1. Mitä rokottamalla on saatu aikaan?
Rokottamisen hyödyt
Miksi rokotamme? Miksi rokotusohjelma?
asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Infektiotautien torjunta ja rokotukset, 2017
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 1

2. Miksi rokotamme? Miksi kansallinen
rokotusohjelma?
• Maailmanlaajuisesti rokotukset ovat heti
ravinnon ja puhtaan veden jälkeen tärkein
terveyteen vaikuttava tekijä
• Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä rokottaminen on
yksi kustannus-vaikuttavimmista toimista, jolla
voidaan tuottaa ja ylläpitää terveyttä
• Laajamittaisten rokotusten hyödyt tulevat esille
sekä yksilö että väestötasolla, rokottaminen on
tärkeätä ei pelkästään yksilön vaan koko
yhteiskunnan kannalta
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 2

3. Miksi rokotamme? Miksi kansallinen
rokotusohjelma?
• Infektiotaudit ovat olleet pääasiallinen
kuolinsyy, etenkin lapsilla myös Suomessa
• Taudeilla oli ja on edelleen ”ikään katsomatta”
seuraamuksia
• Sairaus voi itsessään olla vakava tai siihen voi
liittyä vaikeita jälkitauteja, siitä voi seurata
pysyvä vammautuminen tai se voi jopa tappaa
• Yksilötasolla rokottamalla vältetään turhaa
tuskaa ja kärsimystä
• Ihmishenki on mittaamattoman arvokas, tämä
tekee myös hyvin toteutetusta
rokotusohjelmasta mittaamattoman arvokkaan
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 3

4. Miksi rokotamme? Miksi kansallinen
rokotusohjelma?
• Rokotusohjelman rahoitus valtion budjetista
• Keskitetty rokotehankinta ja –jakelu antaa
skaalaetua, ”saamme aikaan kansanterveyttä” hyvin
edullisesti
• Ovat vauvasta - vaariin saajalleen maksuttomia
 Asiantuntijoiden arvioon perustuen kaikille tai tiettyjen
sairauksien osalta erityisiin riskiryhmiin kuuluville
tarjotaan tasapuolisesti mahdollisuutta saada rokotus
 Vähennetään eriarvoisuutta verrattuna tilanteeseen,
jossa rokotukset pitäisi kustantaa itse
 Maksuttomuus tukee rokotuskattavuutta
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 4

5. Miksi rokotamme? Miksi kansallinen
rokotusohjelma?
• Kun tautia ei esiinny ympärillä ja taudille
alttiiden määrä on vähäinen, taudinaiheuttajan
leviämisen mahdollisuus pienenee
• Rokotetut suojaavat epäsuorasti niitä,
– joille rokotusta ei ole voitu antaa esimerkiksi iän tai
vasta-aiheen takia
– jotka ovat esimerkiksi perustaudin tai sen hoidon takia
erityisen alttiita sairastumaan
• Myös rokotetun oma suoja paranee tämän ns.
laumasuojan vaikutuksesta
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 5

6. Miksi kansallinen rokotusohjelma, mitä
rokottamalla on saatu aikaan?
• Suomen kansallisen rokotusohjelman
erinomaisen toteuttamisen ansiosta monet
infektiot ja tarttuvat taudit sekä niihin liittyneet
jälkitaudit, vammautumiset ja
kuolemantapaukset ovat hävinneet maastamme
kokonaan tai lähes kokonaan
• Rokotukset säästävät terveydenhuollon resursseja
• Tautitaakan väheneminen saa aikaan suuret säästöt
varovaisestikin arvioiden > 100 000 000 e
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 6

