Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen

Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen
26.1.2017 1 Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen THL:n verkkokoulutus 26.1.2017 Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo
Sosiaalinen media 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 2 Epävarmuuden taustalla • Tietoa on tarjolla hyvin erilaisista lähteistä – Netti, sosiaalisen median eri kanavat, keskustelupalstat, blogit – Perinteinen media, lehdet, tv, radio (ovat myös netissä) – Tunteisiin vetoavat tarinat myyvät – keräävät klikkauksia – Tietoa etsivällä ei aina ole riittävää kykyä arvioida lähteen luotettavuutta • Sosiaalinen media: – vertaisryhmiä löytyy helposti, samaistuminen helppoa • Sähköistä ja nopeaa, helppo verkostoitua • Eletään omassa `kuplassa´, jota Some:n algoritmit vahvistavat – Kerran tietyn tyyppisillä sivuilla käynyt ohjautuu samankaltaisille sivuille uudestaan, hakuihin poimiintuu samankaltaisia viestejä välittäviä tahoja Perinteinen media ja sähköinen media
• Pneumokokkirokotteissa ei ole eläviä taudinaiheuttajia, siitä ei voi saada tautia • Uutinen jatkoi ja jatkaa edelleen elämäänsä netin keskustelupalstoilla • Kohu-uutisointi aiheuttaa turhaa epävarmuutta • Julkisen sanan neuvoston langettava tuomio • ”Yleisöä houkuteltiin ostamaan lehti tunteita kuohuttavalla väitteellä, jolle olisi pitänyt löytyä perusteet itse jutusta. Kohuotsikoille ei ollut katetta.” 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 3 Journalistiikan perussääntöihin kuuluu tarkistaa taustat, otsikon tulisi vastata sisältöä Terveydenhoitajalla ja lääkärillä on tärkeä rooli huhukierteen katkaisussa ja oikean tiedon tarjoamisessa
Epävarmuuden taustalla • Luottamuksen rapautuminen niin lääketieteeseen kuin lääketieteellisen tiedon tuottajiin ja soveltajiin – Tällöin faktoilla vakuuttaminen ei pure – Luottamuksen puutos täyttyy helposti tunnepitoisilla, ideologisesti tai kaupallisesti tuotetuilla mielikuvilla • Rokotusten vastustajat viestivät tehokkaasti • Sosiaalisen media eri alustoja hyödyntäen • Samat henkilöt ovat aktiivisina eri foorumeilla • Salaliittoteoreetikot, Big Pharma • Elämänkatsomus tai uskonto • Alueellisia eroja, vahvoja vaikuttajia: Viestinnälliset haasteet paikallisella tasolla 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 4
Vastakkainasettelun epäsuhtaisuus • Media rakastaa vastakkainasetteluja – Asiantuntijat vrs. ``asiaa tunteva´´ maallikko • Laitetaan kaksi asiantuntijaa vastakkain – Tieteelliseen tietoon perustavat asiantuntijat vrs. muulla ”näytöllä” kuten omalla kokemuksella, omalla ”maailmankuvalla”, edustamallaan koulukunnalla omia teesejään perustelevat asiantuntijat tai ns. pseudoasiantuntijat, joilla voi olla myös omia kaupallisia intressejä mukana • Vastakkainasettelussa on epäsuhtaa, false balance: – Pieni ryhmä saa sanansa esille suhteettomassa mittakaavassa 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 5
Mitä muuta taustalla voi olla • Yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä kokemuksia korostava ”aikakausi” • Yhteisöllisyys ja vastuun kantaminen myös muista on väistynyt vähän syrjemmälle • `Minä itse´ on keskiössä: ”selfie-kulttuuri” • Myös lähipiirin kokemukset vaikuttavat 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 6
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 7 Rokottaa vai eikö rokottaa? • Netti on tulvillaan erilaisia hämmentäviä väitteitä – Luotettava tieto ”hukkuu ja peittyy” – Mihin tahoihin uskotaan tai halutaan uskoa? – Minkä perusteella päätökset tehdään? Rokotteet heikentävät vastustuskykyä! Rokotteissa on myrkkyjä! On parempi sairastaa tauti kuin ottaa rokote! Hyvä hygienia ja ravitsemus riittää! Vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat turvallisempia kuin rokotteet! Yhdistelmärokotteet kuormittavat elimistöä! Rokotuksin estettävät taudit ovat harvinaisia, rokotuksia ei tarvita! BIG PHARMARokotteesta autismia
