1. Tulevaisuuden resilientti ruoka
Mitä, missä, miten, kuka … avuton (?)
taajama ilmastonmuutoksen
ruokataistelussa.
Uusi turvallisuus -foorumi
Mika Hyytiäinen

2. Resilienssi 2030
• Tehtävä: Hahmotella
ilmastonmuutokseen
nähden joustokestävän
turvallinen Suomi
• Vaiheet:
– Havahtuminen
– Kulttuurin muutos
– Rakentaminen
• Kokeiluun:
– ”Kuka kasvattaa ja mitä
syödään 2025?”

3. Häiriöherkkyyden kokonaisnäkökulma
• Jos kansalaisella olisi
– lähellään keskimäärin viikon ruokatarvikkeet ja
osaaminen valmistaa ruoka raaka-aineista lähtien,
elintarvikeketjulle jäisi toipumisaikaa.
– Viikko = noin kahdeskymmenesosaa jokaisen meistä
kulutuksesta, jolloin päivän pari kuussa varastosta
syöden kaikki kiertäisi alle vuodessa.
– Kotivara säilykkeinä ja kuivatavarana on varaston
perusta. Sitä voi täydentää perinteisemmillä juureksilla
ja uusilla ruoka-aineilla, myös lähituotettuna.
– Varastoja on paitsi kotona myös kellarikomeroissa,
lisäksi yhteiset maakellarit ovat jo tulossa
osuuskuntineen takaisin.
• Elintarvikehuolto on yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri.
– Mitä keskitetympi ja logistisesti tehokkaampi, sitä häiriöherkempi.
• Yksi tehokas keskusteurastamo on tehokas .. suljettuna lamauttava.
• Häiriöt harvoissa einestehtaissa katkaisevat peruspizzaketjut.
– >Tehokkuus ei ole resilienttiä, mutta kilpailu vaatii ketjutehokkuutta.

4. 4
Yksilön roolista taisteluissa
• Asevelvolliset kattavat
96% koko armeijasta.
• Suomalaiset haluavat
puolustaa itseään, eivät
itseään puolustettavan.
• Koulutus luo myös muuta
resilienssiä, ”kurjuuden
sieto- ja toimintakykyä”
• Ilmastonmuutoksen
teoista pääosan tekevät
tavalliset kansalaiset.
• Valtion on
mahdollistettava.
• Millainen on kaikkien
turvallisuusvelvollisuus?
ASEELLINEN TAISTELU ILMASTOTAISTELU
Kokeilukysymyksemme on: olisiko lähituotanto myös taajamissa mahdollista siinä
mitassa, että edellä kuvattu joustona, kestona ja toipumisena olisi mahdollista?
Voisimmeko perinteisten puutarhakasvien lisäksi kasvattaa itse myös hyönteisiä, tai
vaikkapa levää? Voivatko taajamatkin olla ruokamielessä osa ratkaisua?

5. Ruoka ketjuratkaisuna
• Yksi Uuden turvallisuuden idea on hahmottaa
ketjuratkaisuja läpi toiminnan eri tasojen valtiosta
kansalaiseen.
• Tässä tapauksessa ketju on seuraava:
1. Ilmastonmuutos turvattomuusvaikutuksina
2. Elintarvikeketjun resilienssi infrastruktuurina
3. Taajamakasvatus riittävän laajana
4. Yhteisöllinen ruuantuotanto
5. Turvallisuuden tunne ja todellisuus ruokahäiriöissä.
• Kyseessä ei ole ”turvallisuus ensin” -ajattelu: turvallisuus
rakennetaan sisään kuten ”kananmuna vatkataan kakkuun”
sidosaineeksi, eikä nimetä kakkua turvan nimeen.

6. Taajama
”kasvatusalustana”
• Muotiala 2000-luvun sekarakenteisena
turvallisuuskaupunginosapilottina .
• Tesoman kerrostalolähiö 1970-luvun
suuren maaltamuuttoaallon edustajana
ja ekosysteemipalvelupilottina.
• Nekala rakennettiin 1940-luvun
omakotiasutusalueeksi.
Otin yhteyttä Tampereen yhdyskuntasuunnittelijoihin ja
valitsimme kolme kaupunginosaa lähempään tarkasteluun.
Arvioimme, paljonko kasvatusalaa löytyisi, miten taajamaviljely
onnistuisi ja kuinka suuresta muutoksesta olisi kysymys.

