O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Tekstiili, muoti ja kiertotalous -verkostoitumistapahtuman työryhmien kommentit

942 visualizações

Publicada em

Sitra järjesti 25.11. verkostoitumistapahtuman Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa. Osallistujien ryhmissä kehittämät ajatukset alan yhteistyöstä, kuluttajakäyttäytymisestä ja poistotekstiilien hyödyntämisestä on koottu tähän esitykseen. Esityksen on koostanut Sitran johtava asiantuntija Matti Aistrich.

Publicada em: Meio ambiente
  • Seja o primeiro a comentar

Tekstiili, muoti ja kiertotalous -verkostoitumistapahtuman työryhmien kommentit

  1. 1. Työryhmäkommentit, verkostoitumistapahtuma 25.11.2015 Koostanut Matti Aistrich, Sitra
  2. 2. Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa! -tapahtumassa 25.11.2015 esitettiin osallistujille kolme kysymystä. Jokaista kysymystä kohden oli kolme pöytää, joissa kysymystä käsiteltiin. Osallistujat kiersivät tapahtuman aikana keskustelemassa kysymyksistä. Ryhmien pöydissä kirjaamat kommentit on listattu näille sivuille. Eri pöytien kommentit on yhdistetty, kommentteja on järjestelty ja niitä rytmittämään on luotu muutama väliotsikko, mutta kommentteja ei ole muuten editoitu. Jokaisen kysymyksen osalta on tehty lyhyt yhteenveto kommenttien pääsisällöstä. Ryhmien työstössä oli syntynyt myös ajatuksien suhteita kuvaavia kaavioita, joita ei ole kuitenkaan yritetty toistaa tekstissä muutamia nuolia lukuun ottamatta. Pahoittelut tästä! 2
  3. 3. 3 A. Minkälaista yhteistyötä haluaisitte lisää alan yritysten kesken? B C
  4. 4. Yhteenveto: Yhteistyön periaatteina korostuvat toisaalta jakaminen ja muiden toimijoiden kohtaaminen, toisaalta tarve löytää keinoja yhdistää isojen ja pienten toimijoiden vahvuuksia. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti kiertotaloustoimintamallien edistämisessä, kriittisen massan kehittämisessä myyntiin, markkinointiin ja ostoihin, sekä erikoistumisessa eri rooleihin. Lisäksi esiin nostettiin, että potentiaalisia yhteistyökumppaneita on paljon muuallakin kuin muissa yrityksissä. Erityisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa kannattaa keskustelujen mukaan panostaa. Alaotsikot: • Periaatteita yhteistyölle • Mahdollisuuksia • Muitakin kumppaneita kuin yritykset 4 B C
  5. 5. • Verkostoitumistilaisuudet  - Säännölliset - Face-to-face / Pop-up möötet, kokeilut saman tien, nopeus, rohkeus • Yhteinen platformi, keskustelufoorumiin • Yhteistyön pelisäännöt - Esim. julkisrah. tahojen sparraus ”mikä on sopivaa” – ei kopioida liiketoimintasalaisuuksia  Mistä asioista syntyy luottamuksen ilmapiiri?` • Turvallisia, neutraaleita ”koordinaattoreita” • Piirit, ketjut  Koko Suomi, ei vain kehäkolmosen sisäpuoli • Jaetaan (informaation avoin jakaminen) • Tietoisuus toisista toimijoista ja mahdollisuuksista • Tietoisuuden lisääminen • Koulutus & tiedonjako – edellytys yhteistyömahdollisuuksien löytymiselle • 2nd cycle -ajattelun aika • Miten voi yhdistää isot ja pienet toimijat • Mentorointi • Pienten ääni kuuluviin • Materiaalipankit • Synergiaedut 5 Periaatteita yhteistyölle B C
