Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto

Työmarkkinapoliittinen
mielipideilmasto

Kevät 2007

SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007 1

SISÄLLYS

TYÖMARKKINAPOLIITTINEN MIELIPIDEILMASTO
KEVÄT 2007 ..................................................................................... 3
Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?................................................... 3
Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellista........................... 3
Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys jäsenyysperusteena
on voimistunut ......................................................................................... 5
Ovatko työtaistelut vanhentunut keino vaikuttaa?........................................ 9
Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojen yksipuolinen
heikentäminen hyväksyttävimmät lakon perusteet .................................. 9
SAK:laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin ja akavalaiset
jälkeenjäämiseen yleisestä palkkakehityksestä..................................... 10
Onko työmarkkinoiden ilmapiiri muuttunut? ............................................... 12
Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimusten ja
asenteiden tiukentuneen ....................................................................... 12
Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteista
laimentuneet jonkin verran .................................................................... 13
Missä raamissa työmarkkinaratkaisu ja mitä tavoitteita? ........................... 14
Työllisyyden parantaminen, palkansaajien sosiaaliturva ja
palkankorotukset syksyn työmarkkinaratkaisun kärkitavoitteet ............ 14
Liittokierroksen suosio on lisääntynyt SAK:n ja STTK:n
jäsenten keskuudessa ........................................................................... 17
Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaa ................................. 17
Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynyt vahvana ............ 19
Paikallisen sopimisen laajentamiseen suhtaudutaan myönteisesti
jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason ................... 20
Mielipiteet lakko-oikeudesta, lakkosakoista ja luottamushenkilöiden
asemasta.................................................................................................... 21
Valtaosan mielestä lakko-oikeus pitää säilyttää nykyisellään................ 21
Millaiseksi palkansaajien asema koetaan maassamme?........................... 30
Palkansaajien asema hyvä ainoastaan silloin kun puhutaan
palkkatasosta yksityisissä teollisuusyrityksissä ..................................... 30
SAK:n jäsenet tyytymättömiä palkansaajien työpaikkojen varmuuteen
ja AKAVAn jäsenet palkkatasoon julkisella palvelusektorilla................. 31
Millaiseksi palkansaajien asema muuttuu lähivuosina? ............................. 31
Epävarmuus lisääntyy mutta palkkataso paranee ................................. 31

2 SAK, STTK, AKAVA · Työmarkkinailmastotutkimus 2007

Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin...................................35
Lähes joka toinen antaisi kaikkien ulkomaalaisten tulla Suomeen
asumaan ja töitä tekemään ....................................................................35
Usko ulkomaisen työvoiman tarpeeseen on selvästi lisääntynyt ...........35
Mikä on etujärjestöjen arvostus? ................................................................37
Yrittäjäjärjestö hengittää SAK:n niskaan ................................................37
Yrittäjät ja nuoret ovat muuttaneet suhtautumistaan SAK:hon...............38
SAK:n ja STTK:n jäsenet arvostavat oman keskusjärjestön työtä
enemmän ja AKAVAn jäsenet vähemmän kuin vuosi sitten ..................39
Etujärjestöjen imagot ..................................................................................42
Yhteistoimintakykyisyys on eniten etujärjestöjä kuvaava ominaisuus....42
Kärkikaksikko SAK ja SY .......................................................................45
Keneltä järkeviä työmarkkinapoliittisia ehdotuksia? ...............................48
Mitkä järjestöt ovat vaikutusvaltaisia? ....................................................48
Miten puolueet hoitavat palkansaajien asemaa koskevia asioita? .............49
Keskustan ja perussuomalaisten palkansaajaidentiteetti
on parantunut viime vuodesta kaikkein eniten .......................................49

LIITEKUVAT ................................................................................... 52


TYÖMARKKINAPOLIITTINEN
MIELIPIDEILMASTO KEVÄT 2007
TNS Gallup Oy on tutkinut Suomen työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa
kolmen palkansaajien keskusjärjestön, SAK:n, STTK:n ja AKAVAn toimek-
siannosta. Tutkimuksella selvitettiin suomalaisten suhtautumista työmarkki-
noiden etujärjestöihin, työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään sekä ammat-
tiliittoihin järjestäytymisen syitä ja tarpeellisuutta.

Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 21.3.-20.4.2007.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1011. Vastaajat edustavat maamme 15
vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luot-
tamusväli on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa.

Tarvitaanko ammatillista järjestäytymistä?
Järjestäytyminen on kansalaisten mielestä tarpeellista
Valtaosa suomalaisista (87 %) kokee, että nykyaikana on vähintäänkin
melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Mielipide-eroja aiheuttaa lä-
hinnä se, onko asia erittäin vai ainoastaan melko tarpeellista. Suomalaisista
yli kaksi viidesosaa (44 %) arvioi järjestäytymisen erittäin tarpeelliseksi.

Järjestäytymisen tarpeellisuus on lähes samaa tasoa kuin kahdessa edelli-
sessä tutkimuksessa. Viime vuoden huhtikuussa luku oli 90 % ja vuoden
2005 maaliskuussa 92 %. Järjestäytymisen tarpeellisuus on hieman laske-
nut etenkin vuoden 2005 tutkimuksesta.

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 4/2007
Kuvio 6t. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKY-
AIKANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTY-
VÄT AMMATILLISESTI (%).

ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN
TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE-
LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA

4/2007 44 43 1 11 1
4/2006 46 44 2 7 2
3/2005 49 43 0 6 2
9/2004 46 43 2 7 2

0 25 50 75 100

TNS Gallup Oy 2007 / PGraphics

Enemmistö kaikkien palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenistä näkee jär-
jestäytymisen erittäin tarpeelliseksi. SAK:n ja STTK:n jäsenet kokevat jär-
jestäytymisen keskimäärää tarpeellisemmaksi.


Kuvio 6. KUINKA TARPEELLISTA TAI TARPEETONTA NYKYAI-
KANA ON, ETTÄ PALKANSAAJAT JÄRJESTÄYTYVÄT
AMMATILLISESTI (%).

