2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta
ja on valmis toimimaan
24.9.2015 Erkki Liikanen 2
3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Inflaatio hintavakaustavoitetta
hitaampaa
24.9.2015 Erkki Liikanen 3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
2008 2010 2012 2014 2016
Palvelut Teollisuustuotteet pl. energia
Jalostetut elintarvikkeet Jalostamattomat elintarvikkeet
Energia YKHI-inflaatio
Ennuste: eurojärjestelmä
Vaikutus inflaatioon, prosenttiyksikköä
Lähde: Eurostat.
Euroalueen YKHI ja sen alaerät
4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kasvu- ja inflaatioennusteita tarkistettu:
EKP:n asiantuntijoiden syyskuun 2015 ennuste
(erotus suhteessa eurojärjestelmän kesäkuun
ennusteeseen)
BKT:
2015: 1,4 % (–0,1 %)
2016: 1,7 % (–0,2 %)
2017: 1,8 % (–0,2 %)
Inflaatio:
2015: 0,1 % (–0,2 %)
2016: 1,1 % (–0,4 %)
2017: 1,7 % (–0,1 %)
24.9.2015 Erkki Liikanen 4
5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Inflaatio-odotukset ovat vaimentuneet
uudelleen, kun öljy on halventunut
24.9.2015 Erkki Liikanen 5
-0,5
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
2007 2009 2011 2013 2015
10 vuoden inflaatioswap 2 vuoden inflaatioswap
5 vuoden inflaatioswap
%
Lähde: Bloomberg.
6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EKP:n neuvosto seuraa tilannetta…
Epävarmuuden lisääntymisen johdosta euroalueen
talous- ja inflaationäkymiin liittyvät riskit painottuvat
arvioitua hitaamman kasvun ja inflaation suuntaan.
EKP:n neuvosto arvioi kokouksessaan syyskuun 3.
päivä, että
”olisi ennenaikaista tehdä johtopäätöksiä siitä, onko
kehitys ohimenevää vai voisiko sillä olla
pysyväisluonteinen vaikutus hintakehitysnäkymiin ja
inflaatiovauhdin mahdollisuuksiin palautua kestävästi
tavoitteen mukaiseksi”.
24.9.2015 Erkki Liikanen 6
7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
… ja on valmis toimimaan
”EKP:n neuvosto seuraa erittäin tarkasti uusia
tietoja kehityksestä ja korostaa olevansa
mandaattinsa rajoissa valmiina turvautumaan
kaikkiin käytettävissä oleviin keinoihin.”
”Etenkin omaisuuserien osto-ohjelma on laadittu
niin, että ostojen suuruutta, kohdentamista ja
kestoa voidaan joustavasti muuttaa tarpeen
mukaan.”
24.9.2015 Erkki Liikanen 7
8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Rahapolitiikka poikkeuksellisen keveää vielä
pitkään
24.9.2015 Erkki Liikanen 8
9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Euroalueen rahapolitiikka tukee
talouskasvua vahvasti
Keskuspankkikorot on laskettu alarajalle
Ennakoiva viestintä
– Miten saavutetaan hintavakauden tavoite?
– Laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa jatketaan tarvittaessa
syyskuun 2016 jälkeenkin
Luotto-operaatiot pankkien kanssa
– Täyden jaon menettely, pitkäkestoiset operaatiot
Arvopaperien osto-ohjelmat
– Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma (aloitettiin maaliskuussa
2015, ostetaan 60 mrd. euroa kuukaudessa vähintään syyskuuhun
2016 asti)
9Erkki Liikanen24.9.2015
10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Luotto-operaatiot ja arvopaperiostot
24.9.2015 Erkki Liikanen 10
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Rahapoliittisista syistä hallussa pidettävät arvopaperit
Ylimääräiset vähintään 12 kk:n pituiset sekä kohdennetut rahapoliittiset luotot
Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät lyhytaikaiset luotot euroalueella
Mrd. euroa
Lähde: EKP.
11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Rahoitusolot keventyneet euroalueella
11Erkki Liikanen24.9.2015
-6
-3
0
3
6
2006 2009 2012 2015
OECD* Euroopan komissio**
Indeksi
Lähteet: OECD ja Euroopan komissio.