  6. 6. • Yleisen arvostuksen, tietoisuuden nostaminen (esim. korjauspalvelut) • Koko arvoketjun (toimitaan yhdessä) viestinä: entistä laadukkaampaa, lähempänä tuotettua vaatetta/tekstiiliä - Käytännön vinkit - Mitä kuluttaja haluaa tietää? • Avoimuus, kontaktipinnat  - Tietojen jako - Kohtauspaikka alan toimijoille  Materiaalipörssi erikokoisten toimijoiden materiaalivirtojen yhdistämiseksi, josta voisi tilata tarpeellista materiaalia • Suunnittelun ja tekemisen lähtökohta - Olemassa oleva - Täsmä - Asiakas • Kv-toimijat  yhteistyö/liittoutuminen  ostajayhteisöt - kanta-asiakaskortti - myynti, markkinointi - ”soppari” + toimenpiteet - näkyvyys - bonusjärjestelmä 6 Mahdollisuuksia I/IV B C
  7. 7. • Puuttuvat palat kiertotalousympyrään  esim. korjausompelijat • Yhteistyötä tarvitaan, että kiertotalous tulee kuluttajille helpoksi  Vress + Sol, pesetys lisäarvo kuluttajalta kuluttajalle –vuokraukseen  Brändiarvo – jos vaate kestää kuluttajalta toiselle, se on arvoa yritykselle. Myös uuden tuotteen uskotaan kestävän  Isojen ja pienten yritysten yhteistyö (Marimekko + WST)  Esim. L&T:n tekstiilikeräyskokeilu Sellossa • Monta toimijaa, yksi kuluttajarajapinta • Riittävän volyymin saavuttaminen  Uudelleenkäyttöön kelpaamattomat vaatteet monesta paikasta yhteen, jotta jatkotyöstö kannattavaa  Teolliset erät  Co-creation malli. Esimerkkinä co- creation räsymatto tavoitteena start-up aloitus yritysten yhteistyönä  Koneiden yhteishankinta, pieni yritys ei pysty yksin hankkimaan  isojen firmojen kapasiteetin jakaminen, SME ja start-up 7 Mahdollisuuksia II/IV B C
  8. 8. • Mikä olisi win-win tilanne kun tehdään yhteistyötä? - Markkinointi - Myynti • Yhteiset myymälät - Osuuskunta - Kirjanpito - Siivous - Markkinointi • Verkostoitumista  Konkretiana erityisesti verkkokauppatoteutukset yhteistyössä, pienet tekijät yhteen Amazon/Etsy, design … • Mikä yrityksen koko  yhteistyökumppanit ”samassa suhteessa”  + think big --yhteistyö • Yrittäjän rutiinitöiden tehostaminen yhteistyön kanssa + yhteistyö ”yli” toimialan • Työn roolit. Ompelija = suunnittelija, tuotantotyöntekijä, valmistaja, mitoittaja, myyjä, yrittäjä jne. jne. = PALJON • Erikoistuminen 8 Mahdollisuuksia III/IV B C
  9. 9. • Rahoittajafoorumit  liiketoimintamallien sparraus • Yritysten sisälle ”yrityshautomoita” • Materiaali ei lopu! • Arvo(ketjut)verkostot – uusiokangas haluttu materiaali kierrätetyn materiaalin sijaan 9 Mahdollisuuksia IV/IV B C
  10. 10. • Keräily-yhteistyö yleishyödyllisten toimijoiden kanssa • Mainosfilmi tekstiilien kierrätyksestä • Yhteistyötä nuorten kouluttamisesta, tiedottamisesta • Kumppaneina myös esim. välityömarkkinatoimijat - Yhteiskuntavastuu työllisyydestä - Yhteiskunnallisille yrityksille? - gTIE hyödyntänyt mallia  Kuluttajalle selkeä viesti/viestintä väärinkäsitysten välttämiseksi • Oppilaitosyhteistyö (koulutustarve) • Kollektiivit, yhteisöt/järjestöt mukaan tähän keskusteluun – ei vain yhteistyötä ”yritysten välillä” • Vapaaehtoistoiminnan ja yritysten kohtaamiset ihmisten kesken (ideat, ajatukset) • Co-creation  kuluttajien mukaan ottaminen/hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä  käyttäjäkokemusten jakaminen 10 Muitakin kumppaneita kuin yritykset B C
