Mirja Mutikainen: Muiden maiden parhaita käytäntöjä
•
1 like•1,207 views
Ramboll Management Consulting Oy:n liiketoimintapäällikkö Mirja Mutikaisen esitys Muiden maiden parhaita käytäntöjä Sitran Julkiset hankinnat talouskasvun veturiksi -seminaarissa 29.1.2015.
Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Mirja Mutikainen: Muiden maiden parhaita käytäntöjä
Similar to Mirja Mutikainen: Muiden maiden parhaita käytäntöjä (20)
More from Sitra / Ekologinen kestävyys
More from Sitra / Ekologinen kestävyys (20)
Mirja Mutikainen: Muiden maiden parhaita käytäntöjä
- 1. SITRA: JULKISET HANKINNAT TALOUS- KASVUN VETURIKSI -SEMINAARI 29.1.2015 MUIDEN MAIDEN PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ Mirja Mutikainen, Ramboll (Heli Paavola, Kalle Lamminmäki, Sanna Suvanto, Mirja Mutikainen)
- 2. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja suositukset Keskustelu / Työpajaosuus 2
- 3. JULKINEN TALOUS ON KESKEINEN AJURI TALOUSKASVUSSA JA ILMASTONMUUTOKSEN EHKÄISYSSÄ Kaupungit Maan- käyttö Energia- ratkaisut Resurssi- tehokkuus Infra- struktuuri Innovaatiot Parempi (puhtaampi) kasvu Laajempitalous Lähde: Better growth, better climate 3 Keskeisetmuutoksenajurit Ratkaiseva päätöksenteko
- 4. BENCHMARK-SELVITYKSEN VIITEKEHYS Innovatiivisia cleantech- ratkaisuja edistävät julkiset hankinnat Kansainvälisen benchmarkingin tarkoituksena oli selvittää, 1) miten hankintalaki ja hankinnan toimintamallit tukevat uuden, puhtaan teknologian hankintoja valituissa kohdemaissa, ja 2) mitä sellaisia hyviä ratkaisuja siellä on, mitä kannattaisi miettiä Suomessakin HankerahoitusPolitiikkatoimet Hankintalaki Hankintamallit 4
- 5. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja suositukset Keskustelu / Työpajaosuus 5
- 6. NYKYISIÄ HANKINTAMALLEJA SUOMESSA Perusmalli Vaihtoehtoja Kunta hankkii ja rahoittaa investoinnin julkisista varoista • Kilpailutetut hankinnat - avoin tai rajoitettu menettely • Perustelluilla syillä: neuvottelumenettely, suorahankinta, kilpailullinen neuvottelumenettely ja puitejärjestely • Innovatiiviset hankinnat, joihin saatavilla rahoitusta Tekesiltä - uuden tuotteen tai palvelun ostaminen, esikaupallinen hankinta, katalyyttihankinta Kunnan, yritysten ja mahdollisesti käyttäjien yhteinen järjestely • Elinkaarimalli (PPP) - yksityinen investoija rahoittaa ja toteuttaa investoinnin, kunta maksaa joko säännöllisillä maksuilla tai toteutuvan käytön mukaan • Allianssimalli – jakaa taloudellista riskiä kaikkien keskeisten toimijoiden kesken • Joint Ventures - yhteisyritykset kunnan ja yritysten välillä Investoinnin rahoittajana kokonaan tai osin kolmas taho • Leasing - rahoituslaitos rahoittaa investoinnin pitkäaikaisella leasing-järjestelyllä, yksityinen tai julkinen toimija operoi investointia • Julkinen rahoitus - esim. uuden energiateknologian investointeihin myönnettävä energiatuki, korkotuet, lainatakaukset (esim. Finnvera) Käyttäjäpainotteine n rahoitus • Osuuskunnat - jäsenet ostavat osuuskunnan tuotteita 6
- 7. • Direktiivit ja lait • Energia- ja ilmastostrategia • Investointituet ja rahoitus • Päästökauppa • Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä • Energiatehokkuussopimukset • Energiakatselmukset • Vihreät sertifikaatit CLEANTECH-RATKAISUJEN HANKINTAA TUKE- VIA OHJAUSKEINOJA SUOMESSA JA EU:SSA • Energiatehokkuutta, uusiutuvan energian edistämistä ja ilmastoon vaikuttavien päästöjen vähentämistä ohjataan kansainvälisin ja kansallisin keinoin. • Euroopan unioni on asettanut jäsenmailleen yhteisiä tavoitteita energiankäytön tehostamiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. • Kansallisesti työtä ohjataan muun muassa ilmasto- ja energiastrategian toimenpideohjelmilla ja kansallisella lainsäädännöllä. 7
- 8. • Kuvaus: Suomessa hallitus teki 13.6.2013 periaatepäätöksen, joka sitouttaa valtion ja kunnat edistämään energia-, ympäristö- ja cleantech- ratkaisuja • Tavoite: Noin 350 miljoonaa euroa käytetään uusiin cleantech-ratkaisuihin • Painopisteet: Jätehuolto, liikenneratkaisut, energian tuotanto, rakennusten energiatehokkuus CLEANTECH-RATKAISUJEN HANKINNAN TUKEMINEN SUOMESSA - HALLITUKSEN PERIAATEPÄÄTÖS • Valtiolla ja kunnilla on velvollisuus ottaa huomioon vihreän teknologian ratkaisut hankinnoissaan yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi • Tavoitteena on käyttää cleantech- ratkaisuihin yksi prosentti julkisista hankinnoista, jotka ovat vuositasolla yhteensä arviolta yli 35 miljardia euroa • Hallitus edistää toteutumista toimimalla esimerkin näyttäjänä, luomalla kannusteita, aktivoimalla edelläkävijäkuntia ja perustamalla neuvontapalvelun • Tosin hallituksen periaatepäätös ei ole velvoittava eikä sen toteutumista seurata 8
- 9. CLEANTECH-RATKAISUJEN HANKINNAN TUKEMINEN – UUSI HANKINTALAKI EU:SSA • Kuvaus: Uudessa, vielä täytäntöönpanemattomassa hankintadirektiivissä on vanhojen käytäntöjen lisäksi uusi menettely, innovaatiokumppanuus • Selite: Hankintaviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus tehdä pitkäaikaisia innovaatiokumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää ostamista varten, tarvitsematta erillistä hankintamenettelyä ostamista varten. Menettelyssä kilpailutetaan kehitysvaihe, varsinainen osto voidaan tehdä kumppanilta ilman erillistä kilpailutusta • Soveltaminen: Osassa jäsenvaltioita on asiaa tukevia periaatepäätöksiä tai viranomaisohjeita, osittain asia vielä varsin tuntematon. Suomessa innovaatiokumppanuus tulee sisältymään hankintalain uudistukseen, joka on meneillään. HE tulossa keväällä 2015, laki tarkoitus saada voimaan 1.4.2016 mennessä 9