ERITTÄIN MELKO EI MELKO ERITTÄIN
TARPEEL- TARPEEL- OSAA TARPEE- TARPEE-
LISTA LISTA SANOA TONTA TONTA

Kaikki 44 43 1 11 1

Naiset 45 44 1 9 1
Miehet 44 42 1 12 1

15-24 vuotta 32 49 4 15 0
25-34 vuotta 34 57 1 7 1
35-49 vuotta 43 43 0 13 1
50-64 vuotta 55 35 1 9 1
Yli 64 vuotta 54 36 0 9 1

Perusasteen koul. 51 36 3 10 1
Keskiasteen 42 47 1 9 1
Ylempi keskiaste 44 43 0 13 0
Korkea-aste 37 49 0 13 1

Yrittäjä 29 56 1 13 0
Johtava/ylempi toimih. 38 44 0 17 1
Alempi toimihenkilö 46 45 1 7 1
Työntekijä 44 43 2 10 1
Eläkeläinen 57 34 0 8 1
Opiskelija 34 50 2 14 0

Työssä 39 47 1 12 1
Työtön/lomautettu 50 39 2 9 1
Työelämän ulkopuolella 49 40 1 9 1

Uusimaa 37 46 0 17 1
Etelä-Suomi 51 39 1 9 0
Itä-Suomi 49 37 4 9 0
Länsi-Suomi 44 45 2 8 2
Pohjois-Suomi 31 58 2 8 1

Pääkaupunkiseutu 38 47 0 13 2
Muu kaupunki 46 42 1 10 1
Maaseutu 45 44 1 10 0

KESK 40 49 0 10 0
KOK 27 56 0 16 1
SDP 66 30 0 4 0
VAS 64 33 0 3 0
VIHR 52 36 2 10 0

SAK 56 39 1 3 1
STTK 56 39 0 5 0
AKAVA 46 49 0 5 0
MTK 43 49 0 8 0
SY 44 47 0 8 0
Ei nyt, aiemmin kyllä 50 35 0 13 2
Ei nyt, myöhemm. kyllä 24 71 1 4 0
Ei nyt eikä tulevais. 27 46 2 25 1
0 25 50 75 100



Puoluekannan mukaan erot ilmenevät lähinnä aste-eroina. Valtaosa kaikki-
en puolueiden kannattajista arvostaa ammatillista järjestäytymistä. Kes-
kustan ja Kokoomuksen kannattajat kokevat järjestäytymisen tarpeelliseksi,
mutta eivät kuitenkaan yhtä tarpeelliseksi kuin vasemmistopuolueiden ja
vihreiden kannattajat. Keskustan kannattajat pitävät järjestäytymistä jonkin
verran aiempaa tärkeämpänä. Sen sijaan Kokoomuksen kannattajien usko
järjestäytymiseen on hieman vähentynyt vuoden takaisesta.

Kaikki ikäluokat kokevat järjestäytymisen olevan tarpeellista. Nuoret kuiten-
kin vähemmän tarpeellisena kuin varttuneemmat ikäluokat. Ainoat iän mu-
kaiset muutokset ovat sellaisia, että nuorimpien, 15-24-vuotiaiden, usko
järjestäytymiseen on vähentynyt. Merkillepantavaa tuloksissa on kuitenkin
se, että järjestäytymistä aiheellisena pitävät kaikki väestöryhmät yhteiskun-
nassa olipa sitten kysymys työntekijästä tai yrittäjästä.

Palkka- ja työsuhdeturvan merkitys
jäsenyysperusteena on voimistunut
Tutkimuksessa palkansaajakeskusjärjestöjen nykyisiltä, entisiltä ja tulevilta
jäseniltä tiedusteltiin ammattiliiton jäsenyysperusteita. Tutkimuksessa ha-
luttiin saada tietoa siitä, miksi ammatillinen järjestäytyminen koetaan tar-
peelliseksi.

Valtaosa vastaajista ilmoittaa, että palkka- ja työsuhdeturva (89 %), ansio-
sidonnainen työsuhdeturva (83 %), suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jä-
senetujen ajamisessa (79 %) sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus
(72 %) ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat järjestymisen motiivina joko paljon tai
melko paljon.

Kuvio 4. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON JÄSEN
(on nyt jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).

PAL- MELKO EI OSAA JONKIN EI LAIN-
JON PALJON SANOA VERRAN KAAN

Palkka- ja työsuhdeturva 62 27 0 9 3
Ansiosidonnainen työttömyysturva 57 26 0 14 3
Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 36 43 0 17 4
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 31 41 0 23 5
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 21 38 0 24 17
Perinne ja maan tapa Suomessa 17 40 0 28 14
Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 15 42 0 35 9
Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 15 41 1 28 15
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 14 40 0 32 14
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 15 36 0 38 10
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 13 34 0 35 17
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 14 29 0 27 30
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 11 30 1 35 23
Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut 9 27 1 47 16
Jos ei liity niin työkaverit painostavat 7 13 0 20 59

0 25 50 75 100



Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella pal-
kansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen. Muuttuvassa ja kiih-
keätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskun-
nallisina ”vakuutusyhtiöinä”. Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan tur-
vaa.

Kuvio 4t. MISSÄ MÄÄRIN ERI TEKIJÄT VAIKUTTAVAT SIIHEN, ETTÄ ON AMMATTILIITON
JÄSEN (on jäsen, ollut aiemmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).

PAL- MELKO EI OSAA JONKIN EI LAIN-
JON PALJON SANOA VERRAN KAAN

4/2007 62 27 0 9 3
Palkka- ja työsuhdeturva 4/2006 54 31 0 11 4
3/2005 60 26 1 11 2

4/2007 15 36 0 38 10
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 4/2006 13 38 0 38 12
3/2005 15 44 0 32 10

4/2007 15 42 0 35 9
Ammattiliiton jäsenilleen jakama informaatio
4/2006 16 41 0 34 8
työmarkkina- ym. asioista
3/2005 18 46 0 29 7

4/2007 31 41 0 23 5
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleisesti ottaen 29 41 0 24 5
4/2006
turvallisuutta elämään 37 38 0 21 5
3/2005

4/2007 14 40 0 32 14
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa
4/2006 10 39 0 36 14
työpaikan asioihin
3/2005 20 42 0 29 8

4/2007 57 26 0 14 3
Ansiosidonnainen työttömyysturva 4/2006 53 31 1 11 5
3/2005 59 28 0 10 3

4/2007 13 34 0 35 17
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita 11 33 0 39 17
4/2006
yhteiskunnassa 12 35 0 39 13
3/2005

4/2007 7 13 0 20 59
Jos ei liity, niin työkaverit painostavat 4/2006 5 19 1 19 56
3/2005 6 11 1 26 56

4/2007 14 29 0 27 30
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän
4/2006 12 31 0 29 27
velvollisuus
3/2005 14 24 0 34 28

4/2007 15 41 1 28 15
Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä
4/2006 13 38 1 31 16
samanhenkistä joukkoa
3/2005 14 41 1 29 15

4/2007 17 40 0 28 14
Perinne ja maan tapa Suomessa 4/2006 16 36 1 33 13
3/2005 15 42 1 28 14

4/2007 21 38 0 24 17
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat
4/2006 15 41 0 27 16
ammattiliittoon
3/2005 16 44 0 22 17

4/2007 11 30 1 35 23
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen
4/2006 9 34 2 32 23
järjestäytymällä
3/2005 9 35 1 37 19

4/2007 36 43 0 17 4
Suuren jäsenistön ansiosta ammattiliitto voi
4/2006 35 45 1 17 3
ajaa tehokkaammin jäsentensä etuja
3/2005 34 44 0 17 5
0 25 50 75 100

TNS Gallup Oy 2007/ PGraphics


Kuvio 5. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (on jäsen, ollut ai-
emmin tai aikoo tulevaisuudessa olla, %).

