Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 29.9.2022
Rahapolitiikka kiristyy inflaation vakauttamiseksi tavoitteeseen – energiakriisin hallinta avainasemassa
1. Suomen Pankki
Rahapolitiikka kiristyy inflaation
vakauttamiseksi tavoitteeseen –
energiakriisin hallinta avainasemassa
Euro ja talous -tiedotustilaisuus
29.9.2022
Pääjohtaja Olli Rehn
2. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Kasvun tiellä entistä enemmän riskejä – energiakriisi
voi suistaa euroalueen talouden taantumaan
29.9.2022 2
80
85
90
95
100
105
110
115
2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023
Euroalueen BKT EKP:n maaliskuun 2020 ennuste
EKP:n syyskuun 2022 ennuste EKP:n alasuuntainen skenaario
2019Q4 = 100
Käyrän vieressä olevat luvut ovat vuosikasvuja, %.
Lähde: EKP:n laskelmat ja Suomen Pankki. 35781@MMS(2007-)_LV
0,4
3,0
-4,5 2,1
1,7
-0,9 -0,2
1,4
2,0
1,9 2,6
1,9
1,3
-6,2
5,2
2,8
0,9
3,1
-0,9
1,9
1,9
3. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Hintojen nousu on nyt poikkeuksellisen nopeaa –
energian hinnannousu selittää puolet inflaatiosta
29.9.2022 3
3,4
2,3
3,9
-2,0
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Palvelut Teollisuustuotteet (pl. energia)
Jalostetut elintarvikkeet Energia
Jalostamattomat elintarvikkeet YKHI, yhteensä
Pohjainflaatio YKHI, EKP:n ennuste
Pohjainflaatio, EKP:n ennuste
Alaerien kontribuutio YKHI-inflaatioon, %
Lähteet: Eurostat ja EKP. 32426@YKHIkontrib_Q
4. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Euroalue on liian riippuvainen fossiilienergian tuonnista
29.9.2022 4
0
1
2
3
4
5
6
7
1970 1980 1990 2000 2010 2020
Euroalue Ranska Saksa Yhdysvallat
Energian tuonti / BKT, %
Lähteet: Energy Information Administration (EIA), U.S. Bureau of Economic Analysis (BEA), French
National Institute of Statistics & Economic Studies (INSEE), German Federal Statistical Office
(Statistisches Bundesamt), EKP (Euroopan keskuspankki) ja Eurostat.
@ Suomen Pankki 29.9.2022 41267
5. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Inflaation kiihtymisen taustalla voi
periaatteessa olla monia tekijöitä
• Mistä tekijöistä inflaatio voi johtua?
• Liikakysynnästä
• Kustannuspaineista
• Liian kevyestä talouspolitiikasta
• Eri tekijät painottuvat eri maissa, eri talousalueilla –
Euroopassa energia on pääajuri, Yhdysvalloissa kevyt
finanssipolitiikka korostuu enemmän
• Inflaation kiihtyminen lisää myös inflaation vaihtelua ja
ennustevirheitä
29.9.2022 5
7. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Sopimuspalkkojen nousuvauhti euroalueella on
pysynyt toistaiseksi melko maltillisena
29.9.2022 7
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022
Sopimuspalkkojen indikaattori
Kasvu edellisestä vuodesta, %
Lähde: EKP. 32426@negowa(ET)
@ Suomen Pankki 29.9.2022
8. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Korkoja nostetaan inflaation vakauttamiseksi
kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä
1. Netto-ostot EKP:n osto-ohjelmissa päättyivät 1.7.2022.
2. EKP:n ohjauskorkoja nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä
heinäkuussa ja 0,75 prosenttiyksikköä syyskuussa.
3. Inflaatiovauhti on edelleen liian nopea ja sen odotetaan pysyvän
tavoitettamme nopeampana vielä pidemmän aikaa. Korkoja
joudutaan siis todennäköisesti nostamaan vielä lisää.
4. Koronnostotahti riippuu siitä, miten taloustilanne kehittyy ja
millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. Korkopäätökset
tehdään kokous kokoukselta aina tuoreimpien tietojen pohjalta.
29.9.2022
9. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Finanssipolitiikan kestävyyden riskit olivat
kasvaneet selvästi jo ennen energiakriisiä
29.9.2022 9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
Lyhyt aikaväli (1 vuosi) 10–15 vuoden aikaväli Pitkä aikaväli
Korkeariskisten maiden lukumäärä, euroalue
Lähde: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat. Kypros mukana
vasta vuodesta 2016 lähtien, Kreikka vuodesta 2021.
39869@FSR_riskiarviot_korkeat_EA
10. | Julkinen | SP/FIVA-LUOTTAMUKSELLINEN
Yhteenveto
• Kun Venäjä käyttää kaasuasetta energiasodan välineenä, Euroopan
unionin on saatava uudelleen rivinsä järjestykseen energiakriisin
ratkomiseksi. Tämä on ratkaisevaa myös inflaation kannalta.
• Euroalueen palkkainflaatio on ollut toistaiseksi verraten maltillista,
eikä selviä merkkejä palkka-hinta-kierteestä ole tällä hetkellä.
• Energiakriisin vaikutukset talouden kasvuun ovat vasta edessä.
• Finanssipolitiikassa tulisi nyt keskittyä julkisen talouden tasapainoon
ja velkakestävyyteen, ei summittaiseen menojen lisäykseen.
• Rahapolitiikan tehtävänä on huolehtia siitä, että inflaatio-odotukset
pysyvät ankkurissa ja euroalueen inflaatio palaa 2 prosentin
tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä.
29.9.2022 10