* Financial Conditions Index: indeksissä mukana lyhyet ja pitkät korot, yrityslainojen korkoero, luoton saatavuus,
kotitalouksien varallisuustilanne. Indeksin käänteisluku.
** Monetary Conditions Index: indeksissä mukana lyhyet korot ja valuuttakurssi.
Olot kiristyvät
Olot kevenevät
12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Valtionlainojen tuotot heilahdelleet
viime aikoina
24.9.2015 Erkki Liikanen 12
-0,4
0
0,4
0,8
1,2
1,6
2
2 vuoden juoksuaika 10 vuoden juoksuaika
AAA-luokiteltujen euroalueen valtionvelkakirjojen tuotot, %
Lähde: EKP.
13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yritysten ja kotitalouksien lainakorot
laskeneet
13Erkki Liikanen24.9.2015
0
1
2
3
4
5
6
7
2005 2007 2009 2011 2013 2015
10 v:n valtionvelkakirjan tuotto (AAA)
Uusien yrityslainojen keskikorko
Uusien kotitalouslainojen keskikorko
%
Lähteet: EKP ja Macrobond.
14. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Hintavakauden tavoite
Hintavakauden tavoite on asetettu hieman alle 2
prosenttiin keskipitkällä aikavälillä
– Tämä on näkynyt inflaation vaihteluna rahaliiton aikana
siten, että hintojen kuukausittainen muutosvauhti
vuoden takaa on vaihdellut lyhytaikaisesti yli 4
prosentista –0.6 prosenttiin.
Kaikkien nykyisten rahapoliittisten toimien
täysimääräinen toteuttaminen tukee euroalueen
talouden elpymistä sekä edistää inflaatiovauhdin
palautumista hintavakaustavoitteen mukaiselle
polulle, mikä on keskipitkällä aikavälillä
kestävästi hieman alle kaksi prosenttia
24.9.2015 Erkki Liikanen 14
15. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Inflaatio-odotukset kun inflaatiotavoite
on asetettu keskipitkälle aikavälille
24.9.2015 Erkki Liikanen 15
16. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Euro & Talous julkaisussa lisäksi
kaksi artikkelia:
Hanna Freystätter: Miten euroalueella ylläpidetään
samanaikaisesti sekä hinta- että rahoitusvakautta?
– Rahapolitiikan toimintaympäristö on muuttunut: maa- ja
sektorikohtaista ylikuumenemista vaimentava euroalueen
makrovakausjärjestelmä – ns. makrovakauskehikko – on
vahvempi kuin ennen finanssikriisiä.
Katja Taipalus ja Jouni Timonen:
Makrovakausvalvonta – kilpajuoksua markkinoiden
kehityksen kanssa
– Perinteisen pankkisektorin rinnalle rahoituksen tarjoajiksi syntyy
kokonaan uusia toimijoita, jotka käsittelevät riskejä heikommin
kuin perinteiset pankit. Korkojen ollessa poikkeuksellisen matalia,
viranomaisten tehtävänä on huolehtia korkotason aiheuttamien
haavoittuvuuksien riittävästä seurannasta.
24.9.2015 Erkki Liikanen 16
17. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen talouden kehitys pysynyt
vaimeana
24.9.2015 Erkki Liikanen 17
18. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen kehitys euroaluetta heikompaa
18Erkki Liikanen24.9.2015
90
95
100
105
2008 2010 2012 2014 2016
Suomi Euroalue
Määrä, indeksi, 2008I = 100
Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja EKP (euroalue).
Lähteet: Eurostat, Suomen Pankki ja EKP.
Bruttokansantuote
19. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Työllisyystilanne huononi nopeasti
syksyllä ja talvella
19Erkki Liikanen24.9.2015
6
7
8
9
10
11
2300
2350
2400
2450
2500
2550
2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Työlliset, trendi (vasen asteikko)
Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko)
1 000 henkeä %
Lähteet: Tilastokeskus. 24515@Työttömyysaste&työlliset_trend
20. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Viennin ja teollisuuden trendit edelleen
vaimeat
20Erkki Liikanen24.9.2015
70
80
90
100
110
120
130
140
2006 2008 2010 2012 2014
Tehdasteollisuuden tuotanto Tavaranvienti
Volyymi-indeksi, 2005 = 100
Tiedot puhdistettu kausivaihtelusta.
Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (tavaranviennin määrän
puhdistus kausivaihtelusta).
21. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Vientikehitys ollut poikkeuksellisen heikkoa myös
elektroniikka- ja metsäteollisuuden ulkopuolella
2124.9.2015 Erkki Liikanen
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
70
Suomi
Luxemburg
Irlanti
Itävalta
Ranska
Italia
Slovenia
Belgia
Kreikka
Saksa
Alankomaat
Malta
Portugali
Kypros
Espanja
Slovakia
Viro
Latvia
Liettua
Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus
Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli.
Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013, %
31607
22. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yrityslainojen korot Suomessa matalat
24.9.2015 Erkki Liikanen 22
0
1
2
3
4
5
6
7
2005 2007 2009 2011 2013 2015
Euroalue Suomi
Uusien yrityslainasopimusten keskikorko, %
Lähde: EKP.
23. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
… siitä huolimatta tuotannolliset
investoinnit supistuneet Suomessa
24.9.2015 Erkki Liikanen 23
0,09
0,1
0,11
0,12
0,13
0,14
0,15
0,16
2008 2010 2012 2014
Euroalue Suomi
Tuotannollisten investointien arvo / BKT:n arvo
Lähteet: EKP ja Suomen Pankki.
24. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kiitos!
24.9.2015 Erkki Liikanen 24
25. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen kustannuskilpailukyky
heikentynyt
24.9.2015 Erkki Liikanen 25
90
100
110
120
130
140
1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013
Suomi Kauppakumppanimaat (euroissa)* Saksa Ruotsi (euroissa)
Yksikkötyökustannukset, koko talous, indeksi, 1999 = 100
*) 21 kauppakumppanimaata, Suomen ulkomaankaupan osuuksilla painotettu keskiarvo.
Lähteet: Euroopan komissio ja EKP. 32192
Notas do Editor
Euroalueen inflaatio on edelleen hintavakaustavoitteen alapuolella. Tähän on vaikuttanut voimakkaasti energian, erityisesti öljyn hinnan, kehitys [kuvio].
Inflaation ennustetaan vauhdittuvan selvemmin vuosina 2016 ja 2017. Se ennustetaan olevat keskimäärin 1,7 % vuonna 2017 [kuvio].
Inflaatiota kiihdyttävät odotettu talouden elpyminen, euron valuuttakurssin aiemman heikkenemisen vaikutus sekä öljyfutuurien pohjalta oletettu öljyn hinnan hienoinen nousu lähivuosina.
Eurojärjestelmä katkaisi rahapoliittisilla toimillaan vahingollisen deflatorisen kierteen.
Euroalueen YKHI-inflaatio laski vielä helmikuussa -0,6 % vuoden takaa.
Elokuussa YKHI-inflaatio oli 0,1 % ja pohjainflaatio (inflaatio ilman energiaa ja jalostamattomia elintarvikkeita) 0,9 %.
Maailmantalouden näkymien vaimentuminen ja öljyn hinnan lasku ovat syynä kasvu- ja inflaatioennusteiden tarkistamiseen.
Inflaatio-odotukset nousivat selvästi EKP:n osto-ohhjelman käynnistymisen seurauksena vuoden alkupuolella [kuvio].
Loppukesän aikana lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset ovat hieman laskeneet [kuvio].
Jos inflaation hitaus alkaisi vaikuttaa inflaatio-odotusten muodostumiseen, on vaarana pidempiaikainen inflaation hidastuminen.
Öljyn hinnan lasku vaimentaa inflaatiota kuitenkin vain tilapäisesti, ja se lisäksi on euroalueen kasvulle myönteinen seikka.
Mutta koska öljyn ja raaka-aineiden hintojen lasku heijastaa pääosin maailmantalouden kasvun hidastumisesta johtuvaa alentunutta kysyntää, jää vaikutus kasvuun kokonaisuudessaan negatiiviseksi.