7. Joitakin keskeisiä
saavutuksia…
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 7

8. Kurkkumätä eli difteria
On bakteerin aiheuttamaa
yleisvaarallinen, vakava
tartuntatauti
Tartunta edellyttää läheistä
kontaktia kurkkumätäpotilaan
tai bakteerin kantajan kanssa
Leviää nenäliman, syljen tai
haavaeritteiden välityksellä
Alussa nielutulehdus (tai
ihoinfektio) → bakteerin
tuottaman myrkyn aiheuttamat
oireet 1-2 viikon päästä
paikallisoireista
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 8
Raju nielutulehdus ja
kaulaturvotus hankaloittavat
hengitystä
Bakteerin tuottama toksiini
vaurioittaa elimistöä (sydän,
hermosto), länsimaissa 5–10 %
kurkkumätäpotilaista menehtyy
Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

9. Miten kurkkumätää on torjuttu ja miten sitä
torjutaan?
• Kurkkumätää esiintyi 1940-luvulla yleisesti lapsilla koko
Euroopassa
• Rrokottamattomista sairastuneista 10 % sai komplikaatioita,
joihin kolmannes heistä kuoli
• Kattavat rokotukset hävittivät kurkkumädän
teollistuneista maista 1960-luvulla
• Suomessa laajamittaiset rokotukset yksittäisellä
kurkkumätärokotteella (D) käynnistyivät 1940-luvulla, armeijassa
rokotuksia jatkettiin 1970-luvulle
• Lapsille perusrokotteeksi DTwP 1957
• 1989 dT-rokote rokotusohjelmaan 11-13 v ja aikuisille + armeijaan
• 2005 lasten rokotusohjelmaan viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) ja
nelosrokote (DTaP-IPV). Nykyään dtap-rokote 14-15 v
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 9

10. 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 10
Kurkkumätä hävitettiin kattavilla rokotuksilla
Kattavasti toteutetut
rokotukset hävittivät
kotoperäisen eli
endeemisen kurkkumädän
Suomesta 1960-lukuun
mennessä
Kurkkumätä yleistyi 1990-luvun
alussa Pohjois- ja Keski-Aasian
maissa (Ukraina, Venäjä…) leviten
kymmenien tuhansien tapauksien
epidemiaksi
• Heijastui myös Suomeen
• 14 kurkkumätätapausta,1993-
2001, valtaosin tartunnat
Venäjältä
• Kaksi sairastuneista kuoli
Kurkkumätätapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012
Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri
http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit
• Vuoden 2001 jälkeen Suomessa on
todettu yksi kurkkumätätapaus ja yksi
ihodifteria
• Tartuntojen alkuperä ulkomailta,
sairastuneet ulkomaalaissyntyisiä

11. Rokotukset ovat edelleen keskeinen osa
kurkkumädän torjuntaa
• Rokottamalla aikaansaadut vasta-aineet neutraloivat
bakteerin tuottamaa myrkkyä
• Rokotus estää vakavat tautimuodot, mutta ei kokonaan
estä nielukantajuutta
• Rokotettukin voi kantaa kurkkumätäbakteeria endeemiseltä
alueelta tullessaan
• Sairastettu kurkkumätäkään ei estä uutta tartuntaa,
nielukantajuutta
• Perussarja + tehosteita tarvitaan edelleen
• Suojan voimassaolo tarkistetaan matkalle lähtijältä ja
tarvittaessa täydennetään perussarja tai annetaan dT-tehoste
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 11

12. Jäykkäkouristus eli tetanus
• Jäykkäkouristus on yleisesti maaperästä löytyvän
bakteerin tuottaman myrkyn eli toksiinin aiheuttama
vakava etenevä yleissairaus
– Kivuliaat lihaskouristukset alkavat päivien tai viikkojen kuluttua
tartunnasta. Halvausoireet seuraavat kouristuksia
• Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan ja tehohoidossakin
kuolleisuus on suurta: 15 % - jopa kolmasosa menehtyy
• Suojautumisessa oman henkilökohtaisen rokotussuojan
ylläpito on tärkeätä ”aina ja kaikkialla”:
– perussarja ja tehosteet
• Rokottamalla aikaansaadut vasta-aineet neutraloivat
bakteerin tuottamaa myrkkyä
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 12

