Elina Erkkilä on toiminut Itämeren ja sisävesien suojelun parissa 15 vuotta sekä töissä että vapaa-ajalla. Elina vastaa WWF:n sisävesityöstä ja on mukana niin käytännön kunnostuksissa kuin poliittisessa vaikuttamisessakin.
What can sustainability science offer for transformative policymaking
Vesistosankari erkkila e_final
1. VESISTÖ-
SANKARI
Elina Erkkilä,
WWF Suomi
Elina Erkkilä on toiminut Itämeren
ja sisävesien suojelun parissa 15
vuotta sekä töissä että vapaa-
ajalla. Elina vastaa WWF:n
sisävesityöstä ja on mukana niin
käytännön kunnostuksissa kuin
poliittisessa vaikuttamisessakin.
Suomessa on nyt hieno
pöhinä ja tekemisen
meininki päällä
2. Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen?
1.
2. Mitä vesistötekoja olet tehnyt?
Mökkijärvi ja mökin läheiset metsäpurot olivat minulle tärkeitä jo lapsena. Vanha metsä
lähdepitoisen puron ympärillä oli satumainen paikka lapselle (ja aikuiselle kenties vieläkin
satumaisempi). Kesät kuluivat järvessä sukeltaen ja rantavedessä snorklaten. Aikuistuessani
kasvoi myös ymmärrys ihmisen toiminnan vaikutuksista vesistöihin. Innostus lisääntyi
työskennellessäni erilaisten vesiensuojeluhankkeiden parissa ensin ympäristökeskuksessa ja
sittemmin WWF:ssä.
Kentällä työskentely on palkitsevaa, sillä se on konkreettista työtä, jossa vaikutukset näkyvät
nopeasti. Mieleeni on jäänyt erityisesti eräs kunnostuspäivä, jonka aikana poistimme
vaelluskalojen kulun pysäyttävän padon. Ehdimme juuri nousta talkoolaisten kanssa purosta
tauolle, kun puronvarteen kerääntyneet kylän lapset huusivat ”taimen!”. Emme voineet
uskoa silmiämme, kun näimme taimenen löytäneen välittömästi polun kohti uusia
lisääntymis- ja elinympäristöjä. Se oli ikimuistoinen kiitos kunnostuspäivästä!
Olen kenttätyön puolestapuhuja, ja tiimimme WWF:ssä tekeekin paljon konkreettista työtä.
Olen saanut olla mukana esimerkiksi kosteikkojen rakentamisissa, vaellusesteiden poistoissa
sekä kutusoraikkojen ja poikasalueiden teoissa. Kenttätyön kautta asiat muuttuvat oikeasti.
Vetämällä erilaisia vesistökunnostushankkeita kentällä törmää myös niihin liittyviin
pullonkauloihin ja löytää ratkaisuja. Koen, että sanoilla on myös erilainen painoarvo sen jälkeen,
kun on itse kohdannut kentällä haasteet ja ratkaissut ne. Olen huomannut, että esimerkiksi
maanviljelijöillä riittää tahtoa huolehtia vesistöistä, mutta toimenpiteiden toteutus ei aina ole
yksinkertaista. Siihen tarvitaan lisäkäsiä ja -apuja, joita esimerkiksi erilaiset hankkeet
mahdollistavat.
3. Mikä on mielestäsi merkittävin vesistötekosi?
3.
4. Terveiset muille vesistökunnostajille
www.vesistokunnostusverkosto.fi Vesistökunnostusverkosto
Kaikissa vesistöteoissa on oma merkittävyytensä! Tekojen merkitykset ja vaikutukset voivat
olla tärkeitä monella eri tapaa. Jollain kohteella voi olla suuremmat ekologiset vaikutukset,
mutta toisessa kohteessa paikallisten herännyt innostus voi kantaa pitkälle ja saada paljon
aikaan myös tulevaisuudessa. Olen saanut olla vaikuttamassa siihen, että WWF:ssä on
laajennettu ja vahvistettu sisävesiin liittyvää työtä. En ole tehnyt yksin yhtäkään
vesistöteoistani. Ne on aina tehty yhdessä muun muassa muiden WWF:läisten,
maanomistajien, ELY-keskuksien ja alueellisten- ja paikallisten toimijoiden kanssa.
Mikään ei korvaa eri tahojen yhteistyötä. On tärkeää pyytää ja antaa apua. Kun jaetaan
kokemuksia, myös epäonnistumisia, opitaan ja kehitytään. Kenttätyö on välillä melkoista
puurtamista ja sangen työlästäkin hommaa. Toivon, että kaikki sitä tekevät, niin vapaa-ajallaan
kuin työkseenkin, ymmärtävät työn arvon.
Päättäjille haluan lähettää terveiset, että asiat muuttuvat vasta kun toimenpideohjelmat ja
strategiat ovat laitettu käytäntöön. Konkreettiseen vesienhoitotyöhön tarvitaan resursseja.
Tahtoa nimittäin löytyy!