Euroalueen rahapolitiikka on voimakkaasti elvyttävää ja osaltaan myös muuta talouskehitystä tulevaa.
Keskuspankkikorot on laskettu alarajalle, politiikka on kevyttä kunnes hintavakaus saavutetaan, luotot-operaatiot tukevat pankkien luotonantoa ja arvopapereiden ostot alentavat pitkiä korkoja ja supistaa korkoeroja.
Jotta rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan saavuttaa, tarvitaan kuitenkin päättäväisiä toimia muilla politiikan aloilla.
Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelma kasvattaa eurojärjestelmän tasetta [kuvio].
Sen kautta oli elokuun loppuun mennessä ostettu arvopapereita noin 360 mrd. eurolla [kuvio].
Ohjelma tulee kasvattamaan eurojärjestelmän taseen kokoa runsaalla miljardilla ja lisää arvopaperien osuutta rahapoliittisissa operaatioissa.
Ostoja tehdään tällä hetkellä noin 60 miljardilla eurolla kuukaudessa, eli ohjelmaa toteutetaan täysimääräisesti.
Niitä jatketaan ainakin vuoden 2016 syyskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi eli hieman alle kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.
Rahapolitiikan keventämiseksi tehtävien arvopaperiostojen välittymisen kannalta on tärkeää, että velkakirjatuottojen pieneneminen näkyy laaja-alaisesti talouden rahoituskustannusten alentumisena.
Sekä OECD:n että Euroopan komission laskemat indeksit osoittavat euroalueen rahataloudellisten olojen keventyneen merkittävästi vuoden 2015 alusta [kuvio].
Valtionlainojen tuottojen lasku heijastaa rahapolitiikan ennakoivaa viestintää ja laajan arvopapereiden osto-ohjelman tinkimätöntä toteutusta. Nämä tuotot ovat erittäin alhaiset [kuvio].
Epätavanomaisella rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa myös pitkiin korkoihin niitä alentavasti.
Pisimpien tuottojen nousu kesän aikana heijastaa osittain tuottojen normalisoitumista hyvin alhaisilta tasoilta, mutta myös odotuksia tulevasta talouskasvusta [kuvio].
Koroissa näkyy myös nousevien talouksien maiden markkinoilta tullut epävarmuuden kasvu
Mukana on ollut myös kesällä vaikuttaneita markkinateknisiä tekijöitä.
Ostot vaikuttavat myönteisesti yritysten ja kotitalouksien luotonsaantiin ja sen kustannuksiin.
Suotuisa kehitys on nähtävissä pankkien antolainauskoroissa [kuvio].
Koska euroalueen rahoitusjärjestelmä on pankkikeskeinen, rahapolitiikkatoimien tuleekin näkyä myös pankkien myöntämien lainojen määrän kasvuna ja keskikoron alentumisena.
Huolimatta valtiovelkakirjojen korkojen heilahtelusta pankkien sekä yrityksille että kotitalouksille myöntämien lainojen korot ovat jatkaneet kesällä laskuaan [kuvio].
Myös inflaatio-odotukset, ja erityisesti lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset, voivat vaihdella hintavakaustavoitteen molemmin puolin [kuvio]. Kuviossa on hintavakaustavoitteen saavuttamista kuvaava polku [kuvio].
Inflaatio-odotusten keskeinen asema rahapolitiikassa korostaa politiikkasitoutumisen merkitystä erityisesti pitkittyneen matalan inflaation oloissa. Keskimääräisen inflaation nousu vajaaseen kahteen prosenttiin edellyttää inflaation aika-ajoin ylittävän kaksi prosenttia.
Jos inflaatio-odotukset eivät aika ajoin ylitä kahta prosenttia vastaisi se tilannetta missä markkinoilla odotettaisiin niin kireätä rahapolitiikkaa, että inflaatio ei edes tilapäisesti ylitä kahta prosenttia.
Tämä vastaisi tilannetta missä keskipitkän aikavälin inflaatiotavoite olisi itse asiassa katto inflaatiolle.