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 8 Rokotuksia epäröivän kohtaaminen • Perehdy itse tavanomaisimpiin huolenaiheisiin ja kysymyksiin, jotta osaat tarvittaessa vastata niihin – Selvitä, mikä tai mitkä asiat mietityttävät – Älä sivuuta huolenaiheita, vaan kuuntele ja vastaa – Muista, että on olemassa tiedon epäsuhta: sinun tehtävänäsi on selventää hankalasti ymmärrettäviä asioita – Oikaise mahdollisia väärinkäsityksiä niin, ettei toinen nolostu – Älä jaa musta tuntuu tietoa – Tarjoa näyttöön perustuvaa tietoa – Riskien arviointi on hankalaa, auta vertaamaan mahdollisia riskejä toisiinsa – Suhteuta asioita toisiinsa
Faktat ja fiktiot voivat olla sekaisin 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 9
Rokotteita tutkitaan tarkkaan ja pitkään • Ennen markkinoille pääsyä taustalla on useimmiten 10-20 vuoden kehitys- ja tutkimustyö • Tarkkaan valvottua, seuranta jatkuu myös markkinoille tulon jälkeen – Luontaistuotteiden tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu samalla tavalla, luonnosta peräisin oleva mielletään turvallisiksi, vaikka näin ei aina ole: • Eivät sisällä sitä, mitä luvataan, tai valmisteessa on epäpuhtauksia • Rohdosvalmisteilla voi olla yllättäviä ominaisuuksia, esimerkiksi mäkikuismalla on interaktio noin 150 eri lääkkeen kanssa – Homeopatiassa ideana `samanlainen parantaa samanlaista´, luotetaan ns. veden muistiin: laimennetaan voimakkaasti ja ravistetaan, käytännössä myydään pullotettua vettä – Kaikilla hoidoilla on aina myös ns. placebovaikutus – Ihmiset paranevat ”hoidosta huolimatta” 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 10
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 11 Rokotteen kehittäminen on tarkkaan säädeltyä • Ennen kuin rokote saa myyntiluvan ja se voidaan ottaa käyttöön, pyritään varmistamaan tutkimuksin, että sillä on paras mahdollinen teho ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia • Rokotekehittelyn aikana rokotteen ainesosat tutkitaan erikseen ja yhdessä • Tarkkaan säädeltyä toimintaa: rokotteet on tutkittava ja valmistettava Euroopan Farmacopean säädösten mukaan • Turvallisuusseuranta jatkuu myös markkinoille tulon jälkeen, harvinaisimmat haittavaikutukset havaitaan vasta kun miljoonia annoksia on käytetty
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 12 Rokotteet eivät sisällä merkittäviä määriä myrkyllisiä aineita • Rokotteissa on niiden koostumuksen stabilisointiin sekä tehon ja turvallisuuden takaamiseksi erittäin pieniä määriä apu-, tehoste- tai säilöntäaineita – Vesi / suolaliuos on tavanomaisin apuaine, stabilisoivia aineita, koostumuksen sopivaksi tekeviä aineita jne. • Rokotteissa voi olla jääminä joitakin tuotannossa käytetyistä aineista kuten formaldehydiä • Määrät ovat niin pieniä, että ne eivät tee rokotteita myrkyllisiksi • Huomattavasti suurempia määriä samoja aineita ihminen saa normaalista elinympäristöstään, esimerkiksi huoneilmasta, liikennepäästöistä, ruuasta, juomasta ja jopa äidinmaidosta
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 13 Formaldehydi • Joissakin rokotteissa jääminä tuotantoprosessista – Jäämillä ei käytännössä ole mitään merkitystä, hajoaa nopeasti – Saanti ympäristöstä isompaa esim. kosmetiikka, vaateteollisuus, ilman epäpuhtaudet, ruoka (esim. hedelmät), tupakointi – Omassa aineenvaihdunnassa mukana oleva, elimistössä itsessään siis on myös formaldehydiä • Hyvä muistaa myös, että formaldehydiallergiassa on käytännöllisesti katsoen aina kyse viivästyneestä, tyyppi IV – yliherkkyydestä, mikä ei lisää riskiä saada vakavaa välitöntä allergista reaktiota rokotteesta