  11. 11. 11 B. Mitä mahdollisuuksia muutokset kuluttajakäyttäytymisessä tarjoavat? A C
  12. 12. Yhteenveto: Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä eivät ole aivan selviä. Kuluttaja-aktiivisuutta on aiempaa enemmän, samoin kiinnostusta kierrätykseen, ja laatutietoisuus on mahdollisesti kasvussa. Toisaalta ihmiset haluavat erottautua, keräillä ja ratkaista tarpeitaan, eikä pelkkä vastuullisuus riitä tuotteen pääominaisuudeksi. Korjauspalvelut ja uudet palvelumallit voivat vastata kuluttajien tarpeisiin. Alaotsikot: • Mikä muutos? • Mahdollisuuksia • Lisäksi keskusteltua 12 A C
  13. 13. • Kuluttajat aktivoituneet • Ihmiset haluavat olla vaikuttamassa - Aktiivisia toimiojita tullut lisää - Ekologisuus/vastuullisuus lisäarvo – ei massojen ostopäätöksen perusta - Kuluttaja haluaa lisäarvoa materiaalista/kierrätysmateriaali • Asennemuutos: halua ei luo mainostaja vaan jokaisen oma ideologia • Ajanvieteshoppailun kuolema, paitsi kierrätys- ja ”valokuvashoppailu”, valokuvakeräily • Kuluttajakäyttäytymisen täytyy vielä muuttua enemmän • Mikä on kuluttajan rooli  Mikä on CSR rooli • Nuoret  kulutus  hinta • Mikä muutos kuluttajakäyttäytymisessä on tapahtunut? - Halutaan päästä eroon vastuullisesti vaatteista  halutaan ostaa käytettyjä vaatteita o Erityisesti lastenvaatteet o Naisten vaatteet seuraavaksi - Kuluttajat kiinnostuneet vaatteiden eettisyydestä, mistä saa ostettua? o Design ja eko kulkevat käsi kädessä 13 Mikä muutos? I/III A C
  14. 14. • Kuluttajilla suuri kiinnostus vaatteiden uudelleenkäyttöön (kierrättämiseen) • ”Kierrätys”  tullut status • Ekososiaalinen sivistys – yksilöä ei ole ilman luontoa, ympäristöä • Laajempi kuluttajien ymmärrys ympäristön rajoista • Vaate = materiaalia, joka sisältää luonnonvaroja ja paljon työtä • Ihmiset haluaa enemmän laatua kyllästyttyään määrään • Laatu paranee. Kuluttajat ovat tietoisia missä ja miten valmistetaan • Muoti ei kuole ikinä – ihmiset haluavat erottautua • Olemme keräilijöitä  shoppailijoita ja kokeilijoita  on syvä inhimillinen tarve • Uusia innovatiivisia tekstiilejä, älytekstiilejä  Miksi kuluttajat näitä haluavat?  Pitää sisältää ratkaisuja arjen ongelmiin tai tarpeisiin. Pelkkä vastuullisuus ei riitä – ikävä kyllä 14 Mikä muutos? II/III A C
  15. 15. • Lainaus- /vuokrauskulttuurin yleistyminen, sharing economy • Kuluttajat tuovat paineita lainsäädäntöön ja rajoitetaan päästöjä • ”Tekstiili”koulutus laajenee kestävämmäksi. Opitaan kestävyydestä myös normaaleissa kouluissa • Verkkokauppa kasvaa - Kuluttajat valmiimpia kuin palvelutuottajat - Hyvät mahdollisuudet liiketoiminnan osalta - Verkkokaupan osalta ei rahoitusta, esim. Tekes 15 Mikä muutos? III/III A C