Tänään julkaistut Euro & talouden artikkelit käsittelevät kansainvälistä talouskehitystä ja rahapolitiikkaa.
Seuraavaksi esitän lisäksi muutamia näkökohtia Suomen talouden tilaan.
Kuten tunnettua, Suomen talouden kehitys on pysynyt heikkona.
Ennusteiden mukaan talouskasvu tulee lähivuosina olemaan Suomessa edelleen euroalueen keskiarvoa hitaampaa [kuvio].
Talouden heikkous on keskittynyt eniten vientiin ja tuotannollisiin investointeihin.
Suomen teollisuudessa on menetetty paljon korkean tuottavuuden työpaikkoja, ja talouskasvua painavat edelleen väestön ikääntyminen, heikentynyt kustannuskilpailukyky ja Venäjän talousvaikeudet.
[Kuvion ennusteet:
Suomi: SP kesäkuu 2015]
Euroalue: EKP syyskuu 2015]
Työttömyys lisääntyi nopeasti viime syksynä ja talvella [kuvio].
Kesällä työttömyysasteen nousu pysähtyi, mutta se ei ole kääntynyt laskuksi.
Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 9,5 %.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana työllisyystilanne on heikentynyt voimakkaasti 25-54 –vuotiaiden kohdalla.
Tämä trendi on huolestuttava.
Työllisyys on heikentynyt viime vuosina eniten vientituotannossa.
Vuoden alkupuoliskolla teollisuuden työllisyyskehitys pysyi heikkona.
Viime kuukausina viennin ja teollisuuden kehitys on kaiken kaikkiaan jatkunut heikkona [kuvio].
Tehdasteollisuuden tuotanto on supistunut trendin omaisesti, ja vienti on polkenut paikoillaan yli neljä vuotta
Viime aikoina erityisesti euroalueen ulkopuolelle suuntautuva vienti on supistunut.
Metalliteollisuuden näkymien kohenemisesta on viime aikoina joitakin epävarmoja merkkejä, mutta ainakaan toistaiseksi tuotantoluvuissa ei metalliteollisuudessakaan ole tapahtunut selkeää käännettä parempaan.
Suomen vienti on vuoden 2008 jälkeen supistunut poikkeuksellisen paljon.
Viennissä ovat näkyneet elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden ongelmat.
Viennin heikkous suhteessa muihin maihin on kuitenkin laajempaa.
Vaikka jätetään elektroniikka- ja metsäteollisuuden tuotteet pois tarkastelusta, Suomen viennin kehitys on silti ollut yksi euroalueen heikoimmista vuoden 2008 jälkeen [kuvio].
Yksi syy viennin vaimeuteen onkin ollut kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen.
Tuotannollisten investointien kehityksen taustatekijöistä yksi on yritysten rahoitusolosuhteet.
Rahoituksen saatavuus näyttää jonkin verran heikentyneen osalle pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kaikkien yritysten keskimääräinen tilanne on kuitenkin säilynyt parempana.
Yritysten luottokorkojen taso on Suomessa pysynyt matalana muihin euroalueen maihin nähden [kuvio].
Rahapolitiikan keventyminen onkin välittynyt voimakkaasti Suomen talouteen myös yrityslainojen korkojen alenemisen myötä.
Kaiken kaikkiaan yleinen yrityslainojen korkotaso ei ole este investoinneille Suomessa.
Matalasta korkotasosta huolimatta tuotannolliset investoinnit ovat Suomessa supistuneet poikkeuksellisen paljon myös euroalueen keskiarvoon verrattuna [kuvio].
Tämä on merkki siitä, että yritysten näkymät eivät keskimäärin ole hyvät.
Suomessa tapahtuvan tuotannon kannattavuus on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti.
Jos tuotanto ei kannata, on luonnollista, että yritykset eivät työllistä eivätkä investoi.
Samalla tuotannollisten investointien supistuminen merkitsee sitä, että tuotantokapasiteetti pienenee ja talouden kasvuedellytykset heikkenevät.
Kun Suomen kasvunäkymät ovat muutenkin vaimeat, ei tuotannollisten investointien jatkuva supistuminen ole hyvä uutinen.