1. Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto, Suomen Pankki
Taloustutkijalle luulo ei ole tiedon väärti
Maritta Paloviita, Rahamuseo 14.1.2021
Maritta Paloviita

2. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Eurojärjestelmä ja euroalue
• Eurojärjestelmä: Euroopan
keskuspankki (EKP) + 19
kansallista keskuspankkia
2
• EKP:n neuvosto päättää
rahapolitiikasta

3. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan päämäärä: kansalaisten hyvinvointi
• EKP:n ensisijainen tavoite on hintavakaus (Maastrichtin sopimus)
• EKP voi tukea myös EU:n yleistä talouspolitiikkaa, mikäli tämä ei
ole ristiriidassa hintatason vakauden tavoitteen kanssa
• Tavoitteen konkretisointi (EKP:n neuvosto)
• vuotuinen kuluttajahintojen nousuvauhti keskipitkällä aikavälillä alle 2
prosenttia, mutta lähellä sitä
3

4. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP ja tutkittu tieto
• EKP:n vuosikertomus 2019:
”Taloudellisella tutkimuksella on tärkeä osa analysoitaessa
talouskehitystä ja rahapoliittisten toimien välittymistä, joten se antaa
vankan pohjan EKP:n rahapolitiikan tavoitteiden saavuttamiselle.”
4

5. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankki
• Suomen Pankin vaikuttavuus perustuu asiantuntemukseen ja
tutkimustoimintaan
• Ei mutua, vaan faktaa
• Nousevien talouksien tutkimuslaitos
• Tutkimusyksikkö
5

6. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Viestintä on yksi keskeinen rahapolitiikan väline
• EKP viestii säännöllisesti sekä rahapolitiikkansa linjasta että sen
ennakoidusta suunnasta rahoitusmarkkina-asiantuntijoille
• EKP kertoo toiminnastaan ja tavoitteistaan monella tavalla
• Lehdistötilaisuudet, tiedotteet
• Puheet, haastattelut
• Sosiaalinen media
• Rahoitusmarkkinatoimijat ja asiantuntijat seuraavat intensiivisesti
EKP:n viestintää
6

7. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Muutos EKP:n viestinnässä
• Viestintä on suuntautunut viime aikoina yhä vahvemmin myös
perinteisten asiantuntija- ja finanssimarkkinaryhmien ulkopuolelle
• EKP on pyrkinyt kertomaan aikaisempaa selkeämmin
toiminnastaan ja sen vaikutuksesta ihmisten elämään
• Tavoitteena on ollut saavuttaa uusia kohderyhmiä
• Esim. nuoriso ja järjestöt
7

8. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP pyrkii tavoittamaan viestinnällään suuren yleisön
aikaisempaa paremmin
EKP:n pääjohtaja
Christine Lagarde:
”EKP:n on kuunneltava
ihmisiä ja ymmärrettävä
heidän kantansa.
Yhteinen raha palvelee
yhteistä etua.”
8

9. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
EKP käynnisti tammikuussa 2020 rahapolitiikan strategiansa
uudelleenarvioinnin
9

10. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Viestintäkäytäntöjen uudelleenarviointi on keskeinen osa
EKP:n strategiauudistusta
10

11. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin tutkimus rahapolitiikan viestinnästä
11

12. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Onko rahapolitiikka hoksottimista kiinni?
• Mitä keskuspankki voi oppia Puolustusvoimien ”palikkatestin”
tiedoista?
• Peruskoe 1
• Sanalliset, ei-sanalliset ja numeeriset taidot
• 120 kysymystä, asteikko 1–9
• Woodford (2018): “ [We assume] Unrealistic cognitive abilities of
decision makers”
12

13. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
AEA Papers and Proceedings (2019), NBER WP (2019):
Kognitiiviset kyvyt parantavat ennustetarkkuutta
• Kuluttajat, joilla on hyvät
kognitiiviset taidot
• ennustavat inflaatiota
tarkemmin
• sopeuttavat kulutus- ja
säästämissuunnitelmiaan
inflaatio-odotustensa
muutoksiin
13

14. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Rahapolitiikan viestinnän haasteita
• Alan S. Blinder (2015)
• … ”that most people are not obsessed about the central bank; as the
authors note, they would rather watch puppies on YouTube.”
• Helsingin Sanomat, syyskuu 2019:
14

15. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kysymyksiä
• Kannattaako keskuspankin kertoa suurelle yleisölle rahapolitiikan
tavoitteista vai sen välineistä?
• Kuinka kertoa rahapolitiikasta ymmärrettävästi?
• Miten keskuspankki tavoittaa parhaiten kognitiivisilta kyvyiltään
erilaiset kuluttajat?
• Saavuttaako rahapolitiikan viesti ne kuluttajat, joille rahapolitiikka on
kenties kaikkein vaikeinta hahmottaa?
15

16. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Suomen Pankin kyselytutkimus
• Toimeksiantaja: Suomen Pankki
• Toteuttaja: Tilastokeskus
• Kohdejoukko: Suomessa asuvat suomea tai ruotsia äidinkielenään
puhuvat miehet
• Toteutustapa: Kutsukirje + internet-kysely
• osallistuminen vapaaehtoista
• Kysymykset
• Vastaajan taloudellinen tilanne, koronahuolet, Suomen taloudellinen
tilanne nyt ja tulevaisuudessa jne.
16

17. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kutsukirje
17

18. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Verkkolomake
18

19. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Otos jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään…
• jotta voitiin analysoida viestin vaikutusta kuluttajien näkemyksiin
• Ryhmä 1: Tavoiteviesti
• Ryhmä 2: Välineviesti
• Ryhmä 3: Ei-rahapolitiikkaviesti (kontrolliryhmä)
• Osana internet-kyselyä jokaiselle vastaajalle kerrottiin yksi viesti
• Viestin lähettäjä oli kaikille vastaajille sama: Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn
• Viestintäkanava oli kaikille vastaajille sama: Twitter
• Viesti määräytyi sen perusteella mihin ryhmään vastaaja kuului
• Viestit olivat Olli Rehnin todellisia twitter-viestejä
• Lähetetty vuonna 2020
19

20. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ryhmä 1: Tavoiteviesti
• ”Euroopan keskuspankki
tekee kaiken tarvittavan ilman
rajoitteita koronakriisin
aiheuttamien taloudellisten
vaurioiden minimoimiseksi
kansalaisille.. [...]”.
20

21. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ryhmä 2: Välineviesti
• ”Euroopan keskuspankki on
käynnistänyt uuden 750
miljardin euron pandemiaan
liittyvän osto-ohjelman
(PEPP)”.
21

22. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Ryhmä 3: Kontrolliviesti
• ”Tammikuun kihlaus loi 80 v
sitten talvisodan henkeä.
Muistot eivät elätä mutta
velvoittavat. [...]”
22

23. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Tutkimusaineisto
• Kyselytutkimuksen vastaukset + rekisteritietoja
• 2627 vastausta (tavoite 799 + väline 819 + kontrolli 868 + 141)
• Koulutus, ikä, asuminen, tulot ja työssäkäynti ym.
• Puolustusvoimien perustestien P1 tulokset
• Aineiston analysointi Tilastokeskuksen FIONA-
etäkäyttöjärjestelmän kautta
23

24. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Onko tavoiteviesti hyödyllisempi kotitalouksille kuin
välineviesti?
• ”Kuinka paljon uskot suomalaisten kotitalouksien hyötyvän näistä
toimista?”
• ”Arvioi kotitalouksien hyöty asteikolla 1 – 7”
• 1 = Ei hyödytä lainkaan
• 7= Hyödyttää todella paljon
• Kolme vastaajaryhmää
• Tavoiteviesti: ”keskuspankki tekee kaiken tarvittavan ilman rajoitteita”
• Välineviesti: ”PEPP –osto-ohjelma”
• Kontrolliviesti: Ei rahapolitiikkaa
24

25. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Vastaajat arvioivat, että tavoiteviesti on kotitalouksille
hyödyllisempi kuin välineviesti
25

26. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kuinka paljon viesti muuttaa vastaajien tulo-odotuksia?
• Kuinka paljon ilmoitettu toimi vaikuttaa vastaajan keskimääräisiin
bruttotuloihin kuukaudessa?
• Määrällinen arvio euroissa ennen viestiä ja sen jälkeen
• Kolme vastaajaryhmää
• Tavoiteviesti: ”keskuspankki tekee kaiken tarvittavan ilman rajoitteita”
• Välineviesti: ”PEPP –osto-ohjelma”
• Kontrolliviesti: Ei rahapolitiikkaa
• Estimoinnin kontrollimuuttujat
• Ikä, siviilisääty, tulot, työllisyysstatus, asuinalue, koulutus, ostotottumukset,
riskin sietokyky, rahoitustilanne, talouslukutaito
26

27. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kuinka paljon viesti muuttaa vastaajien tulo-odotuksia?
27

28. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Tavoiteviesti nostaa tulo-odotuksia 70 – 80 euroa
28

29. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Välineviesti ei muuta tulo-odotuksia
29

30. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kognitiivisten kykyjen vaikutus vastaajien tulo-
odotuksiin?
• Vastaajat jaettiin kahteen ryhmään
• Ryhmä A (Above): keskimääräistä paremmat kognitiiviset kyvyt
• Ryhmä B (Below): keskimääräistä heikommat kognitiiviset kyvyt
• Edelleen
• määrällinen arvio tulojen muutoksesta euroissa
• kolme vastaajaryhmää
• Ryhmä 1: Tavoiteviesti
• Ryhmä 2: Välineviesti
• Ryhmä 3: Ei-rahapolitiikkaviesti (kontrolliryhmä)
• samat estimoinnin kontrollimuuttujat
• Ikä, siviilisääty, tulot, työllisyysstatus, asuinalue, koulutus, ostotottumukset, riskin
sietokyky, rahoitustilanne, talouslukutaito
30

31. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Kognitiivisten kykyjen vaikutus vastaajien tulo-
odotuksiin?
31

32. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Johtopäätökset rahapolitiikan viestinnästä suurelle
yleisölle
• Rahapolitiikan viesti voi vaikuttaa kuluttajien näkemyksiin
• Suuri yleisö ymmärtää paremmin rahapolitiikan tavoitteita kuin
rahapolitiikan välineitä
• Tavoiteviestintä on erityisen hyödyllistä niille kuluttajille, joille
rahapolitiikka on kenties kaikkein vaikeinta hahmottaa
• Ei munkkilatinaa
32

33. Julkinen | SP/FIVA-EI RAJOITETTU
Jatkokysymyksiä
• Onko viestin kertojalla merkitystä?
• Keskuspankin pääjohtaja, johtokunnan jäsenet, asiantuntijat
• Onko viestintäkanavalla merkitystä?
• Suora/epäsuora viestintä?
• Lehdistötilaisuudet, tiedotteet, puheet, haastattelut, televisio, radio, sanomalehdet,
sosiaalinen media
• Kuinka kehittää viestin sisältöä?
• Minkälainen viesti saavuttaa suuren yleisön parhaiten?
33