- 10. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja suositukset Keskustelu / Työpaja-osuus 10
- 11. TANSKAN PROFIILI CLEANTECH-RATKAISUJA TUKEVISSA HANKINTAKÄYTÄNNÖISSÄ Hankintalaki Politiikka- toimet Hankinta- mallit Hanke- rahoitus Vahvasti cleantech- myönteinen Maltillisesti cleantech- myönteinen Cleantech- neutraali Viranomaisohje korostaa ympäristönäkö- kohtia hankinnoissa Kunnianhimoinen Energistrategi 2050-suunnitel- ma, cleantech- myönteisiä politiikkatoimia Julkisissa hankinnoissa klusteriorgani- saatiot, allians- sit ja triple- helix-yhteistyö T&K&I-rahoitus- ta, esim. EUDP tukee demon- straatioita. Moniomistaja- malleja 11
- 12. Tiivistelmä Tanskan tilanteesta • Tanskaa pidetään kansainvälisesti cleantechin mallimaana • Vuonna 2011 hallituksen esittelemän ”Energistrategi 2050” -suunnitelman tarkoituksena on tehdä Tanskasta täysin riippumaton öljystä, hiilestä ja kaasusta vuoteen 2050 mennessä • Tanskassa innovaatioiden ja cleantechin huomioiminen perustuu toistaiseksi lähinnä viranomaisohjeeseen, joka korostaa ympäristönäkökohtia hankinnoissa • Tanskassa on käytössä monenlaisia hankintadirektiivien ja paikallisen hankintalain mukaiseen viitekehykseen perustuvia vapaaehtoisia käytännön järjestelyjä, joissa paikallistasolla tähdätään cleantechin ja innovaatioiden edistämiseen (esim. Green Cities Partnership) • Jäteveroa ja jätteenpolttoveroa on kannettu v. 1987 lähtien. Tavoite kierrätyksen lisäämisestä on toteutunut; nykyisin 65 % jätteestä kierrätetään, 26 % poltetaan ja 9 % toimitetaan kaatopaikalle. Jätevero on Tanskan jätepolitiikan tärkeimpiä ohjauskeinoja. • Jokainen julkinen toimija valtion, kunnan ja paikallistasolla on vastuussa omista hankinnoistaan; keskeinen toimija SKI Statens & Kommunernes Indkøbs Service, joka vastaa puitesopimuksista • Julkisissa hankinnoissa hyödynnetään toimintamalleina klusteriorganisaatioita, alliansseja ja triple-helix-yhteistyötä • Tanskassa cleantech-innovaatioiden kehittämistä tuetaan innovaatioprosessin kaikissa vaiheissa; rahoittajatahoja ovat: Advanced Technology Foundation, the Energy Authority, the Growth Fund (Vaekstfonden), ja Danish Business Authority • Cleantech-innovaatioita tuetaan mm. seuraavilla rahoitusohjelmilla: EUDP, EFP, ELFORSK, ForskEL ja ForskVE; esim. EUDP:n päätavoite on varmistaa uusien, riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähentävien teknologioiden kehittämistä ja demonstraatiota sekä tukea energiankulutuksen ympäristövaikutusten pienentämistä. 12
- 13. Kuvaus: Green Lab DK on 2010 lanseerattu politiikkatoimi, joka tukee suurien testi- ja demonstraatioprojektien toteuttamista uusiutuvan energian ja ja uuden ilmastoteknologian projekteissa yhteensä 210 milj. Tanskan kruunulla. Päätavoitteena on fasilitoida ja edistää Tanskan kehittymistä teknologiakehityksen vihreäksi laboratorioksi ja turvata kilpailukykyiset puitteet puhdasta teknologiaa kehittäville yrityksille tarjomalla tukea T&K-toimintaan, demonstraatioihin ja markkinoille pääsyyn. Esimerkkejä: Tähän mennessä rahoitusta on saanut yhteensä 8 testilaboratoriota, joista toiminnassa ovat mm. DOLL – Danish Outdoor Lighting LAB, LORC - Lindoe Offshore Reneables center, PowerLab – Smart Grid and Smart Energy Testing, Green Gas Test Center - Dansk Gasteknisk Center ja GLEEB – GreenLab for Energy Efficient Buildings. POLITIIKKATOIMET – ESIMERKKI GREEN LAB DK 13
- 14. Kuvaus: EUDP:n päätavoite on varmistaa uusien, riippuvuutta fossiilisista polttoaineista vähentävien teknologioiden kehittämistä ja demonstraatiota sekä tukea energiankulutuksen ympäristövaikutusten pienentämistä. EUDP erityisesti tukee innovatiivisia, energiatehokkuutta lisääviä projekteja, joilla on merkittävää kaupallista potentiaalia ja joiden tulokset ovat monistettavissa ja skaalattavissa. On tärkeää, että projektien teknologiset tulokset ovat innovatiivisia ja patentoitavissa. Projekteissa on usein myös yksityisiä sijoittajia. Esimerkki: EUDP rahoitti noin 3 milj. Tanskan kruunulla kansainvälisestikin uutta teknologiaa edustavan 1,2 MW hybridilämpöpumpun hankintaa Arla Foodsille. Hankinta tuottaa vuositasolla 7 milj. kWh energiasäästön ja pienentää 1,000 tonnilla CO2-päästöjä. HANKERAHOITUS – ESIMERKKI EUDP, ENERGY RESEARCH PROGRAMME FOR DEVELOPMENT AND DEMONSTRATION 14
- 15. ESIMERKKEJÄ HANKINTAMALLEISTA 15 Kuvaus Triple Helix- allianssimalli Triple Helix-allianssimalli perustuu yliopistojen, teollisuuden ja valtion yhteistyöhön julkisessa hankinnassa; kolmen tahon vuoropuhelu lisää hankinnan onnistumisen edellytyksiä erityisesti hankinnoissa, joissa hankittavaa ratkaisua ei tunnisteta tai sitä ei ole vielä markkinoilla Green Public Procurement- malli Green Public Procurement (GPP) on vapaaehtoisiin EU:n GPP- kriteereihin perustuva prosessi, jossa julkisen sektorin toimija pyrkii hankkimaan tavaran tai palvelun, jonka elinkaaren aikainen ympäristövaikutus on pienempi kuin vastaavaan tarpeeseen hankituissa muissa ratkaisuissa. Klusterimalli Tanskassa on eri yhteyksissä sovellettu klusterimallia julkisten hankintojen kilpailutukseen. Yksi esimerkki tästä on Copenhagen Cleantech Cluster, joka toimii vihreän julkisen hankinnan vahvana ajurina ja allianssikumppanina kaupunkien viranomaisille vihreän kasvun uusien keinojen edistämisessä.