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 14 Tiomersaali, elohopejohdannainen • Eri kuin ruoan mukana saatava, ravintoketjussa rikastuva ja elimistöön kumuloituvampi elohopea • On käytetty ja käytetään edelleen säilytysaineena joissakin rokotteissa esim. moniannospullot • Yhden rokoteannoksen tiomersaalimäärä on merkityksetön verrattuna saantiin ympäristöstä • Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevissa rokotteissa ei ole tiomersaalia • Esimerkiksi polio-, Hib- ja MPR-rokotteet ovat aina olleet ilman tiomersaalia
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 15 Alumiiniyhdisteet tehosteaineina • Alumiini on maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine maapallolla, sitä on vedessä, maassa ja ilmassa, ruoassa ja hygieniatuotteissa • Saamme elimistöömme päivittäin n. 5-15 mg alumiinia pääasiassa ruoan mukana: määritelty ns. turvallinen alumiinialtistustaso on 2 mg/kg/pv • Rokotteissa, joissa on alumiiniyhdistettä tehosteena, alumiinia on yleensä ≤ 0,5 mg / annos • Rokotusannos ei nosta sanottavasti seerumin Al- tasoa eikä ns. kuormita elimistöä, poistuu virtsassa • Aivan sama tuleeko ruoansulatuskanavan kautta tai pistettynä, elimistö ei sitä erota • Rokotteissa alumiinisuoloja on käytetty 1920-luvulta
Alumiiniyhdisteet tehosteaineina • Alumiinille ei voi tulla IgE-välitteisesti allergiseksi • Ei siis tarvitse jättää rokotussarjaa kesken “alumiiniallergia”- epäilyn takia • Paikallisreaktioita ja steriili absessi voi ilmetä, eteenkin, jos alumiinisuolaa joutuu ihonalaiskudokseen • Hyvällä rokotustekniikalla voidaan välttää tätä • Viivästyneiden paikallisreaktioiden taustalla on kuitenkin vielä useammin kyseessä immunologisesta reaktiosta, joka johtuu korkeasta vasta-ainetasosta rokotteen vaikuttavalle aineelle, eli siitä, että henkilön puolustusjärjestelmä on oppinut reagoimaan 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 16 Kuva: THL:n Rokotustekniikkavideot Käytännön ohjeet – Rokottaminen askel askeleelta
Rokotteiden koostumus ei ole maallikoille itsestään selvää • Rokotusten parissa työskentelevien tulee tuntea rokotteiden koostumukseen ja `toimintaan´ liittyvät perusasiat, jotta tarvittaessa voi vastata kysymyksiin • Antigeenit eli rokotteiden ns. vaikuttavat aineet, aktivoivat, herättävät puolustusjärjestelmän tunnistamaan ja vastustamaan taudinaiheuttajia – Elävät heikennetyt taudinaiheuttajat – Tapetun = inaktivoidun taudinaiheuttajan pienet palaset, rakenteen osaset tai kokonaiset tapetut taudinaiheuttajat – Toksoidit = taudinaiheuttajan tuottaman toksiinin myrkyttömäksi tehty muoto 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 17
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 18 Rokotteiden koostumus ei ole maallikoille itsestään selvää • Apuaineet – Ovat välttämättömiä rokotteiden sopivan koostumuksen, hyvän tehon, helpon käytön ja pitkän säilyvyyden takaamiseksi – Tärkein on vesi, johon rokotteiden muut aineosat on liuotettu – Muita apuaineita ovat tehosteaineet eli adjuvantit, säilytysaineet, emulgaattorit, stabilointiaineet ja pH-indikaattorit • Tuotantoprosessin jäämät – Niiden pitoisuus lopullisessa rokotteessa on hyvin pieni laimentumisen ja puhdistusvaiheiden jälkeen – Niillä ei välttämättä ole mitään merkitystä, edes sellaiselle henkilölle, jolla on allergia kyseiselle aineelle
