SAK:n ilmasto- ja energiapolitiikan peruslähtökohta on, että päästövähennystavoitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. Nyt SAK esittää vuoteen 2020 asti ulottuvista linjauksistaan poiketen, että siitä eteenpäin ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasialliseksi vähentämiskeinoksi SAK kannattaa toimivaa ja kattavaa päästökauppaa.

1. 4·2014
SAK:n ilmasto- ja
energiapoliittiset
tavoitteet

2. Maaliskuu 2014 Lisätiedot:
Pia Björkbacka
pia.bjorkbacka@sak.fi
puhelin 020 774 0204
Tilaukset:
SAK
puhelin 020 774 000

3. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 1
SISÄLTÖ
Johdanto ............................................................................................................ 2
1 SAK:n ilmasto‐ ja energiapolitiikka vuoteen 2020 asti ...................................... 2
2 SAK:n ilmasto‐ ja energiapolitiikka vuoden 2020 jälkeen ................................. 3
3 Ilmastopolitiikan ja energiamarkkinoiden yhteys ............................................. 6
4 Päästökaupan toimivuuden parantaminen ...................................................... 7
5 Uusiutuvan energian innovaatioita edistettävä ............................................. 10
6 Energiatehokkuutta lisättävä joustavasti ....................................................... 11
7 Cleantechistä keskeinen osa Suomen vientiä ................................................. 12

4. 2 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
JOHDANTO
Maailmanlaajuista ilmasto- ja energiapolitiikkaa arvioidaan tällä hetkellä sekä
Suomessa, Euroopan unionissa että YK:ssa. EU:ssa valmistellaan vuoden 2030
energia- ja ilmastotavoitteita ja niitä tukevia käytännön ohjauskeinoja. YK:n Parii-
sin ilmastokonferenssissa vuoden 2015 lopulla tavoitellaan yhtä – globaalia ja sito-
vaa – sopimusta.
Komissio esitti tammikuussa 2014 tiedonannon ilmasto- ja energiapolitiikan puit-
teista. Suomen kantaa asiaan muodostetaan parhaillaan. Hallitus antoi eduskun-
nalle selonteon Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta jo viime vuonna. Eduskun-
nan parlamentaarinen työryhmä puolestaan valmistelee Suomen matalahiili 2050
-tiekarttaa.
Myös SAK reagoi muuttuneeseen ilmasto- ja energiapoliittiseen kenttään. Tässä
muistiossa käydään tiiviisti läpi SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset kannat vuo-
teen 2020 asti sekä yksityiskohtaisemmin vuosille 2020–2030.
SAK:n ilmasto- ja energiapolitiikan peruslähtökohta on, että päästövähennysta-
voitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen enin-
tään kahteen asteeseen. Nyt SAK esittää vuoteen 2020 asti ulottuvista linjauksis-
taan poiketen, että siitä eteenpäin ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite:
päästöjen vähentäminen. Pääasialliseksi vähentämiskeinoksi SAK kannattaa toi-
mivaa ja kattavaa päästökauppaa.
1 SAK:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA
VUOTEEN 2020 ASTI
SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset kannat pohjautuvat vuosiin 2008 ja 2009, jol-
loin myös EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan strategiat uudistettiin. Sil-
loin valmistauduttiin YK:n ilmastokonferenssiin 2009 Kööpenhaminassa. SAK:ssa
tehtiin kysely keinoista, joilla päästövähennykset pitäisi jäsenliittojen mielestä to-
teuttaa sekä laadittiin ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro.
SAK päätti tukea EU:n ja Suomen hallituksen ilmastopolitiikkaa. Linjausten läh-
tökohdaksi hyväksyttiin, että päästövähennystavoitteiden täytyy olla linjassa maa-
pallon enintään kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. SAK linjasi, että
YK:n ilmastoneuvotteluissa on tavoiteltava nykyisten ja tulevien sukupolvien hy-
vinvointia. On pyrittävä oikeudenmukaiseen, kattavaan ja sitovaan kansainväli-
seen ilmastosopimukseen, jossa ovat mukana kaikki teollistuneet maat ja vähin-
tään keskeiset kehittyvät maat.
Järjestön kannoissa painotettiin päästökauppaa, uusiutuvan energian ja kaiken
puhtaan energian edistämistä sekä asetettiin tavoitteita energiatehokkuudelle.
Päätettiin, että EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuo-
teen 2020 mennessä ei ole syytä korottaa 30 prosenttiin, jos muut maat eivät ole

5. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 3
valmiit vähentämään sitovasti omia päästöjään. Tavoitteiden tiukentamisen vain
EU:ssa nähdään siirtävän teollisuustuotantoa entistä varmemmin pois Euroopasta.
Todettiin myös, että ilmastopolitiikan vaikutukset tulonjakoon ja työllisyyteen on
selvitettävä tarkemmin. Energian hinnan kallistuminen vaikuttaa suhteellisesti
eniten pienituloisiin kotitalouksiin. On huolehdittava, että energian hinta pysyy
kohtuullisena tai sen nousu kompensoidaan pienituloisille.
SAK:n kannat pähkinänkuoressa
• Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään päästökaupalla, energiatehokkuu-
della ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
• Energiatehokkuus on merkittävä keino vähentää päästöjä. Tavoitteena on
parempi elintaso vähemmillä päästöillä1
.
• Suomen energiatehokkaan teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava
ja hiilivuoto ehkäistävä.
• Tulonjaon oikeudenmukaisuus ja ostovoimakehitys on huomioitava ilmas-
topolitiikassa paremmin.
• Tarvitaan laaja ja kattava kansainvälinen ilmastosopimus, johon myös ke-
hittyvät maat sitoutuvat.
2 SAK:N ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKA
VUODEN 2020 JÄLKEEN
EU:n ilmastopolitiikan ongelma on viime vuosina ollut se, että ilmastopolitiikalla
on tavoiteltu myös joidenkin jäsenmaiden teollisuuspoliittisia intressejä sen sijaan,
että olisi keskitytty ilmastonsuojeluun ja tehokkaiden keinojen käyttöön. Kustan-
nustehokkaan ilmastopolitiikan tärkeyttä on korostanut Euroopan talouskriisi.
Velkaiset julkistaloudet eivät kykene suoriutumaan velvoitteistaan ilman talous-
kasvua.
SAK haluaa EU:lta selkeää ja kustannustehokasta energia- ja ilmastopolitiikkaa,
joka johtaa kasvihuonekaasupäästöjen riittävään vähenemiseen maailmanlaajui-
sesti – heikentämättä suhteettomasti EU:n kilpailukykyä tai kansalaisten elintasoa.
Euroopan komission tammikuussa 2014 tekemä ehdotus vuoteen 2030 asti ulottu-
viksi tavoitteiksi on oikeansuuntainen. Se toisi ilmasto- ja energiapolitiikkaan toi-
vottua selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja kustannustehokkuutta. Komission esittämillä
ilmastopoliittisilla linjauksilla voidaan hakea parempaa tasapainoa päästöjen vä-
1
Tästä käytetään myös käsitettä irtikytkentä, jolla tarkoitetaan sitä, ettei talouden kasvun tulisi
jatkossa tarkoittaa myös päästöjen kasvua.