- 16. Kuvaus: Copenhagen Cleantech Cluster on yksi maailman johtavia klusteriorganisaatioita. Yhteensä 20 M€ klusteriorganisaatio on kahden alueen (Kööpenhaminan alue ja Zealandin alue) sekä EU:n rahoittama. Klusterin kumppanipohja edustaa koko Tanskan cleantech- arvoketjua. Hajautetussa organisaatiossa toimii 11 organisaatiota. Toiminta: Kööpenhaminan cleantech klusterin toiminta nähdään vihreän julkisen hankinnan vahvana ajurina. Klusteriorganisaatiosta on muodostunut vahva allianssikumppani kaupunkien viranomaisille vihreän kasvun uusien keinojen edistämisessä. Kööpenhaminan kaupunki ja Kööpenhaminan Cleantech Klusteri ovat perustaneet innovaatioalustan, joka sitouttaa eri sidosryhmiä fiksun kaupungin ratkaisujen kehittämiseen. Alustassa ratkaisuja kehitellään neljässä vaiheessa, joita ovat: 1) haasteiden tunnistaminen ja priorisointi, 2) ongelmien tarkempi määrittely, 3) innovaatiotiimien muodostaminen ja 4) hankinta ja implementointi. Johtopäätökset ja opit: Kööpenhaminan casissä kaupungin viranomaiset eivät ole vain päättäjiä, kaupungin suunnittelijoita ja hankkijoita vaan aktiivisia innovaatioprosessin osapuolia ja vaihtoehtoisten ratkaisujen ja osaamisen kehittäjiä. Klusteriorganisaatio on neutraali maaperä ja kyvykäs fasilitaattori ratkaisujen yhteiskehittämisen prosessille. HANKINTAMALLIT – ESIMERKKI COPENHAGEN CLEANTECH CLUSTER 16
- 17. Kuvaus: Karupin lentotukikohdassa syntyy suuria määriä jätevettä armeijan laitteiston pesemisestä. Jäteveden kadmium-pitoisuus ylittää sallitun arvon ja lentotukikohta tarvitsee ekologisen ja kustannustehokkaan ratkaisun sen puhdistamiseksi. Karup kartoitti vaihtoehtoisia ratkaisuja jäteveden puhdistamiseksi, mutta vain yksi ratkaisu täytti tilaajan tiukat vaatimukset ympäristöystävällisyydestä ja kustannustehokkuudesta: Envothermin jäteveden käsittelylaitos. Toiminta: Envotherm on kehittänyt uuden teknologian, joka puhdistaa saastuneen veden höyryttämällä, siten että puhdistettua vettä voidaan uudelleenkäyttää teollisissa prosesseissa. Karupin lentotukikohta on demonstraatiokohde, joka tukee myyntiä kansainvälisille markkinoille ja muille julkisasiakkaille. Envothermin ratkaisun hankinta maksaa itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa. Johtopäätökset ja opit: Envothermin laitos vähentää kadmium- ja hiilidioksidipäästöjä ja jäteveden käsittelyn energiakulutusta. Ekologisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi hankinta mahdollisti uuden teknologian demonstraation ja tuki kansainvälistymistä. Hankinnan myötä myös englantilainen lentotukikohta on osoittanut kiinnostusta Envothermin ratkaisua kohtaan. Envothermin oli vaikea avata julkismarkkinoita; demonstraatiokohteen tarjoaminen tukee cleantech-yrityksen kansainvälistämistä. Julkisissa hankinnoissa kannattaa keskittyä elinkaarikustannusten arviointiin pelkän hankintakustannuksen sijasta. CASE: KARUPIN LENTOTUKIKOHDAN JÄTEVEDEN KÄSITTELYLAITOKSEN HANKINTA 17
- 18. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja suositukset Keskustelu / Työpajaosuus 18
- 19. ISO-BRITANNIAN PROFIILI CLEANTECH- RATKAISUJA TUKEVISSA HANKINTAKÄYTÄNNÖISSÄ Laki Politiikka- toimet Hankinta- mallit Hanke- rahoitus Vahvasti cleantech- myönteinen Maltillisesti cleantech- myönteinen Cleantech- neutraali Ympäristönäkö- kohtien huomioi- minen laissa, periaatepäätökset innovaatioita tukevia Cleantech-ratkai- sujen hankintaa julkisella sektorilla tuetaan eri tavoin useilla politiikkatoimilla Käytössä inno- vaatioiden kehit- tämistä tukevia esikaupallisia hankintamalleja mm. FCP ja PCP Green Invest- ment Bank suurin vihreä sijoittaja, rahoittaa energia- ja jätesektorin modernisointia 19
- 20. Tiivistelmä UK:n tilanteesta • Cleantech-innovaatioiden edistäminen perustuu Iso-Britanniassa osin hankintalakiin, joskaan hankintadirektiivejä ei ole vielä implementoitu, osin politiikkadokumentteihin • Laissa Public Services (Social Value) Act 2012 velvoitetaan ympäristönäkökohtien huomioimiseen hankinnoissa • Cleantech-ratkaisujen hankintaa julkisella sektorilla tuetaan eri tavoin useilla politiikka- toimilla, joista viimeisimpiä cleantech-innovaatioita edistäviä politiikkatoimia ovat mm.: • Buying and managing government goods and services more efficiently and effectively policy, 2014 • National procurement strategy for local government, 2014 • V. 1996 lähtien kannettu kaatopaikkavero kohdistuu erisuuruisena päästöjä synnyttävään aktiiviseen jätteeseen ja inaktiiviseen jätteeseen. Aktiivisen jätteen verotaso nousee vuosittain. Porrastetun kaatopaikkaveron on arvioitu kannustaneen jätteen kierrättämisen lisäämiseen sekä kaatopaikkajätteen vähentämiseen. Kierrätystä on pyritty edistämään myös kunnallisella "kaatopaikkaoikeuskaupalla", jolla pyritään kannustamaan kuntia jätteen synnyn ehkäisyyn. • UK:ssa on puolikeskitetty hankintarakenne, jossa avaintoimija on Office of Government Commerce (OGC), joka on vastuussa valtion hankintapolitiikasta ja hankintalainsäädännöstä. • Olemassa olevista hankintamenettelyistä neuvottelumenettelyä esitetään käytettäväksi mm. uuden teknologian hankkeiden toteuttamisessa ja innovaatioiden edistämisessä • Esimerkkejä cleantech-ratkaisujen hankintaa tukevista, Iso-Britanniassa käytössä olevista hankintamalleista ovat Forward Commitment Procurement ja Pre-Commercial Procurement. • Cleantech-ratkaisujen kehittämistä ja hankintaa tuetaan Iso-Britanniassa mm. Small Business Research Initiative (SBRI) ja Green Investment Bankin kautta 20
- 21. Kuvaus: Vuonna 2014 julkaistu National procurement strategy for local government määrittää vision julkisten hankintojen tulevaisuudelle Englannin kunnissa keskittymällä neljään avaintavoitteeseen: säästöjen luomiseen, paikallisten talouksien tukemiseen, johtajuuteen ja hankinnan modernisointiin. Strategia mm. kannustaa taloudellisiin haasteisiin vastaamiseen kaupallistamisen ja tulojen hankkimisen mahdollisuuksia tunnistamalla, innovaatioiden edistämiseen kaikissa hankintaprosessin vaiheissa, e- hankintamallien soveltamiseen sekä uusien EU-direktiivien tarjoamisen mahdollisuuksia hyödyntämiseen hankintaprosessin joustavuuden, yksinkertaisuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Esimerkki: Esimerkiksi e-hankintamalleihin liittyen kunnat ovat alkaneet tehdä yhteistyötä siirtymällä kuntakohtaisista hankintaportaaleista yhteisiin hankintaportaaleihin kustannustehokkuuden ja joustavuuden lisäämiseksi ja sopimusten hallinnan parantamiseksi (esim. Coventry, Solihull, Warwickshire Joint e-Tendering System) POLITIIKKATOIMET – ESIMERKKI NATIONAL PROCUREMENT STRATEGY FOR LOCAL GOVERNMENT 21
