1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
Liittokokous 20.-21.11.2009, päivitetty liittokokouksessa 19.-20.11.2010, päivitetty liittokokouksessa 18.-
19.11.2011, päivitetty liittokokouksessa 22.-23.11.2012
1 SYL:N POLIITTINEN LINJAPAPERI
2
3 JOHDANTO
4 Tämä asiakirja käsittää SYL:n liittokokouksen päättämät poliittiset linjanvedot. Se koostuu
5 periaatteista, teeseistä ja politiikkapapereista. Periaatteet ovat SYL:n poliittisia arvoja, teesit
6 tiivistävät tärkeimmät sisällöt. Politiikkapapereita voidaan käsitellä yhdessä tai erikseen, ja niitä
7 voidaan lisätä ja poistaa. Niiden abstraktiotaso vaihtelee liittokokouksen tahdon mukaan.
8 Linjapaperi on hallitusta ja sihteeristöä sitova asiakirja. Niissäkin kysymyksissä, joista
9 linjapaperissa ei ole suoraan mainittu, noudatetaan periaatteiden ja perusteesien mukaista linjaa.
10 Linjapaperi ohjaa myös ylioppilaskuntien valtakunnallista edunvalvontatyötä. Asiakirja on
11 voimassa toistaiseksi, ja sitä muutetaan tarvittaessa liittokokouksessa joko hallituksen tai
12 jäsenjärjestöjen esityksestä (sääntöjen mukaan).
13
14
15 Periaatteet: vapaus, sivistys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus
16 Perusteesit:
17 - joustava, monipuolinen ja avoimesti toimiva korkeakoulujärjestelmä
18 - opiskelijalle maksuton ja laadukas tutkintoon johtava koulutus
19 - toimiva opiskeluterveydenhuolto
20 - edullista ja laadukasta opiskelija-asumista ja -ruokailua
21 - tiivis, avoin ja esteetön akateeminen yhteisö
22 - hyvät edellytykset liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle
23 - muodollisesta tasa-arvosta todelliseen yhdenvertaisuuteen
24 - täyspäiväisen opiskelun mahdollistava opintotukijärjestelmä
25 -hyvät edellytykset maahanmuuttajien sopeutumiselle yhteiskuntaan
26 - akateeminen yhteisö ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi
27 - oikeudenmukainen työelämä kuuluu opiskelijoillekin
28 - aidosti yhdenvertainen yhteiskunta

2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 2/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
29 - opiskelijat mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
30

3. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 3/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
31 1. Magna Charta Universitatum
32
33 Magna Charta Universitatum on eurooppalaisen yliopistoinstituution juhlavuoden
34 kunniaksi (18.9.1988) annettu julistus. Julistuksen merkitys on kasvanut muutamien
35 eurooppalaisten yliopistojen rehtorien periaatejulistuksesta koko Euroopan
36 korkeakoulualueen henkiseksi peruskirjaksi sen inspiroiman Bolognan julistuksen
37 (19.6.1999) myötä. Satojen yliopistojen ympäri maailmaa liityttyä Magna Chartan
38 allekirjoittajiin se on saanut myös maailmanlaajuisesti yliopistojen vapauden peruskirjan
39 merkityksen
40
41 Magna Charta Universitatum kuvastaa SYL:n mielestä niitä periaatteita ja pyrkimyksiä,
42 joille myös suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulee perustua. Kritiikki ja vapaa tiede
43 kehittävät yhteiskuntaamme ja Magna Charta tuo esiin korkeakoulujen oleellisen aseman
44 tällaisen tiedon tuottajana. SYL ottaa täten julistuksen kokonaisuudessaan poliittisen
45 linjapaperinsa lähtökohdaksi.
46
47 … [I]hmiskunnan tulevaisuus riippuu suuressa määrin kulttuurin, tieteen ja tekniikan
48 kehityksestä; ja että tämä kehitys rakentuu kulttuurin, tiedon ja tutkimuksen keskusten eli aitojen
49 yliopistojen varaan.
50 Yliopistojen tehtävä, tiedon levittäminen nuorille sukupolville, edellyttää nykypäivänä koko
51 yhteiskunnan palvelemista; yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen tulevaisuus
52 vaatii erityisesti merkittävää panostusta jatkuvaan koulutukseen.
53 Yliopistojen tulee antaa tuleville sukupolville sellaista kasvatusta ja koulutusta, jonka avulla he, ja
54 heidän kauttaan muut, oppivat kunnioittamaan luonnon ja ympäristön tasapainoa ja elämää.
55 … seuraav[ien] perusperiaatte[iden] … tulee, nyt ja aina, tukea yliopistojen kutsumusta.
56
57 Perusperiaatteet
58
59 1. Yliopisto on autonominen instituutio, joka toimii maantieteellisesti ja historiallisesti eri
60 tavoin järjestäytyneiden yhteiskuntien ytimessä; se tuottaa ja välittää kulttuuria kriittisesti
61 tutkimuksen ja opetuksen keinoin. Vastatakseen ympäröivän maailman tarpeisiin sen tutkimuksen
62 ja opetuksen tulee olla moraalisesti ja älyllisesti riippumatonta ideologisesta, poliittisesta ja
63 taloudellisesta vallasta.
64 2. Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen on kuuluttava kiinteästi yhteen, jotta niiden opetus
65 voi vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin sekä edistää tieteellisen tiedon
66 kasvua.

4. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 4/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
67 3. Tutkimuksen ja koulutuksen vapaus on yliopistoelämän perusperiaate, ja valtiovallan ja
68 yliopistojen on kunkin oman toimivaltansa puitteissa taattava ja edistettävä tämän
69 perusvaatimuksen kunnioittamista.
70 Koska yliopisto torjuu suvaitsemattomuutta ja on aina avoin keskustelulle, se on ihanteellinen
71 kohtaamispaikka opettajille, jotka pystyvät välittämään tietoa ja kehittämään sitä tutkimuksen ja
72 innovaatioiden avulla, sekä opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja, kykeneviä ja halukkaita
73 hyödyntämään sitä.
74 4. Yliopisto on Euroopan humanistisen perinnön vaalija; samalla se pyrkii jatkuvasti kohti
75 universaalia tietoa. Tehtävänsä täyttämiseksi se ylittää maantieteelliset ja poliittiset rajat ja
76 vahvistaa eri kulttuurien elintärkeää tarvetta keskinäiseen tuntemukseen ja kanssakäymiseen.
77 Keinot
78 Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ja periaatteiden toteuttaminen vaatii tehokkaita,
79 nykytilanteeseen sopivia keinoja.
80 1. Kaikille yliopistoyhteisön jäsenille on annettava asianmukaiset keinot tutkimuksen ja opetuksen
81 vapauden säilyttämiseksi.
82 2. Opettajien valinnassa ja heidän asemansa sääntelyssä on pidettävä periaatteena tutkimuksen ja
83 opetuksen yhteenkuuluvuutta.
84 3. Kunkin yliopiston on, omien olosuhteittensa mukaisesti, taattava opiskelijoidensa vapaus ja
85 olosuhteet, joissa he pystyvät saavuttamaan kulttuuripyrkimyksensä ja opintotavoitteensa.
86 4. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot pitävät keskinäistä tiedon ja lähdeaineiston vaihtoa sekä
87 tiivistä tieteellistä yhteistyötä välttämättöminä välineinä oppimisen ja tieteellisen tiedon jatkuvassa
88 edistämisessä.
89 Sen vuoksi yliopistot, historiallisen perinteensä mukaisesti, rohkaisevat opettajien, tutkijoiden ja
90 opiskelijoiden liikkuvuutta, ja pitävät yleistä pyrkimystä yliopistojen aseman, nimikkeiden ja
91 kokeiden vastaavuuteen (säilyttäen samalla kansalliset tutkinnot) ja apurahojen myöntämistä
92 olennaisina välineinä yliopistojen tehtävien täyttämiseksi.
93
94 2. Kouluttautumismahdollisuudet
95 2.1. Yhdenvertaisuus
96 Korkeakoulut ja yhteiskunta ovat kaikesta syrjinnästä vapaita ja edistävät yhdenvertaisuutta
97 kaikessa toiminnassaan. Korkea-asteen opetus ja opiskelu on esteetöntä siten, että jokainen voi
98 ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.
99 Kouluttautumismahdollisuudet perustuvat ihmisten valmiuksiin ja motivaatioon etnisestä,

5. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 5/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
100 sosioekonomisesta ja henkilökohtaisesta taustasta, vakaumuksesta sekä sukupuolesta ja
101 seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta.
102 Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutus ei vie resursseja
103 opetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei ole maksullinen
104 valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin.
105 Korkeakoulut edistävät elinikäistä oppimista ja tasa-arvoa tarjoamalla koulutusta ja
106 mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen kaiken ikäisille oppijoille heille soveltuvassa
107 koulutuksessa. Korkeakouluissa opiskelevat kuvastavat yhteiskunnan moninaisuutta.
108 Korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuvat motivaatioon ja soveltuvuuteen, eikä
109 valmennuskursseille ole tarvetta. Perusopetus ja toisen asteen koulutus antavat hyvät jatko-
110 opintovalmiudet, ja opinto-ohjaus tarjoaa kattavasti tietoa eri koulutusaloista ohjaten hakijoita
111 heille soveltuvalle alalle. Sukupuolisensitiivinen näkökulma on olennainen osa opetusta ja
112 opiskeluympäristöä kaikilla koulutusasteilla.
113 2.2. Toimeentulo
114 Päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattu riittävällä opintotuella, joka on
115 vastikkeellinen, opintorahapainotteinen ja kohdentuu tasaisesti opiskeluajalle. opiskelijan tausta,
116 vähävaraisuus tai asuinpaikka eivät muodosta estettä opiskelulle.
117 Opintotukijärjestelmä on selkeä, johdonmukainen ja ennakoitavissa. Opintotukijärjestelmä
118 mahdollistaa kohtuullisen työssäkäynnin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja
119 valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistä
120 liikkuvuutta. Opintotuen elementit seuraavat yleistä kustannustason nousua ja opintotuen
121 kehittämisen painopiste on täysipäiväisenopiskelun mahdollistamisessa.
122 Opintotuki on sovitettu yhteen muiden etuuksien kanssa ja huomioi joustavasti erilaiset
123 elämäntilanteet toimeentulon vaarantumatta tai heikkenemättä. Perheellisten opiskelijoiden
124 opintorahassa on huoltajakorotus, ja osa-aikaisen opiskelun mahdollisuus tukee esimerkiksi
125 sairaudesta toipuvaa opiskelijaa. Harjoitteluajan palkka on osa normaalia
126 tulovalvontaa.Korkeakouluopintoihin tarkoitettua opintotukea myönnetään Suomessa
127 opiskeltaessa vain yliopistolain 1 §:ssä mainituissa yliopistoissa ja toimiluvan saaneissa
128 ammattikorkeakouluissa suoritettaviin korkeakouluopintoihinsekä opintolainan valtiontakausta
129 Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettaviin opintoihin.
