Koulutus valmentajille ja joukkueenjohtajille: valmentajan ja urheilijan paineen siedon kehittäminen kilpailutilanteessa. Voiko eturistisidevammoja ehkäistä?
5. Kilpaileminen osana urakehitystä
Kilpailemisen merkitys muuttuu urheilijan ikä- ja
kehitysvaiheen myötä. Kuitenkin vasta aikuisvaiheessa
kilpailulla voi olla pelkästään itseisarvollinen merkitys, siihen
saakka kilpaileminen tulee myös nähdä (joskus jopa
pelkästään) osana harjoittelu- ja kehittymisprosessia.
www.huippu-urheilija.fi
7. Sisäinen motivaatio
• Korostetaan itsevertailua, yrittämistä ja oppimista
• Sis. motivoitunut urheilija kokee vähemmän paineita
kilpailutilanteessa, koska hän osallistuu itsensä takia, ei
saavuttaakseen palkintoja tai kunniaa
• Itsepalkitsemisjärjestelmä ja tavoitteellisten päämäärien
asettamisjärjestelmä alkaa kehittyä lapsella sis. motivaatiota
kasvattamalla
Sisäinen motivaatio:
– Koettu pätevyys – osaan, luotan omiin kykyihini
– Koettu autonomia – saan vaikuttaa tekemisiini
– Koettu sosiaalinen yhteenkuuluvuus – haluan kuulua tähän
porukkaan
8. TAVOITEORIENTAATIO
Tehtäväsuuntautuneisuus
Minäsuuntautuneisuus
(Task orientation)
(Ego orientation)
• Kyvykkyyden tunne seurausta
omasta kehityksestä ja
yrittämisestä
• Menestys = uusien taitojen
hankkiminen, oman suoritustason
kohottaminen, edistyminen
”tunnen menestyväni kun opin
uuden taidon”
• Kyvykkyyden tunne
määräytyy peilaamalla itseään
suhteessa muihin
• Menestys = pärjääminen
muita paremmin
”tunnen menestyväni kun
olen paras”
9. Tehtävä- vs. Minäsuuntautunut
• Tehtäväsuuntautuneisuuden määrä keskeistä psyykkisten
taitojen kannalta
– Korkea tehtäväsuuntautuneisuus korreloi parempien
psyykkisten taitojen kanssa: tavoitteenasettelukyky,
itseluottamus ja keskittyminen
• Matala minä/korkea teht. urheilijalla parempi itseluottamus,
hyvä paineensieto ja kritiikinsietokyky kuin korkea minä/matala
teht.
• Urheilijat yleensä enemmän tehtävä- kuin minäsuuntautuneita,
aikuistasolla jo enemmän minäsuuntautuneita
10. Tehtävä- vs. Minäsuuntautunut
• Motivaation ja viihtymisen kannalta paras tulos, jos urheilija
tehtäväsuuntautunut ja toimintaympäristö tehtäväsuuntautunut
• Yksipuolisesti korostunut minäsuuntautuneisuus on yhteydessä
huonoon viihtymiseen ja itseluottamukseen sekä vähäisempään
harjoitteluun ja ahdistuksen tunteisiin kilpailutilanteessa
11. MOTIVAATIOILMASTO
• Tarkoittaa toiminnan psykologista ilmapiiriä viihtymisen,
psyykkisen hyvinvoinnin ja toiminnassa pysymisen
näkökulmasta
• Vanhempien ja kodin vaikutus lapsuudessa suuri
koulu, kaverit, harrastukset vaikuttavat nuoruudessa
myöhemmin valmentaja
• Valmentajat vaikuttavat keskeisesti harjoitustilanteen
motivaatioilmastoon – oma arvomaailma näkyy läpi
12. Tehtäväsuuntautunut ilmasto?
• Palaute oppimisen ja edistymisen
• Valmennuksessa korostetaan uuden
näkökulmasta
oppimista ja ponnistelua, laadukkaita
suorituksia ja jatkuvaa osallistumista
• Ei jatkuvaa vertailua tai
kilpailutilannetta, vaan treenirauhaa
• Jokainen lapsi tuntee, että hänen
panoksensa on tärkeä
• Lapset onnellisia kun he tekevät
parhaansa
• Palautteen rytmitys:
toisinaan korjaavaa ja
opastavaa,
toisinaan onnistumisia
korostavaa
• Valmentaja toimii stressin
vähentäjänä, ei lisääjänä!
13. TAVOITTEENASETTELU JA TAVOITTEIDEN
SELKEYS TÄRKEÄÄ
• Suoritus-, lopputulos- ja prosessitavoitteita
• Tavoitteet parantavat suoritusta, koska ne suuntaavat urheilijan
huomion ja toiminnan suorituksen kannalta keskeisiin asioihin sekä
parantavat motivaatiota
• Haastavia mutta realistisia tavoitteita,
lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tavoitteita,
täsmällisiä
• Urheilijan tulee saada päättää tavoitteistaan, sitoutua niihin sekä
saada palautetta tavoitteiden toteutumisesta
• Omat tavoitteet kilpailuille ja harjoituksille
14. Kuinka onnistuin tänään seuraavissa asioissa:
min
max
Minulla oli tarpeeksi aikaa valmistautua x--------------------------x
Ehdin lämmitellä ja virittäytyä kilpailuun x--------------------------x
Fiilikseni oli positiivinen ja hyvä
x--------------------------x
Muiden jännitys ei häirinnyt minua
x--------------------------x
Keskityin omaan tekemiseeni, pystyin jättämään muut ulkopuolelle
x--------------------------x
Muistin käyttää rentoutumis- ja rauhoittumismenetelmiä
x-------------------------x
Note to self – mitä teen jatkossa samalla tavalla, mitä muutan?
Miten kilpailupäivän aikataulutus sopi minulle? Miten
varmistan, että onnistun seuraavassa kisassa?
16. VALMISTAUTUMINEN KILPAILUUN
•
•
•
•
•
•
Aikataulutus kilpailuviikolle, edeltävälle päivälle ja kisapäivälle
Realistiset tavoitteet
Mietitään selviytymiskeinoja yllättävien tilanteiden varalle
Käydään tiimin/valmentajien kesken tavoitteet ja käytännöt läpi
Mielenhallintakeinojen harjoittelu etukäteen
Optimaalisen vireystilan etsiminen ja siihen virittäytyminen
• Kilpailu keskeinen osa urheilua –
kilpailemista myös siis harjoiteltava
17. Kilpailutilanteen hallinta
• Tehtäväsuuntautunut toiminta, positiivinen meininki,
onnistumista ja kehittymistä tukeva ilmapiiri
• Hyvä valmistautuminen
• Tavoitteenasettelu tukee onnistumista
• Kilpailu ei ole pääosassa – mutta siihen suhtaudutaan
huolellisesti
• Opetellaan olemaan läsnä
• Pärjätään monenlaisten tunteiden kanssa
• Iloitaan kilpailusta, urheilun juhlasta!
18. Valmentajan muistilista
• Tuetaan sisäisen motivaation kasvua korostamalla pätevyyden
kokemuksia, autonomiaa ja yhteenkuuluvuutta
• Mietitään myös omaa motivaatioperustaa
– Mikä minua valmentajana motivoi??
• Tehtäväsuuntautunut ilmasto
• Panostetaan tavoitteenasetteluprosessiin
• Vahvistetaan vahvuuksia, luodaan onnistumisen ja
itseluottamuksen kehä
• Harjoitellaan myös mentaalitaitoja
• Valmistaudutaan kilpailutilanteisiin huolella
22. ETURISTISIDEVAMMA
• yleinen urheiluvamma
• asianmukaisesti hoidettunakin aiheuttaa
6-12 kk tauon normaaliin urheiluun
• altistaa myöhemmällä iällä polveen
kehittyvälle nivelrikolle
23. ETURISTISIDEVAMMA
• eniten lajeissa joissa nopeita
suunnanmuutoksia tai äkkipysähdyksiä, kuten
salibandy, jalkapallo, alppihiihto jne.
• naispuolisilla urheilijoilla jopa 2-8 –kertainen
riski saada eturistisidevamma verrattuna
miespuolisiin saman lajin harrastajiin
24. ETURISTISIDEVAMMA
• syntyy tyypillisesti joko tilanteessa jossa
jalka kiinni alustassa polveen kohdistuu
kiertovääntöliike tai tilanteessa jossa
urheilija tulee ilmasta alas ojennetun jalan
varaan
• jopa 70 % vammoista syntyy ilman
kontaktia toiseen urheilijaan
25. ETURISTISIDEVAMMA
• vamman syntyessä urheilija useimmiten
tuntee polven jotenkin muljahtavan tai
rusahtavan
• yleensä polvi vamman jälkeen ainakin jnkv
turpoaa polveen vuotaneen veren ansiosta
• voi alkuvaiheen kivun ja turvotuksen
helpotettua olla yllättävän vähäoireinenkin
26. ETURISTISIDEVAMMALLE ALTISTAVIA
TEKIJÖITÄ
•
•
•
•
•
jalkineen ja alustan välinen kitka
muut ympäristöön ja olosuhteisiin liittyvät asiat
hormonaaliset syyt
anatomiset syyt
lihasvoimaan liittyvät syyt, erityisesti
takareiden lihasten osalta
• koordinaatioon ja vartalon ja alaraajan
hallintaan liittyvät syyt
27. ETURISTISIDEVAMMALLE ALTISTAVIA
TEKIJÖITÄ
• polven painuminen sisäänpäin ja samalla säären
kiertyminen käännöksissä, pysähdyksissä,
alastuloissa jne altistaa eturistisiteen katkeamiselle
• myös hypystä polvi liian
suorana alastulo jäykälle
jalalle altistaa eturistisiteen
katkeamiselle
28. VOIKO ETURISTISIDEVAMMOJA
EHKÄISTÄ?
• säännöllisillä esim. alkulämmittelynä
toteutettavilla harjoitusohjelmilla on joissain
tutkimuksissa saatu vähennettyä
eturistisidevammoja jopa 80 %
• mitä nuorempana mukaan
harjoitusohjelmaan sen parempi
(herkkyyskaudet)
29. ETURISTISIDEVAMMOJEN EHKÄISY
• Harjoitusohjelmia jotka sisältävät lämmittely-,
venyttely-, voima-, hyppy-, tasapaino- ja taitoosioita
• esim: -PEP Program
-Sportsmetric
-KuntoutusOrtonin aktivoiva
alkulämmittely -video
30. ETURISTISIDEVAMMOJEN EHKÄISY
• tärkeää että liikkeet tehdään kontrolloidusti
ja oikein
• tärkeää olisi tunnistaa ns. riskiurheilijat joille
harjoitteet erityisen tärkeitä
• ”sivuvaikutuksena” harjoitteilla useimmissa
lajeissa myös itse lajisuoritusta parantavia
vaikutuksia