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 19 Auttavia lukuja havainnollistamiseen • Apuaineet useimmiten milligrammoissa, jäämät mikro- tai nanogrammoissa milligramma 1 mg= 0,001 g mikrogramma 1 μg = 0,000 001 g nanogramma 1 ng = 0,000 000 001 g pikogramma 1 pg = 0,000000000001 g • Valmisteyhteenvedossa on mainittu useimmiten vain aineet, ei määriä • Erityisesti aiemmin apuainekohdassa on saatettu luetella aineita, joita rokoteannoksessa on vain jääminä
Miten rokotteet toimivat, ei ole maallikoille selvää • Opiskele itse asia, jotta osaat vastata kysymyksiin • Helena Käydyn esitys: Mitä rokottaminen saa aikaan ihmisen immuunipuolustuksessa? • Löytyy Rokottaminen-verkkosivulta Rokotteet-osion pääsivun oikean reunan nostoboksista • https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 20
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 21 Yhdistelmärokotteet eivät kuormita liikaa lapsen vastustuskykyä • Lapsi syntyy immunologinen kyky jo valmiiksi sisäänrakennettuna kohtaamaan ympäristön uudet antigeenit – Synnytyskanavan läpi tullessaan lapsi kohtaa noin 400 valkuaisainetta, joille hän voi immunisoitua – Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 22 Yhdistelmärokotteet eivät kuormita liikaa lapsen vastustuskykyä • Yhdestä viitosrokotteesta, DTaP-IPV-Hib, lapsi saa antigeeneja saman verran kuin hyttysenpistosta • Aikaisempi kolmoisrokote DTwP, sisälsi kokonaisia tapettuja hinkuyskäbakteereja, jonka pinnalla on yli 3000 erilaista antigeenia • Nykyisissä yhdistelmärokotteissa on soluton hinkuyskäosio, valmisteesta riippuen vain 2-5 erilaista antigeenia
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 23 Rokotuksia ei anneta lapselle liian varhain • Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille • Siksi rokotukset on tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän varhain • Kansallinen rokotusohjelma on tarkkaan harkittu • Aikaansaadaan perussuoja montaa eri taudinaiheuttajaa vastaan • Tavoitteena on saavuttaa riittävä suojateho oikeaan aikaan
Rokottamatta jättäminen ei tee lasta “vahvemmaksi” • Lapsi kohtaa jatkuvasti viruksia ja bakteereita ”tullakseen vahvaksi” aikuiseksi • Lapsi ei tarvitse rokotusohjelmalla torjuttavia taudinaiheuttajia vastustuskykynsä sparraajiksi • Esim. tuhkarokon sairastamisen jälkeen elimistön puolustusjärjestelmän toiminta heikentyy jopa 2-3 vuodeksi • Jos lapsi jää rokottamatta, hän on alttiina vakaville taudeille, niihin liittyville komplikaatioille ja vammautumisille, rokotusohjelmalla torjuttaviin tauteihin liittyy myös menehtymisen riski 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 24
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 25 Mikä muu voi vaikuttaa rokotuspäätökseen? • Tarkkaan harkittu ja hyvin toteutettu rokotusohjelma on oman tehokkaan toimintansa ”uhri” • Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet hyvin harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan Suomen erinomaisen rokotuskattavuuden ansiosta • Tämän päivän vanhemmat eivät ole nähneet rokotuksin ehkäistäviä tauteja ja niiden aiheuttamia komplikaatioita • Syntyy illuusio siitä, että rokotteita ei enää tarvittaisi • On ymmärrettävää, että kysymykset rokottamisen tarpeellisuudesta nousevat esiin
Globaali näkökulma rokotuksiin • Vieläkin noin joka viides lapsi jää ilman rokotusten antamaa suojaa • 1,5 miljoonaa lasta kuolee tauteihin, joita vastaan on olemassa rokote • Rokotusten vastustaminen on kehittyneiden maiden ongelma Siellä, missä tauteja nähdään ja lapsia kuolee, rokotuksia ei yleensä kyseenalaisteta 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 26 © UNICEF/NYHQ2001-0636/ Shehzad Noorani © UNICEF/NYHQ2011-2454/Sokol
Isorokko, rokotusten ansiosta hävitetty maailmasta 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 27 Kuvat: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp Tappoi miljoonia ihmisiä joka vuosi! Viimeinen isorokko v. 1977