Palkka- ja työsuhdeturva 55
Ansiosidonnainen työttömyysturva 23
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 9
Suuren jäsenistön ansiosta liitto voi ajaa tehokkaammin jäs. etuja 3
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 2
Halu olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 2
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 1
Liiton jäsenilleen jakama informaatio työmarkkina- ym. asioista 1
Oman ammatillisen identiteetin kehittäminen järjestäytymällä 1

Oman ammattiliiton jäsenet ovat yleensä samanhenkistä joukkoa 1
Perinne ja maan tapa Suomessa 1
Ammattiliiton jäsenedut mm. osto- ja vakuutusedut 0
Jos ei liity niin työkaverit painostavat 0
Jäsenyys ammattiliitossa on työntekijän velvollisuus 0
Useimmat muutkin työntekijät kuuluvat ammattiliittoon 0
Jokin muu syy 1
Ei osaa sanoa 0

0 20 40 60


Kuvio 5t3. MIKÄ ON TÄRKEIN SYY KUULUA AMMATTILIITTOON (viisi tärkeintä syytä, %).

55
Palkka- ja työsuhdeturva 53
48

23
Ansiosidonnainen työttömyysturva 25
28

9
Ammattiliiton jäsenyys antaa yleis. ottaen turvallisuutta elämään 6
8 04/2007
04/2006
1 03/2005
Ammattiliiton tarjoamat jäsenpalvelut 4
1

2
Ammattiliiton kautta jäsenet voivat vaikuttaa työpaikan asioihin 3
5

0 20 40 60 80

TNS Gallup Oy 2007 PGraphics


Vähemmän tärkeitä, joskaan ei täysin merkityksettömiä, jäsenyysperusteita
ovat mm. työkavereiden painotus, jäsenedut, halu olla tukemassa ay-
liikkeen tavoitteita laajemmin yhteiskunnassa ja oman ammatillisen identi-
teetin kehittäminen järjestäytymällä.

Näkemykset ovat jonkin verran muuttuneet vuoden takaisesta. Tämä näkyy
siten, että etenkin palkka- ja työsuhdeturvan painoarvo on lisääntynyt. Ai-
empaa hieman merkittävämmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään myös
mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin jäsenyyden kautta. Työtoverei-
den painostuksen koetaan nyt olevan vähemmän merkityksellinen kuin
vuosi sitten.

Tuloksista käy ilmi se, että alemmat toimihenkilöt ja työntekijät pitävät mo-
nia asioita keskimäärää tärkeämpinä. Näitä ovat etenkin palkka- ja työsuh-
deturva, työpaikan asioihin vaikuttaminen, ansiosidonnainen työttömyystur-
va ja ammattiliiton jäsenyyden synnyttämä yleinen turvallisuuden tunne
elämässä.

Kun sitten kysytään, mikä kaikista asioista on tärkein syy kuulua ammatti-
liittoon ja on pakko valita vain yksi, nousee kaksi tekijää ylitse muiden. Nä-
mä ovat palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva.

Tulokset ovat jonkin verran muuttuneet etenkin jos asiaa tarkastellaan
vuotta pidemmältä ajanjaksolta. Palkka- ja työsuhdeturva on aiempaa use-
ammalle tärkein syynä kuulua ammattiliittoon etenkin jos lähtötasoksi ote-
taan vuosi 2005 (48 % 53 % 55 %). Vastaavasti pientä vähennystä
näkyy ansiosidonnaisen työttömyysturvan kohdalla.

Eri ammattiryhmien väliset erot ovat asiallisesti ottaen vähäisiä. Kaikissa
ammattiryhmissä tärkeimmäksi jäsenyysperusteeksi nähdään palkka- ja
työsuhdeturva. Myös kaikkien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa tär-
kein jäsenyysperuste on sama. Alemmista toimihenkilöistä (32 %) ja AKA-
VAn jäsenistä (30 %) kuitenkin keskimäärää useampi mainitsee tärkeimpä-
nä jäsenyysperusteena ansiosidonnaisen työttömyysturvan.


Ovatko työtaistelut vanhentunut keino
vaikuttaa?
Sopimusrikkomukset ja työntekijöiden työolojen
yksipuolinen heikentäminen hyväksyttävimmät lakon
perusteet
Kaikkein oikeutetuimpana periaatteellisena lakon syynä pidetään tilannetta,
jossa työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia. Lak-
ko on tällöin yleisesti hyväksytty vastaveto sopimuksen rikkonutta kumppa-
nia vastaan. Työtaistelu on silloin oikeutettu 85 prosentin mielestä. Lähes
yhtä moni (83 %) hyväksyy työtaistelutoimet myös silloin kun työnantaja yk-
sipuolisesti pyrkii heikentämään työntekijöiden työoloja.

Em. kahden lakkoperusteen lisäksi oikeutettuna syynä pidetään sitä, että
tavoitteisiin ei päästä neuvotteluteitse. 70 prosenttia katsoo siinä tilantees-
sa ”järeät otteet” legitiimeiksi. Kaksi kolmasosaa (65 %) hyväksyy työtais-
telun, johon ryhdytään, kun on jääty jälkeen yleisestä palkkakehityksestä.
Enemmistö (57 %) pitää lakkoa oikeutettuna myös silloin, kun työntekijöi-
den lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä.

Muut jäljelle jäävät perusteet eivät saa yhtä suurta kannatusta. Yli kaksi vii-
desosaa suhtautuu hyväksyvästi sopimusneuvottelujen vauhdittamiseen
(45 %) sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen (43 %) työtaiste-
lutoimenpitein.

Suomalaisten suhtautuminen lakkoihin on pysynyt pitkällä sihdillä siltä osin
ennallaan, että joka kerta selkeä enemmistö on antanut siunauksensa
työnantajan sopimusrikkeitä vastaan suunnatulle lakolle. Tällaisen lakon
hyväksyntä on samaa tasoa kuin vuosi sitten ja on edelleen korkeammalla
tasolla kuin seitsemän vuotta sitten.

Kuvio 7. ONKO LAKKO OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%).

KYLLÄ EOS EI

Kun työnantaja ei noudata työelämää kosk. lakeja tai sopim. 85 0 14
Kun työnantaja yksipuolisesti pyrkii heikent. työntek. työoloja 83 1 16
Kun tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla 70 2 28
Kun on jääty yleisestä palkkakehityksestä jälkeen 65 2 34
Kun työntekij. lakko-oikeutta pyritään rajoittamaan nykyisestä 57 4 39
Kun pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja 45 2 53
Kun pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon 43 2 55
Kun pyritään solidaarisuussyistä tukemaan läheistä liittoa 41 3 56

0 25 50 75 100



Kun suhtautumista perusteisiin tarkastellaan parin kolmen vuoden sihdillä,
havaitaan kansalaisten käsitysten muuttuneen vauhdituslakkoja ja solidaa-
risuuslakkoja kohtaan hieman varauksellisemmiksi.