  16. 16. • Korjaustakuu? • Elämys = luo fiiliksen kun saa penkoa kirppikseltä • Palvelun tarjoaminen, esim. korjaus, laina  turkiksen uudistaminen • Palveluverkosto yrityksen yhteistyökumpp. • Kysyntä ja tarjonta tasapainoon! • Uusia palvelumalleja & liiketoimintaa • Aidot tarinat tuotteen takana, läpinäkyvä tuoteketju • Vaatteiden huolto ja vuokrauspalvelut • Keräily - Emmy.fi - Lassila & Tikanoja - … • Elämys! • Palveluja tarvitaan/viestinnän lisäämistä - Korjauspalveluja • Elämys myös tähän • Koulutusta korjaamiseen • Tarvitaanko koko Suomen kattava tekstiilikierrätyksen verkosto 16 Mahdollisuuksia A C
  17. 17. • Mitä vaatteen oletetaan kestävän? H&M vrt. luksusmerkki, hinta vastaan laatu • Reklamoiko asiakas yritykselle? • Kuluttajien valistaminen! • Vapaaehtoinen tuottajavastuu - Ympäristölle hyvä - Tuottajille mahdoton? - Vaikutukset kulutukseen? • Viestintä  vastuulliset palvelut • Uusia yhteistyömahdollisuuksia eri aloihin • 3D printing • Vaihtoehtoiset tavat tuoda omaa personnallisuutta/trendejä esille? 17 Lisäksi keskusteltua A C
  18. 18. 18 C. Miten voidaan lisätä poistotekstiilien hyödyntämistä? A B
  19. 19. Yhteenveto: Etusijajärjestystä ja poistotekstiilin syntymisen välttämistä korostetaan. Lisäksi painotetaan polton välttämistä ja jätteen hyödyntämistä. Pienilläkin asioilla voitaisiin pelastaa nyt poistoon menevää vaatetta, kunhan asiat saadaan tehtyä helpoksi kuluttajille. Kuluttajan valistaminen koetaan myös tärkeäksi ja kuluttaja muutoksen ajuriksi. Useissa ryhmissä on myös pohdittu erilaisten panttien käyttöönottoa kannustamaan kiertoa ja/tai rahoittamaan muutosta. Alaotsikot: • Periaatteita ja kysymyksiä • Ratkaisuideoita • Lisäksi keskusteltua 19 A B
  20. 20. • Etusijajärjestys! - Jätettä ei synny - Pitkä käyttöikä - T2C Uusiomateriaali, Vaate vaatteena  Kuluttajat - Kerääjä - Poltto • Poltto? Ok, monta vaihetta väliin • Poltto viimeinen vaihtoehto • Sekajätteeseen – miten jäte hyödynnetään? • Kuka vastaa jätteen noutamisesta/polttamisesta? Julkinen/yritys • Jäte on materiaalia uuden valmistamiseen • Kuka päättää mikä on jätettä, mikä ei? • Tekstiili on yhtä kierrätettävää kuin esim. metalli • Poistovaatteesta 80% ei mene uudelleen myyntiin, siitä 5-10 on roskaa, 60%:ssa ”pikkuvika”, likaa ym.  ompelimo  uudelleen myyntiin • Tekstiilikierrätys luo uusia työpaikkoja 20 Periaatteita ja kysymyksiä I/II A B
  21. 21. • Puhdas, lähellä • Ihminen on keräilijä – ostaminen, kirpparit = sama asia • Läpinäkyvyys, sitoutumattomuus • Pitää olla tarpeeksi yksinkertaista kuluttajalle • Pitää olla tarpeeksi helppoa yksilölle! • Suunnitteluvaihe ~ kierrätysvaihe (arvo vaatteesta mater. laatu) • Onko kierrättäminen elämys? 21 Periaatteita ja kysymyksiä II/II A B