6. 4 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
hentämisen sekä EU:n kilpailukyvyn, varman energiajärjestelmän ja kohtuuhintai-
sen energian välille.
Komission tiedonannossa esitetty tavoite vähentää kasvihuonekaasuja yli 40 pro-
senttia kannustaa niin jäsenvaltioita kuin niissä toimivia laitoksia ja yrityksiä ke-
hittämään sellaisia toimia, joilla vähennetään aidosti päästöjä ja lisätään vähäpääs-
töisiä investointeja. On perusteltua, että komissio esittää tärkeimmäksi ohjauskei-
noksi päästökauppaa, koska se on kustannustehokas tapa saavuttaa tuloksia. Pääs-
tökauppa on olemassa olevista keinoista todennäköisimmin myös se, josta voitai-
siin saavuttaa yhteisymmärrys neuvoteltaessa YK:n ilmastosopimuksesta Pariisissa
vuonna 2015.
Viime kädessä ilmastopolitiikassa on oleellista tavoitteiden johdonmukaisuus ja
se, että päätavoite pysyy kirkkaana. EU:ssa on asetettu vuoteen 2050 mennessä 80–
95 prosentin vähennystavoite. Kataisen hallituksen ohjelmassa halutaan vähentää
päästöjä vähintään 80 prosenttia.
Päästökauppa ei yksin riitä tavoitteeseen pääsemiseksi, koska päästökauppaan
kuuluvat laitokset tuottavat koko EU:ssa 45 prosenttia ja Suomessa noin puolet
Lähde: Kansallinen energia- ja ilmastostr
kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.
ategia,
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20.3.2013
kahteen asteeseen on mahdollista
vain maailmanlaajuisin toimin, joihin osallistuvat EU:n lisäksi Yhdysvallat ja ke-
Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen enintään
hittyvät taloudet – varsinkin Kiina. Kioton ilmastosopimuksen toiselle velvoite-
kaudelle osallistuvat maat kattavat vain 15 prosenttia maailman kasvihuonekaasu-
päästöistä. EU:n osuus niistä on 12 prosenttia. Suurimmat fossiilisten päästöjen

7. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 5
aiheuttajat maailmassa olivat viime vuonna Kiina (27 %), Yhdysvallat (14 %), EU
(10 %) ja Intia (6 %)2
.
EU:n päästövähennystavoite kiristynee vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030
ennessä mahdollisen globaalin sopimuksen osana. EU:n ei pidä sitoutua yksi-
puolisesti sovitun päästövähennystavoitteen kiristämiseen valmistautuessaan
n ja sitä kautta myös sähkön hintaa.
Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja aloille, joita
• EU:n ilmastopolitiikassa on asetettava päätavoitteeksi 40 prosentin kasvi-
minen ja pääkeinoksi päästökauppa.
m
YK:n ilmastoneuvotteluihin Pariisissa vuonna 2015, vaikka niin tehtiinkin vuoden
2020 tavoitteiden osalta. Jos EU:n tavoitteita kiristetään, ehtona täytyy olla, että
myös muiden osapuolten tavoitteet tiukkenevat. Jos kansainvälistä sopimusta ei
synny, EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosenttiin on harkittava
uudelleen. Silloin ilmastopolitiikassa on mahdollisesti edettävä kahdenvälisin
päästövähennys- ja teknologiasopimuksin.
Päästökauppa ja tiukempi tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa nos-
tavat hyvin todennäköisesti päästöyksiköide
uhkaa hiilivuoto eli investointien siirtyminen ilmastotoimien osalta vähemmän
säännellyn politiikan maihin. Myös Suomen on tarjottava energiaintensiiviselle
teollisuudelleen kilpailukykyinen toimintaympäristö.
SAK:n kannat pähkinänkuoressa
huonekaasupäästöjen vähentä
• Päästökauppasektorin ulkopuolella (esimerkiksi liikenne, rakentaminen ja
maatalous) on käytettävä muita ohjauskeinoja.
2
Global Carbon Project ‐julkaisu. Raportin mukaan päästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä
nousevat vuonna 2013 yhteensä ennätykselliseen 36 miljardiin tonniin.