SAK:laiset reagoivat lakko-oikeuden rajoituksiin ja
akavalaiset jälkeenjäämiseen yleisestä
palkkakehityksestä
Eri palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenet suhtautuvat lakkoperusteisiin
melko samalla tavoin. Eräitä eroja kuitenkin voidaan tehdä. Akavalaiset
antavat siunauksensa helpommin ja muita useammin sellaisille lakoille, joi-
den avulla pyritään vastaamaan työnantajien sopimusrikkomuksiin tai etsi-
tään ulospääsyä työnantajan yksipuolisesta työolojen huonontamisesta.
Akavalaiset reagoivat lakkoihin myönteisesti myös silloin kun on jääty jäl-
keen yleisestä palkkakehityksestä tai tavoitellaan sopimusneuvottelujen
vauhditusta.

Verrattuna muihin keskusjärjestöihin SAK:n jäsenet hyväksyvät muita use-
ammin lakon kun tavoitteisiin ei päästä, jos yritetään rajoittaa lakko-
oikeutta, yritetään vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon tai kun tuetaan
läheistä liittoa solidaarisuussyistä. STTK:n jäsenet ovat jonkin verran varo-
vaisempia vastauksissaan kuin SAK:n ja AKAVAn jäsenet.

Suurten puolueiden kannattajien käsitykset ovat yllätyksettömiä: Vasem-
mistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat erottuvat muista hieman lakko-
myönteisemmän ajattelutapansa johdosta. Keskustalaisten ja kokoomus-
laisten ymmärtämys on vähäisempää ainakin silloin, kun työtaisteluun liittyy
määreitä ”poliittinen painostus” tai ”solidaarisuus”. Kokonaisuudessaan Ko-
koomuksen kannattajat suhtautuvat eri lakkoperusteisiin hivenen myöntei-
semmin kuin Keskustan tukijat.


Työmarkkinailmasto 4/2007
Kuvio 7t. ONKO LAKKO* OIKEUTETTU SEURAAVISTA SYISTÄ (%).
KYLLÄ EOS EI

4/2007 85 0 14
4/2006 85 2 14
3/2005 89 1 10
Kun työnantaja ei noudata 2/2004 85 3 11
työelämää koskevia 2/2003 83 2 15
lakeja tai sopimuksia 2/2002 85 4 10
4/2001 84 3 13
8/2000 79 3 17
3/2000 79 5 17

4/2007 43 2 55
4/2006 47 5 48
Kun pyritään vaikuttamaan 3/2005 48 4 49
poliittiseen päätöksentekoon 2/2004 51 6 43
(esim. lainsäädäntöasiat, 2/2003 51 5 44
työttömyysturva) 2/2002 46 7 47
4/2001 43 5 51
8/2000 36 6 58
3/2000 34 7 59

4/2007 45 2 53
4/2006 46 4 50
3/2005 48 2 49
Kun pyritään vauhdittamaan 2/2004 54 6 40
sopimusneuvotteluja 2/2003 51 4 45
2/2002 51 6 43
4/2001 55 5 40
8/2000 44 6 50
3/2000 50 6 44

4/2007 70 2 28
4/2006 74 3 23
3/2005 78 2 20
Kun tavoitteisiin ei päästä 2/2004 74 7 19
neuvottelemalla 2/2003 73 4 23
2/2002 72 5 23
4/2001 76 4 21
8/2000 67 5 28
3/2000 73 4 22

4/2007 41 3 56
4/2006 42 5 52
Kun pyritään solidaarisuus- 3/2005 45 4 51
2/2004 47 6 46
syistä tukemaan läheistä
2/2003 45 5 50
liittoa tai järjestöä
2/2002 43 9 48
4/2001 43 7 51
8/2000 36 9 55
3/2000 42 9 49

4/2007 65 2 34
4/2006 64 3 34
3/2005 70 1 29
Kun on jääty yleisestä palk- 2/2004 67 5 28
kakehityksestä jälkeen 2/2003 72 4 24
2/2002 68 5 27
4/2001 72 4 24
8/2000 60 4 36
3/2000 63 4 32

Kun työnantaja yksipuolisesti 4/2007 83 1 16
pyrkii heikent.työnt. työoloja 4/2006 83 2 16
3/2005 87 1 13
0 25 50 75 100



Onko työmarkkinoiden ilmapiiri
muuttunut?
Kaksi viidestä uskoo työnantajajärjestöjen vaatimusten
ja asenteiden tiukentuneen
Työmarkkinoiden ilmapiiriä luodattiin tutkimuksessa kahdella kaksiosaisella
kysymyksenasettelulla. Aluksi vastaajat arvioivat, ovatko työmarkkinaosa-
puolten (työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen) vaatimukset ja asenteet toisi-
aan kohtaan muuttuneet parin viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Tämän jälkeen kysyttiin, millaiseksi vastaajat kokevat nämä työmarkkina-
osapuolten vaatimukset toisiaan kohtaan, ovatko ne liian tiukkoja vai liian
sovitteleva.

Kaksi viidestä (41 %) kokee työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asentei-
den ay-liikettä kohtaan tiukentuneen viimeksi kuluneen parin vuoden aika-
na. Vuonna 2005 tällaisia kannanottoja oli selvästi enemmän (49 %).

Melko vakuuttuneita työnantajajärjestöjen asenteiden tiukentumisesta ovat
etenkin eläkeikää lähestyvät kansalaiset sekä alemmat toimihenkilöt. Yrit-
täjät ovat puolestaan panneet merkille keskimäärää useammin työnantaja-
järjestöjen ”pehmentymistä”.

Kuvio 15t. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN JA VAATIMUSTEN MUUTTUMI-
SESTA VIIMEKSI KULUNEEN PARIN VUODEN AIKANA (%).

MUUTTU- EI MITÄÄN EI MUUTTU-
NEET TIU- MUU- OSAA NEET SOVIT-
KEMMIKSI TOSTA SANOA TELEVIMMIKSI

Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja 04/2007 41 36 11 12
asenteet ay-liikettä kohtaan 03/2005 49 32 8 11

Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet 04/2007 28 43 11 18
työnantajajärjestöjä kohtaan 03/2005 28 43 9 21

0 25 50 75 100


Käsitykset ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden muutoksesta työnantaja-
järjestöjä kohtaan hajoavat voimakkaammin. Yleisin näkemys on se, että
mitään muutosta ei ole tapahtunut. Samansuuntainen tulos oli havaittavissa
jo vuonna 2005.


Miesten ja naisten eroista voi todeta sen, että miehet ovat havainneet nai-
sia useammin työnantajajärjestöjen asenteiden ja vaatimusten koventu-
mista. Naiset ovat sen sijaan panneet merkille ay-liikkeen vaatimusten ja
asenteiden tiukentumista.