13. Miten jäykkäkouristusta on torjuttu ja miten
sitä torjutaan?
• Perusrokotukset neuvolassa lapsille vuodesta 1957 lähtien:
DTwP → nykyiset yhdistelmärokotteet lapsille ja nuorille,
armeijassa miehille 1960-luvulta lähtien ( T), dT-rokote
käytössä vuodesta 1989 lähtien
• Haavojen, ihorikkoumien ja eläinten aiheuttamien
haavojen sekä puremahaavojen huolellinen
puhdistaminen on tärkeää
• Annetaan dT-tehosteannos tai täydennetään perussarja
– jos on saanut ns. likaisen haavan tai eläimen pureman ja jos
edellisestä rokotuksesta on kulunut yli viisi vuotta
– jos on puhdas haava ja edellisestä rokotuksesta on yli 10 vuotta
• Ns. likaisen haavan yhteydessä arvioidaan myös antitetanus
immunoglobuliinin tarve
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 13

14. Jäykkäkouristus on hyvin harvinainen
Suomessa - Maailmalla tappaa edelleen
Välillä ei ollut ilmoitettava tauti,
joten tarkkoja tilastoja ei ole ollut
– Vuosittain yksi tai ei yhtään
tapausta: esimerkiksi
iäkkäämmillä, joiden
vastustuskyky on heikentynyt
ja/tai rokotussuoja on
vanhentunut
Uuden tartuntalain myötä
seuranta taas helpottuu
Keskeistä on muistaa tarkistaa
rokotussuoja haavan tai
ihorikon saaneelta,
ikäihmiseltä, matkalle
lähtijältä...
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 14
http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
Vastasyntyneen jäykkäkouristusta
ei tavata Suomessa lainkaan
• Synnyttäjien ja
vastasyntyneiden hygieniaolot

15. Polio
Poliovirus on erittäin tarttuva.
Hengitysteiden kautta tai
saastuneen ruoan ja juoman
välityksellä, lisääntyy suolistossa
Yli 90 %:lla oireeton, osalla
yleisoireita
Keskushermostossa virus
vaurioittaa lihasten toiminnasta
vastaavia osia, < 1 %:lle ilmaantuu
nopeasti kehittyviä halvausoireita
Hengityskeskuksen vaurioituminen
tai lihasheikkous voi aiheuttaa
hengitysvaikeuksia
Puolet toipuu oireettomaksi tai
lähes oireettomaksi. 60-90 %:lle
myöhäispolio-oireyhtymä
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 15
Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

16. Polio
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 16
Rautakeuhkot
poliopotilaan hoitoon
Rautakeuhko-osasto,
California 1953 Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
Yleisvaarallinen ilmoitettava tartuntatauti

17. Polio hävitettiin Suomesta kattavien
rokotusten avulla
Polio hävitettiin
maastamme jo 1960-
luvulla
1980-luvun puolivälin pieni
10 tapauksen
polioepidemia
OPV-rokotus (sokeripala)
kattoi n. 95 % väestöstä
Käytössä ollut IPV-rokote
vaihdettiin tehokkaampaan
Sen jälkeen Suomessa ei
ole todettu halvausoireisia
poliotapauksia
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 17
Poliotapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012
Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri
Viimeisin tapaus Suomessa oli 1985
http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit

18. Rokotukset ovat edelleen keskeinen osa polion
torjuntaa
• Rokote estää tehokkaasti halvausoireisen taudin, mutta
ei täysin suojaa tartunnalta
– Poliovirus voi kiertää väestössä pitkään, ennen kuin
rokottamattoman halvausoireinen tapaus tuo sen esille
• Perusrokotussarja on edelleen tärkeä kaikille niin kauan
kuin poliota esiintyy jossain päin maailmaa
• Tällä hetkellä voimassa WHO:n erityissuositus:
– Poliorokotetehoste, jos henkilö matkustaa tai tulee maasta, jossa
riski sairastua polioon on suuri (> 4 vkon oleskelu) ja jos hänen
edellisestä poliorokotuksestaan on kulunut yli 12 kuukautta
– Maat on lueteltu Matkailijan terveysoppaassa
– Korkean riskin maista tulevien rokottamiseen liittyvä ohjeistus on
luettavissa THL:n Rokottaminen-sivustolta
– http://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/poliorokote
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 18

19. Vakavat Hib-taudit: Miten niitä on torjuttu ja
miten niitä torjutaan?
• Vakavat, invasiiviset hemofilustaudit kuten
– aivokalvontulehdus (meningiitti),
– kurkunkannen alueen äkäinen tulehdus (epiglottiitti)
– kehon yleistynyt tulehdus (sepsis)
olivat vielä 1980-luvun alussa yleisiä erityisesti alle
viisivuotiailla pikkulapsilla
• Kattava Hib-rokotetutkimus edelsi rokotteen ottamista
pikkulasten rokotusohjelmaan 1993.
• Nykyään lapsia suojataan viitosrokotteella ja vain tietyissä
erityistilanteissa käytetään erillistä Hib-rokotetta.
• Rokottamalla ei pelkästään estetä vakavia tauteja, vaan
rokotuksilla voidaan myös vähentää Haemophilus influenzae
tyyppi b bakteerin nielukantajuutta
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 19

20. Vakavat Hib-taudit saatiin kuriin rokottamalla
Kattavilla rokotuksilla
nämä vakavat taudit on
saatu häviämään
Suomesta miltei kokonaan
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 20
Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin aiheuttamien
infektioiden esiintyvyys Suomessa 0–15-vuotiailla lapsilla
1977–2012
Lähde: H. Peltola, A. Takala, J. Eskola ja Valtakunnallinen
tartuntatautirekisteri
Hib-sepsis
Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

21. Rokottamisessa ei voi herpaantua
• Maailmalta nämä taudit eivät ole hävinneet
• Tietynikäinen aikuisväestö ei ole Suomessa kuulunut Hib-
rokotusten piiriin
• Myös aikuinen voi toimia kantajana tai sairastua
• Ne, joilla suoja on vajaa joko iän tai perussairauden tai sen
hoidon takia (pernanpoistopotilaat, immuunipuutteiset) ja
rokottamattomat ovat vaarassa
• Syksyllä 2013 lähes hengen vienyt epiglottiitti noin kahden
vuoden ikäisellä rokottamattomalla lapsella
– Infektiotaudeissa alkuoireet, voivat hämätä
– Tarkista rokotusstatus ja kirjaa se ylös
– Kysy aina onko rokotusohjelman mukaiset rokotukset annettu / onko
rokotuksissa puutteita?
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 21

22. Merkittävät puutteet rokotussuojassa
→ riski hengenvaarallisen taudin liian
myöhäiseen diagnosointiin on olemassa
• Vanhemmille tulee antaa ohjeita:
– Jos puutteellisen suojan omaavalle lapselle ilmaantuu sellaisia
infektio-oireita, että täytyy ottaa kontakti terveydenhuoltoon tai
viedä lapsi esim. päivystykseen, vanhempien on aina kerrottava
esim. ensihoitajalle, hoitajalle tai lääkärille, mitä rokotussuojassa
on puutteita
– Vanhempien tulisi tuntea niiden rokotuksilla ehkäistävien tautien
oireet, joiden suhteen lapsella ei ole suoja kunnossa
– Heidän tulee tietää, miten tulee toimia, jos herää epäily
sairastumisesta
• Merkittävät puutteet rokotussuojassa tulisi merkitä
sähköisen potilaskertomuksen kriittisiin tietoihin
– Tämä tieto pitää muistaa sitten päivittää, jos lapsen rokotussuojaa
täydennetään
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 22