8. 6 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
• YK:n ilmastoneuvotteluiden tavoitteena pitää on kunnianhimoinen ja vä-
hintään kaikkia G20-maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus Pa-
riisissa vuonna 2015.
tiin on harkittava uudelleen. Ilmastopolitiikassa on
mahdollisesti edettävä kahdenvälisin päästövähennys- ja teknologiasopi-
3 ILMASTOPOLITIIKAN JA
YS
s energiamarkkinoiden ja varsinkin
kkaa on vaikea ohjata
EU:ssa, koska ilmastopolitiikka tavoitteineen on yhteisön toimialuetta ja energia-
suudesta ja siihen pyrkiminen kansallisella tukipolitiikalla. Pää-
sääntöisesti uusiutuvan energian tuet on toteutettu niin, että laskun maksavat vii-
ikon kääntöpuoli on
se, että tuotanto ei ole lisääntynyt kustannustehokkaasti. Esimerkiksi aurinko- ja
to on kuitenkin epävarmempaa kuin fossii-
lisen energian tuotanto. Rinnalla tarvitaan säätövoimaa, jolla turvataan sähkön
äästöoikeuksien suuren
määrän kanssa. Päästöoikeuden eli sähkön markkinahinta on useissa maissa niin
• Jos kansainvälistä sopimusta ei synny, EU:n päästövähennystavoitteen ki-
ristäminen 40 prosent
muksin.
ENERGIAMARKKINOIDEN YHTE
Ilmastopolitiikalla on huomattava vaikutu
sähkömarkkinoiden kehitykseen. Ilmasto- ja energiapoliti
politiikan käytännön ratkaisut taas jäsenmaiden toimivallan piirissä. SAK:n mie-
lestä energiapoliittisten ratkaisujen päätösvallan tulee olla jäsenmaiden vastuulla
myös jatkossa.
Ongelmia on viime vuosina aiheuttanut EU:ssa hyväksytty sitova tavoite uusiutu-
van energian o
me kädessä kotitalousasiakkaat. Teollisuus on pääsääntöisesti vapautettu tukimak-
sujen maksamisesta. Tosin Saksassa on pyritty vuoden 2013 liittopäivävaalien jäl-
keen siirtämään osa kustannuksista yritysten maksettaviksi3
.
EU:n jäsenmaiden tukipolitiikka on ollut tuensaajien näkökulmasta tuloksellista:
uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut merkittävästi. Kol
tuulivoimaa on takuuhinnan vallitessa rakennettu tuotantoon huonosti sopiville
paikoille. Kotitaloudet maksavat kasvaneen tukipotin sähkölaskussaan ylimääräi-
sinä uusiutuvan energian maksuina.
Sähkön tarjontaan uusiutuvan energian tuntuva ja nopea lisääminen on tuonut
vaihtelua. Uusiutuvan energian tuotan
saanti tuotannon vaihdellessa. Euroopan haaste on turvata sen riittävä saatavuus,
kun uusiutuvaa energiaa lisätään. Sähköä kun olisi oltava aina tarjolla kysyntää
vastaava määrä, ellei sitä haluta ryhtyä säännöstelemään.
Päästöoikeuden halpaan hintaan on vaikuttanut uusiutuvan energian tukipolitiik-
ka yhdessä taloustaantuman ja käyttämättä jääneiden p
3
Saksan teollisuuspolitiikan strategia on silti muuttumaton: muun muassa autoteollisuuden kes‐
keiset osat pidetään Saksassa kaikin mahdollisin keinoin.

9. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 7
alhainen, että markkinaehtoisesti toimivien sijoittajien ei kannata investoida uu-
teen perusvoimatuotantoon.
Tämä on johtanut esimerkiksi Iso-Britanniassa nurinkuriseen tilanteeseen, jossa
uudelle ydinvoimallekin on taattava takuuhinta investoinnin toteutumiseksi. Toi-
saalta myös hiilivoimaan investoidaan, sillä sitä tarvitaan perus- ja säätövoimaksi,
• Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on perusteltua tukeutua mahdolli-
istaa ratkaisujen
kustannustehokkuus.
pasiteettiin ilman valtion tai kuluttajien tukia.
4 PÄÄSTÖKAUPAN TOIMIVUUDEN PARANTAMINEN
n unionissa niin päästökauppasektorilla kuin
ään kuuluvat yritykset palauttavat vuosittain viran-
omaiselle todellisia päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöt saadaan
si ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta liikaa.
Päästökauppajärjestelmä ohjaa päästövähennykset sinne, missä vähennykset saa-
. Päästökauppajärjestelmiä valmistellaan
EU:n lisäksi muun muassa Japanissa, Australiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
kun ydinvoima ei monessa maassa tule poliittisten syiden vuoksi kyseeseen. Hiili-
voima on kannattavaa, koska hiilen raaka-ainekustannus on pieni.
Eurooppalainen kehitys puoltaa seuraavia johtopäätöksiä
simman markkinaehtoisiin keinoihin, joilla voidaan varm
• Energia- ja sähkömarkkinoiden tulisi toimia niin, että tuottajat voivat in-
vestoida perusvoimaka
• Perusvoimaratkaisuissa EU:n ei pitäisi sulkea pois mitään puhtaita energi-
antuotantomuotoja.
• Säätövoimaa (käytännössä vesivoimaa) on lisättävä ekologisesti kestävästi.
Hiilidioksidipäästöjä syntyy Euroopa
muuallakin. Päästökauppasektoriin kuuluvat voimalaitokset ja suuret lämpökes-
kukset sekä pääosa teollisuudesta. Päästökaupan ulkopuolella on liikenne, lukuun
ottamatta sähköllä kulkevaa liikennettä. Ulkopuolella ovat lisäksi maatalouden
päästöt ja talokohtainen lämmitys. Kaukolämpö taas on päästökaupan piirissä,
samoin kuin sähkölämmitys.
Päästökaupassa yritys ostaa hiilidioksidipäästöjään vastaavan määrän päästöoike-
uksia. Päästökauppajärjestelm
vastaamaan käytettävissä olevia päästöoikeuksia joko vähentämällä omia päästöjä
tai ostamalla lisää oikeuksia.
Päästöoikeudella luodaan markkinahinta puhtaalle ilmalle. Jos päästöt eivät mak-
saisi mitään, päästöjä syntyi
daan aikaan halvimmin eli tehokkaimmin. Päästöoikeuden hinta toimii myös ta-
loudessa automaattisena vakauttajana siten, että korkeasuhdanteessa hinta nousee
ja matalasuhdanteessa se on alhaisempi.
Laajin käytössä oleva kasvihuonekaasupäästöjen päästökauppajärjestelmä on
EU:ssa. Siinä päästöille asetetaan kiintiö

10. 8 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
EU:ssa jaetaan ilmaisia päästöoikeuksia hiilivuotosektoreilla oleville laitoksille eli
energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka olisi muuten mahdollisesti siirtymässä
vähemmän säänneltyyn toimintaympäristöön Euroopan ulkopuolelle. Työ- ja
elinkeinoministeriö myönsi 450 suomalaiselle laitokselle ilmaisia päästöoikeuksia
päästöjä leikataan kalliisti uusiutuvan energian tukien avul-
la. Tuet rahoitetaan yleensä joko valtioiden budjeteista tai kuluttajien sähkölaskun
Lähde: Suomen ilmastopaneeli, Raportti 6/2013
Vuoden 2020 jälkeen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoite on korjata päästökaup-
stoimaan energiatehokkaisiin ja hiili-
apaisiin energiamuotoihin. Näin päästökaupan käyttäminen ilmasto- ja energia-
politiikan pääasiallisena välineenä olisi mahdollista.
taan riippuvat siitä, paljonko
EU:n jäljelle jäävistä päästöistä (3 345 miljoonaa tonnia) kohdistetaan päästökat-
vuosille 2013–2020. Laitosten yhteenlaskettu ilmaisjaon määrä on lähes 20 mil-
joonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä vuodessa. Siitä kaukolämpötuotannon
päästöoikeuksien määrä on kuusi miljoonaa tonnia, rauta- ja terästeollisuuden
melkein viisi miljoonaa tonnia ja massa- ja paperiteollisuuden noin neljä miljoo-
naa tonnia vuodessa.
EU:n nykyiset ilmasto- ja energiatavoitteet ovat osittain ristiriitaisia ja johtaneet
tehottomaan politiikkaan. Ongelma on muun muassa se, että päästöoikeuden
hinnan ollessa alhaalla
lisänä. Päästöoikeuden alhainen hinta ei myöskään ohjaa suunnitellulla tavalla vä-
hähiiliseen tuotantoon eikä energiatehokkaisiin investointeihin. Halpaan hintaan
ovat vaikuttaneet esimerkiksi taloustaantuma, tuettu uusiutuva energia ja aiem-
min jaetut päästöoikeudet. Hinta on jäämässä hyvin alhaiseksi ainakin vuoteen
2020 asti.
paa niin, että se ohjaa voimakkaammin inve
v
Komission esittämä tavoite vähentää päästöjä 40 prosenttia ja päästökauppame-
kanismin päivitys eivät kuitenkaan ratkaise automaattisesti päästökaupan halvan
hinnan ongelmaa. Vaikutukset päästöoikeuksien hin

11. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 9
tona päästökauppasektoriin. Eli kuinka paljon päästökauppasektorin sallitaan
päästävän?
Komission mukaan päästöoikeuksien jakamista vähennetään vuosittain 2,2 pro-
senttia, eli oikeuksia jaetaan vuonna 2030 hieman yli 1,3 miljardin tonnin edestä.
Se vastaa noin 40 prosenttia päästöistä. Oleellinen kysymys kuuluu, onko se riittä-
västi vai liian vähän. Useat tutkijat arvioivat sen olevan liikaa. Tällöin päästöyksi-
si-
on ilmasto- ja energiapolitiikka 2030 -tiedonannossa.
hyvitysmekanismeja teolli-
suudelle. Suomen hallitus on sitoutunut siihen, ettei teollisuuden kustannuksia
keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
torista selkeä markkina-analyysi
e-
kön hinta ei nousisi ohjaavalle tasolle4
. Myös toisensuuntaisia näkemyksiä on.
Päästökauppasektorille kohdistettavien päästöoikeuksien määrä ratkaisee, kuinka
suureksi päästöoikeuksien ja hiilen hinta nousee. Nämä, samoin kuin päästökaup-
pamarkkinan vakautta edistävät päätökset jäivät ratkaisuehdotusta vaille komis
EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen kiristäminen ja päästökau-
pan vahvistuminen nostavat hyvin todennäköisesti päästöyksiköiden ja sähkön
hintaa. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla
nosteta. Tämän vuoksi päästökaupasta johtuvaa sähkön hinnan nousua on varau-
duttava hyvittämään, kunnes vääristymiä korjaava globaali ratkaisu on saavutettu.
SAK:n kannat päästökaupasta
• Päästökauppamekanismin on oltava sekä kustannustehokas että uskottava
• Komission olisi tehtävä päästökauppasek
ja kuultava tässä yhteydessä keskeisiä sidosryhmiä, myös ay-liikettä.
• Päästökauppaa tulisi kehittää siten, että päästöoikeuden hinta olisi jatkossa
vakaampi.
• Energiaintensiiviselle teollisuudelle on taattava tasavertainen kilpailuas
ma EU:n sallimin keinoin5
, jotta hiilivuodon uhka torjutaan.
4
Yleinen, myös komission jakama käsitys on, että kuluvalla kauppakaudella päästöoikeuksia jää
käyttämättä yli 2 000 miljoonan tonnin edestä ja ne siirtyvät kaudelle 2020–2030. Vuonna 2030
päästöoikeuksien suuri ylijäämä on kyllä kutistunut, mutta riskinä on, että ylijäämää on edelleen
liki 200 miljoonan tonnin edestä. Paine päästöoikeuksien hinnan nousuun jää pieneksi, koska tar‐
jonta ylittää kysynnän vielä vuonna 2030.
5
Kyseeseen tulevat mm. energiaveroleikkuri ja päästövähennystavoitteen ja päästökaupasta joh‐
tuvan sähkön hinnan nousun kompensointi.

12. 10 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
5 UUSIUTUVAN ENERGIAN INNOVAATIOITA
EDISTETTÄVÄ
Uusiutuvan energian edistämisen on aina vähennettävä hiilen käyttöä. Esimerkik-
si Manner-Euroopan uusiutuvan energian tuet ovat luoneet monissa maissa tilan-
teen, jossa sähkö on kuluttajille tukimaksujen vuoksi ennätyskallista, ja samaan
aikaan tuottajien saama hinta on poikkeuksellisen alhainen. Koska alhaiset tuotta-
jahinnat eivät mahdollista investoimista puhtaaseen perusvoimakapasiteettiin, Eu-
roopassa on jälleen alettu investoida hiilivoimaan. Kehitystä on edesauttanut myös
hiilen alhainen maailmanmarkkinahinta. Se taas johtuu muun muassa liuskekaa-
sun voimakkaasti lisääntyneestä käytöstä Yhdysvalloissa.
Uusiutuvan energian loppukulutustavoite on Suomessa EU:n vuoden 2020 jakota-
van mukaisesti peräti 38 prosenttia. Suomi on saavuttamassa tavoitteen, mikä ker-
too onnistuneesta politiikasta. Meillä on tuettu uusiutuvaa energiaa järkevästi.
Toimijat saavat määräaikaista tukea sellaiseen uusiutuvan energian toimintaan,
joka ei varhaisen kehitysvaiheen ja/tai kalleutensa vuoksi olisi muuten päässyt
markkinoille. Tätä linjaa on hyvä jatkaa, kunhan varmistetaan, ettei muissa EU-
maissa käytetä valtion tukia tai veropolitiikkaa toimintaan, joka vääristää yritysten
välistä kilpailua maiden välillä ja ylläpitää muun muassa hiilen käyttöä energian-
tuotannossa.
Päästökaupan ulkopuolella tarvitaan EU-tasolla jatkossakin koordinoituja velvoit-
teita, koska esimerkiksi moni suomalaisyritys on tehnyt isoja investointeja liiken-
teen biopolttoaineisiin. Jotta investoinneista saadaan kannattavia, se edellyttää hy-
vin todennäköisesti vuoden 2020 jälkeen esimerkiksi sitovaa tavoitteitta edistyk-
sellisten polttoaineiden käytöstä.
Suomessa on Euroopan suurimmat biomassavarannot. On luonnollista, että pää-
osa uusiutuvasta energiastamme tulee olemaan puupohjaista bioenergiaa, josta
suurimman osan tuottaa metsäteollisuus. Kotimaisen uusiutuvan energian tavoit-
teen saavuttamista saattaa vaikeuttaa komissiossa valmisteilla oleva kestävän met-
sän biomassakriteerejä koskeva asetusluonnos. Onkin huolehdittava tarkoin koti-
maisen metsäteollisuuden edellytyksistä toimia nyt ja tulevaisuudessa.
SAK:n kannat uusiutuvasta energiasta
• Vuoden 2020 jälkeen uusiutuvien energiamuotojen tuissa on EU:ssa pyrit-
tävä kustannustehokkuuteen ja tukien asteittaiseen harmonisointiin.
• Pääpaino on asetettava tuotantotukien sijasta uusiutuvan energian tutki-
mus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen.
• Toimiva päästökauppa kannustaisi myös uusiutuvan energian tuottami-
seen.
• Suomen pääasiassa markkinavetoinen uusiutuvan energian tukipolitiikka
on toimivaa, ja sitä on perusteltua jatkaa.

13. SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet 11
• Edistyksellisten polttoaineiden käyttöä EU-tasolla on syytä edistää vuoden
2020 jälkeen.
• Metsää on käytettävä hyväksi kestävästi, niin ettei siitä tule turhaa hallin-
nollista taakkaa bioenergiaa käyttäville laitoksille tai kestävästi kasvatetun
metsän tuotteiden myyjille.
6 ENERGIATEHOKKUUTTA LISÄTTÄVÄ JOUSTAVASTI
Suomen energia- ja ilmastostrategiassa todetaan, että 37 terawattitunnin (TWh)
energiasäästötavoitteen osalta loppukulutuksesta laskettuna viiden TWh:n sähkö-
energian tavoite saavutetaan Suomessa etupäässä hidastuneen talouskasvun ja ra-
kennemuutoksen seurauksena. Lämpöenergian ja liikennepolttoaineiden osalta
tavoitteeseen ei ehkä päästä. Silloin vuoden 2020 loppukulutustavoitetta 310 TWh
ei saavutettaisi.
Sähköverkkojen kehittäminen ja älykkäiden sähköverkkojen käyttöönotto tarjoa-
vat mahdollisuuksia lisätä energian käytön tehokkuutta ja tasoittaa sähkön kysyn-
täpiikkejä. Sähkön kuluttajahinnoittelun joustavuutta on tutkittava avoimin mie-
lin, kun verkkojen tekninen infrastruktuuri paranee ja mahdollistaa reaaliaikai-
semman hinnoittelun.
Energiayhtiöiden velvoiteohjelmasta ei ole löytynyt vakuuttavia kokemuksia mais-
ta, joissa vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä. Velvoiteohjelma tuskin voi toi-
mia johdonmukaisena osana energiapolitiikkaa.
Hyvänä esimerkkinä energiatehokkuuden lisäämisestä SAK pitää vapaaehtoisia
toimialakohtaisia energiatehokkuussopimuksia. Niiden hyödyntämistä on syytä
jatkaa ja pyrkiä parantamaan energiatehokkuutta pääasiassa ei-sitovin toimin.
Energiatehokkuussopimuksia on kyettävä lisäämään erityisesti maataloudessa ja
liikenteessä. Päästökappasektorin ulkopuolisille toimijoille voisi harkita myös si-
tovia energiatehokkuustoimia.
Lisäksi Suomeen pitäisi laatia pitkän aikavälin strategia rakennusten energiate-
hokkuuden parantamisesta energiatehokkuusdirektiivin määräajan puitteissa.
SAK:n kannat energiatehokkuudesta
• Energiatehokkuus on tärkeä osa ilmastoratkaisua. Tavoitteena on oltava
parempi elintaso vähemmillä päästöillä.
• Vapaaehtoisten toimialakohtaisten energiatehokkuussopimusten käytän-
töä on jatkettava.
• Päästökappasektorin ulkopuolelle voisi harkita myös sitovia energiatehok-
kuustoimia.
• Suomeen tarvitaan pitkän aikavälin strategia rakennusten energiatehok-
kuuden parantamiseksi.

14. 12 SAK:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet
7 CLEANTECHISTÄ KESKEINEN OSA
SUOMEN VIENTIÄ
Sekä Suomen että EU:n ilmasto- ja energiastrategioissa on syytä huomioida, että
kaikki mahdolliset energian tuotantoon ja käyttöön liittyvät keinot on otettava
käyttöön, jotta enintään kahden asteen lämpenemistavoitteessa pysytään. On tär-
keää toimia maailmanlaajuisesti, vaikka Suomi näyttääkin saavuttavan vuoden
2020 päästövähennystavoitteet nykyisin toimin.
Talouden laaja integraatio merkitsee sitä, että ympäristönäkökulma ja tarve rajoit-
taa kasvihuonekaasupäästöjä tulee saavuttamaan kaikki keskeiset talousalueet.
Esimerkiksi maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Kiina on lähivuosina
investoimassa merkittävästi puhtaaseen teknologiaan. Tämä tarjoaa mahdollisuu-
den uusille, innovatiivisille kasvuyrityksille, jotka voivat onnistuessaan työllistää
enemmän ihmisiä myös kotimarkkinoillaan Suomessa.
Ilmastopolitiikkaan liittyvät mahdollisuudet ja hyötyvaikutukset on osattava hyö-
dyntää Suomessa paremmin. Kun suunnitellaan energia- ja ilmastopolitiikan ko-
konaisuutta vuoden 2020 jälkeen, olisi kartoitettava myös vientimahdollisuudet.
On pyrittävä siihen, että Suomessa toimivat energia- ja cleantech-yritykset tuotta-
vat globaaleja markkinoita kiinnostavia tuotteita ja niitä markkinoidaan yhteisesti
muun muassa Team Finland -verkostossa.
• Suomessa toimivan vientiteollisuuden kestävää uudistumista ja erityisesti
cleantech-toimijoita on tuettava riittävästi yritysten tutkimus- ja kehitys-
tuin.

15. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Hakaniemenranta 1 , PL 157
00531 Helsinki
puhelin 020 774 000
www.sak.fi