- 22. Kuvaus: Forward Commitment Procurement (FCP) on hankintamalli jota voidaan käyttää ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden kustannustehokkaaseen hankintaan julkisella sektorilla ja niiden menestymistä tukevien markkinaolosuhteiden luomiseen. Mallin kehitti UK:ssa valtion Environmental Innovation Advisory Group (EIAG) 2003-2008 ympäristöystävällisten innovaatioiden luomiseksi tarjoamalla älykkään ja tehokkaan toimitusketjun hallinnan työkalun julkisen sektorin hankkijoille. Hyödyt: Malli antaa julkiselle toimijalle mahdollisuuden tiedottaa markkinoita hankintatarpeesta ja tarjoutua ostamaan ratkaisu, joka täyttää tarpeet sekä tarjoaa markkinoille mahdollisuuden tuottaa innovatiivinen, kustannustehokas ratkaisu ja saada sille rahoitus. Esimerkki: Zero Waste Mattresses for Prisons, Low carbon solutions for the NHS HANKINTAMALLIT – ESIMERKKI FORWARD COMMITMENT PROCUREMENT
- 23. Kuvaus: Pre-Commercial Procurement (PCP) on hankintamalli, jossa julkinen hankkija pyrkii ratkaisemaan jonkun sosioekonomisen ongelman, johon markkinoilla ei ole olemassa valmista ratkaisua. Hankinnan kohde on T&K-vaiheessa ja siihen liittyy näin ollen suunnittelua ja prototypointia. PCP perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen. Hyödyt: Pre-Commercial Procurement –malli antaa julkiselle sektorille mahdollisuuden haastaa kehittämään teknologisesti haastavia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja rahoittaa tämä kehitys. Esimerkki: Westborough Primary Schoolin kunnostus vähähiiliseksi kouluksi HANKINTAMALLIT – ESIMERKKI PRE- COMMERCIAL PROCUREMENT
- 24. Kuvaus: UK Green Investment Bank (GIB) on valtion omistama, vuonna 2012 perustettu pankki, jolla on £3.8bn sijoituspääoma. GIB käyttää pääomaansa vihreiden ja tuottavien projektien tukemiseksi ja yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi. GIB on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja suurin vihreä sijoittaja UK:ssa. Pankki rahoittaa UK:n energia- ja jätesektorin modernisointia ja pienempien, innovatiivisempien hankkeiden toteutumista. Pankki rahoittaa uusia teknologioita ja tukee uusien markkinoiden syntymistä. Esimerkki: GIB ja Foresight Group rahoittivat UK:n suurimman jätepuuta käyttävän hyötylämpövoimalan (CHP) rakentamista Merseysideen 110 milj. punnalla. Laitos vähentää 1,3 milj. tonnia kasvihuonepäästöjä ja tuottaa sähköä 35 000 kotitalouden tarpeeseen. GIB tarjoaa projektille £16,9m välipääomalainan ja tekee £13.2m pääomasijoituksen. HANKERAHOITUS – ESIMERKKI GREEN INVESTMENT BANK 24
- 25. Kuvaus: Reading on 150 000 asukkaan alueellinen keskus 60 km Lontoosta länteen. Reading Borough Council koordinoi julkista liikennettä. Readingin 47 bussilinjalla on matkustajia vuosittain noin 16,2 miljoonaa, mikä on asukasmäärään suhteutettuna neljänneksi suurin määrä Lontoon ulkopuolella. Vuonna 2009 Readingissä ryhdyttiin toimeenpanemaan suunnitelmaa ilmanlaadun parantamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2012 Reading Borough Council esitti avoimen, teknologianeutraalin tarjouspyynnön 8 bussista, jonka minimivaatimukset perustuivat Euro 4 päästöluokitukseen. Korkeampiin päästöluokituksiin perustuvat tarjoukset ja innovatiivisempia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja tarjoavat saivat enemmän pisteitä. Hankinta: Kolme liikennelaitosta tarjosi palvelua uusilla busseilla, joissa oli perinteinen dieselmoottori. Yksi tarjoajista, Reading Transport Ltd, tarjosi uusia paineistettua maakaasua käyttäviä busseja, jotka täyttivät Enhanced Environmentally Friendly Vehicle (EEV) päästöluokitukset (Euro V-Euro VI) ja voitti kilpailutuksen paremmilla laatu- ja hintapisteillä. Bussien käyttämä kaasu on 100% sertifioitua biometaania, joka on tuotettu UK:ssa ja niiden NOx arvioidut päästöt ovat 30-50% alhaisempia diesel- busseihin verrattuna. Bussipalvelu lanseerattiin „greenwave‟ –brändillä keväällä 2013 Green Parkissa. Johtopäätökset ja opit: Ympäristöystävällisemmät bussit saivat julkisuutta ja kasvattivat käyttäjämääriä 20% vuodessa siten, että sopimukseen lisättiin kulejtuskapasiteettia. Paineistettua maakaasua käyttävien bussien päästöt ovat 30-50% vähäisempiä kuin dieselmoottoribussien. Bussit ovat myös hiljaisempia ja niiden elinkaarikustannukset ovat alhaisempia alhaisempien polttoainekustannusten vuoksi. Innovatiivisten, vihreiden ratkaisujen valintaa pitäisi suosia, ja tämän tukemiseksi pitäisi määritellä kaiken-kattava lista mahdollisista teknologiatyypeistä tai olla määrittelyssä täysin teknologianeutraali CASE: GREENWAVE–BUSSIPALVELU, READING 25
- 26. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja suositukset Keskustelu / Työpajaosuus 26
- 27. SAKSAN PROFIILI CLEANTECH-RATKAISUJA TUKEVISTA HANKINTAKÄYTÄNNÖISTÄ Hankintalaki Politiikka- toimet Hankinta- mallit Hanke- rahoitus Vahvasti cleantech- myönteinen Maltillisesti cleantech- myönteinen Cleantech- neutraali Sosiaaliset, ympäris- tölliset ja innova- tiiviset hankinnat huomioitu hankinta- laissa (ei suoraan velvoita) Energiewende vahva signaali, määrätietoiset toimenpiteet, paikallistaso, tuet ja subventiot Lupaavia paikallisen tason hankintamalleja, Julkisen sektorin toimijoille rahoitusta esim. KfW:n kautta. Erityisesti edullisia lainoja. 27
- 28. Tiivistelmä Saksan tilanteesta Saksa päätti vuonna 2011 radikaalista energiapolitiikan muutoksesta (”Energiewende”). Uusiutuvien energiamuotojen on tarkoitus muodostaa vuoteen 2035 mennessä 65 % energiantuotannosta. (FT, 2014) Hajautettu energiantuotanto lisääntyy, kun siirrytään uusiutuviin - yksityiset kansalaiset omistavat Saksassa nyt 35 % uusiutuvan energian tuotantokapasiteetista (EY 2014). Energiewende on antanut kaikille toimijoille vahvan signaalin. Vahva valtion tason sitoutuminen vähentää cleantech-investointien riskisyyttä, sillä toimijat voivat luottaa siihen, että vihreää ilmastopolitiikkaa jatketaan yli hallituskausien. Julkiset subventiot (tariffituet) ovat keskeinen mekanismi tukea uusiutuvan energian tuotannon lisääntymistä. Liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien julkisilla hankinnoilla on merkittävä vaikutus uusien tuotteiden ja teknologioiden pääsemisessä markkinoille. Yhteenlaskettuna nämä toimijat käyttävät hankintoihinsa arviolta 260 miljardia euroa. Hankintojen onnistumista tuetaan mm. ohjeistuksen, ympäristösertifikaattien, hankintaosaamiseen liittyvän tiedon jakamisen, tarkkojen kustannuslaskelmien laatimisen (=”ei niin kallista kuin luullaan”), hankintatoimen verkostoitumistapahtumien sekä PR-hyötyjen kotiuttamisen tuen kautta. Merkittävät subventiot cleantech-investoinneille osavaltio-, kunta- ja paikallistasolla ja tästä seuraava energiantuotannon hajautuminen pieniin yksikköihin tarkoittaa merkittävää kysyntää tuotteille ja ratkaisuille. Vaikka Saksan energiasiirtymää pidetään yleisesti kalliina ja erittäin haastavana toteuttaa, tarkoittaa se valtavaa kysyntää cleantech-tuotteille ja –ratkaisuille. Cleantech-rahoituksen saatavuutta voidaan pitää hyvänä. Saksalaiset cleantechiin investoivat kunnat ja alueet saavat investointeihinsa edullisia lainoja mm. liittovaltion investointipankilta KfW:ltä. 28