Jäykkäkouristus on hyvin harvinainen Suomessa • Vuosittain yksi tai ei yhtään tapausta, tapausselostuksia esimerkiksi iäkkäämmistä, joiden vastustuskyky on heikentynyt ja/tai rokotussuoja on vanhentunut • Tehokas haavojen puhdistaminen ja tehosterokotukset puremahaavojen ja likaisten haavojen yhteydessä • Kansalaisten tietoisuus • Laumasuoja ei auta, tarvitaan oma henkilökohtainen rokotussuoja 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 28 http://phil.cdc.gov/phil/home.asp • Vastasyntyneen jäykkäkouristusta ei tavata Suomessa lainkaan • Synnyttäjien ja vastasyntyneiden hygieniaolot, rokotukset • Maailmalla tappaa edelleen
Kurkkumätä eli difteria On bakteerin aiheuttamaa yleisvaarallinen, vakava tartuntatauti, joka hävitettiin suomesta 1960-lukuun menneessä rokotusten avulla 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 29 Raju nielutulehdus ja kaulaturvotus hankaloittavat hengitystä Bakteerin tuottama toksiini vaurioittaa elimistöä: sydän, hermosto Länsimaissa 5–10 % kurkkumätäpotilaista menehtyy Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp Kurkkumätätapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012. Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri. http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit
Polio hävitettiin Suomesta kattavien rokotusten avulla jo 1960-luvulla 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 30 Poliotapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012. Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri. Viimeisin tapaus Suomessa oli 1985. www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit www.thl.fi/infektionssjukdomar Poliovirus on erittäin tarttuva http://phil.cdc.gov/phil/home.asp Rautakeuhko-osasto California 1953
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 31 Hyvä hygienia ja ravitsemus eivät riitä tautien ehkäisyyn • Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat osaltaan joidenkin tautien torjunnassa – Esimerkiksi tuberkuloosi, A-hepatiitti ovat tauteja, joiden tarttuminen riippuu hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta • On tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä – Esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti – Kohonnut elintaso ei vähentänyt myöskään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita: niiden esiintyminen oli Suomessa huipussaan juuri ennen rokotusten aloittamista 80-luvulla
Vakavat Hib-taudit saatiin kuriin rokottamalla Kattavilla rokotuksilla lasten ja nuorten Hib- taudit on saatu häviämään Suomesta miltei kokonaan 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 32 Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys Suomessa 0–15-vuotiailla lapsilla 1977–2012. Lähde: H. Peltola, A. Takala, J. Eskola ja Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri. Hib-sepsis Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp • Hib-bakteerin nielukantajuutta esiintyy, joten rokottamaton on vain laumasuojan varassa • Vajaa rokotussuoja tulisi aina merkitä potilaskertomukseen
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 33 Rokotuksin ehkäistävät taudit eivät ole harvinaisia, rokotukset eivät ole turhia • Suurinta osaa rokotuksin ehkäistävistä taudeista tai niiden jälkitaudeista tai komplikaatioista ei Suomessa enää nähdä • Tartuntataudit eivät tunne rajoja: Niin kauan, kun tauteja vielä esiintyy maapallolla, rokotteita tarvitaan • Mikäli rokotuskattavuudet laskevat, taudit voivat helposti palata maahan ja ilman rokotusten antamaa suojaa levitä uudelleen • Rokottamatta jättäminen on aktiivinen päätös, se vaikuttaa sekä yksilö että väestötasolla