130 Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopii
131 ongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa, ja jonka taso ja tulorajat ovat
132 riittäviä. Puolison tulot eivät vaikuta tuen tasoon.
133
134 Opintolaina on opiskelijoiden keskuudessa tunnettu vapaavalintainen toimeentulon
135 täydentämisen muoto. Opintolainajärjestelmän kehittämisen painopiste on riskisuojien
136 parantamisessa niin, että ne ovat riittävät antamaan todellisen suojan lainan ottamiselle.
137 Opintolainan suhteellista osuutta ei nosteta. Opiskelijat saavat riittävän laajasti ja monipuolisesti
138 tietoa opintolainajärjestelmästä. Nostamatonta opintolainaa ei lueta tuloksi toimeentulotuen
139 tarvetta arvioidessa.

6. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 6/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
140
141 Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään kunnilta Kelalle.
142
143 3. Korkeakoulujärjestelmä ja -tutkinnot
144 Korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, jotka eroavat
145 toisistaan sekä lakisääteisten tehtäviensä että oman strategiansa ja profiilinsa kautta.
146 Korkeakoulut voivat muodostaa erilaisia yhteenliittymiä, joiden tehtävänä on tuottaa niille
147 yhteisiä palveluita. Yhteenliittymien hallinnossa toteutuu tasapuolinen opiskelijaedustus.
148 Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen sisällölliset erot ovat selkeitä sekä korkeakouluun
149 hakeutuville että työelämälle. Korkeakoulujen profiilit on kuvattu selkeästi valtakunnallisen
150 viitekehyksen avulla. Korkeakoulujen sijoittuminen määräytyy koulutuspolitiikan, ei
151 aluepolitiikan ehdoilla. Korkeakoulujärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena. Suomessa
152 toimivat korkeakoulutuksen järjestäjät tarjoavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen
153 mukaisia tutkintoja sekä kuuluvat yliopistolain ja ammattikorkeakoululain määrittelemän tai
154 vastaavan julkisen sääntelyn piiriin.
155
156 Korkeakoulujärjestelmä on hyvin resursoitu, alueellisesti kattava ja kansainvälisesti vaikuttava.
157 Riittävä ja yhteiskunnan osaamistarpeet täyttävä korkeakoulujärjestelmä ei jätä kysyntää yksilöön
158 kohdistuvalle tutkintokaupalle.Korkeakoulutukseen hakeutuvat saavat riittävän informaation
159 erottaakseen liiketaloudellisin perustein toimivat ja muut korkeakoulut selkeästi toisistaan.
160
161 Korkeakoulujärjestelmässä ei ole tarpeettomia raja‐aitoja estämässä opiskelijoiden, opettajien ja
162 tutkimustiedon liikkuvuutta eri korkeakoulujen välillä. Joustava, opiskelijan tieteellisiä, taiteellisia
163 tai ammatillisia tavoitteita palveleva liikkuvuus on mahdollista korkeakoulujen sisällä ja
164 korkeakoulusta toiseen.
165 Jokainen korkeakouluyksikkö pystyy tarjoamaan mielekkään laajuisen valikoiman
166 opintoja ja tarjoamaan laadukkaan ja monipuolisen opiskelu- ja työskentely-ympäristön,
167 jossa on kiinnitetty huomiota myös ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.
168 EU:ssa ei ole käytössä korkeakoulut yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen asettavaa
169 ranking-järjestelmää. Korkeakouluja arvioidaan koulutusaloittain, ja arvioinnissa
170 huomioidaan ainakin opetuksen laatu, opiskelijalähtöisyys, opiskelijoiden hyvinvointi,
171 oppimistulokset ja työllistyminen.Korkeakouluilla on toimivat sisäiset
172 laadunvarmistuksen työkalut, ja ne osallistuvat säännöllisesti toimintansa ulkoiseen
173 arviointiin. Korkeakoulut julkistavat arviointiensa tulokset. Tämän arvioinnin
174 tarkoituksena on ensisijaisesti yksittäisten korkeakoulujen ja kansallisten sekä
175 euroopanlaajuisten korkeakouluverkostojen kehittäminen.
176 Valtakunnallinen standardoitu palautejärjestelmä ja muut laadun mittarit ovat osa
177 korkeakoulujen rahoitusmallia.

7. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 7/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
178 Koulutusmäärät eri tutkintotasoilla määritellään valtakunnallisesti yhteistyössä
179 korkeakoulujen ja valtion välillä yhteiskunnan tarpeet huomioiden. Koulutusta tarjotaan
180 riittävän laajasti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vierailla kielillä. Kansainvälisyys on
181 osa korkeakoulujen arkea ja omaa toimintaa.
182 3.1. Korkeakoulututkinnot
183 Korkeakoulujen tutkinnot ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen mukaisia, itsenäisiä
184 kokonaisuuksia, jotka on linkitetty kansalliseen ja eurooppalaisiin osaamisen
185 viitekehyksiin.
