Smartland.fi
Smart land use policy for
sustainable urbanization
KICK-OFF TAPAAMINEN
SRC 2019: The Changing Role of
Public Authority and the Potential
for Steering Society (STEER)
Smartland Tavoitteet
• Auttaa kehittämään maankäyttöpoliittisia toimintatapoja seuraaviin
kaupunkien haasteisiin
1) asumisen saatavuuteen ja hintaan
2) asuinalueiden eriytymiskehitykseen ja
3) kaupunkien hiilidioksidipäästöihin ja energiankulutukseen
• Ohjauskeinojen yhteisvaikutusten ymmärtäminen keskiössä
• Maankäyttöpolitiikka määritellään laajasti
• hallinnolliseen päätöksentekoon pohjautuvat
• taloudellisten ohjauskeinojen (kannustimien) ja
• informaatio-ohjauksen vaikutuksia
Markkinamallit ja linkit WP:den välillä
Equilibrium housing prices and rents (WP1) Demand for housing space
Energy efficiency of building
stock and urban structure
- Quantity & quality
- Energy use
- Income level
- Population
(inc. demographic mix)
- Amenities
- Subsidies
Housing supply
- Interest rates
- Uncertainty
- Expectations
- Taxation
- Maintenance
cost
Required yield
Climate change impact
(WP3)
Residential segregation
(WP2)
LAND
USE
POLICIES
- Availability of buildable land
- Zoning:
→ Urban structure and density
Building typology
Dwelling types and sizes
- Regulations and requirements
→ Construction costs
- Information & incentives
- Agreements
Construction of housing units
RentsValues
Vaikuttavuus toiminta, WP4
INT = intensive interaction bursts
Climate change
Housing market
Climate policy
Segregation
Land-use policy
Housing policy
argumentation,metrics
argumentation,metrics
argumentation,metrics
SYNTHESIS:
Smart land use policy for
sustainable urbanization
PRACTICERESEARCH
INT0 INT1 INT2 INT3 INT4 INT5
INTERVIEWS
INTERVIEWS
INTERVIEWS
Tool pilot1
Land use policy and
climate change
Land use policy and
housing market
Land use policy and
segregation
Integrative
analysesof
land use
policies
INTEGRATIVE CASE 1
INTEGRATIVE CASE 2
STAGE A STAGE B STAGE D STAGE ESTAGE C
Tool pilot2
Tool pilot3
Aikataulu 2019-2022 (2022-2026)
M1: data for the measures collected and documented
M2: legal analysis of the data finished
M3: measures, indices and typologies created
M4: results from WPs ready for the microsimulation toolset
M5: microsimulation toolset calibrated
M6: microsimulation toolset ready
M7: results of integrated case studies ready
IM1: integrative case studies selected
IM2: pilots selected with stakeholders
Työpaketin tausta ja tavoite
§ Talouden ”luonnonlaki”: suuremmassa kaupungissa on 1) korkeammat asumiskustannukset ja 2)
kustannukset kasvavat nopeammin kysynnän lisääntyessä
§ Emme voi muuttaa tätä luonnonlakia, mutta voimme vaikuttaa asumiskustannuksiin*
Tavoitteena on
§ Lisätä päätöksentekijöiden tietoisuutta maankäyttöpolitiikan erilaisten toimintatapojen ja välineiden vaikutuksista
asuntotarjontaan ja asumiskustannuksiin
§ Edistää asuntotarjonnan joustavuutta lisäävien ja asumiskustannusten nousua hillitsevien maankäyttöpolitiikan
toimintatapojen ja välineiden käyttöä Suomen suurimmissa kaupungeissa
Keinot:
§ Luotettava korkeatasoinen tutkimus perustuen laajoihin kvantitatiivisiin tilastoihin sekä laadulliseen analyysiin (ml.
Haastatteluihin)
§ Yleisymmärrettävät kirjalliset raportit käytössä olevista toimintavoista ja niiden vaikutuksista
§ Tiivis vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
* Tässä työpaketissa asumiskustannuksilla tarkoitetaan hinta- ja vuokratasoa
9
Hyödyt sidosryhmille
§ Lisääntynyt ymmärrys maankäyttöpolitiikan toimintatapojen ja välineiden
vaikutuksista asuntotarjontaan ja asumiskustannuksiin
§ Suosituksia toimintamalleista, joilla asumiskustannusten nousua voidaan
hillitä niin, että samalla huomioidaan väestön alueellisen segregaation
ehkäiseminen ja rakennuskannan energiatehokkuus
§ Uusien toimintatapojen ja välineiden kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa
§ Tämän kaiken toteuttamiseksi tarvitsemme apua sidosryhmiltä (ml.
tilastoaineistoja ja informaatiota haastattelujen kautta kaupungeilta)
§ Mukana suomalaisen tutkijaverkoston ohella alan kansainvälisiä eturivin
tutkijoita
10
Mitä päämääriä toisella työpaketilla on?