7. Muotiala
• Muotialan asuinalue Tampereella on ensimmäinen
Suomessa toteutettu alue, jonka suunnittelussa pyrittiin
alustaa asti ottamaan huomioon turvallisuusnäkökohdat.
Tavoitteena oli avoin kaupunkitila ja sosiaalisen kontrollin
edistäminen ... yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen
tukeminen.
• (Hille Koskela: Palkokierre, Gaudeamus 2009)
Niin sanottuun CPTED-malliin sekä ympäristöpsykologisiin
tutkimustuloksiin perustuvan suunnittelun avulla haluttiin
luoda viihtyisää, turvallista ja laadukasta ympäristöä
alueen noin kahdelle tuhannelle uudelle asukkaalle.
(Rakennustieto, Tekniikan tohtori, VTM Sari Puustinen)
Asukaskyselyn mukaan suuri enemmistö asukkaista (61 %) piti Muotialaa turvallisempana kuin edellistä
asuinaluettaan … Muotiala koetaan turvalliseksi alueeksi ja julkisia tiloja käytetään vilkkaasti. Sosiaalisen
vuorovaikutuksen vahvistamisen suunnitteluratkaisut, kuten korttelirakenne ja laadukkaat pihat, ovat onnistuneita
ratkaisuja. Hyvin suunniteltu valaistus näyttää lisäävän turvallisuuden kokemuksia ja alueiden aktiivista käyttöä.
Sosiaalista turvattomuutta koetaan Muotialassa vähän.
(Riikka Kostiainen http://www.haaste.om.fi/)
Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi tamperelaisen Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava -hankkeen
Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2008. (http://www.haaste.om.fi/)

8. Muotiala 2000
• Alueen pinta-ala 26,7 hehtaaria
• Kerrostaloja 1,7 ha (11 776 kem²) = 5%
• Asuinkerros- ja rivitaloja 1,8 ha (6 600 kem²) = 5%
• Rivitaloja 3,7 ha (13 043 kem²) = 15%
• Omakotitaloja 3,5 ha (13 653 kem²) = 13%
• Lähikeskuspalvelut 0,4 ha (1 858 kem²) = 2%
• Julkiset palvelut 3,4 ha = 12%
– päiväkoti ja Steiner-koulu 11 905 kem²
• Katualueet 2,8 ha = 10%
• Virkistysalueet 9,6 ha = 36%
• Keskimääräinen tehokkuusluku 0,35 (ke 0,65)
• Asukkaita noin 1000 (45 m2/asukas)
• Potentiaalista viljelysmaata 25% = 7 ha
⇒ 70 m2 / asukas
⇒ _____ kg juureksia …

9. Ekosysteemipalvelut
Mikä on ekosysteemipalvelu?
• Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla
tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia
aineellisia ja aineettomia hyötyjä.
• Luonnon palvelut ylläpitävät yhteiskuntaamme.
Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja,
puuta tai lääkeaineita. Myös luonnon toimintaa,
kuten pohjaveden puhdistumista ja
varastoitumista, kutsutaan
ekosysteemipalveluiksi.
• Luonnon palveluja ei voi käyttää yli luonnon
kestokyvyn. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee
sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua
häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja
luonnononnettomuuksille kasvaa.
• Perusta 1992 YK ilmastosopimus => MEA 2005
Ekosysteemipalveluiden arvo
• Monet ekosysteemipalvelut ovat ilmaiseksi
hyödynnettävissä, eikä niitä huomioida
taloudellisissa laskelmissa.
• Luontoa köyhdyttävästä toiminnasta ei
laskuteta erikseen tuotteiden hinnoissa tai
maankäyttösuunnitelmissa.
• Jos ekosysteemipalveluille määriteltäisiin hinta,
tiedettäisiin, milloin on halvempaa säilyttää ja
käyttää luonnon palveluita kuin tuottaa niitä
keinotekoisilla vaihtoehdoilla.
• Esimerkiksi vedenpuhdistus, tulvantorjunta ja
ilmastonmuutoksen hillitseminen kannattaa
toteuttaa säilyttämällä näitä palveluja tuottava
luonto.

10. Tesoma – 1970-80 luku
• Yhteensä noin 8000 asukasta
• Alueella ei ole kaupallista viljelyä tai muuta
puutarhaviljelyä.
• Omakotitaloalueilla sekä vanhoilla väljästi
rakennetuilla rivitalo-alueiden pihoilla
harjoitetaan kotitarveviljelyä.
• Kaupunki vastaa viljelypalstoista:
vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät ja
palvelu on kaikille avoin.
Nyky-Suomessa suuri muuttoliike, maastamuutto,
maaltamuutto ja kaupungistuminen tapahtui 1960-
ja 1970-luvuilla suurten ikäluokkien muuttaessa
maaseudulta kaupunkeihin ja siirtolaiseksi Ruotsiin
ja Australiaan. Muutto oli tarpeen, sillä maaseudun
koneellistuminen teki pientilat kannattamattomiksi.
Kaupungeissa oli teollisuutta, joka tarjosi paljon
työpaikkoja. Muuttajia varten rakennusliikkeet
tekivät suuret määrät lähiöitä, joita jo tuolloin
arvosteltiin rakentamisen heikosta laadusta ja
yksitoikkoisesta ympäristöstä.
(Wikipedia)