- 29. • Vuonna 2009 hankintalakia muutettiin siten, että myös sosiaaliset ja ympäristöä koskevat näkökulmat voidaan huomioida hankinnoissa. Voimassaoleva hankintalaki sisältää jo säännöksen, että ympäristökriteerien lisäksi myös innovaatiot voidaan huomioida hankinnoissa. • Bundesministerium für Wirtschaft und Energie antanut vuonna 2012 tiedonannon, jossa se kannustaa innovaatiohankintojen toteuttamiseen. Kannustimia erityisesti • Best practices –ohjeet hankintoihin • teknologiahankintojen suosiminen • tukirahasto, joka on varattu innovatiivisten hankintojen toteuttamiseen ja suunnitteluun (varojenjako vuosittain yli 3 MEUR) HANKINTALAKI 29
- 30. Kuvaus Integrated Energy and Climate Programme Ohjelma edistää energia- ja ilmastopolitiikan uudistamista. Ohjelma edistää toimenpiteitä, joiden avulla Saksa pyrkii saavuttamaan 36 prosentin vähennyksen kasvihuonekaasu-päästöihinsä (vuoden 1990 tasolla mitattuna). Ohjelma rahoittaa tutkimusta 2 miljardilla eurolla, edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, biopolttoaineiden kehittämistä sekä vaihtoehtoisten energianlähteiden kehittämistä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on osoittaa, että ilmansuojelu edistävät toimenpiteet voivat olla markkinahintaisia sekä tukea taloudellista kasvua. Blue Angel Ecolabel – sertifikaatti Vuodesta 1978 käytössä ollut the Blue Angel Ecolabel –sertifikaatti edistää ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoa Energiatehokkaiden tuotteiden hankintoja ohjaavat säädökset eli Green Public Procurement - säädökset Vuonna 2008 säädetyt energiatehokkaiden tuotteiden hankintoja koskevat säädökset (regulations on the procurement of energy efficient products) edistävät vihreitä julkisia hankintoja. Vuonna 2008 laaditussa hankintoja ohjaavassa direktiivissä määritellään energiatehokkaiden tuotteiden ja palveluiden hankintoja ohjaavat suuntaviivat. Subventiot uusiutuvan energian tuotannolle paikallisella tasolla Valtio subventoi paikallista uusiutuvan energian tuotantoa ja varmistaa tukimekanismein sekä lainsäädännöllä, että paikalliset toimijat voivat myydä tuottamaansa energiaa sähkö- ja lämpöverkkoon. ”Vihreiden kylien” oma politiikka Paikallistason vahvasti ympäristömyönteinen energiapolitiikka yleisesti; paikallisella tasolla viedään määrätietoisia energiapoliittisia uudistuksia ennakkoluulottomasti läpi ESIMERKKEJÄ SAKSAN POLITIIKKATOIMISTA 30
- 31. CASE: BMU JA VIHREÄN SÄHKÖN HANKINTA Saksan ympäristöministeriö (BMU) on toteuttanut laajoja vihreän energia hankintoja. BMU osti vuosina 2004–2006 noin 40 miljoonan kilowattitunnin verran vihreää energiaa. Noin 80 % tästä tuotettiin uusien laitosten kautta. Tätä varten perustettiin hankintamalli vihreän sähkön hankintoihin. Ympäristöviranomainen (UBA) ja energiavirasto Switch osallistuivat hankintamallin kehittämiseen. Hankintamallin kriteerit ovat: 1. Mahdollisista energianlähteistä suljettiin pois olemassa olevan uusiutuvan energiantuotantokapasiteetin energianlähteet, jotka jo saivat tukea energiantuotantoon. 2. Energian tuottajan tulee osoittaa, että hiilidioksidipäästöt vähentyvät vähintään 30 %:lla tarjottavan energianlähteen vuoksi. Käytännössä edellytyksenä oli uusien uusiutuvan energian tuotantolaitosten rakentaminen. 3. 100 % tuotettavasta energiasta tulee tuottaa uusiutuvilla energialähteillä (luokituksena EU- direktiiveissä määritellyt uusiutuvan energian tuotantomuodot) Tarjouskilpailun seurauksena BMU sai seitsemän tarjousta energiantuottajilta. Neljä tarjouksista täytti tarjouskriteerit. Voittanut tarjous johti 80 % vähennyksiin hiilidioksidipäästöissä. Yhteenlaskettu kokonaisenergiantuotanto oli yhteensä 40 miljoonaa kilowattituntia. Tuotanto kattoi 3/4 Saksan ympäristöministeriön energiantarpeesta. Voittaneessa tarjouksessa energiaa tuotettiin biomassasta ja uusista vesivoimalaitoksista. Ministeriö maksoi tuotetusta energiasta oman arvionsa mukaan noin 5-10 % markkinahinnat ylittävää hintaa. 31
- 32. KfW eli Kreditanstalt für Wiederaufbau on valtio-omisteinen kehityspankki. KfW-Infrastrukturprogramm tarjoaa kunnille, julkishallinnon organisaatioille ja voittoa tavoittelemattomille organisaatioille edullisia lainoja (”soft loans”) ja lainatakuita investointeihin mm. energiatehokkaisiin rakennuksiin ja uusiutuvan energian teknologioihin. KfW:n Erneuerbare Energien – Standard – lainaohjelma tarjoaa kunnallisille liikelaitoksille edullisia lainoja ympäristöystävällisten sähköntuotantomuotojen rakentamiseen ESIMERKKI HANKERAHOITUKSESTA: KFW- INFRASTRUKTURPROGRAMM 32
- 33. CASE: BIOENERGIEDORF LATHEN, LOWER SAXONY Hankinnan kuvaus: Energiegenossenschaft Nähwärmen eli lähilämpöosuuskunta, jossa on 513 omistajaa. Tavoitteena on varmistaa edullisin ja ympäristöystävällisin energian tuotanto. Osuuskunta aloitti vuonna 2008 biovoimalaitoksen rakentamisen. Voimalaitos hyödyntää Organic Rankine Cycle (ORC) –teknologiaa. Biopolttoaine (puulastut) tulee paikallisilta tuottajilta. Hankintaprosessin kuvaus: Päätös osuuskuntamuodosta tehtiin sillä perusteella, että tämä antaa toiminnalle mahdollisimman joustavat puitteet. Osuuskunta luokitellaan yksityiseksi toimijaksi. Hankinnan innovatiivisuus: Osuuskunnan valitseminen juridiseksi muodoksi on keskeisin innovaatio. Voitot sijoitetaan takaisin kehittämiseen tai käytetään energian hinnanalennuksiin. Panokset: Voimalaitokseen kohdistuvat investoinnit olivat yhteensä 7,5 MEUR ja lämpöverkkoon 18 MEUR. Investoinnit on rahoitettu pankkilainojen, julkisten tukien ja jäsenmaksujen avulla. Voimalaitos saa tukea 16 senttiä per kWh. Jäsenyyden (= liityntä lämpöverkkoon) hinta on €4,100. Tulokset: Malli saa aikaan 10 000 tonnin hiilidioksidipäästövähennykset vuosittain, kun verrataan öljy- tai kaasupohjaiseen lämmöntuotantoon. Lämpöenergian kustannukset kylässä ovat alentuneet ja biopohjaisen polttoaineen tuotanto on lisännyt liiketoimintamahdollisuuksia alueella Vaikutukset: Malli on noteerattu kansallisesti ja kansainvälisesti. Kylää pidetään hyvänä mallina paikallisen, biopolttoaineisiin pohjautuvan sekä päästöjä vähentävän energiantuotannon alalla. Johtopäätökset ja opit: Osuuskuntamallin on nähty lisäävän paikallisten toimijoiden kiinnostusta energiantuotantoa ja täten ympäristöä kohtaan ja tuovan ympäristönäkökulmat jokaisen kyläläisen tietoon. Poliittinen tuki hankkeelle on tukenut toteutusta. Toisena menestystekijänä on pidetty paikallispoliitikkojen halukkuutta tiedottaa osuuskunnan toiminnasta avoimesti. 33
- 34. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja suositukset Keskustelu / Työpajaosuus 34
- 35. USA:N PROFIILI CLEANTECH-RATKAISUJA TUKEVISTA HANKINTAKÄYTÄNNÖISTÄ Hankintalaki Politiikka- toimet Hankinta- mallit Hanke- rahoitus Vahvasti cleantech- myönteinen Maltillisesti cleantech- myönteinen Cleantech- neutraali Executive orders ohjaavat vahvasti liittovaltion viras- toja, sitovuus ? Merkittävää rahoitusta ja hyviä tuloksia, Lukuisat alue- ja paikallistason yhteishankinta- mallit Liittovaltio rahoittaa clean- techiä ja vihreitä hankintoja merkit- tävillä summilla 35