186 Korkeakoulututkinnoilla ja niiden osilla on selkeät ja aukikirjoitetut osaamistavoitteet ja
187 näihin linkitetyt arviointiperusteet. Osaamistavoitteet on määritelty yhteistyössä
188 työelämän ja muiden relevanttien sidosryhmien edustajia kuullen. Tutkinnot ja niiden osat
189 on mitoitettu oikein niiden kuormittavuuden ja tutkinnon laajuuden mukaan. Opiskelijan
190 on mahdollista siirtyä tutkintojen välissä työelämään ja sieltä takaisin korkeakouluun, eikä
191 opintoaikoja ole rajattu.
192 Suoritettuaan korkeakoulututkinnon opiskelija on suorittanut kansainvälistymisjakson,
193 joka on osa tutkintoa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihto-opiskeluna,
194 ulkomaanharjoitteluna tai laadukkaalla kansainvälisellä opintojaksolla kotimaassa.
195 Kansainvälistymisjakson suorittaminen on mahdollista yhdenvertaisesti kaikille
196 opiskelijoille huomioiden heidän erilaiset koulutusohjelmansa ja elämäntilanteensa.
197 Edistääkseen opiskelijoiden, hakijoiden, muiden korkeakoulujen, työelämän ja
198 sidosryhmien mahdollisuuksia saada tietoa koulutuksen sisällöstä, korkeakoulut
199 julkistavat tutkintojen ja niiden osien kuvaukset vapaasti kaikkien saataville, myös
200 englanniksi.
201 Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkinnon suoritettuaan korkeakoulusta toiseen
202 kaikkialla Euroopassa saaden osaamisensa täysimääräisesti tunnustettua. Korkeakoulut
203 ovat kehittäneet ja käyttävät monipuolisia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja
204 tunnustamisen tapoja sekä edistävät aktiivisesti niiden leviämistä Euroopassa.
205
206 4.Opiskelukyky
207 Korkeakoulut edistävät opiskelukykyä sen kaikilla osa-alueilla: opetus ja ohjaus,
208 opiskelutaidot, opiskeluympäristö sekä terveys ja voimavarat.
209 Opiskelijan hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tuntee
210 itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta
211 suuntautumisesta, etnisestä taustasta, iästä, vammasta tai vakaumuksesta.

8. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 8/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
212 4.1. Opetus ja ohjaus, opiskelutaidot
213 Korkeakoulujen opetus on arvostettua, korkeatasoista ja riittävästi resursoitua.
214 Opetushenkilökunta on pedagogisesti pätevää ja kielitaitoista, ja sillä on mahdollisuus
215 saada palautetta sekä edelleen kehittää taitojaan sekä ymmärrystään monikulttuurisesta
216 ympäristöstä.
217 Korkeakoulujen opetus on opiskelijalähtöistä. Opiskelijoille on tarjolla monipuoliset ja
218 joustavat opintokokonaisuudet, joista voi rakentaa omista lähtökohdistaan tutkinnon.
219 Opiskelu, perhe, työ ja muu elämä on mahdollista yhdistää.
220 Opiskelijoille on tarjolla laadukasta tukea, ohjausta opintojen, uran ja elämänsä
221 suunnitteluun kaikilla koulutusasteilla. Kaikissa korkeakouluissa työskentelee riittävästi
222 opintopsykologeja, jotka ovat tärkeässä asemassa opiskelijan tukemisessa ja ohjauksessa.
223 Korkeakoulut tukevat opiskelutaitojen kehittymistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada
224 monipuolista palautetta opiskelusta. Korkeakoulujen opinto- ja tukipalvelut vastaavat
225 kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat osaavat ottaa vastuun
226 oppimisestaan.
227
228
229 4.2. Opiskeluympäristö
230 Korkeakouluopiskelu on mahdollista kaikenlaisille oppijoille. Opiskelu- ja elinympäristöt
231 ovat esteettömiä ja mahdollistavat laadukkaan lähiopetuksen rinnalla myös joustavan, yhä
232 enemmän ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.
233 Korkeakouluilla on hyväksytyt kirjalliset toimintaohjeet ja suositukset erilaisten
234 opiskelijoiden tarvitsemista erityisjärjestelyistä sekä itse opintoja että pääsykoetilannetta
235 varten. Korkeakouluilla on esteettömyysasiantuntija tai muu vastuuhenkilö, joka vastaa
236 yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteutumisesta korkeakouluyhteisössä.
237 Korkeakouluissa tehtävä yhdenvertaisuustyö on suunnitelmallista ja säännöllistä.
238 Korkeakouluyhteisö on tiivis, helposti lähestyttävä sosiaalinen verkosto, joka tukee
239 akateemista yhteisöllisyyttä ja johon kaikki voivat kokea kuuluvansa. Korkeakoulut
240 huolehtivat yhteisön jäsenten opiskelu- ja työkyvystä ja pyrkivät jatkuvasti vaalimaan
241 yhteisön hyvinvointia ja tarjoamaan henkistä tukea. Vakaviakaan ongelmatilanteita ei
242 ratkaista sulkemalla oireilevia henkilöitä yhteisön ulkopuolelle, vaan pyritään ongelmien
243 ja mahdollisten kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseen. Opiskelijoiden ongelmien
244 tunnistaminen ja niihin puuttuminen on osa yliopiston henkilökunnan toimenkuvaa ja
245 osaamista.

9. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 9/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
246 Opiskelijakulttuuri ja yhteisöllisyys on avointa, osallistavaa ja esteetöntä, sekä näkyvää,
247 arvostettua ja vaikuttavaa. Opiskelijatoiminta ottaa huomioon yksilöiden erilaisuuden, ja
248 kynnys osallistua siihen on matala.
249 4.3. Terveys ja voimavarat
250 4.3.1. Opiskelijaruokailu
251 Opiskelijaruokailu on mahdollista kaikille opiskelijoille. Opiskelijaruoka on laadukasta,
252 terveellistä, edullista ja monipuolista sekä kestävällä tavalla tuotettua, ja huomioi
253 erityisruokavaliot.
254 Opiskelijaruokailua tuetaan ateriatukijärjestelmällä. Yliopistot tiedostavat oman vastuunsa
255 opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailun järjestämisestä sekä kantavat vastuun omalta osaltaan
256 kustantamalla myös jatkossa opiskelijaravintoloiden investointi- ja laitekustannuksia. Aterian
257 enimmäishinnan nosto on sidottu samanaikaiseen ateriatuen nostoon.
258 4.3.2. Asuminen
259 Opiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa ja
260 palveluita. Valtion myöntää riittävästi tuotantotukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja tukea
261 peruskorjaamiseen, jotta opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Asumisen tuki on
262 ympärivuotinen riippumatta opiskelumäärästä.
263 Opiskelija-asuntoja rakennettaessa kiinnitetään huomiota laatuun, ympäristöystävällisyyteen,
264 viihtyvyyteen sekä yhteisöllisyyden tukemiseen. Opiskelija-asunnoista on hyvät julkisen ja
265 kevyen liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle. Korkeakoulut
266 kantavat vastuunsa kansainvälisen opiskelijoiden asumisesta.
267 Kunnat tukevat opiskelija-asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöille
268 opiskelija-asumiseen soveltuvia tontteja sekä tukemalla opiskelija-asuntotuotantoa kaavoituksen
269 avulla. Kuntien tuotto-odotus opiskelija-asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista on
270 maltillinen.
271 Sekä vuokra- että omistusasuminen ovat yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja ja ihmiset voivat valita
272 asumismuodon omien mieltymystensä mukaan.
273 4.3.3. Terveydenhuolto
274 YTHS tarjoaa korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoille ja kansainvälisille vaihto-opiskelijoille
275 terveyden- ja sairaanhoitoon, suun terveyteen ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS ja
276 kunnat jakavat vastuunsa niin, että opiskelijoilla on ympärivuotiset ja -vuorokautiset, toimivat
277 terveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. YTHS tarjoaa palveluita ja tiedottaa niistä molemmilla
278 kotimaisilla kielillä ja englanniksi.
279 Opiskelijat osallistuvat YTHS:n rahoitukseen. YTHS:n rahoitus on ennakoitavissa ja perustuu
280 pitkäjänteisiin sopimuksiin. YTHS:n toimipiirin mahdollinen laajentaminen
281 ammattikorkeakouluopiskelijoihin ei heikennä yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitopalveluita,

10. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 10/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
282 eikä nosta yliopisto-opiskelijoiden kustannuksia. Laajentaminen edellyttää säätiön rahoittajien
283 hyväksynnän ja tarvittavan lisärahoituksen. Kaikille säätiön piirissä oleville opiskelijoille
284 pakollisen terveydenhoitomaksun lisäksi laajentamisen reunaehtoina ovat säätiön rahoittajien
285 hyväksyntä, tarvittava lisärahoitus sekä edellytykset tarjota yhtäläiset terveyspalvelut kaikille
286 ammattikorkea- ja yliopisto-opiskelijoille opiskelupaikkakunnasta riippumatta.
287 Korkeakouluissa apurahan turvin jatko-opiskeleville henkilöille järjestetään heidän
288 terveystarpeitaan vastaava työterveydenhuolto, joka on riittävästi resursoitu.
289 4.3.4. Liikunta
290 Liikunta on tärkeä osa-alue opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimivat,
291 monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut korkeakoulun kampusympäristössä edistävät
292 opiskelijan päivittäistä jaksamista ja hyvinvointia sekä turvaavat opiskelijan opiskelu- ja
293 toimintakyvyn. Liikuntapalveluita tarjotaan kaikille opiskelijoille. Palveluista tiedotetaan
294 opiskelijoille korkeakoulun virallisilla kielillä ja englanniksi. Korkeakouluilla on vastuu
295 liikuntapalveluiden järjestämisestä. Liikuntapalvelut on järjestetty kattavasti ja ne tavoittavat
296 kaikki opiskelijat.
297 Korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edunvalvonnasta vastaa valtakunnallisesti
298 Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), jonka jäsen SYL on. OLL:n tärkeimmät tehtävät ovat
299 edunvalvonnallisena palvelujärjestönä toimiminen ja opiskelijoiden liikuntakynnyksen
300 alentaminen.
301
302 5. Liikkuvuus ja kansainvälistyminen
303 Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuuttaja kansainvälistymistä
304 tuetaan yliopistoissa kaikin tavoin. Jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkuvuuteen ja
305 kansainvälistymiseen. EU-alueen opiskelijoista vähintään 20% suorittaa osan opinnoistaan
306 ulkomailla. Kansainväliset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä
307 Riittävän monipuolinen kielten opetus kaikilla koulutusasteilla takaa, että kaikki opiskelijat
308 hallitsevat oman äidinkielensä lisäksi ainakin kaksi muuta kieltä. Yliopistojen monikielinen
309 viestintä tavoittaa kattavasti kaikki yliopistoyhteisön jäsenet.