11. Tesoma 2020+
Viljelyalaa on jokunen m2 / asukas, mutta …
Tampereen kaupunki osallistuu Oma Tesoma
-hankkeella eurooppalaisille yli 100 000
asukkaan kaupungeille suunnattuun Mayors
Challenge 2014-kilpailuun. Kilpailussa
etsitään merkittäviä kaupunkien toimintaan
tai kehittämiseen liittyviä haasteita.
Voittajien ehdotusten tulee olla rohkeita,
uudistavia, yhteisöllisiä ja myös toisiin
kaupunkeihin siirrettäviä kehitysideoita.
TÄMÄ ON PORISTA
1970-LUVULTA JA
TESOMAN LÄPI
MENEE PORIN RATA
Oma Tesoma -hankkeessa kehitetään
uudenlaista Tesomaa yhdessä asukkaiden,
virkamiesten, yrittäjien, kiinteistönomistajien
ja yhdistysten kanssa.
- Meillä on tavoitteena uudistuva, hyvinvoiva
ja omavaraisempi kaupunginosa. Tesoman
asuinoloja, ympäristöä, sisäistä aktiivisuutta,
asukkaiden osallistumista, työllisyyttä ja
paikalliskulttuuria vauhditetaan, sanoo
pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

12. Nekala Asevelikylä – talkoovoimin rakennettu
• Ajatus tammikuussa 1941
– talkoovoimin rakennettava
– talot suunnitteli Alvar Aalto
– kaupunki lahjoitti Nekalan kartanon maat
– yli 50 yritystä antoi rakennusaineita.
• Toukokuussa 1941 alkoivat rakennustalkoot:
– 6.5. perustuksia kaivamaan noin 300 miestä
– soranajo iltaisin lainatuilla kuorma-autoilla.
– Joka ilta 100-200 miehen voimalla
• Marraskuussa 1942 kaikki 13 taloa vesikattoon
• Keväällä 1943 kylä oli valmis.
• Aseveliyhdistys valitsi taloihin 26 perhettä
– sodassa kaatuneen tai tautiin kuolleiden,
rintamamies-, aseveli-, invalidi- ja suurperheitä.
Teksti Sari Minkovitsch http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/aseveli.htm
Asevelikylän vihkiäiset 5.9.1943. Kuva: Veikko Kanninen,
Tampereen museoiden kuva-arkisto
TALKOOHENGEN JA YHTEISTUNNON VOIMALLA
"LÄPI HARMAAN KIVEN" RAKENSIVAT TAMPERELAISET
KODIN RINTAMALLA 1939-1944 TAISTELLEIDEN OMAISILLE.
NÄIN SYNTYI TÄLLE ALUEELLE ASEVELIKYLÄ,
KÄSITTÄEN 13 KAHDEN PERHEEN TALOA.
TAMPERE - AUTA ITSEÄSI.

13. Nekala Ruotsalaiskylä – lahjaksi saatu
• Talvisodan loputtua Ruotsista 2000 ns.
lahjataloa jälleenrakentamisen
vauhdittamiseksi. Tampere sai 51.
• Talot suunniteltiin Suomessa, piirustukset
tehtiin tehtaissa ruotsalaisilla standardeilla.
• Taajamiin tarkoitetut asuntotyypit:
– yksikerroksisia ilman ullakkoa (52 tai 58 m²)
– täyskellari, pienellekin tontille ilman ulkorakennusta.
• Perustustyöt aloitettiin kesäkuussa 1940
• Talot myytiin asukkaille omiksi 110.400
markan hintaan.
• Viimeiset lahjatalot valmistuivat 15.3.1941.
Teksti Sari Minkovitsch http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/aseveli.htm
Ruotsalaistaloja tammikuussa 1941. Kuva: Pekka Kosonen,
Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Talot oli varustettu keskuslämmityksellä, kattila oli
keittiön lieden yhteydessä: lämmitysjärjestelmä ei
sitonut pohjaratkaisua samalla tavalla kuin
uunilämmitys suomalaisissa rintamamiestaloissa.
Liesilämmitysjärjestelmän laitteet saatiin Ruotsista
talojen mukana