- 36. Tiivistelmä USA:n tilanteesta Vuonna 2009 presidentti Obama sitoutui siihen, että Yhdysvallat vähentää CHG-päästöjään 17 % alle vuoden 2005 tason vuoteen 2020 mennessä. Obama asetti tavoitteeksi, että Yhdysvallat kaksinkertaistaa uusiutuvan energian tuotantonsa vuoteen 2020 mennessä (Executive Office of the President 2013). Obaman hallinto edistää uusia energiamuotoja, cleantech-alan kasvua ja cleantech- ratkaisujen käyttöönottoa (Vardera 2009). Hallinto takaa lainoja uusiutuvien energian hankkeisiin. Liittovaltion virastoja sekä ministeriöitä ohjaavat presidentin päätökset sekä näistä johdetut säädökset ja ohjeistukset. Nämä asettavat ympäristöystävällisiä teknologioita ja tuotteita suosivat raamit liittovaltion hankinnoille. Puhtaan teknologian kehittämiseen ja tuotantoon on saatavilla hyvin rahoitusta. Tuettavat hankkeet ovat mittakaavaltaan suuria (esim. Ivanpahin 1,6 miljardin dollarin aurinkolämpövoimala). Puhtaaseen teknologiaan investoitiin vuonna 2014 noin 7,9 miljardia dollaria. Eri osavaltioissa on valtava määrä cleantech-hankintoja edistäviä rahallisia kannusteita, politiikkatoimia ja ohjelmia, esim. Kalifornia. Osavaltio-, piirikunta- ja aluetasolla on hyvin monipuolinen cleantech-hankekanta sekä innovatiivisia ratkaisuja vihreiden julkisten hankintojen edistämiseksi. Eurooppaan verrattuna on enemmän verokannusteita, -helpotuksia ja investointilainoitusta, eikä niinkään suoria tukia. Toimivat tietoportaalit kuten DSIRE tukevat cleantech-hankintojen toteutusta sekä politiikkatason cleantech-investointikannusteiden suunnittelua. Yhdysvalloissa on Saksan tapaan ymmärretty cleantech-hankintojen PR-arvo. Yksi keskeisistä toimista on PR-hyödyn realisoiminen eli vihreää teknologiaa hankkivaa organisaatiota opetetaan kertomaan hankinnasta ja täten hyödyntämään positiivinen julkisuus 36
- 37. • Julkisia hankintoja toteutetaan USA:ssa sekä liittovaltiotasolla että osavaltiotasolla. Jokainen liittovaltiotaso tekee hankintapäätökset käytännössä autonomisesti. Liittovaltiolla on myös koko maata koskevia hankintapolitiikkoja, jotka koskevat liittovaltion alaisia organisaatioita. • Kaikilla osavaltioilla on osavaltiotason hankintatoimisto ja hankintapolitiikka. Hankintakäytännöt on listattu säädöksiin ja hankintaohjeisiin. (Edler et al. 2005) • Hankinnoista vastaava taho on kansallisella tasolla Office of Federal Procurement Policy (OFPP). OFPP tuottaa myös hankintaohjeita liittovaltion organisaatioiden käyttöön. (Edler et al. 2005; The White House 2014a) OFFP julkaisee aineistoa kestävää kehitystä edistävistä hankinnoista (sustainable acquisition). (The White House 2014b) JULKISEN HANKINNAN YLEISKUVAUS 37
- 38. JULKISEN HANKINNAN YLEISKUVAUS Liittovaltion alaisten virastojen hankintoja ohjaavat säännökset ja lait voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Executive orders ≈ presidentin päätökset 2. Laws, Regulations, and Agreements eli lait, säädökset ja sopimukset 3. Environmentally Preferable Purchasing Efforts eli ympäristöystävälliset hankintakäytännöt 38 Innovaatioiden ja cleantechin tukeminen sisältyy yksityiskohtina sekä liittovaltion ja paikalliseen lainsäädäntöön, tärkeimpinä kilpailulaki FAR ja Small Enterprises Act
- 39. HANKINTAMALLIT - ESIMERKKEJÄ Sisältö tiivistettynä Selitys Rapid Technology Prototyping Contract Mallissa toteutetaan useita pieniä, nopeita ja edullisia hankintoja tiettyjen uusien teknologiamuotojen kokeilemiseksi. Hankkeet ovat yleensä prototyyppejä, jotka toteutetaan tiiviillä aikataululla ja tiukalla budjetilla. On hankintamuotona melko riskipitoinen, koska hankinnoista arvioidaan onnistuvan vain keskimäärin 10-30 %. Staged Contracts Hankintamallissa on kolmivaiheinen arviointijärjestelmä, jossa laaditaan ensin konseptisuunnitelma, hankesuunnitelma ja lopuksi 1-2-vuotinen kokeiluhanke. Tavoitteena on kokeilla yksityisen sektorin uusia teknologioita julkisella sektorilla. Milestone-Based Competitions Hankinnassa on mukana yleensä hankintapooli, jonka osallistujat kehittävät projektia määriteltyjen välitavoitteiden mukaisesti ja jatkavat menettelyä ainoastaan tavoitteiden toteutuessa. Challenge-Based Acquisitions Hankintayksiköllä on haasteellinen uuden teknologian kokeilua vaativa tilanne, johon haetaan innovatiivisia ja kustannuksia säästäviä ratkaisuja. Varsinainen hankinta toteutuu ainoastaan jos valittu toimija pystyy osoittamaan menettelyn toimivuuden käytännössä. Tämä vastannee pitkälti innovaatiokumppanuuden ideaa. Incentive Prizes Hintainsentiivimallissa hankintayksikkö maksaa ainoastaan onnistumisista, asetettuaan kunnianhimoisen tavoitteen ja edellytettyään todellista R&D-toimintaa ja kilpailua, johon osallistuu myös epätavanomaisia toimijoita. Mallia käytetään erityisesti terveydenhuolto-, energia- ja koulutushankkeissa.
- 40. EPA:n (Environmental Protection Agency) GPP (Green Power Partnership) tarjoaa organisaatioille alustan vihreän energian hyödyntämiseksi. GPP tukee hankinnassa sekä auttaa organisaatiota kommunikoimaan vihreän energian käytöstään. GPP tarjoaa asiantuntijaneuvontaa, työkaluja ja resursseja sopivan energiamuodon tunnistamiseen, julkisuuden hallinnan työkaluja sekä kansallisesti hyväksytyn vihreän energian standardin. GPP:hen liittyminen on vapaaehtoista. EPA määrittelee, kuinka suuren osan energiatuotannosta tulisi olla vihreillä tuotantomuodoilla tuotettua, jotta organisaatio täyttää GPP:n kumppanuusehdot. HANKINTAMALLIT - ESIMERKKEJÄ Taulukko: Green Power Partnership, vihreän energian tuotantovaatimukset 40 Clean Energy Collaborative Procurement - Clean Energy Collaborative Procurement Initiative (GECPI) on EPA:n Green Power Partnershipin tukema hanke, joka tarjoaa yhteistyöalustan vihreän energian teknologioiden hankintaan hallinnon organisaatioiden sekä koulutusorganisaatioiden keskuudessa. Aloite tavoittelee erityisesti aurinkovoiman asennuksen lisäämistä. The Silicon Valley Collaborative Renewable Energy Procurement (SV-REP) Project - SV-REP-hankkeen käynnisti Piilaakson Public Sector Climate Task Force. Toimintaan osallistuu noin 50 eri Piilaakson kaupungin, kuntien ja piirikuntien edustajaa sekä muiden julkisten organisaatioiden edustajia. Keskeisenä tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähennys ja keskinäinen tiedonvaihto ja osaamisen kehittäminen cleantech- ratkaisuista. SV-REP hyödyntää hankintoihin Standardized Power Purchase Agreement (PPA) -mallia, erilaisia lease-sopimuksia sekä muita hankintakäytäntöjä, jotka tukevat julkishallinnon vihreän teknologian hankintoja. PPA-rahoitusmalli mm. hyödyntää vihreän teknologian hankintoihin tarjolla olevia verohelpotuksia. SV-REP:in hankintapooli (suuri hankintavolyymi) vähentää hankintojen toteutuksen kustannuksia yksittäisille organisaatioille sekä madaltaa hankintojen toteuttamisen kustannuksia.