310 5.1. Kansainväliset opiskelijat
311 Vieraskieliset koulutusohjelmat ovat kiinteä osa koulutusta, eivät rahoitusinstrumentteja. Niissä
312 on riittävästi aloituspaikkoja myös kotimaisiin tarpeisiin.
313 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin sisältyy kotimaisten kielten ja
314 kulttuurin opetusta riittävässä määrin esimerkiksi työllistymisen kannalta. Tutkinnon suorittaneet
315 kansainväliset opiskelijat ovat työmarkkinoilla suomalaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa.

11. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 11/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
316 Korkeakoulujen ja ulkomaalaisten maassa oleskelua käsittelevien viranomaisten yhteistyö toimii
317 opiskelijoiden kannalta hyvin. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvilla opiskelijoilla on
318 mahdollisuus saada Suomesta riittävän kattava ja kohtuuhintainen sairasvakuutus.
319 Opiskelijaliike huomioi edunvalvonnassaan ja palvelutarjonnassaan jäsenistönsä kansainväliset
320 opiskelijat. He osallistuvat aktiivisesti korkeakouludemokratiaan ja heillä on siten mahdollisuus
321 valvoa etujaan.
322 Korkeakoulut eivät ota käyttöön lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville
323 opiskelijoille. Jos jokin korkeakoulu lähtee kokeilemaan maksullisten maisteriohjelmien käyttöä,
324 kokeilua arvioidaan ennalta sovitun kriteeristön mukaisesti. Kokeilua ei vakinaisteta, jos
325 lukukausimaksujen käyttöönotto vähentää opiskelijamääriä merkittävästi, stipendijärjestelmä ei
326 mahdollista tasa-arvoista koulutukseen pääsyä tai lukukausimaksujärjestelmä vaatii liikaa
327 resursseja suhteessa tuottamaansa tulokseen. Stipendijärjestelmä takaa lahjakkaille opiskelijoille
328 mahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun taustasta ja varallisuudesta riippumatta.
329 5.2. Maahanmuutto
330 Maahanmuutto on tervetullutta ja tarpeellista. Kansainvälisen luonteensa vuoksi korkeakoulut
331 ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuuden, avoimuuden
332 ja kulttuurienvälisen kanssakäymisen lisäämisessä.
333 Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret integroituvat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.
334 Heille on tarjolla riittävästi ohjausta ja tukea kaikilla koulutusasteilla, ja he hakeutuvat ja pääsevät
335 korkeakoulutukseen tasavertaisesti muun väestön kanssa. Myös maahanmuuttajataustaisten
336 naisten pääsystä koulutukseen ja työelämään huolehditaan erityisesti. Kotouttaminen ja
337 kotimaisten kielten opetus on riittävästi resursoitu.
338
339 6.Opiskelijan kannalta toimiva yhteiskunta
340 6.1. Valtio, verotus ja päätöksenteko
341 EU on yhtenäinen, demokraattinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta, jossa noudatetaan
342 oikeusvaltion periaatteita. Talous-, ympäristö- ja kehityskysymyksiä ratkotaan vaikuttavuuden
343 varmistamiseksi globaalilla, demokraattisella foorumilla. Lainvalmistelu on huolellista sekä
344 pitkäjänteistä ja perustuu laadukkaaseen tutkimukseen hätiköityjen ratkaisujen sijasta.
345 Verotus on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja riittävää korkeakoulutuksen sekä opintososiaalisten
346 etuuksien rahoituksen kannalta. Verojärjestelmä ohjaa vähän luonnonvaroja käyttävään
347 kulutukseen.
348
349 Yhteiskuntarauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi kaikilla kansalaisilla on riittävä ja
350 yksinkertainen perustoimeentulo.
351
352 6.2. Tasa-arvo ja työelämä

12. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 12/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
353 Sukupuoli, sosioekonominen tausta, vähemmistöön tai etniseen ryhmään kuuluminen tai muu
354 henkilöön liittyvä syy ei vaikuta koulumenestykseen, koulutusalavalintoihin, syrjäytymiseen tai
355 palkkaukseen. Sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
356 Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti osana työyhteisöä ja opiskeluaikaista työssäkäyntiä
357 arvostetaan.
358 Esteettömyys toteutuu työelämässä. Työelämän joustot takaavat, että toimintarajoitteiset
359 sijoittuvat työelämän tehtäviin kykynsä ja kiinnostuksensa mukaan.
360 Perhevapaat jakautuvat Suomessa tasaisesti vanhempien välillä. Äitiys-, isyys- ja
361 vanhempainvapaajärjestelmä on yhdistetty uudeksi vanhempainvapaaksi, joka koostuu kolmesta
362 kuuden kuukauden jaksosta: yksi kummallekin vanhemmalle ja yksi on jaettavissa vanhempien
363 sopimalla tavalla.
364 Vanhemmuuden kustannukset jakautuvat tasaisesti työnantajien kesken. Suomessa on
365 subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä laadukas, joustava päivähoitojärjestelmä. Samaa
366 sukupuolta olevilla pareilla on perheen ulkoinen adoptio-oikeus.
367 Väestörakenteen muutoksesta johtuvat kustannukset on ratkaistu eri sukupolvia
368 oikeudenmukaisesti kohtelevalla tavalla. Tavoitetta työurien pidentämisestä ei ole toteutettu
369 asettamalla nuorille kohtuuttomia vaatimuksia.