  22. 22. • Ensin pitäisi kysyä: miten voidaan vähentää poistotekstiilien (alku)määrää? - Design - Laatu - Käyttötarkoitus - Huolto/korjaus - Asenne • Vaatteiden määrä – miten estetään vaatteesta luopuminen?  Vuokrauspalvelu/net cycler  Yhteiskunnallinen kierrätys • Laadun viestintä  kasvatus yk- vastuuseen - Tarpeet - Second hand - Osta parempi, maksa enemmän • Kuluttajan informointi olennainen osa! Kuluttaja voi painostaa valmistajia tekemään parempia tuotteita & palveluita • Tekstiilivero  Uusiomateriaalien tutkimus  Kotimaisuus, matala vero 22 Ratkaisuideoita I/IV A B
  23. 23. • Teollisuus ”varat”  voi korjata • Lajittelu valmistajan vastuulla – tietää mitä tuote sisältää • Vaatteen arvo kalliimpi  laatu  parantaminen - Korjaus, huolto - Tekstiilien laatuopas tulossa • Hyvän tuotteen markkinointi verkkokirppareissa – esim. Reima, logo tuotteen ilmoon? • Raimo Flink, Niksibetoni - Betoni + keinokuitu, rouhittu  värit vahvistaa betonin • Teki-hanke • Suostuisiko kuluttaja (tai retail- kanava, 50-60) maksamaan pantin (1€) vaatteesta ostohetkellä jos pantti menee erilliselle firmalle (”Suomen sisäinen I:CO”) ja he hoitavat keräyslaatikot joka taloyhtiöön Suomessa  hoitavat lajittelun ja ohjauksen uudelleenkäyttöön. Fida, UFF, SPR ostaa tekstiilit heiltä myymälöihin + muu hyötykäyttö. - ”Synninpäästö kassalla” • Mitä jos vaatteella olisi pantti? • Kannuste: 50 c/kilo kun tuo myymälään, kuluttajalle, tai keräävälle yritykselle 23 Ratkaisuideoita II/IV A B
  24. 24. • Retail overstock = myymätön varasto, pre-consumer jäte  Tekstiili ja Muoti ry + Muotikaupan liitto: koulutus kuluttajan ohjeistamiseksi - video myymälässä - myyjä puhuu asiakkaalle - ohjeistus nettisivuille - tuottajavastuu, palautus myymälään - suositellaan liiton puolesta yhteistyö alan sisällä (open source) • Post-consumer jäte = kuluttajalta tuleva tekstiili - Yksi lajittelu kaikelle tekstiilille?  vaikea toteuttaa logistisesti & työvoiman puolesta - Esim. VTT re-looping video netissä - Kuluttajalle enemmän informaatiota kierrätyksestä, mikä kanava? Facebook, kauppa itse, julkkis/persoona-vetoinen kamppis 24 Ratkaisuideoita III/IV A B
  25. 25. • Uusiomateriaali • Mekaaninen kierrätys • Yhteistyöllä tarpeeksi suuret volyymit  business - Arvon jakautuminen - Mitä tästä syntyy pienille toimijoille, aktiivisesti mietittävä myös työllisyyttä ja pienyrittäjyyttä - Viestintä kuluttajille tärkeää • Tekstiilikierrätyspaja -malli: työllistävä, manuaalinen, seudullinen risteys poistotekstiilille, ei valtaville massojen hallinnalle • Palveluliiketoimintamallien kasvattaminen: kiertotalouspohjalta • Uusiokäyttövaiheen kasvattaminen: teollinen mittakaava/yhteistyö • Uudelleenkäytt. vaiheen menetelmiä 25 Ratkaisuideoita IV/IV A B
  26. 26. • Uudet teknologiat • Uudet helpot keräystavat • Toimien helppous • Lainsäädäntöön vaikuttaminen • Yleishyödyllinen mainonta (mm. MTV3), oppilaitokset • Asenneilmapiiri, neitseellisen korvaaminen • Digitaaliset kehitt. palvelu – konseptit • Vaatteesta vaatteeksi, osaavien tekijöiden vähyys • Arvojen/tottumusten kautta muutos • Teki-hankkeen pyrkimykset tulevaisuudessa • Avain kehitystyö • Kuluttajien herättäminen – valistaminen moukarilla 26 Lisäksi keskusteltua A B

×