14. Nekalan pientaloalue 1940-l
• Nekalan omakoti- ja
pienkerrostaloalue on 1900-luvun
alkupuolen ja
jälleenrakennuskauden
korkeatasoisesti suunniteltuja,
osittain kunnallisen
asuntotuotannon turvin toteutettu
asuinalue.
• Talojen lukumäärä 182 kpl
• Kellareita lähes 100%
• Lämmitystapa ________ + puu
• Asukkaita 1100+ -> 520 .. ???
• Tehokkuusluku 0,09 .. 0,11 .. 0,44
• Potentiaalista viljelysmaata 60 %
=> >200 m2 / asukas
=> _____ kg juureksia
Alkuperäisasukas Simo Salonen kertoo (AL Moro 11.10.2011): Elämä Asevelikylässä oli
sosiaalista. Aidat hankittiin yhdessä, yhteisellä saunalla kaksi perhettä jakoi tunnin
viikoittaisen saunavuoron. Saunalla pidettiin myös pyhäkoulua ja toisinaan tanssittiin
radiomusiikin tahdissa. Yhteisöllisyys on edelleen tallella.

15. Siirtoväen asuttaminen
- mullisti suomalaiskaupunkeja sodan jälkeen
• Sodan jälkeen piti maksaa sotakorvaukset, rakentaa Lappi uudestaan, asuttaa
400 000 siirtolaista ja kieltäytyä Marshall-avusta. Sankaritarinan ainekset ovat
kasassa, sillä kaikki tämä onnistui ilman pakolaisleirejä.
• Vuonna 1945 säädetty maanhankintalaki sekaantui kaupunkien autonomiseen
tonttipolitiikkaan. Aiemmin kaupungit luovuttivat tontteja vain vuokralle,
mutta nyt niitä piti luovuttaa omistusoikeudella.
• – Kun ihmiset saavat omaa maata, he kiinnittyvät isänmaahan eivätkä ole niin
vasemmistolaisia kuin vuokramaalla.
• Palomäki huomauttaa, että menestystarinasta puhuttaessa unohdetaan, mihin
suuntaan Suomi oli menossa. Ihmisiä työnnettiin maaseudulle samaan aikaan,
kun maa teollistui ja kaupungistui. Maaltapako oli nopeampaa kuin maaseudun
asuttaminen. 1940-luvulla kaupunkien väkiluku kasvoi 60–70 prosenttia,
maaseudun vain kaksi prosenttia. Siitä huolimatta 75 prosenttia uusista
asunnoista rakennettiin maalle vuosina 1945–1950.
• – Sellainen kanta oli olemassa, että maaltapako on väliaikainen ilmiö ja kohta
ihmiset tulee järkiinsä ja muuttaa takaisin maalle.
• Maalaisliitto ja Vennamo halusivat jatkaa asutustoimintaa, koska se toisi ääniä
omalle puolueelle.
• – Lyhyellä kantamalla se oli valtava menestys. Missään muualla ei vastaavaan
pystytty. Se oli valtava ponnistus, joka maksoi enemmän kuin sotakorvaukset.
Pitkällä tähtäimellä ongelma oli se, että ei uskottu Suomen teollistumiseen ja
ruvettiin kiinnittämään liikaa ihmisiä asutustiloille.
Antti Palomäki pitää
kaupunkirakenteen
muuttumista
käänteentekevänä
väitöskirjassaan, joka on
ensimmäinen tutkimus
maanhankintalain
vaikutuksista
kaupunkeihin.
http://aikalainen.uta.fi/2011/05/20/siirtovaen-asutus-mullisti-kaupungit/ ladattu 31.1.2014. Teksti Heikki Laurinolli

16. Muutosturvallinen taajama 2025+
Piirteitä:
• Turvalliseksi suunniteltu
– Yhteisöllinen
– Omaperäinen .. vai standardi?
• Ekologinen
– Lähiruuan tuotanto
– Energiaratkaisut
Toteutustapa:
• Kansalliset talkoot?
– 400 000 asutettiin 3 vuodessa
– 850 000 kaupunkeihin (1970-l)
• Yhteiskunnan tuki?
• Parhaat kyvyt käyttöön?
• Tämä on tehty – jo kahdesti!
Ketjuratkaisumalli:
• Ekologisuus
– Läheltä
– Uusin painotuksin
• Ruuantuotantoketju
• Osa läheltä .. varmuus
• Kellarivarastot .. varmuus
• Tiedettyä .. turvallisuus
• Hajautettua .. kriisinkesto
• Läheisturvallisuus
– Yhteisöllisyys
– ”Kaikille tehtävä”
• Osaaminen
– Turvallisuusvelvollisuus?