23. 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 23
Kuvat: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp
Tuhkarokko, vihurirokko
ja sikotauti eivät ole
pelkkiä harmittomia
lastentauteja

24. 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 24
Vihurirokko
• Viruksen aiheuttama, pisaratartuntana leviävä ”rokkotauti”
• Itämisaika 14-21 vrk
• Oireet ovat lievän flunssan kaltaisia: kuume, limakalvojen
ärsytysoireet, imusolmukkeiden suureneminen ja nopeasti
häviävä ihottuma
• Vihurirokon jälkitauteja ovat mm. ITP (verihiutaleiden
lasku), niveltulehdus ja aivotulehdus
• Vihurirokkoa vastaan rokotetaan erityisesti siksi, että
saataisiin ehkäistyä raskaudenaikainen vihurirokko
– Vihurirokko aiheuttaa sikiövaurioita erityisesti raskauden
ensikolmanneksen aikana sairastettuna
– Synnynnäinen vihurirokko-oireyhtymä: vaikea kehitysvammaisuus,
kuulovaurio, sydänvika, näkövammaisuus

25. 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 25
Sikotauti
• Herkästi hengitysteiden kautta pisaratartuntana, viruksen
aiheuttama sylkirauhastulehdus
• Itämisaika 14-21 vrk
• Oireet: molemminpuolinen poskiturvotus, kuume, päänsärky,
ärtyneisyys, lihaskivut
• Jälkitauteja ovat
– aivokalvontulehdus jopa joka kolmannelle
– aivotulehdus
– Joko toispuoleinen tai molemminpuolinen kivestulehdus.
Murrosiän ohittaneilla suurempi riski kivestulehdukseen, jopa 30-
40 %:lle sairastuneista

26. 30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 26
Tuhkarokko
• Erittäin herkästi tarttuva virusinfektio: kosketus- ja
pisaratartuntana ja ilmateitse
• Itämisaika yleensä 9-11 vrk, voi vaihdella 7-21 vrk.
• Hengitystieoireet, kuume, silmien punoitus, ihottuma
• Siihen liittyy sekä lievempiä että vakavia jälkitauteja:
– Välikorvantulehdus 5-15 %:lla
– Keuhkoputkentulehdus tai keuhkokuume
– Aivotulehduksia noin 1 tapaus 1000-2000 sairastunutta kohden:
varsin suuri kuolleisuus, osalle jää pysyviä vaurioita
– SSPE = subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti: harvinainen, vakava
myöhäiskomplikaatio, useiden vuosien viiveellä johtaa
vammautumisen kautta kuolemaan.
• Tuhkarokko on tavallinen pikkulasten kuoleman aiheuttaja
kehitysmaissa
• Myös kehittyneissä maissa epidemioiden yhteydessä
raportoidaan kuolemia
Kuva: CDC:n kuvapankki
https://phil.cdc.gov/phil/home.asp

27. Miten MPR-tauteja on torjuttu?
• Yksittäisistä rokotteista MPR-rokotuksiin:
– Erillistä vihurirokkorokotetta 11-13 v tytöille ja synnyttäneille
vihurirokkoseronegatiivisille naisille 1975-1987
– MPR-rokote vihurirokkoseronegatiivisille synnyttäneille naisille
1988-1993
– Asevelvollisia rokotettiin Suomessa inaktivoituja sikotautiviruksia
sisältävällä rokotteella 1960-1985 ja MPR-rokotteella 1986-2000
– Yksittäistä tuhkarokkorokotetta käytettiin neuvoloissa
yksivuotiaille 1975-1981
• MPR-rokote rokotusohjelmassa 1982 lähtien
– Pikkulapsille kahden MPR-annoksen ohjelma alusta alkaen
– Myös catch up rokotuksia koululaisille
– Sairaanhoito-oppilaitoksissa, jos immuniteetti MPR-taudeille
puuttui
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 27