Käsitykset työnantajajärjestöjen liian kovista otteista
laimentuneet jonkin verran
Kun sitten kysytään, millaisiksi kansalaiset kokevat osapuolten vaatimukset
toisiaan kohtaan saadaan tulokseksi, että enemmistö katsoo molempien
työmarkkinaosapuolten vaatimukset ja asenteet toisiaan kohtaan lähinnä
sopiviksi. Kuitenkin kolmannes (33 %) arvioi työnantajajärjestöjen reaktiot
ja toimet liian tiukoiksi. Vain 15 prosenttia kansasta syyttää ammattiyhdis-
tysliikettä otteiden ylimitoituksesta.

Muutos vuodesta 2005 kielii siitä, että työmarkkinaosapuolten vaatimukset
ja asenteet toisiaan kohtaan ovat aiempaa useamman kansalaisen mie-
lestä sopivalla tasolla. Käsitykset etenkin työnantajajärjestöjen liian kovista
otteista ovat laimentuneet vuodesta 2005.

Eläkeikää lähestyvät kansalaiset, työntekijät ja SAKn jäsenet ovat niitä,
joilla on muita useammin taipumusta syyllistää työnantajajärjestöjä liian ko-
vista otteista ay-liikettä kohtaan. Niitä, jotka näkevät, että työnantajajärjes-
töt olisivat liian helläkätisiä ja sovittelevia ei juuri löydy, ei edes yrittäjien
keskuudesta.

Kuvio 16t. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUKSISTA JA ODOTUKSIS-
TA TÄLLÄ HETKELLÄ (%).

LIIAN SOPI- EI OSAA LIIAN SO-
TIUKKOJA VIA SANOA VITTELEVIA

Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja 04/2007 33 54 9 5
asenteet ay-liikettä kohtaan 03/2005 39 50 7 3

Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet 04/2007 15 58 9 17
työnantajajärjestöjä kohtaan 03/2005 15 55 8 22

0 25 50 75 100



Missä raamissa työmarkkinaratkaisu ja
mitä tavoitteita?
Työllisyyden parantaminen, palkansaajien
sosiaaliturva ja palkankorotukset syksyn
työmarkkinaratkaisun kärkitavoitteet
Vastaajilta kysyttiin käsityksiä siitä, mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetet-
taessa tavoitteita seuraaville tuloneuvotteluille. Tavoitelistan kärjessä on
työllisyydestä huolehtiminen (58 %). Tämän jälkeen nousevat palkansaaji-
en sosiaaliturvasta huolehtiminen (53 %) ja palkankorotukset (45 %) sekä
määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen (44 %).

Selvästi vähiten odotuksia ladataan etätyön pelisääntöjen kehittämiseen,
tulospalkkauksen pelisääntöjen sopimiseen sekä luottamushenkilöiden
aseman parantamiseen.

SAK:n ja STTK:n jäsenet kohdentavat palkankorotuksiin enemmän odotuk-
sia kuin AKAVAn jäsenet. Työntekijöiden ja SAK:n jäsenten keskuudessa
palkankorotukset koetaan yhtä tärkeäksi tavoitteeksi kuin työllisyyden pa-
rantaminen. Palkankorotukset ovat keskimäärää korkeammalla tasolla nii-
den keskuudessa, jotka kannattavat liittokohtaista ratkaisua ensi syksyn
työmarkkinakierroksella.

Taulukko 1.
Palkankorotukset ja palkkaukseen liittyvät etuudet todella tärkeänä tavoit-
teena palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa (%).
%
• Kaikki..........................................................45
• SAK ............................................................60
• STTK ..........................................................56
• AKAVA .......................................................46


Kuvio 13. MITÄ SEURAAVISTA ASIOISTA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOIT-
TEITA SEURAAVALLE TYÖMARKKINARATKAISULLE ENSI SYKSYNÄ (%).

Työllisyyden parantaminen 58
Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen (esim. ...) 53
Palkankorotukset ja muiden palkkaukseen liitt. etuuksien parantaminen 45
Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen 44
Verohelpotukset 36
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen 34
Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät parannukset 32
Palkansaajien turvan (muutosturva) parantaminen irtisanomistilanteissa 29
Työaikojen joustavuuden lisääminen 27
Inflaation eli hintojen nousun hillitseminen 27
Ammatillisen osaamisen kehittäminen 23
Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen 21
Luottamushenkilöiden aseman parantaminen 14
Tulospalkkauksen yleisistä periaatteista sopiminen 13
Etätyön pelisääntöjen kehittäminen 12
Ei mitään edellisistä 1
Ei osaa sanoa 1

0 20 40 60 80


Kuvio 12t. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI ENSI SYKSYN
TYÖMARKKINARATKAISUSSA/TULONEUVOTTE-
LUISSA (%).

61
66
69
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu 66
67
66

33
26
22
Liittokohtainen ratkaisu 23
25 04/2007
24 09/2004
02/2004
6 09/2002
8 02/2002
9
08/2000
Ei osaa sanoa 11
9
10

0 20 40 60 80



Kuvio 12e. KUMPI VAIHTOEHTO OLISI PAREMPI SYKSYN TYÖ-
MARKKINARATKAISUSSA (%).

TULOPO- EI LIITTO-
LIITTINEN OSAA KOHTAI-
KOKON. SANOA NEN

Kaikki 61 6 33

Naiset 58 7 35
Miehet 65 4 31

15-24 vuotta 42 12 45
25-34 vuotta 60 4 36
35-49 vuotta 60 5 35
50-64 vuotta 69 3 28
Yli 64 vuotta 72 5 23

Perusasteen koul. 53 10 38
Keskiasteen 64 3 33
Ylempi keskiaste 62 5 32
Korkea-aste 70 4 26

Yrittäjä 63 7 30
Johtava/ylempi toimih. 67 7 26
Alempi toimihenkilö 70 4 27
Työntekijä 57 6 37
Eläkeläinen 71 4 25
Opiskelija 44 7 49

Työssä 60 5 35
Työtön/lomautettu 64 9 27
Työelämän ulkopuolella 62 5 32

Uusimaa 58 3 38
Etelä-Suomi 62 6 33
Itä-Suomi 61 10 28
Länsi-Suomi 61 9 31
Pohjois-Suomi 65 2 33

Pääkaupunkiseutu 60 2 39
Muu kaupunki 62 7 31
Maaseutu 61 5 34

KESK 69 4 27
KOK 62 3 35
SDP 66 3 31
VAS 71 1 28
VIHR 59 9 32

SAK 58 4 38
STTK 64 5 31
AKAVA 76 2 22
MTK 67 3 30
SY 50 9 40
Ei nyt, aiemmin kyllä 74 2 24
Ei nyt, myöhemm. kyllä 59 10 31
Ei nyt eikä tulevais. 56 7 37
0 25 50 75 100



Liittokierroksen suosio on lisääntynyt SAK:n ja STTK:n
jäsenten keskuudessa
Enemmistö (61 %) kansasta kuitenkin suosii edelleen tuloneuvotteluissa
tulopoliittista kokonaisratkaisua, jossa sopimus voi palkkaratkaisun lisäksi
sisältää lainsäädäntöön ja valtion budjettiin liittyviä asioita kuten työllisyy-
den hoito, hinnat, sosiaalipolitiikka ja verotus. Liittokohtaisen palkkaratkai-
sun taakse asettuu 33 % suomalaisista. Tulos on ollut sikäli sama myös ai-
emmissa tutkimuksissa, että enemmistö on kannattanut kokonaisratkaisua.
Nyt kuitenkin liittokohtaisen ratkaisun suosio on korkeimmillaan. Aiemmin
liittokierroksen kannatus on jäänyt neljänneksen tasolle.