370 6.3. Koulutus ja työmarkkinat
371 Koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena.
372 Koulutusjärjestelmät vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin, mutta myös muokkaavat yhteiskuntaa
373 varsinkin työmarkkinoiden osalta. Toimiva ja laajapohjainen koulutusjärjestelmä nostaa
374 yhteiskunnan osaamisen tasoa ja luo uutta tietoa, mikä vastaavasti uudistaa työmarkkinoiden ja
375 elinkeinoelämän rakennetta.
376 Kaikki koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien osapuolet tekevät yhteistyötä opiskelijoiden
377 työllistymiseksi koulutusalaa ja -tasoa vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulujen opintojen
378 ohjauspalvelut, uraohjaus- ja rekrytointipalvelut sekä yleiset työvoimapalvelut ovat keskeisessä
379 asemassa työllistymismahdollisuuksien koordinoinnissa. Korkeakoulut seuraavat
380 työmarkkinoiden muutoksia ja kehittävät opiskelijoiden työelämävalmiuksien koulutusta niiden
381 mukaisesti. Korkeakoulut panostavat kansainvälisten opiskelijoiden työelämäohjaukseen.
382 Opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja harjoittelumahdollisuuksia
383 osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisesti
384 työharjoitteluun. Työharjoittelusta on saatava asiaankuuluvaa palkkaa.
385 Työuran nähdään alkavan ensimmäisestä työsuhteesta. Opinnot ja työkokemukset kulkevat
386 limittäin vaikuttaen yhdessä yksilön tuleviin valintoihin ja mahdollisuuksiin. Opiskelijoiden
387 merkitys työmarkkinoiden rakenteessa ja joustavuudessa tunnistetaan ja sitä arvostetaan.
388 Erityisesti opintoja tukevan työnteon relevanssi työllistymisen kannalta tunnustetaan.
389 Työkulttuurin merkitys työurien laatuun ja pituuteen tunnistetaan. Työkulttuuri edistää työssä
390 jaksamista, hyvinvointia, työyhteisötaitoja ja luovuutta sekä kannustaa hyvään johtajuuteen. Työt
391 järjestetään sekä työntekijän että työnantajan tarpeet ja edellytykset huomioon ottaen. Työnantajat

13. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 13/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
392 ja työntekijät tuntevat omat vastuunsa ja velvollisuutensa sekä huolehtivat omalta osaltaan
393 työlainsäädännön ja työsuojelun toteutumisesta. Epäsäännöllisen työn tekemisen ja teettämisen
394 yleistyminen huomioidaan laajalti yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja työlainsäädännössä..
395 Työehtosopimukset huomioivat epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tarpeet.
396 Yksilöitä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen koko työuran ajan. Työuran siirtymävaiheissa
397 sekä loppupäässä on mahdollista sopia työn porrastamisesta ja keventämisestä kaikille osapuolille
398 järkevällä tavalla. Työelämästä syrjäytyneille, perhevapaalta tai pitkältä sairauslomalta palaaville
399 sekä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville tarjotaan mahdollisuuksia palata työelämään joustavasti.
400 Korkeakoulutettujen yrittäjyyden mahdollisuuksia parannetaan. Valmiuksia yrityksen
401 perustamiseen edistetään koulutustarjonnalla sekä rahoitus- ja riskienhallintajärjestelmiä
402 kehittäen, jolloin kynnys perustaa yritys madaltuu. Yrittäjien sosiaaliturva on rinnastettavissa
403 palkansaajien sosiaaliturvaan. Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä huomioi myös apurahansaajat.
404 Organisaatiot eivät perusteettomasti ulkoista yrittäjäriskiä työntekijöilleen painostamalla heitä
405 perustamaan omaa yritystä.
406 Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen esteitä madalletaan
407 järjestelmällisesti. Ulkomaalaisten osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan työmarkkinoilla.
408 Lisäksi vieraita maita, kieliä ja kulttuureja tuntevat nähdään voimavarana globalisoituvassa
409 maailmassa ja monikulttuurisessa Suomessa. Kotimaisten kielten koulutusta järjestetään
410 kattavasti kaikille sitä tarvitseville. Varmistetaan, että samasta työstä maksetaan sama palkka
411 esimerkiksi tilaajavastuulakia tiukentamalla ja puuttumalla tiukemmin harmaaseen talouteen.
412 6.3.1 Työurat ja eläkejärjestelmä
413 Työurien pidentämisen vastuu on koko kansalla. Nuoret osallistuvat tasavertaisina
414 neuvottelukumppaneina kaikkeen työuria koskevaan päätöksentekoon. Työurien pidentämisessä
415 panostetaan työssä jaksamiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn sekä työttömien ja
416 työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään palaamisen tukemiseen. Työurien pidentäminen ei
417 heikennä nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia.
418 Todellisen eläköitymisiän nostamista edistetään tehokkaasti ja monipuolisesti, kuitenkin
419 huomioiden fyysisen tai muuten kuormittavan työn asettamat rajoitukset. Joustava siirtyminen
420 eläkkeelle on mahdollista niin, että on kannustavaa jatkaa aktiivista työuraa kevyemmillä ehdoilla
421 ja työtehtävillä huomattavasti pidempään.