28. MPR-taudit ja niihin liittyneet jälkitaudit
hävitettiin Suomesta
• Ensimmäisenä maana maailmassa Suomesta hävitettiin
1990-luvulla ns. kotoperäiset tartunnat eli endeemisenä
esiintyneet tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti
• Samalla hävitettiin näihin tauteihin liittyneet:
– hengitysteiden tulehdukset: korvatulehdukset, keuhkokuumeet
– kuumekouristukset ja kouristukset,
– aivokalvontulehdukset ja aivotulehdukset
– kuolemantapaukset
– SSPE:t, joita ennen rokotuksia n.1 (-2) tapausta / vuosi
Suomessakin
– vastasyntyneiden synnynnäinen vihurirokko-oireyhtymä
– sikotautiin liittyneet kivestulehdukset
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 28

29. MPR-tauteja on torjuttava edelleen
• Iso osa väestöstä on suojassa MPR-taudeilta, sillä he ovat
sairastaneet ne lapsena ennen laajamittaisia rokotuksia
• 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa syntyneillä
rokotussuoja voi olla vajaa ja voi olla, että he eivät ole
sairastaneet näitä tauteja
• Lapsille 12 kk (-18kk) iässä ja 6 v, MPR-rokote on maksuton
kaikille
• Jos ei ole kahden rokoteannoksen antamaa suojaa, eikä
ole sairastanut tauteja, rokotussuoja täydennetään
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 29

30. MPR-taudit on pystytty Suomessa pitämään
kurissa
• Lasten valtakunnallinen MPR-rokotuskattavuus on ollut
erittäin korkea, mutta kattavuudessa on alueellisia eroja
• MPR-tautien tilanne on Suomessa pysynyt edelleen melko
rauhallisena
• 2000-luvulla ollut vain satunnaisia ulkomailta tuotuja MPR-
tautitapauksia: yleensä noin 0-5 tapausta / vuosi
– Esim. vain kaksi synnynnäistä vihurirokko-oireyhtymää
ulkomaalaissyntyisillä äideillä, joiden raskaudenaikainen tartunta
peräisin muualta kuin Suomesta
– Tuhkarokkotapaukset ovat jääneet yksittäisiksi sairastumisiksi tai
lyhyehköiksi tartuntaketjuiksi
• Tehokkaat selvitys- ja tarvittavat torjuntatoimet
käynnistetään yhdestäkin epäillystä tapauksesta
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 30

31. Varmistetut tuhkarokkotapaukset Suomessa 2000–luvulla
• 2011: laajoja epidemioita Euroopassa, suurin Ranskassa, Suomessa 27 tapausta
– Pieniä tartuntaketjuja, jossa mukana ei-rokotusikään ehtineitä lapsia
– Muutettiin MPR-rokotuksen 1. annos 12 kk iässä
• 2017: laajoja epidemioita, tuhansia tautitapauksia useassa Euroopan maassa
– Suomeen kantautui Italiasta: tartuntaketju Itä-Suomessa, matkailun mukana Pirkanmaalle
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 31

32. MPR-tauteja on torjuttava edelleen
• Eteenkin turismi mahdollistaa taudinaiheuttajien nopean
siirtymisen paikasta toimeen
• Torjuntatoimissa ei voi herpaantua, torjuminen on
kaikkien yhteinen asia, rokotuskattavuudesta tulee
huolehtia
• Pienet paikalliset epidemiat ovat mahdollisia sellaisilla
alueilla, joissa MPR-rokotuskattavuus ei ole ollut riittävän
hyvä
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 32