- 41. • Vuoden 2009 American Recovery and Reinvestment Act tarjoaa 83 miljardin dollarin verran rahoitusta cleantech-investointeihin. • Cleantech-ratkaisuja tukeva stimulus-paketti on Yhdysvaltain historian merkittävin uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta edistävä aloite. Esimerkkejä cleantech-sektoria tukevista politiikoista: verohelpotukset aurinkovoimalle ja tuulivoimalle, 30 % avustus (kokonaiskustannuksista) uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehittäjille. (Vardera 2009) • Liittovaltio edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa erilaisten kannusteiden, tukien, lainojen, verohelpotusten ja hyvitysten avulla. Department of Energy hallinnoi DSIRE-tietokantaa, johon on listattu käytössä olevat kannusteet (esim. verohelpotukset) osavaltiotasolla (http://www.dsireusa.org/). Tietopankki sisältää tietoa sadoista erilaisista ohjelmista ja kannusteista (erinomainen tietopankki). • Department of Energy hallinnoi 47 miljoonan dollarin stimuluspakettia smart grid - demonstraatiohankkeita varten POLITIIKKATOIMET - ESIMERKKEJÄ 41
- 42. Esimerkki Keskeinen sisältö Selitys City of Chicago - Green Permit Program Lupaprosessin nopeutus vihreille hankkeille + kustannusedut Projects accepted into the Green Permit Program can receive permits in less than 30 business days or in as little as 15 business days. In addition, projects which meet the most stringent sustainability guidelines may also qualify for a partial waiver of consultant code review fees, up to $25,000. Green Energy Tax Credit - Tennessee Verohelpotuksia yritysinvestoinneille, jos yrityksen toiminta ympäristöystävällistä Tennessee provides tax credits to industries in the green energy supply chain that invest more than $250 million into the state. Biomass Energy Production Incentive – South Carolina Hyvityksiä energiantuotanto- laitoksille, jotka aloittavat tai lisäävät 25 %:lla biomassapohjaista energiantuotantoa The incentive provides production incentives for certain biomass-energy facilities. Eligible systems earn $0.01 per kilowatt-hour (kWh) for electricity generated or $0.30 per therm (100,000 Btu) for energy produced from biomass resources. These incentives are available to systems that did not produce energy from biomass resources before June 30, 2008, or systems that increase production by at 25% over their greatest three-year average before June 30, 2008. POLITIIKKATOIMET - ESIMERKKEJÄ 42
- 43. POLITIIKKATOIMET – ESIMERKKINÄ KALIFORNIA Alla olevaan taulukkoon on esitetty DSIRE-tietokannassa listattujen Kalifornian osavaltion cleantech-hankkeiden ja –ohjelmien lukumäärä. Joka osavaltiolla omia politiikkatoimia! Esimerkki lähinnä osoittaa, kuinka valtavasta määrästä erilaisia cleantech-hankintoja edistäviä rahallisia kannusteita, politiikkatoimia ja ohjelmia puhutaan. Kannusteen tyyppi Tyypin alle sijoittuvia ohjelmia Ohjelmia Rahalliset kannusteet (Financial Incentives) Green Building Incentive, Industry Recruitment/Support, Leasing Program, Local Rebate Program, Other Incentive, PACE Financing, Performance-Based Incentive, Property Tax Incentive, Sales Tax Incentive, State Grant Program, State Loan Program, State Rebate Program, Utility Grant Program, Utility Loan Program, Utility Rebate Program 158 Säännöt, säädökset ja politiikat (Rules, Regulations & Policies) Appliance/Equipment Efficiency Standards, Building Energy Code, Energy Efficiency Resource Standard, Energy Standards for Public Buildings, Generation Disclosure, Green Power Purchasing, Interconnection, Net Metering, Public Benefits Fund, Renewables Portfolio Standard, Solar/Wind Access Policy, Solar/Wind Contractor Licensing, Solar/Wind Permitting Standards 44 Muut relevantit ohjelmat ja aloitteet (Related Programs & Initiatives) Alternative Fuels Data Center, Green Power Network, Weatherization Assistance Program, Wind Powering America 4 Lähde: DSIRE, http://www.dsireusa.org/, California 43
- 44. • Liittovaltio tukee energiatehokkuutta ja uusiutuvia energiamuotoja edistäviä investointeja satojen eri ohjelmien kautta. Ohjelmien rahoitusmuodot vaihtelevat avustuksista velkakirjoihin. Muita tuen muotoja ovat lainatakuut, edulliset luottoehdot, markkinoiden korkotasoa vastaavat lainat, markkinahintaisia edullisemmat lainat, suorituskykyyn/tuloksiin perustuvat hyvitykset (erit. energian säästö), verohelpotukset, suorat tuet (vähäisiä) sekä muut maksut. Käytössä on myös lukuisia erilaisia vihreän energian ja cleantechin rahastoja. • Department of Energyn Loan Program's Office (LPO) rahoittaa puhdasta teknologiaa ja ratkaisuja. LPO on keskeisin suurikokoisia puhtaan energia ratkaisuja rahoittava mekanismi Yhdysvalloissa. LPO toimii Department of Energyn alaisuudessa. LPO:n tavoitteena on kiihdyttää puhtaan teknologian teknologioiden ja tuotteiden valmistusta USA:ssa. CLEANTECH-RAHOITUS 44
- 45. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja alustavat suositukset Keskustelu / Työpajaosuus 45
- 46. YHTEENVETO BENCHMARKINGIN TULOKSISTA Tanska Saksa Iso-Britannia USA Hankintalaki Politiikkatoimet Hankintamallit Hankerahoitus 1 = Cleantech-neutraali = maltillisesti cleantech-myönteinen = vahvasti cleantech- myönteinen Energi- strategi 2050 Public Services (Social Value) Act 2012 Forward Commitment Procurement ym. Energie- wende Osavaltiotasolla cleantech- myönteisiä politiikkatoimia, esim. Kalifornia Milestone- Based Competitions ym. Merkittävät panostukset cleantechiin 46
- 47. ALUSTAVIA EHDOTUKSIA INNOVATIIVISTEN CLEANTECH-RATKAISUJEN TUKEMISEKSI JULKISISSA HANKINNOISSA SUOMESSA Osa-alue Ehdotus Hankinta- laki • Innovaatiokumppanuuden selkeä kuvaus ja nopea tuettu käytäntöönvienti • Vertailukohdiksi esim. UK:n PCP- ja FCP-hankintamallit • Erityiskohde: start-up-yritysten tuotteet, kokeilevat “hankinnat” • Laissa velvoitus teknologianeutraalimpiin hankintakriteereihin - hankintakriteerien määrittely ensisijaisesti lopputuloksen ja vaikutusten perusteella • Tällöin uuden teknologian valinta ei voi olla hävinneelle toimittajalle valitusperuste, jos muut kriteerit täyttyvät • Vaikutusten käyttö hankinnan kriteerinä, elinkaarilaskennan käyttö vaikutusten arviointiin • Raamit monipuolisemmille hankintamalleille koskien cleantech-hankintoja (kts. Hankintamallit) Politiikka- toimet • Tavoiteasetanta julkisille hankinnoille ja toteuman seuranta : X % hankinnoista kohdistuttava… • Uusien ratkaisujen helpompi liittäminen (access) kunnalliseen infrastruktuuriin: energia, vesi, liikenne, jätehuolto ym. • Lupaprosessien (esim. ympäristöluvat) nopeuttaminen uuden vihreän teknologian julkisille hankinnoille, “fast-track prioriteetti 1-kehityshankkeille”, (vrt. USA, Green Permit Program) • Toimintamalli testilaboratorioverkostolle pienentämään cleantech-innovaatioiden hankinnan riskiä (vrt Green Lab DK) • Verokannustimien käyttö tukemaan uutta liiketoimintaa, jota ei syntyisi muuten (näin ei syö olemassaolevaa verokertymää)