Enemmistö kaikkien keskusjärjestöjen jäsenistä kannattaa tulopoliittista ko-
konaisratkaisua. Liittokierroksen kannatus on kuitenkin suhteellisen korke-
alla tasolla etenkin SAK:n jäsenten keskuudessa (38 %). Myös STTK:n jä-
senistä kolmannes hamuaa liittokohtaista kierrosta. Akavalaisten selvä
enemmistö (76 %) on tulopoliittisen kokonaisratkaisun takana. SAK:laiset ja
STTK:laiset suhtautuvat liittokierrokseen aiempaa selvästi myönteisemmin.

Taulukko 2
Tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja liittokohtaisen ratkaisun suosio palkan-
saajien keskusjärjestöjen jäsenten keskuudessa 2004 ja 2007 (%).
SAK STTK AKAVA
2004 2007 2004 2007 2004 2007
% % % % % %
• TUPO 69 58 79 64 72 76
• LIITTO 27 38 17 31 25 22

Yli puolet (72 %) suomalaisista on sitä mieltä, että työllisyyden kohentami-
seksi on seuraavalla tulosopimuskierroksella tehtävä vakauttava tulopoliitti-
nen ratkaisu, jossa työssä käyvät tyytyvät maltillisiin palkankorotuksiin.
Neljännes kuitenkin torjuu ehdotuksen maltillisista palkankorotuksista. Tut-
kimuksessa ei kysytty, minkälainen on maltillinen palkankorotus.

Työllisyystalkoot maltillisin palkankorotuksin viehättävät keskimäärää use-
ammin ikääntyneitä, yrittäjiä, Keskustan ja Kokoomuksen kannattajia.
Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ilmenee jo
enemmän varauksellista suhtautumista.

SAK:n ja AKAVAn jäsenistä kolmannes torjuu ajatuksen maltillisista pal-
kankorotuksista työllisyyden kohentamisen vuoksi.

Suuret palkankorotukset eivät houkuttele kansaa
Kolmannes kansasta (34 %) vaatii suuria palkankorotuksia seuraavalla so-
pimuskierroksella sillä perusteella, että palkankorotusten suuruudella ei ole
vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen. Enemmistö kansasta (63 %) tor-
juu ehdotuksen suurista palkankorotuksista. Tällä tavalla asennoituvien
määrä on kuitenkin vähentynyt vuodesta 2004.


Työntekijät ja opiskelijat pitävät muita hieman useammin roimia palkanko-
rotuksia oikeutettuina tulevalla sopimuskierroksella, joskin yli puolet myös
näihin ryhmiin kuuluvista suhtautuu torjuvasti suuriin korotuksiin.

Kuvio 14-1. "Työllisyyden kohentamiseksi on seuraavalla työ-
markkinakierroksella tehtävä vakauttava tulopoliitti-
nen ratkaisu, jossa työssäkäyvät tyytyvät maltillisiin
palkankorotuksiin" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ

Kaikki 21 51 3 21 5

Naiset 18 50 4 23 5
Miehet 24 52 1 18 5

15-24 vuotta 17 51 7 24 2
25-34 vuotta 18 53 0 23 6
35-49 vuotta 18 50 2 23 6
50-64 vuotta 25 51 4 16 5
Yli 64 vuotta 27 51 1 17 4


Yrittäjä 14 73 1 12 0

Työssä 19 51 2 23 5

Uusimaa 17 50 0 25 8
Itä-Suomi 21 54 4 16 5

Maaseutu 25 55 2 18 1

KESK 30 51 2 14 3
KOK 28 53 1 15 2
SDP 21 51 2 23 4
VAS 16 45 0 33 6
VIHR 10 48 1 35 7

SAK 16 49 1 28 6
STTK 20 59 1 14 6
AKAVA 24 43 0 30 2
MTK 44 47 3 6 0
SY 23 61 1 13 2
0 25 50 75 100



Kuvio 14-2. "Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavassa
työmarkkinaratkaisussa/seuraavalla tulosopimus-
kierroksella oikeutettuja, koska palkankorotusten
suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai
työllisyyteen" (%).


04/2007 8 26 4 48 15
09/2004 5 20 7 44 24
02/2004 7 23 7 43 20
09/2002 8 31 7 38 16
02/2002 7 26 10 43 15
09/1999 6 21 13 41 18
01/1999 5 22 12 40 20
09/1995 4 11 10 33 41

0 25 50 75 100


Taulukko 3.
Suuretkin palkankorotukset ovat seuraavalla tulokierroksella oikeutettuja, koska
palkankorotusten suuruudella ei ole vaikutusta kilpailukykyyn tai työllisyyteen.
Samaa mieltä olevien osuudet vuosina 1999, 2002 ja 2004 (%).
9/1999 2/2002 9/2002 2/2004 9/2004 4/2007
% % % % % %
• SAK ............................ 37 33 48 36 32 40
• STTK .......................... 22 33 34 31 31 29
• AKAVA ....................... 18 30 39 17 16 23

Tällä hetkellä SAK:n kaksi viidesosaa arvioi isotkin korotukset oikeutetuiksi
sillä perusteella, että niillä ei olisi vaikutusta kilpailukykyyn. Suurten palkan-
korotusten oikeutus esitetyllä perusteella on lisääntynyt SAK:n ja AKAVAn
jäsenten keskuudessa vuodesta 2004.

Usko työehtosopimusten tarpeellisuuteen on säilynyt
vahvana
Suomalaiset ovat hyvin yksimielisiä (73 %) siitä, että työntekijät ovat hei-
koilla, jos palkoista ja muista työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudes-
saan työpaikoilla. Mielipide on pysynyt kutakuinkin ennallaan.

Enemmistö kaikissa väestöryhmissä on vakuuttunut työntekijöiden heikosta
asemasta, mikäli työehdoista sovittaisiin kokonaan työpaikoilla. Pienet erot
syntyvät asiasta vakuuttuneisuuden asteen perusteella l. siitä keskittyvätkö
vastaukset vaihtoehtoon ’täysin samaa mieltä’ vai ’jokseenkin samaa miel-
tä’. Keskimäärää varmempia mielipiteestään ovat eläkeikää lähestyvät,
työntekijät, eläkeläiset ja SAK:n jäsenet.