33. Rotavirusinfektio
• Sairastuneen ulosteessa on jopa 100 miljardia virusta
yhdessä ulostegrammassa, tarttuu herkästi. Viruksia erittyy
ulosteeseen jopa viikon ajan vielä oireiden loppumisesta
• Ennen kansallisen rokotusohjelman rokotuksia erittäin
herkästi tarttuvat rotavirukset aiheuttivat Suomessa
kevättalven ja kevääseen painottuvia ripuliepidemioita
• Lähes kaikki lapset sairastivat joko sairaalahoitoon johtaneen
voimakasoireisen ripulitaudin tai lievemmän virustaudin
yleensä kolmanteen ja viimeistään viidenteen ikävuoteen
mennessä
• Rotavirusinfektiot aiheuttivat vuosittain suuren tautitaakan;
tuhansia sairaalahoitoja ja tk-käyntejä sekä vanhempien
poissaoloja töistä
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 33

34. Rotavirusrokote otettiin kansalliseen
rokotusohjelmaan 2009 – Mitä on saavutettu?
• Alle yksivuotiaiden vuodeosastohoitoa vaatineet ”mitkä
tahansa akuutit ripulitaudit ” vähenivät puoleen jo
ensimmäisenä rotaviruskautena
• Sairaalahoitoiset rotavirustautitapaukset vähenivät 80 %
rokotuksen implementoinnin jälkeisenä vuotena verrattuna
ohjelmaan ottoa edeltävään tilanteeseen
• Myös rotavirusripulin takia tehdyt poliklinikkakäynnit
vähenivät 80 %
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 34

35. Rotavirusrokote otettiin kansalliseen
rokotusohjelmaan 2009 – Mitä on saavutettu?
• Rotavirusrokotteen tehoa ja turvallisuutta seurataan edelleen
rekisteritutkimuksien avulla
• Rotavirusrokotusten ansiosta alle 5-vuotiaiden lasten
– vuodeosastohoitoa vaativista rotavirustapauksista on hävinnyt yli
93 %
– kaikista vuodeosastohoitoa vaativista akuuteista ripulitaudeista on
hävinnyt 70 %
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 35

36. Pneumokokkitautitaakka ennen rokotuksia
• Pneumokokkibakteerit ovat olleet merkittäviä vakavien
infektioiden aiheuttajia. Ennen rokotteen ottamista
pikkulasten ohjelmaa vuosittain:
– noin 50 aivokalvotulehdusta ja noin 700 verenmyrkytystä, näistä
noin 100 alle 5 v lapsilla
• Iso tautitaakka ”piilossa”, kaikkia vakavia sairaalahoitoon
johtaneita ei saada diagnosoitua laboratorionäyttein
• Pneumokokit aiheuttavat myös keuhkokuumeita, poskiontelo-
ja välikorvantulehduksia
– yli 10 000 keuhkokuumetta, joista 2500 alle 5-vuotiailla lapsilla
– 30 000 pikkulasten välikorvatulehdusta
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 36

37. PCV-rokote otettiin pikkulasten ohjelmaan
2010– Mitä on saavutettu?
• Pneumokokkirokotusohjelman piiriin kuuluvat kaikki
kesäkuussa 2010 ja sen jälkeen syntyneet lapset
– Rokotuskattavuus on kasvanut: nykyään rokotussarja aloitetaan
jo noin 95 %:lle lapsista
– Pneumokokkirokotusten tehoa ja turvallisuutta seurataan
rekisteritutkimusten avulla
– PCV-rokote on erittäin tehokas nimenomaan vakavia infektioita
vastaan
• Pienten lasten vakavat pneumokokkitaudit ovat
vähentyneet merkittävästi
– Heillä oli vuoden 2016 loppuun mennessä 79 % vähemmän
vakavia pneumokokkitauteja kuin samanikäisillä lapsilla ennen
rokotusohjelman aloittamista
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 37