- 48. ALUSTAVIA EHDOTUKSIA INNOVATIIVISTEN CLEANTECH-RATKAISUJEN TUKEMISEKSI JULKISISSA HANKINNOISSA SUOMESSA Osa-alue Ehdotus Hankinta- mallit ja hankinta- osaamisen kehittämi- nen • Monipuolisempien hankintamallien laajempi käyttö soveltaen hankintakohteen mukaan, esim. • Vaiheistettu hankinta: esim. alkuvaihe useamman toimijan kanssa, vapausasteita jatkolle • Elinkaarimalli ja siihen liittyvät rahoitusratkaisut • Allianssimalli erityisesti riskinjakoon • Käänteinen kilpailutus (ranskalainen urakka): hankintahinta määritetty, tilaa innovaatiolle • Pienten start-up-yritysten tuotteisiin kokeileva julkisen hankinnan polku • Pienten yksiköiden yhteistyö (”hankintarenkaat”) ja pian velvoitteeksi tulevien sähköisten hankintaportaalien tehokas käyttö: lisääntyvä ostovoima, –osaaminen, tiedonvaihto ym. • Ratkaisun kokoaminen modulaarisesti yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin tuotteista / palveluista / rahoituksesta (esim. osakeyhtiö tai osuuskunta hoitamaan hankintaa) • ESCO-mallin laajennus MASCO/WASCO/CO2SCO/…- malleiksi: energiansäästön, materiaalisäästön, jätteensäästön ja CO2-säästön taloudelliset hyödyt jaetaan hankintayksikön ja toimittajan välillä • Tanskan klusterimallin ja triple helix-yhteistyömallien soveltaminen Suomeen julkisten hankintojen neuvonannossa ja fasilitoinnissa • Spesialistiryhmä, nettisivut ja “manuaalit” neuvomaan kuntia lähtökohtaisesti vaikeissa uusissa hankintaprosesseissa, erit. suunnittelu ja kriteerit
- 49. ALUSTAVIA EHDOTUKSIA INNOVATIIVISTEN CLEANTECH-RATKAISUJEN TUKEMISEKSI JULKISISSA HANKINNOISSA SUOMESSA Osa-alue Ehdotus Rahoitus • Monipuolisemmat rahoitusmallit laajemmin käyttöön: leasing, käyttömaksu, rahoitus säästöistä, … • “Riskirahasto” (”uskallusrahasto”) kattamaan uuden teknologian aiheuttamia tappioita tai tulonmenetystä hankintayksikölle • Rahaston tukiprosentti voi olla sidottu hankinnan edistyksellisyyteen • Moniomistajamallien käyttö hankinnan riskien jakamisessa (vrt Tanska, Renescience – teknologia-toimittaja laitoksen osaomistajana, käyttää demonstraatiokohdetta esittelykohteena myynnissä) • Innovatiivisuuteen tai demonstraatioarvoon sidottuja tavoitteita, joiden pohjalta on saatavilla • “osarahoituksia” hankintayksikölle tai toimittajalle • palkkioita tai tukia toimittajalle • edullisempia veroratkaisuja Viestintä ja motivointi • ”Paras ekoinnovaatiota tukeva julkinen hankinta” – kilpailu hankintayksiköille (vrt UK) • Hyvien hankintakäytäntöjen ja menestystarinoiden jakaminen (alustat, tilaisuudet, viestintä) • Merkki (vrt. Joutsenlippu) julkishallinnossa hyödynnettävälle cleantech-innovaatiolle tai kilpailu cleantech-innovaatioiden tuottajille (esim. Puhtaan tulevaisuuden tekijät, Vuoden cleantech-toimittaja, Vuoden ekoinnovaatio)
- 50. Yhteenveto • Hiilineutraalimpi, energia- ja resurssitehokkaampi Suomi syntyy kuntatason ratkaisujen pohjalta • Kannustimien ja velvoitteiden luominen tukee ympäristömyönteisempää kehitystä kunnissa • Hankintalailla, politiikkatoimilla, hankintamalleilla ja rahoituksella voidaan tukea innovatiivisten cleantech-ratkaisujen hankintaa kunnissa – luoda kannustimia ja poistaa uuden, puhtaan teknologian hankinnan esteitä • Kuntatason demonstraatiot tarjoavat uuden teknologian viennille tärkeitä referenssejä; demonstraatiot usein myös katalysoivat siihen linkittyvää muuta uutta liiketoimintaa, tukevat alueellisten ekosysteemien kehittymistä ja tuottavat myönteisiä imagovaikutuksia • Myönteisillä edelläkävijäesimerkeillä ja menestystarinoilla on myös vaikutusta – tarvitaan positiivista kilvoittelua kuntien välille 50
- 51. Bershidsky, L., 2014. Germany‟s Green Energy Is an Expensive Success. Copenhagen Cleantech Cluster, 2012. Department of Energy, 2014. Department of Energy, Department of Housing, Department of the Treasury, United States Environmental Protection Agency, & Department of Transportation, 2014. Edler, J., Ruhland, S., Hafner, S., Rigby, J., Georghiou, L., Hommen, L., … Papadakou, M. (2005). Innovation and Public Procurement. EPA, 2014, Green Power Partnership. Executive Office of the President, 2013. The President‟s Climate Action Plan. EY, 2014. RECAI - Renewable Energy Country Attractiveness Index. FAR Council, 2014. Federal Acquisition Regulatory Council . FAS, 2014. Federal Acquisition Service. Financial Times, 2014. The costly muddle of German energy policy. German Ministry for the Environment, 2010. Purchase of green electricity. International Energy Agency, 2014. IEA - Renewable Energy. KfW, 2014. Municipal and social infrastructure. NASPO, 2014. NASPO. O‟Rourke, A., Leire, C., & Bowden, T., 2013. Sustainable Public Procurement: A Global Review. OECD, 2009. Sustainable manufacturing and eco- innovation. Office of Energy Efficiency & Renewable Energy, 2014. Energy Savings Performance Contracts. Perera, O., 2007. State of Play in Sustainable Public Procurement. The Economist, 2014. The Economist, 2015. The White House, 2014. The White House, 2014. Office of Federal Procurement Policy. Vardera, L., 2009. Cleantech. Mapping the Opportunities. Cleantech USA. 51 LÄHTEET
- 52. 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet 2. Nykytila EU:ssa ja Suomessa 3. Tanska – valikoituja esimerkkejä 4. Iso-Britannia – valikoituja esimerkkejä 5. Saksa – valikoituja esimerkkejä 6. USA – valikoituja esimerkkejä 7. Yhteenveto ja alustavat suositukset Keskustelu / Työpajaosuus 52
- 53. Mitä kannattaa työstää eteenpäin, miksi? Mikä kannattaa jättää pois tai vähemmälle, miksi? 53 TEHTYJEN ALUSTAVIEN SUOMEA KOSKEVIEN EHDOTUSTEN ARVIOINTI
- 54. Hankintalain muuttaminen Tuetut/valmennetut uudet hankintamallit Politiikkatoimet Rahoitusmallit 54 UUDET EHDOTUKSET INNOVATIIVISTEN CLEANTECH-RATKAISUJEN EDISTÄMISEKSI JULKISISSA HANKINNOISA