Suomalaisista vajaa kolmannes (31 %) antaisi työnantajille oikeuden pal-
kata työntekijöitä työsuhteeseen niillä ehdoilla, joilla työntekijät henkilökoh-
taisesti suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuksia. Enem-
män kuin kaksi kolmesta torjuu ehdotuksen (68 %). Suomalaiset suhtautu-
vat nyt kutakuinkin samoin kuin viime vuonna. Vielä vuonna 2000 kaksi vii-
destä (40 %) suomalaisista olisi antanut työnantajille oikeuden palkata
työn-tekijöitä ehdoilla, joilla työntekijät suostuvat töitä tekemään.

Yrittäjillä on keskimäärää enemmän (54 %) haluja palkata työntekijöitä niillä
ehdoilla, joilla he suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtosopimuk-
sia. Kuitenkin lähes puolet (46 %) yrittäjistäkin suhtautuu ajatukseen kieltei-
sesti.

Suomalaiset tuki työehtosopimiselle nousee esille myös suhtautumisessa
väittämään, jonka mukaan työsuhteen vähimmäisehdoista on sovittava työ-
ehtosopimuksilla, sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti sopi-
maan palkastaan työnantajan kanssa. Suomalaisista enemmän kuin neljä
viidestä (86 %) yhtyy väittämään. Samaa mieltä olevien osuus on lähes
samalla tasolla vuodesta 2003 lähtien.

Paikallisen sopimisen laajentamiseen
suhtaudutaan myönteisesti jos työ- ja
virkaehtosopimukset turvaavat etujen
minimitason
Tutkimuksessa vastaajien tuli ottaa kantaa erilaisiin työpaikkatason sopi-
mista koskeviin luonnehdintoihin ja väittämiin. Arvioitavat luonnehdinnat oli-
vat sisällöltään moniaineksisia – aivan kuten asiasta käytävä julkinen kes-
kustelukin, josta kysymysosiot on johdettu.

Valtaosa kansalaisista (83 %) sanoo, että sekä työnantajat että työntekijät
voivat hyötyä paikallisesta sopimisesta jos sitä osataan oikealla tavalla so-
veltaa. Valtaosa (77 %) suhtautuu myönteisesti paikallisen sopimisen li-
säämiseen, jos työ- ja virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimitason.

Paikallisen sopimisen lisäämistä kannatetaan (73 %), jos samanaikaisesti
palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimintamahdolli-
suuksia parannetaan. Varsin yksimielisiä (73 %) kansalaiset ovat siitä, että
paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi maamme yri-
tysten toimintakykyä ja parantaisi yritysten kilpailukykyä.

Samaan hengenvetoon huomattava osa kansalaisista kuitenkin esittää va-
rauksensa paikallisen sopimisen lisäämiseen. Niukka enemmistö (53 %) il-
moittaa, että paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen,
koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi. Lähes puolet (45 %)
pelkää sitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien
kannalta huonoon lopputulokseen.


Käytännössä tutkimustuloksista käy ilmi se, että muut kuin palkansaajat
suhtautuvat työpaikkatason sopimiseen keskimäärää myönteisemmin.
Yrittäjien näkemykset edustavat myönteisintä päätä.

Mielipiteet lakko-oikeudesta, lakkosakoista
ja luottamushenkilöiden asemasta
Valtaosan mielestä lakko-oikeus pitää säilyttää
nykyisellään
Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemystä siitä, pitäisikö lakko-
oikeutta maassamme rajoittaa, laajentaa vai pitää ennallaan. Valtaosa (75
%) suomalaisista säilyttäisi palkansaajien lakko-oikeuden nykyisellään.
Rajoittajia löytyy vain yksi seitsemästä (14 %).

Kaikissa väestöryhmissä enemmistö säilyttäisi lakko-oikeuden nykyisellään.
Keskimäärää enemmän lakko-oikeuden rajoittajia löytyy yrittäjien (32 %) ja
Keskustan (25 %) kannattajien parista. Kuitenkin myös näissä ryhmissä
enemmistö katsoo, että lakko-oikeuteen ei tule kajota.

Kuvio 8-1. "Työntekijät ovat heikoilla, jos palkoista ja muista
työsuhteen ehdoista sovitaan kokonaisuudes-
saan työpaikoilla" (%).


4/2007 30 43 1 21 5
4/2006 30 45 2 18 4
9/2004 35 40 2 18 5
9/2003 35 39 1 21 4
2/2003 36 41 3 17 4
2/2002 33 42 3 19 4
4/2001 31 42 2 19 6
8/2000 32 38 3 21 6
3/2000 36 37 3 18 6
9/1999 33 33 5 22 7
1/1999 32 39 4 19 5
9/1998 30 37 2 25 7
3/1998 30 39 6 19 7
2/1997 24 38 6 24 8
9/1996 26 36 6 24 8
3/1996 24 41 5 23 7
9/1995 27 36 6 22 8
2/1995 27 35 6 23 9

0 25 50 75 100



Kuvio 8-2. "Työnantajilla pitäisi olla oikeus palkata työntekijöi-
tä työsuhteeseen niillä ehdoilla (esim. palkat ja irti-
sanomisajat), joilla työntekijät henkilökohtaisesti
suostuvat töitä tekemään ilman mitään työehtoso-
pimuksia" (%).


4/2007 9 22 2 33 35
4/2006 7 22 2 34 35
9/2004 6 22 3 32 37
9/2003 10 27 2 35 27
2/2003 9 22 3 31 35
2/2002 10 23 2 32 34
4/2001 9 29 2 30 30
8/2000 15 25 3 30 28
3/2000 10 25 2 30 32
9/1999 13 25 4 30 29
1/1999 8 28 3 31 29
9/1998 15 24 2 30 28
3/1998 12 23 5 28 32
2/1997 17 26 3 31 23
9/1996 17 27 4 29 23
3/1996 15 25 5 30 26
9/1995 16 26 6 28 24

0 25 50 75 100



Kuvio 8-3. "Työsuhteen vähimmäisehdoista (esim. palkat ja
irtisanomisajat) tulee sopia työehtosopimuksilla,
sillä yksittäinen työntekijä ei pysty tasavertaisesti
sopimaan palkastaan työnantajan kanssa" (%).


4/2007 51 35 1 11 2
4/2006 50 39 2 8 2
9/2003 52 35 1 11 1
2/2003 59 27 2 11 2
2/2002 57 31 2 8 2
4/2001 56 32 2 8 1
8/2000 52 34 2 11 1
3/2000 53 31 2 11 3
9/1999 53 30 4 11 2
1/1999 53 33 2 8 3
9/1998 48 36 2 12 3
3/1998 51 30 5 10 3
2/1997 45 37 2 13 3
9/1996 46 34 4 12 4
3/1996 44 32 5 15 3
9/1995 42 34 7 14 3
2/1995 49 35 5 8 3

0 25 50 75 100



Kuvio 8/4-10. SUHTAUTUMINEN PAIKALLISEEN SOPIMISEEN (%).


"Oikein käytettynä paikallisesta sopimisesta voivat hyötyä sekä
työnantajat että työntekijät" (v8)

04/2007 40 43 2 13 2

"Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä, jos työ- tai virkaeh-
tosopimukset turvaavat etujen minimitason"" (v4)
04/2007 25 52 3 17 3

"Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos samanaikaisesti
palkansaajia edustavien luottamushenkilöiden asemaa ja toimin-
tamahdollisuuksia parannetaan" (v6)
04/2007 22 51 3 20 3

"Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä, jotta työpaikoilla voi-
daan nopeasti reagoida muutoksiin" (v5)
04/2007 22 51 4 19 4

"Paikallisen sopimisen laajentaminen nykyisestä helpottaisi
maamme yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaisi yritys-
ten kilpailukykyä" (v10)
04/2007 19 54 6 17 5

"Paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla varovainen,
koska se toimii käytännössä vain työnantajan eduksi" (v7)
04/2007 20 33 4 36 7

"Paikallisen sopimisen laajentaminen johtaisi palkansaajien kan-
nalta huonoon lopputulokseen" (v9)
04/2007 16 29 6 40 9
0 25 50 75 100



Kuvio 8-4. "Paikallista sopimista voisi lisätä nykyisestä jos työ-
tai virkaehtosopimukset turvaavat etujen minimi-
tason" (%).


Kaikki 25 52 3 17 3

Naiset 23 52 4 18 3
Miehet 26 53 1 15 4

15-24 vuotta 13 56 5 22 4
25-34 vuotta 23 56 3 14 5
35-49 vuotta 29 49 0 19 2
50-64 vuotta 31 51 2 12 4
Yli 64 vuotta 22 51 6 19 2


Yrittäjä 46 35 1 18 0

Työssä 27 52 1 17 3

Uusimaa 31 44 1 20 4
Itä-Suomi 20 60 4 13 3

Maaseutu 25 55 4 14 2

KESK 26 53 2 13 7
KOK 36 51 0 11 1
SDP 20 51 3 23 2
VAS 24 52 0 18 6
VIHR 18 52 4 23 3

SAK 19 53 2 21 5
STTK 28 57 2 11 2
AKAVA 24 60 0 14 2
MTK 26 52 1 16 6
SY 36 44 1 15 4
0 25 50 75 100



Kuvio 8-7. "Paikallisen sopimisen lisäämisen kanssa tulee olla
varovainen, koska se toimii käytännössä vain työn-
antajan eduksi" (%).


Kaikki 20 33 4 36 7

Naiset 21 33 5 35 7
Miehet 20 33 2 37 8

15-24 vuotta 18 39 7 31 5
25-34 vuotta 20 40 2 37 2
35-49 vuotta 16 35 3 36 10
50-64 vuotta 22 32 2 33 11
Yli 64 vuotta 28 18 5 42 6


Yrittäjä 12 20 5 51 11

Työssä 16 36 2 37 9

Uusimaa 24 27 1 40 8
Itä-Suomi 21 36 4 35 3

Maaseutu 17 33 5 37 8

KESK 16 42 3 31 9
KOK 11 26 1 49 14
SDP 27 32 2 34 5
VAS 40 32 2 20 6
VIHR 14 28 7 47 4

SAK 31 37 2 27 4
STTK 18 36 3 34 9
AKAVA 17 33 0 39 11
MTK 10 34 2 46 8
SY 13 23 8 39 17
0 25 50 75 100



Lakkosakkojen korottamisehdotus laittomista työtaisteluista saa taakseen
kaksi viidesosaa (39 %) kansalaisista. Enemmistö (57 %) asennoituu torju-
vasti. Lakkosakkojen korotus saa kannatusta lähinnä yrittäjiltä ja Kokoo-
muksen kannattajilta. Ehdotus on myrkkyä etenkin SAK:n jäsenille sekä va-
semmistopuolueiden ja vihreiden kannattajille.

Nuiva suhtautuminen lakkosakkojen korottamiseen selittyy sillä, että
enemmistön mielestä (60 %) laittomat lakot ovat työntekijän viimeinen kei-
no puolustautua työnantajaa vastaan.

Puolet (52 %) kansalaisista katsoo, että luottamushenkilöiden asema ja
toimintamahdollisuudet työpaikoilla tulee säilyttää nykyisellään. Luottamus-
henkilöiden aseman parantamista toivoo enemmän kuin kaksi viidestä (43
%). Heikennyksiä ei kannata juuri kukaan.

Parannuksia luottamushenkilöiden asemaan toivovat etenkin nuoret ikäluo-
kat, työntekijät, opiskelijat, SAK:n jäsenet ja työttömät.

Kuvio 9. PITÄISIKÖ LAKKO-OIKEUTTA MAASSAMME
RAJOITTAA, LAAJENTAA VAI PITÄÄ NYKYI-
SELLÄÄN (%).

Rajoittaa 14
Laajentaa 10
Pitää nykyisellään 75
Ei osaa sanoa 1

0 25 50 75 100


Kuvio 11. PITÄISIKÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ASE-
MAA JA TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA TYÖ-
PAIKOILLA HEIKENTÄÄ, PARANTAA VAI PI-
TÄÄ NYKYISELLÄÄN (%).

Heikentää 2
Parantaa 43
Pitää nykyisellään 52
Ei osaa sanoa 2

0 20 40 60 80



Kuvio 14-3. "Lakkosakkoja laittomista työtaisteluista pitäisi tuntu-
vasti korottaa nykyisestä tasosta" (%).


Kaikki 14 25 4 35 22

Naiset 10 24 6 41 19
Miehet 18 26 2 29 25

15-24 vuotta 13 24 9 38 16
25-34 vuotta 12 25 2 45 16
35-49 vuotta 15 23 3 36 23
50-64 vuotta 18 22 2 29 30
Yli 64 vuotta 12 32 6 29 21


Yrittäjä 29 43 2 21 5

Työssä 17 26 2 36 18

Uusimaa 14 24 1 37 25
Itä-Suomi 10 23 10 31 26

Maaseutu 17 22 6 38 17

KESK 17 28 5 38 12
KOK 35 29 1 27 7
SDP 8 27 2 37 26
VAS 4 6 1 47 42
VIHR 4 18 6 41 30

SAK 6 17 2 42 33
STTK 17 32 3 31 17
AKAVA 27 14 1 40 17
MTK 15 44 1 31 9
SY 30 39 3 14 14
0 25 50 75 100


Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto

Recommended

Recommended

More Related Content

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto