalvelujen jalkautumista peruspalveluihin - konsultatiivinen tuki työntekijöille
– palveluohjaus - kokonaisuus, josta kaikki lähtee
– yhteistoiminta, toiminnallinen yhteensovittaminen
– lähipalvelut on jo olemassa ja tulisi säilyttää ja laajentaa verkostoilla
– perhekeskus: osa jalkautuu, toisaalta siellä on jo väkeä ja sinne mennään.
– Länsi-Pohjan alueella perheiden talot, kun toiminta alkoi, helppoa oli saada
toimijoita taloon, mutta vaikeaa oli verkostomainen työskentely
• Digitaalinen saavutettavuus
– Digitaaliset palvelut lähipalveluja - perhe saa ne kotisohvalleen
– lähipalvelu on verkossa tapahtuvaa palvelua: chatti, ajanvaraus ym.
– Digipalvelut ovat parasta lähipalvelua, sillä perheet voivat luoda vertaistukea
– reaaliaikaisuus netin välityksellä, kun maantieteelliset etäisyydet suuria
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 4

5. Mitkä palvelut tulee tuottaa lähipalveluina?
Universaalit, ennalta
ehkäisevät palvelut
• Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut
• Varhaiskasvatuspalvelut/päivä
koti
• kouluterveydenhuolto
• Koulu
• Kirjastopalvelut
• kohtaamispaikka
Erityisen tuen palvelut
• perheneuvolan palvelut
• lapsioikeudelliset palvelut
• lasten ja nuorten palvelut
• Vertaistukipalvelut
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 5
Voidaanko yksiselitteisesti sanoa, mitkä palvelut kuuluvat ja mitkä eivät
kuulu (paikallisuus)? – palvelujen ei tarvitse olla samanlaisia eri
paikoissa.

6. Perhekeskuksen kohtaamispaikka
Lähtökohta
- Kohtaamispaikkojen ei tarvitse olla samanlaisia eri paikoissa: palvelut
voidaan koota yhteen alueen tarpeen mukaan: on päivähoitoa,
esiopetusta, ala- ja yläkoulu, äitiys- ja lastenneuvola, kirjasto,
liikuntatoimi jne. ja näissä on kohtaamispaikat: ihmiset tulevat näihin
luonnostaan
1. Kohtaamispaikan tila, paikka, sijainti
– Voi olla erillinen paikka, rakennus, tila
– Helppo lähestyttävyys, saavutettavuus
– Perhekahvila, perheentalo, avoimen varhaiskasvatuksen palvelu,
aulapalvelua (avoin palvelupiste?), marketin yhteydessä olevat
– Lasten ja perheiden kohtaamisympäristöt
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 6

7. Perhekeskuksen kohtaamispaikka
2. Kohtaamispaikan tarjoama toiminta ja perheiden pääsy palveluun
– Tarjolla yksilömuotoista ja ryhmämuotoista vertaistukitoimintaa
– tuki perustason työntekijöille ja osaamisen vahvistaminen niin, että osataan
vastata perheiden tarpeisiin - monitoimijaisuus
3. Kohtaamispaikka digitaalisena ja/tai liikkuvana paikkana/palveluna
– on mahdoton ajatus, että alueella olisi yksi ainoa kohtaamispaikka, joka tavoittaisi
100%: sti kaikki lapsiperheet – maantieteelliset erot (Pohjois- /Etelä-Suomi)
– kiertävä perhekeskusmalli, 10 viikkoa aina tietyllä paikalla
4. Kohtaamispaikan palvelujen ja toimintojen yhteensovittaminen
– eri toimijat tuottavat toimintaa /palveluja (neuvola, varhaiskasvatus, srk, sote-
palvelut)
– toimijaverkosto, jonka yhteiset resurssit tunnistetaan ja tuki perustason
työntekijöille ja osaamisen vahvistaminen niin, että osataan vastata perheiden
tarpeisiin - monitoimijaisuus
– kaikki perheet eivät hakeudu: erityisryhmien tarpeisiin vastaaminen
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 7

8. Perhekeskuksen lähipalvelujen koordinaatio,
yhteistoiminta ja johtaminen
Mahdollisuudet
• Palveluohjaus, yksi asiakas, yksi suunnitelma
• Irti leimaavista palveluista.
• Yhteiset vanhemmuuden tuen työkalut
• Eri toimijoiden ydinosaamisen yhteen sovittaminen
• Laajalle levinneet ydintiimit, joista koordinoidaan
palvelut monialaisesti
• Hyvinvoinnin tukemisen infra, jotta ei polarisaatiota.
Järjestö, kulttuuri- ja nuorisotyö. Tätä pitää johtaa.
Resurssien johtaminen vs. substanssin johtaminen.
• Tiedottaminen ja markkinointi
• Järjestöjen palveluiden keskinäinen koordinointi
• Rakenteisiin pitää luoda mahdollisuus muutokseen.
• Satelliitti-perhekeskuksia, joissa (myös) matalan
kynnyksen palveluita tarjolla (Kotkan malli)
Riskit, haasteet
• pirstaleinen, hajanainen ja toimintakulttuureiltaan
vaihteleva palvelukokonaisuus
• Lisää erilaisia laitoksia, joilla tiiviit omat
toimintakulttuurit, keinotekoisia rajoja pitää välttää
• Haasteena miten koordinoida, kun toimijoita paljon ja
miten pitää palvelut lähellä kun toimitaan
maakuntatasolla, miten ratkotaan työaika ym.
kysymyksiä
• Oleellista tunnistaa on miten perheen asiat lähtee
liikkeelle. Tärkeää tunnistaa, mitä vaihtoehtoja ja
mahdollisuuksia perheelle voidaan tarjota.
• Tarvitaan yhteinen sopimus siitä, mitä voidaan tarjota,
perhe itse valitsee, jollain kriteerillä mitä palvelua
käyttää. Esim. suosittelenko nyt tämän vai tämän
järjestön perhekahvilaa?
• Perhekeskuksen johtaminen: miten järjestetään?
• Miten varmistetaan lapsi- ja perhekohtainen
koordinaatio ja yhteistoiminta sekä riittävän
pysyvät ja pitkäkestoiset asiakassuhteet?
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 8

9. Miten perhekeskustoiminta järjestetään
maakunta –kuntarakenteessa?
Perhekeskus kunnissa
• Perheasemat, talot,
yhdistettynä kuntien palvelut
• Lisäksi sähköinen
palvelutarjotin
• Läpinäkyvää, tiedon saanti
• Suunnitelmallinen pilotointi
pienellä alueella, konkretian
kautta askel askeleelta
– Kulttuurin muutos
– Koko alue mukaan
– Levittäminen maakuntaan
Perhekeskus maakunnassa
• Vastaa siitä, miten
perhekeskuksessa toimitaan
• Organisoidaan alueen
perhekeskustoiminta
• Vastaa sopimuksista ja
toiminnan johtamisesta
• koordinaatioryhmä, jonka
tehtävänä on ohjata toimintaa
niiden periaatteiden
suuntaisesti, joista
perhekeskuksessa sovittu
7.10.2016 Marjatta Kekkonen 9