Työpaketin päävastuullisina on kaksi tiimiä: Turun yliopiston tiimi, johtajana professori Hannu
Ruonavaara, ja Helsingin yliopiston tiimi, johtajana apulaisprofessori Sanna Ala-Mantila
Kiinnostusken kohteena sellainen asuinalueiden eriytyminen eli segregaatio, jolla on negatiivisia
seurauksia yhteisö- tai yksilötasolla
Mitä segregaatiota tutkitaan? Kohteeksi tässä tutkimuksessa on ajateltu sosioekonominen
segregaatio
Tieteellisenä päämääränä on uusi ymmärrys
• 1) “segregaation ja sen torjumisen nykytilasta Suomen kaupungeissa” (kuvaileva ja selittävä);
• 2) “maankäyttöpolitiikan potentiaalista – – negatiivisen segregaation estämisessä” (arvioiva)
• 3) “kaupunkimaisten yhteisresurssien roolista muitten maankäyttöpolitiikan välineitten
vaikutusten vahvistajana tai välittäjänä” (pohtiva)
Käytännöllisenä päämääränä on saadun ymmärryksen pohjalta kartoittaa ja kehittää toimivia
maankäyttöpoliittisia välineitä segregaation torjumiseksi (kehittävä)
Mitä aineistonkeruita ja analyysejä aiotaan
tehdä?
1) Analysoimme määrällisesti segregaatiota valituissa kaupungeissa keskittyen erityisesti
segregoituneimpien naapurustojen pitkän aikavälin kehitykseen
• päävastuu Helsingin tiimillä, jolla on vaadittavaa edistynyttä tilastollista osaamista;
• aineistona käytetään tilastokeskukselta saatavia rekisteritietoja
2) Tutkimme laadullisesti maankäyttöpolitiikkaa valituissa kaupungeissa siitä näkökulmasta, miten sillä on
voitu vastustaa vahingollista segregaatiota
• päävastuu Turun tiimillä, joka hallitsee laadulliset menetelmät
• aineistona käytetään politiikan tekijöitten ja maankäytön suunnittelijoiden haastatteluja ja erilaisia
dokumenttiaineistoja (suunnitelmia, ohjelmia, selvityksiä)
3) Analyysejä täydennetään valituilla segregoituneilla alueilla tehtävillä kenttä-ja tapaustutkimuksilla sekä
kaupunkimaisten yhteisresurssien segregaatiota lieventävän roolin tarkastelulla
Alustava kartoitus on aloitettu: segregoituneiden alueiden tunnistaminen, toimet kaupungeissa
WP3: Maankäytön vaikutukset energia
ja ilmastotavoitteisiin
• Mallintaa kaupunkien tiiveyden, rakennuskannan ja asukkaiden
hiilijalanjäljet
• Ymmärtää matalahiilisen energiajärjestelmän
vaikutukset/vaatimukset rakennuskannan kehittämiseksi
• Arvioida maankäyttöpolitiikan vaikutusmahdollisuudet kaupunkien
hiilineutraalisuustiekarttojen rakentamiseksi
• Kehittää maankäyttöpolitiikan työkaluja
hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi
DEFINING
CONVERGING
TIEDON HYÖDYNTÄMINEN
Millä menetelmillä ja missä muodossa tietoa tuotetaan monialaisissa suunnitteluprosesseissa?
Miten ja millä menetelmillä erilaisen ja erimuotoisen tiedon yhteensovittamista voidaan tukea?
VAIHTOEHTOJEN RAJAAMINEN
VALINTOJEN TEKEMINEN
LAAJA TIEDON TARVE
DISCOVERING
DIVERGING
PALJON
TIETOA
KERÄTTYNÄ
ERI TAVOILLA
ERI LÄHTEISTÄ
VAIHTOEHTOJEN LUOMINEN
SMARTLAND-VUOROVAIKUTUS
Climate change
Housing market
Climate policy
Segregation
Land-use policy
Housing policy
ARGUMENTATION, METRICS
RETHINKING
LAND USE
POLICIES:
Smart land use
policy for
sustainable
urbanization
PRACTICE
INTERVIEWS
Land use policy and
climate change
Land use policy and
housing market
Land use policy and
segregation
Comparativ
e analyses
of land use
policies
SYNTHESIS
INTEGRATIVE CASE 1
TRANSIT ORIENTED DEVELOPMENT
TEST CASE
PHASE 1 PHASE 2
STAGE A STAGE B STAGE D STAGE ESTAGE C
ARGUMENTATION, METRICS
INTERVIEWS
ARGUMENTATION, METRICS
INTERVIEWS
INTEGRATIVE CASE 2
INTEGRATIVE CASE 3
INTEGRATIVE CASE 4
RESEARCH
VUOROVAIKUTUSTIIMI
Heidi Falkenbach, Aalto-yliopisto
Matti Kuronen, Bonava
Tiina Merikoski, Aalto-yliopisto
Aija Staffans, Aalto-yliopisto
Mia Toivanen, Owal Group ja Aalto-yliopisto
INT0 2019-
2020
INT1 2020-
2022
INT2 2022-
2023
INT3 2023-
2025
INT4 INT5
SMARTLAND-VUOROVAIKUTUS