Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi
•
0 gostou•1,073 visualizações
THL:n Infektiotautien torjuntayksiköstä johtava asiantuntija, dosentti Jussi Sanen esitys verkkokoulutuksessa 16.3.2017. Aiheena: Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi.
Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Mais procurados
Mais procurados (20)
Destaque
Destaque (20)
Semelhante a Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi
Semelhante a Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi (15)
Mais de THL
Mais de THL (20)
Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi
- 1. 22.8.2017 1 Puutiaisaivotulehduksen epidemiologia ja riskinarvio rokotussuositusten tueksi Jussi Sane, Johtava asiantuntija, dosentti Puutiaisaivotulehduksen muuttuva epidemiologia Suomessa/ Jussi Sane
- 2. Mikä on puutiaisaivotulehdus? • TBE- viruksen aiheuttama: Virus luokitellaan flavivirusten sukuun • TBE-virusta on kolmea eri tyyppiä: eurooppalainen eli läntinen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi • Suomessa esiintyy sekä eurooppalaista että siperialaista tyyppiä, mutta ei Kaukoidän tyyppiä • TBE-virus leviää pääsääntöisesti Ixodes-puutiaisen pureman välityksellä – tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä jo pureman alkuvaiheessa 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2
- 3. Puutiaisaivotulehduksen oireet? • Puutiaisaivotulehdus on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen • Oireita ilmenee noin 10─30 prosentilla tartunnan saaneista • Itämisaika 4-28 vrk, yleensä viikon • Ensivaihe: – Kuumeilua ja epämääräistä pahoinvointia – Kestää noin 4-7 päivää ja tauti loppuu useimmilla tähän • Toinen vaihe: – 20─30 prosenttia sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen – Kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valon arkuutta, pahoinvointia, muita neurologisia oireita – Kuolleisuus pieni, mutta jälkioireita merkittävällä osalla 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 3
- 4. Miten puutiaisaivotulehdus todetaan? • Tuoreessa puutiaisaivotulehduksessa muodostuu TBE- virusvasta-aineita, jotka voidaan todeta verikokeella. • Myös selkäydinnesteestä voidaan tutkia vasta-aineet • Kerran sairastettu tauti jättää elinikäisen suojan eli immuniteetin • Virustyyppejä ei vielä pystytä erottelemaan toisistaan rutiinkäytössä olevilla testeillä 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 4
- 5. Ennaltaehkäisy • Tehokas rokote • Liikuttaessa luonnossa puutiaisaivotulehdusalueella, tulisi pukeutua pitkähihaiseen ja -lahkeiseen vaatetukseen • Puutiaisiin tehoava hyönteiskarkoite antaa lisäsuojaa • Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa ei auta 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 5
- 6. Taigapunkki- mikä se on? Median versio 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 6
- 7. Faktat • Suomessa esiintyy kahta tauteja aiheuttavaa puutiaislajia: yleinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli Siperian puutiainen (Ixodes persulcatus). • Maallikko ei pysty erottamaan taigapunkkia ja yleistä puutiaista. Luonnossa ne elävät samoilla alueilla. • Molemmilla lajeilla on samat isäntäeläimet: luonnonvaraiset nisäkkäät, lemmikki- ja kotieläimet sekä ihminen. • Taigapunkissa voi esiintyä sekä eurooppalaista että siperialaista virustyyppiä. Myös yleisessä puutiaisessa voi esiintyä kumpaakin virustyyppiä 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 7
- 8. Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät 1995-2016 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 8 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Tapaustenmäärä Vuosi
- 9. Tilanne Euroopassa 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 9
- 10. Tartuntautirekisteri ja tartuntapaikka • Tartuntarekisteriin kotikunta, ei usein heijasta tartuntapaikkaa • Tartuntapaikkakunnan määrittelyä varten THL haastattelee TBE-potilaita ja/tai tutkii heidän potilasasiakirjojaan 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 10
- 11. Riskinarvion tavoite • Vuosittain arvioida Manner-Suomessa ne alueet (kunnat/kaupunkit ja/tai rajatummat maantieteelliset alueet), joissa puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on niin suuri, että rokottaminen on perusteltua 22.8.2017 22.8.2017 THL 201411
- 12. Menetelmät- ilmaantuvuuden laskeminen • 1) Vuosittain lasketaan 5 vuoden liukuvat keskiarvot kunta/kaupunkitasolla ja yhdistetään tiedot väestötietoihin ilmaantuvuuden laskemiseksi • 2) Tartuntapaikkojen perusteella esiin nousevien tarkempien maantieteellisten alueiden suhteen ilmaantuvuusluvut määritellään erikseen käyttämällä rajatumpia väestötietoja. THL:llä on käytössä tilastokeskuksen tilastot Suomen kuntien kesäasukkaista. Laskuissa hyödynnetään myös kuntien ja kaupunkien tilastoja. 22.8.2017 22.8.2017 THL 201412
- 13. Vuosien 2012–2016 tulokset riskinarvioinnista 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 13
- 14. Vuosien 2012–2016 tulokset riskinarvioinnista 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 14
- 15. Tulokset kartassa 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 15
- 16. Puutiaishavaintoja Suomesta 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 16 Lähde:Turun yliopisto, http://www.utu.fi/fi/yksikot/puutiaiset/Sivut/puutiaishavainnot-kartalla- 2014.aspx Puutiaishavainnot, 2014 Taigapunkin esiintymisalueet,2015
- 17. TBE:n epidemiologia muutoksessa • Tapausten määrä on viime vuosina kasvanut • Ennustemalleja vaikea laatia, monet tekijät vaikuttavat – Puutiaisten tiheyden muutokset ja pidentynyt kausi todennäköisesti osaltaan taustalla – Ilmastonmuutoksen vaikutus (hanke mahdollisesti alkamassa)? • Tartuntoja on raportoitu uusilta alueilta ja tautitaakka on kasvanut alueellisesti – Mahdollinen seurannan harha (surveillance bias) tulee kuitenkin ottaa huomioon • Rokotesuositusten alueellinen arviointi tärkeää, kustannusvaikuttavuustutkimukset 22.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 17
Notas do Editor
- Eroja tyyppien välillä on, mutta lisää dataa tarvitaan
- Diagnostiikan kehitys ja awarness tietysti vaikuttavat osaltaan, mutta tuskin selittävät koko ilmiötä
- Tartuntapaikan jarjestelmallisen selvittamisen johdosta Maalahden ja Narpion seutu (2007, 2010), Varkaus (2008), Simo (2008, 2009 ja 2010) ja Kotkan saaristo (2010) ovat paljastuneet mahdollisiksi uusiksi endeemisiksi TBE-alueiksi
- Kartalla "puutiaishavainnolla" tarkoitetaan: joko ihmiseen (ihoon, hiuksiin, vaatteeseen) tai eläimeen tarttunutta puutiaista, jolloin havaintopaikaksi on ilmoitettu arvioitu tarttumispaikka esim. tien, kylän, taajaman tai kunnan tarkkuudella tai havaintoa luonnossa todetusta puutiaisesta, jolloin on ilmoitettu näköhavainnon tapahtumapaikka Vuonna 2015, tutkijat saivat kesän aikana yleisöltä 6 600 kirjettä, jotka sisälsivät arviolta yli 20 000 puutiaisnäytettä ” Koska molemmat lajit voivat levittää sekä borrelioosia aiheuttavia bakteereita että puutiaisaivokuumetta aiheuttavia viruksia, taigapunkin leviäminen ja vakiintuminen Suomessa ei ole oleellisesti muuttanut puutiaisten merkitystä vakavien tautien aiheuttajana. – Vaikka juuri taigapunkki on tänä kesänä saanut paljon huomiota, molempiin puutiaislajeihin pitää suhtautua samalla vakavuudella. Maastossa liikkumista ei pidä pelätä, mutta punkkisyyni on tärkeä toimenpide sekä ihmisille että lemmikeille ulkoilun jälkeen, Penttinen sanoo. ”
- The risk of contracting a tick-borne infection is determined by the overall number of ticks in the area (tick density), the proportion of ticks in the area that carry disease (tick infection rate), and human behaviour (exposure). People engaged in recreational or occupational outdoor activities in a risk area are at increased risk of tick bites - See more at: http://ecdc.europa.eu/en/healthtopics/emerging_and_vector-borne_diseases/tick_borne_diseases/tick_borne_encephalitis/key-messages/Pages/Geographical-spread.aspx#sthash.o3BFpLxP.dpuf Kustannusvaikuttavuustutkimuksessa arvioitiin, mikä on rokotusohjelman aiheuttama muutos terveydenhuollon kustannuksissa ja yksilön elämänladussa (kustannus yhtä lisä QALYa kohti). Rokotusten arvioitiin olevan terveydenhuollon kustannuksia säästäviä, kun taudin ilmaantuvuus oli 15/100 000 ja hengityshalvaustapauksen ilmaantuvuus 1/3/vuosi ja odotettu hoitoaika 10 vuotta. Kun hengityshalvaustapauksen ilmaantuvuutta alennettiin 1/9/vuosi ja muut oletukset pidettiin samana, rokotukset olivat kustannusvaikuttavia.