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 34 Epätietoisuus rokotteen turvallisuudesta voi lisätä epävarmuutta • Todetut vakavat haittavaikutukset ja niiden uutisointi: BCG- rokote • Selvittelyvaiheessa olevat haittavaikutusepäilyt ja niiden uutisointi: Narkolepsia • Erilaiset näyttävästi esille tuodut kohut silloinkin, kun yhteyttä rokotukseen tai rokottamiseen ei oikeasti ole: MPR-rokote / autismi
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 35 Aiheettomat kohut aiheuttavat turhaan epävarmuutta ja ”kummittelevat” pitkään • Wakefieldin julkaisu MPR-rokotteen yhteydestä autismiin vuonna 1998 • Vasta 2/2010 Lancet veti artikkelin pois • Suurin vahinko oli jo ehtinyt tapahtua • Asia ehtisi vaikuttaa pitkään Euroopassa, vaikkei toki ole ainoa asia, mikä on vaikuttanut tuhkarokkotilanteeseen • Isoja tuhkarokkoepidemioita eripuolilla Eurooppaa 2000-luvulla • Monia, turhia sairastumisia ja kuolemia, jotka olisi voitu välttää • Wakefield ei enää toimi englannissa – muutti USA:han
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 36 MPR-rokotuksella ei ole yhteyttä autismiin • 2000-luvulla on julkaistu tuloksia useissa eri maissa tehdyistä laajoista tutkimuksista, jotka eivät tue väitteitä siitä, että MPR-rokotteella ja autismilla olisi yhteys • Rokotuksissa ja autismissa on kyse kahdesta erillisestä tapahtumasta, jotka ajoittuvat samaan ikäkauteen • Vaccines and Autism: A Tale of Shifting Hypotheses, Paul A. Offit Clin Infect Dis. 2009
Rokotteet eivät aiheuta diabetesta, autismia ja allergioita • Autismi, diabetes ja allergiat ovat viime vuosikymmenten aikana lisääntyneet korkean elintason maissa • Koska lähes kaikki näihin tauteihin sairastuneet lapset ovat ehtineet saada rokotuksia ennen sairastumistaan, on epäilty, että tautien syynä voisivat olla samoihin aikoihin yleistyneet ja laajentuneet rokotusohjelmat • Nykytiedon valossa ja laajojen väestötutkimusten mukaan mikään rokote ei lisää autismin, diabeteksen tai allergioiden vaaraa 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 37
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 38 Kun tauteja, jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemia ei enää nähdä • Pelot mahdollisista haittavaikutuksista tai jopa tavanomaiset odotettavissa olevat rokotuksen jälkeiset oireet voivat nousta painoarvoltaan suureksi tai suhteettoman suureksi rokotuspäätöstä tehdessä • Internetin tietotulva on vaikuttanut siihen, että vastaanotolle voi saapua hämmentynyt asiakas • Hyöty ja haitta - puntarointia on ylipäätään hankala tehdä, jos ei ole omakohtaista tai lähipiirin kokemusta vakavista taudeista • Haittavaikutusriski pitäisi osata suhteuttaa rokotteella ehkäistävien tautien, niihin liittyvien jälkitautien, pitkäaikaisten haittojen / kuoleman riskiin
Jos rokotteiden mahdolliset haittavaikutukset huolestuttavat • Keskustelulle ja kysymyksille on hyvä varata aikaa • Kerro, että – Haittavaikutuksia voi ilmetä, mutta niitä tulee vain osalle rokotetuista – Valtaosa oireista on ohimeneviä ja lieviä, hoidettavissa olevia – Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia • Selitä tavanomaiset oireet ja niiden hoito, anna ohjeet harvinaisten oireiden varalle • Riskien käsittäminen ja suhteellistaminen on vaikeaa – Terveydenhoitaja tai lääkäri voi auttaa esimerkiksi vertaamalla tai suhteuttamalla riskejä muihin interventioihin tai jokapäiväiseen elämään 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 39
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 40 Rokotuksen ottaminen on turvallisempaa kuin tautien sairastaminen • Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen • Samalla vältetään sairastamiseen liittyvät jälkitaudit ja komplikaatiot • Taudin sairastaminen on kymmeniä tai jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen, esim. MPR-taudit toimivat hyvänä esimerkkinä tästä