422 Elinaikakerroin on suomalaisen eläkejärjestelmän ylläpitämisen kannalta välttämätön elementti,
423 joka kannustaa myöhempään eläkkeelle jäämiseen. Sukupolvien välisten tulonsiirtojen
424 tasaamiseen kiinnitetään huomiota, ja näin ollen esimerkiksi eläkkeet eivät seuraa
425 täysimääräisesti ansiotason kehitystä. Eläkejärjestelmä turvaa kaikille riittävän toimeentulon.
426
427 6.4. Liikenne ja kaupunki
428 Joukkoliikenne on ympäristöystävällistä ja toimii kaikissa korkeakoulukaupungeissa. Kaikessa
429 joukkoliikenteessä on käytössä vähintään 50% opiskelija-alennukset ja yksi valtakunnallinen
430 maksukortti. Joukkoliikenne huomioidaan kaavoituksessa ja se toimii saumattomasti yli
431 kuntarajojen. Maanlaajuinen raideverkko on tiheä ja junalla matkustaminen on edullista.

14. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 14/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
432 Lentomatkustusta verotetaan voimakkaasti. Joukkoliikennettä tuetaan vahvasti ja se on
433 yksityisautoilua houkuttelevampaa. Polkupyöräilyä ja muuta kevyttä liikennettä suositaan
434 kaupunkisuunnittelussa ja liikenneväylillä.
435 Opiskelijat ovat tasavertainen osa kaupunkiyhteisöä. Heidät otetaan huomioon kaupungin
436 päätöksenteossa, ja he voivat vaikuttaa ympäristöönsä mielekkäästi. Asuinalueiden
437 sosioekonominen eriytyminen estetään rakentamalla sekä vuokra- että omistusasuntoja samoille
438 alueille.
439
440 7. Globaali vastuu
441 Opiskelijat ovat tietoisia Euroopan ja maailman yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelijat ja
442 korkeakoulut toimivat rohkeasti uudistajina ja keskustelun avaajina.
443 7.1. Opiskelijademokratia
444 SYL kehittää aktiivista kansalaisuutta sekä vastuullista ja tiedostavaa opiskelijademokratiaa. Jotta
445 liitto voi toimia esimerkkinä, se on tehnyt panostuksia erityisesti tasa-arvoon, läpinäkyvyyteen ja
446 yhteishengen luomiseen omassa toiminnassaan. Opiskelijat ovat edustettuina korkeakoulujen
447 kaikilla päätöksentekotasoilla koko Euroopassa. Vahva eurooppalainen opiskelijaliike on näkyvä
448 ja vaikuttava osa eurooppalaista demokratiaa.
449 Opiskelijaliike tekee laajasti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti edistääkseen
450 arvojaan ja pyrkimyksiään. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden
451 edunvalvontaryhmien sekä kansalaisjärjestöjen- ja liikkeiden kanssa.
452 European Students’ Union on edustuksellinen ja demokraattinen opiskelijajärjestö. SYL toimii
453 aktiivisesti sen jäsenenä sekä tukee sen toimintaa rahallisesti ja työpanoksellaan.
454 Opiskelijademokratian kehittämistä tuetaan ja vahvistetaan ensisijaisesti ESU:n kautta, erityisesti
455 EU:n lähialueilla Bolognan prosessin maissa.
456 7.2. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö
457 Valtiot ovat siirtyneet kestävän kehityksen ajatteluun kaikessa toiminnassaan, ja niiden tekemä
458 politiikka on johdonmukaista kehitystavoitteiden kannalta. Kaikkien EU-maiden
459 kehitysyhteistyömäärärahat ovat YK:n suosittelemalla tasolla ja niitä käytetään ODA-kriteerien
460 mukaisesti. Kehitysyhteistyövaroja ei käytetä lukukausimaksuihin niitä kompensoivien
461 stipendijärjestelyjen kautta.
462 SYL on kehitys- ja koulutuspolitiikan rajapinnan asiantuntija osana keskustelua korkeakoulujen
463 kansainvälistymisestä. SYL:n kehitysyhteistyö on vastuuta kaikkein köyhimmistä ja pyrkii
464 tukemaan kehitysmaiden kansalaisten voimaantumista koulutushankkeiden kautta.
465 7.3. Ympäristö

15. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 15/13
FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf
________________________________________________________________________________________________
466 Ympäristötietoisuus on osa korkeakoulujen kasvatustehtävää. Korkeakouluilla on omat
467 ympäristöohjelmat ja kampukset ovat päästöneutraaleja. Korkeakoulut ja opiskelijat ovat
468 ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiä ja vaalivat toiminnassaan kestävän kehityksen
469 periaatteita.
470 Energian säästäminen huomioidaan kaikessa. Sähkön ja veden kulutus laskutetaan kulutuksen
471 mukaan loppukäyttäjältä.
472 Kasvihuonepäästöjen määrä laskee YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin suositusten mukaisesti
473 riippumatta siitä, miten globaali taloudellinen tilanne kehittyy. Uusiutuvien luonnonvarojen
474 käyttö on rajoitettu niiden uusiutumiskyvyn mukaiseksi. Uusiutumattomia luonnonvaroja
475 säästetään ja niitä käytetään ekotehokkaasti. Suomi on vastannut ilmastonmuutoksen
476 aiheuttamaan haasteeseen säätämällä ilmastolain sitovista 5 prosentin vuotuisista
477 päästövähennyksistä, mikä mahdollistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.
478