38. PCV-rokote otettiin pikkulasten ohjelmaan –
Mitä on saavutettu?
• Rokote estää vakavien tautien lisäksi myös nielukantajuutta
• Tartuntojen väheneminen pienentää myös rokottamattoman
väestön pneumokokkitautien määrää = Laumasuoja
• Pneumokokkibakteereita tunnetaan yli 90 eri serotyyppiä
• Lasten rokotusohjelmaan kuuluva pneumokokkirokote suojaa
10 yleistä serotyyppiä vastaan
• Näiden pneumokokkityyppien aiheuttamat vakavat taudit
ovat vähentyneet myös rokottamattomassa väestössä
kaikissa ikäryhmissä
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 38

39. Pneumokokkirokotukset ja laumasuoja
• Kun rokotukset aloitettiin, niin rokote vähensi vakavaa
pneumokokkitautia 50 % rokottamattomissa 2–5 -vuotiaissa
lapsissa rokotusohjelman aikana verrattuna samanikäisiin
lapsiin ennen rokotusohjelman aloittamista
• Aikuisilla nämä taudit ovat vähentyneet 48-56 prosenttia
Rokottamattomat lapset eivät ole suojassa
• Noin viisi prosenttia pneumokokkirokotusohjelman piiriin
kuuluvista lapsista on rokottamattomia.
• Huolimatta pneumokokkirokotuksilla aikaan saadusta
laumasuojasta rokottamattomilla lapsilla esiintyy edelleen
rokotteen sisältämien pneumokokkityyppien aiheuttamia
vakavia pneumokokkitauteja
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 39

40. Korvautumis-ilmiö ja muut tekijät vaikuttavat
pneumokokkitautien esiintymiseen
• Rokotteen väestölle antamaan suojaan vaikuttaa myös rokotteen
sisältämien serotyyppien korvautuminen muilla serotyypeillä
• Suomessa rokoteserotyyppien ilmaantuvuuden lasku
lapsilla on huomattavasti suurempi kuin rokotteeseen
kuulumattomissa serotyypeissä havaittu nousu
• Aikuisilla korvautuminen on ollut voimakkaampaa, etenkin >65 v
– Väestön vanheneminen sekä mahdolliset muutokset diagnostiikassa
ja pneumokokkitaudin riskitekijöiden yleisyydessä voivat myös
vaikuttaa ilmaantuvuuden lisääntymiseen
– Lisäksi voimakas influenssakausi (kuten 2015/2016) ja varhain
alkanut influenssakausi (kuten 2016/2017) ovat voineet lisätä
pneumokokkitaudin ilmaantuvuutta, sillä influenssan tiedetään
altistavan pneumokokkitaudeille
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 40

41. Globaali näkökulma rokotuksiin
• 1980 elintärkeät rokotteet sai vain n. 20 % maailman lapsista,
2012 jo 83 % lapsista
• Äidin ja vastasyntyneiden jäykkäkouristuskuolemat ovat
vähentyneet 93 %:lla 1980-luvun lopun lukuihin verrattuna
• Poliotapausten määrä on laskenut yli 99 %:lla 1990-luvun
lopusta
• Vuosien 2000 ja 2015 välillä lasten tuhkarokkokuolemat
vähentyivät 80 %:lla – rokotuksilla pelastettiin yli 20 miljoonaa
henkeä
• Joka vuosi 2–3 miljoonaa lasta pelastetaan
rokotusten avulla: Kurkkumätä, jäykkäkouristus,
hinkuyskä ja tuhkarokko
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 41

42. Globaali näkökulma rokotuksiin
• Vieläkin noin joka kymmenes lapsi jää ilman
rokotusten antamaa suojaa (v. 2016)
• 1,5 miljoonaa lasta kuolee tauteihin, joita vastaan on
olemassa rokote
• Jokainen meistä voi kantaa kortensa kekoon
maailman lasten rokottamisen puolesta
Vesi, ruoka, rokotukset ja
koulutus!
30.9.2017 Infektiotautien torjunta ja rokotukset, THL / Ulpu Elonsalo 42
© UNICEF/NYHQ2001-0636/
Shehzad Noorani
© UNICEF/NYHQ2011-2454/Sokol