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 41 Kuvat: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp Tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti eivät ole pelkkiä harmittomia lastentauteja
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 42 Tuhkarokko vai MPR-rokotus? Tuhka rokko MPR- rokote Kuolema 10 0 Aivotulehdus 40 0,1** SSPE * 1 tai jopa 4-11 0 Kouristus 500 30 * Subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti, viiveellä ilmenevä aivotulehdus, johtaa vammautumiseen ja kuolemaan ** Raportoituja tapauksia, ei välttämättä yhteyttä Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus 100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 43 Sikotauti vai MPR-rokotus? Sikotauti MPR- rokote Aivokalvon- tulehdus 1000 <0,1 Aivotulehdus 20 0 Kivestulehdus 100 0 Lapsettomuus 3 0 Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus 100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 44 Vihurirokko vai MPR-rokotus ? Vihuri- rokko MPR- rokote Sikiökuolema 5-20 0 Sikiökaudella saadun tartunnan aiheuttama vamma 10-40 0 Aivotulehdus 15 0 ITP 30 3 Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus 100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden
Jos vanhemmat epäröivät • Selvitä, mitä asioita taustalla on? – Pyri oikaisemaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja pelkoja rokotteisiin ja rokottamiseen liittyen – Tarjoa tietoa myös rokotuksilla ehkäistävistä taudeista ja niiden jälkitaudeista, vammautumis- ja menehtymisriskistä – Kerro, että vaikka rokotuksilla ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi, niin taudinaiheuttajaan voi silti törmätä • Epävarmuudessa se, ettei tee mitään voi tuntua harmittomammalta ja helpommalta valinnalta • Ota esille se, että rokottamatta jättäminen on myös aktiivinen teko ja lapsen terveyden kannalta erittäin merkittävä päätös 26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 45 Entä jos lapsi saisi päättää? Taudit vai rokotus?
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 46 Jos vanhemmat epäröivät • Muista, että vanhemmat haluavat suojella lasta – Kerro, että rokottaminen vähentää selvästi terveysriskejä ja että rokottaminen on paljon turvallisempaa kuin rokottamatta jättäminen – Ohjaa tutkitun tiedon lähteelle – Päätökset tehdään silti usein tunteiden perusteella, älä harmistu – Jatka keskustelua sopivan tilaisuuden tulleen uudestaan, jos ensimmäisellä kerralla et esimerkiksi saa hälvennettyä kaikkia pelkoja tai vastattua kaikkiin kysymyksiin • Lapsella on oikeus terveyteen – Rokotuksia ei suositeltaisi, elleivät hyödyt olisi merkittävästi mahdollisia haittavaikutuksia suurempia – Hyödyt ja haitat arvioidaan aina sekä yksilö että väestötasolla
26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 47 Rokotusten ja rokotusohjelman hyödyt ja haitat - jatkuvasti puntarissa Hinta Tautien vakavuus, kuolemat jälkitaudit, vammautumiset Mahdolliset Sairastumisriski haittavaikutukset Rokotteen antama suoja Väestötason vaikutukset Rokotteen turvallisuus Tarkkaan harkittu ja suunniteltu Tavoitteena saavuttaa riittävä suojateho mahdollisimman varhain, oikeaan aikaan Rokotusohjelman vaikutuksia seurataan aktiivisesti koko ajan, ohjelmaa muutetaan tarpeen mukaan

Check these out next

Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Apresentações para você(20)

Similar a Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen(20)

Mais de THL(20)

Último(19)

Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen