Järjestötutkimuksen tässä osassa tarkastellaan SAK:n kenttään järjestäytyneitä alle 30-vuotiaita nuoria ja heidän suhdettaan ammattiyhdistysliikkeeseen. Merike Ottosson.

1. SAK:n järjestötutkimus 2005
Nuoret
NUORI AY-JÄSEN
Merike Ottosson

2. Esipuhe
Tämän työn toimeksiantajina ovat olleet SAK:n nuorisosihteeri Eija
Viitanen sekä työelämän tieto- ja tutkimuslinjan vastaava
tutkimusasiantuntija Jyrki Helin. Toimeksiantona oli tarkastella SAK:n
kenttään järjestäytyneitä alle 30-vuotiaita nuoria vuoden 2005
järjestötutkimuksessa saatujen tietojen pohjalta ja tehdä mahdollisuuksien
mukaan vertailua vuoden 2000 järjestötutkimuksen tietoihin Tero Mamian
vuonna 2001 kirjoittaman tutkimuksen ”Nuori työntekijä ja ay-liike,
tutkimus SAK:n nuorista 2000 luvulla” välityksellä.
Aineiston tarkoitus on toimia nuorisoasioiden parissa työskentelevien ay-
liikkeen toimihenkilöiden työkaluna tarjoten järjestötutkimuksella
kartoitettua tietoa SAK:laisista nuorista.
Graafiset esitykset voi tulostaa kerralla tai osittain suoraan kalvoille SAK:n
nettisivustolta, osoitteesta: www.sak.fi, jolloin toimihenkilön käytössä on
A4-kokoinen kalvo kustakin esityksestä.
Aineistosta otetaan myös tietty määrä painotuotetta, mikä mahdollistaa
helposti vertailevan tiedon käytön esiteltäessä tuloksia eri tilaisuuksissa.
Aineistosta on jätetty pois faktorianalyysit, korrelaatiot ym. pidemmälle
menevät tieteelliset asian tarkastelut. Tämä johtuu puhtaasti tekstin
kirjoittajasta, joka on 25 vuoden ajan työskennellyt keskustoimiston
palveluksessa ja keskittynyt tekniseen sekä sisällölliseen avustamisen
oikeusjuttujen parissa. Asianajotoiminnan lakattua keskusjärjestötasolla
vuoden 2005 lopussa sekä kevään 2006 siirtymäkauden jälkeen on
kirjoittaja ehtinyt vasta saada pintaraapaisun tilastotieteen perusteisiin
sekä kokonaisen kahden päivän koulutuksen tilasto-ohjelman käyttöön.
Aineisto toimii samalla osana toimihenkilötutkintoni lopputyötä.
Haluan kiittää avusta aineiston teossa seuraavia SAK:ssa työskenteleviä
henkilöitä: Jyrki Heliniä neuvoista tilastotieteen perusteisiin liittyvissä
asioissa sekä lopputyön ohjauksesta, Erkki Laukkasta avusta tilasto-
ohjelman kiemuroita selviteltäessä, Nina Kanteria graafisten esitysten
yhdenmukaistamisessa, Toivo Pudasta oikoluvun suorittamisesta sekä
Eija Viitasta ansiokkaasta kommentoinnista.
Helsingissä 16.10.2006
Merike Ottosson
tutkimusavustaja

3. Johdanto
Tämän aineisto tarkastelee SAK:n kenttään järjestäytyneitä alle 30-
vuotiaita nuoria vuoden 2005 järjestötutkimuksessa saatujen tietojen
pohjalta. Tarkastelussa on mukana nuorten suhde keskusjärjestöön,
liittoihin, paikalliseen ammattiyhdistystoimintaan sekä
ammattiyhdistysliikkeeseen yleensä. Kyselyyn vastanneiden nuorten
otos on suuruudeltaan 708. Kyselyyn vastanneista nuorista on
vastaamishetkellä ollut työttöminä 89 henkilöä.
Osa kysymyksistä on kohdistettu työttömille ja lomautetuille tarkastellen
nuorten työttömyyttä työttömyysjaksojen toistuvuuden, työttömyysturvan,
työllistämistoimenpiteiden sekä työllistymismahdollisuuksien kautta.
Nuorten työtä tarkastellaan työsuhdemuotojen, työolosuhteiden, työn
luonteen, vaikutusmahdollisuuksien sekä työnantajan kautta. Samalla on
kartoitettu myös nuorten odotuksia työelämältä. Vastapainoksi työlle on
myös muutamalla kysymyksellä tarkasteltu nuorten vapaa-aikaa ja kodin
sekä perheen merkitystä nuorten maailmassa.
Saatuja tietoja on vertailtu paitsi muista ikäryhmistä saatuihin tietoihin,
myös Tero Mamian vuonna 2001 tekemään tutkimukseen SAK:n
nuorista 2000-luvulla; Tero Mamia: Nuori työntekijä ja ay-liike) Mamian
tutkimus pohjautui pääosin vuonna 2000 suoritetun järjestötutkimuksen
tietoihin, mutta lisänä on käytetty Mamian itsensä syksyllä 2001
keräämiä nuorten työntekijöiden haastatteluja.
Mitään suuria muutoksia ei viidessä vuodessa ole tapahtunut, mutta
tilastollisesti merkittäviä, joskin lieviä, muutoksia on tilastoitu vertailuun.
Työttömyyttä kosketteleviin kysymyksiin ovat vastanneet vain työttömät
ja muut henkilöt ovat jatkaneet kyselyyn vastaamista tämän osion
jälkeen. Tämä on syytä pitää mielessä tuloksia tarkasteltaessa.
Järjestötutkimuksesta on kirjoitettu seuraavat julkaisut, joista löytyy myös
tietoa nuorista ay-jäsenistä: Jyrki Helin: Ansaittua luottamusta;
luottamusmiesraportti (2006), Erkki Laukkanen: Murroksesta
muutokseen; perusraportti (2006), Pirjo Pajunen: Pitkää, pätkää, silppua;
tasa-arvoraportti (2006). Lisäksi tutkimustietoa sarjan numerossa 3/2006
on kirjoittajalta julkaistu tiivistelmä nuorista ay-jäsenistä. Tiivistelmä
kirjoitettiin ennen tämän aineiston vertailuosuuden tekoa.

4. SISÄLLYSLUETTELO
Esipuhe
Johdanto
ESITTÄMISTAVASTA ________________________________________ 1
AINEISTOSTA 2
PERUSTIEDOT 3-6
Järjestötutkimukseen vastanneet liitoittain 3
Peruskoulutus ikäryhmittäin 4
Ammatillinen koulutus ikäryhmittäin 5
Työpaikan toimiala iän mukaan 6
JÄSENYYS 7-9
Jäsenyysaika 7
Liittyminen 8
Tärkein syy olla jäsen 9
PAIKALLINEN AY-TOIMINTA 10-19
Luottamustehtävät 10
Luottamustehtävissä toimivat iän mukaan 11
Koulutukseen osallistuminen 12-13
Toimintaan osallistuminen 14-15
AO:n ja lm:n tehtävät ja näkyvyys 16-19
LIITTO JA SAK 20-38
Arviot oman liiton toiminnasta 20-29
Ay-liikkeen tärkein tehtävä 30
Ay-liikkeen tehtäviä, erittäin tärkeät alle 30-v. 31
Eduskuntavaalit – puolue 32
Tiedontarpeiden täyttäminen 33-36
Tärkein jäsenpalvelu – kehittämishalukkuus 37
Työttömyyskassa 38-39
TYÖTTÖMÄT 40-45
Työttömyyden kestosta 40-41
Työttömyysturvasta 42
Työllistämistoimenpiteet 43-44
Työllistymismahdollisuudet 45
TYÖSSÄ OLEVAT 46-73
Työsuhde 46-51
Etätyöstä 52
Työn luonne 53-57
Vaikutusmahdollisuudet 58-63
Työnantaja 64-67
Odotukset työelämältä 68-73
VAPAA-AIKA JA PERHE 74-77
Koti, perhe, harrastukset 74-77
Työn merkitys elämässä 78
Liitteet Tiivistelmä ja kyselykaavake

5. NUORI AY-JÄSEN
Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n
vuoden 2005 järjestötutkimuksen valossa
15.9.2006 SAK/EVO/MO
Esittämistavasta
Jokaisen kuvan kohdalla on sen muistiinpanosivuilla kerrottu mikä vuoden
2005 järjestötutkimuksen kysymys on antanut tiedot kyseiseen esitykseen.
Mahdollisimman monen kuvan kohdalla on myös lyhyesti kerrottu miten
tieto on muuttunut aiempaan vuonna 2000 kerättyyn aineistoon nähden ja
miltä sivulta vastaava tieto löytyy Tero Mamian tekemästä tutkimuksesta
(Tero Mamia: Nuori työntekijä ja ay-liike: tutkimus SAK:n nuorista 2000-
luvulla, tutkimusraportti joulukuu/2001)
Vastaan saattaa tulla myös aineistoa, josta ei ole vastaavaa
taulukkoa/kuvaa/tietoa Mamian tutkimuksessa tai kyseisen asian
ryhmittely on ollut erilainen. Tero Mamialla oli mukana myös omaa
aineistoa, josta johtuen kaikesta ei välttämättä ole saatu vertailevaa tietoa.
Lisäpyyntöjä nuorten ay-jäsenten osalta muista aihealueista kuin
aineistossa esitetystä ottaa vastaan: 020 774 0171/Merike Ottosson
1

6. Aineistosta
Kyselyyn vastanneita jäseniä on yhteensä 6236 (N)
3-portaisen ikäluokittelun mukaan:
Kyselyyn vastanneita alle 30-v. on 708
Kyselyyn vastanneita 30-44-v. on 2029
Kyselyyn vastanneita yli 45-v. on 3499
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 2
Esitiedot
Aineisto on luokiteltu tilastokeskuksen laatiman 5-portaisen luokituksen
sijaan uudestaan 3-portaiseksi, jotta jonkinlaista vertailevaa tietoa olisi
mahdollista ylipäätään esittää aiempaan tutkimukseen. Vertailussa on
käytetty prosenttilukua, joka vertaa tutkittavaa lukua suhteessa koko
joukkoon. Niinpä pieni prosenttimäärä (0,3) saattaa kuvata esim. vain yhtä
vastaajaa tms. Muistutukseksi käyttäjälle on siksi saatettu joko kalvoon tai
muistiinpanoihin kirjoittaa montako vastannutta ikäryhmässä tai kussakin
asiakysymyksessä on.
Kirjain N tarkoittaa vastaajien määrää.
Graafiset esitykset on tehty Excelin puolella, jossa myös lukujen
pyöristäminen on tapahtunut. Mikäli samassa esityksessä on ollut useita
0,5 päättyviä lukusarjoja on lopulliseksi summaksi saattanut muodostua
100 % poikkeava luku esim. 99 tai 101 prosenttia. Olen yrittänyt
huomioida tämän ja muokata kunkin ryhmän siten, että yhteissumma on
100 %.
Alle 30-vuotiaat tarkoittaa niitä henkilöitä jotka ovat alle 29-vuotiaita tai
tasan 29-vuotiaita. 30-44 -vuotiaat tarkoittavat tasan 30-vuotiaita aina 44-
vuotiaaksi saakka. Yli 45 -vuotiaat on ryhmä, johon kuuluvat ne henkilöt,
jotka ovat 45-vuotiaita tai sen yli.
2

7. Järjestötutkimukseen vastanneet
liitoittain
IKÄRYHMÄT
LIITTO alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Auto-ja Kuljetusalan Työntek.liitto AKT ry 5,5 10,3 8,3
Ilmailualan Unioni IAU ry 0,1 0,3 0,3
Kemianliitto ry -Kemifacket ry 4,0 4,9 4,9
Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 11,0 16,2 22,3
Merivartioliitto ry 0,4 0,2 0,2
Metallityöväen Liitto ry 17,9 15,0 13,6
Palvelualojen amm.liitto PAM ry 24,6 17,3 13,3
Paperiliitto ry 3,8 3,4 4,3
Postiliitto ry 2,0 2,2 2,0 % vastanneista
Postin Toimihenkilöliitto PVL 0,1 0,2 0,4
Puu- ja erityisalojen liitto ry 10,2 8,8 8,8
Rakennusliitto ry 5,6 7,4 6,1
Rautatieläisten Liitto ry 0,6 0,5 1,7
Rautatievirkamiesliitto ry 0,0 0,3
Suomen Elintarviketyöl. Liitto SEL ry 4,9 4,3 3,0
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhd. SLSY ry 0,2 0,2
Suomen Merimies-Unioni SM-U ry 2,4 1,5 1,1
Suomen Muusikkojen Liitto ry 0,3 0,3 0,2
Sähköalojen ammattiliitto ry 2,1 1,7 3,2
Tulliliitto ry 0,1 0,2 0,2
Valtion erityispalv. amm.liitto VAL ry 1,6 2,0 2,9
Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 0,1 0,1 0,2
Veturimiesten liitto VML ry 0,2 0,2
Viestintäalan ammattiliitto ry 2,5 2,4 2,5
KAIKKI 100 100 100
15.9.2006SAK/EVO/MO
6236 (N) Lähde: Järjestötutkimus 2005 3
Yleistä
Muutos on katsottu merkittäväksi kun se on yli kymmenen prosentin.
Järjestäytyminen liitoittain
Noin 25 prosenttia vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista on
järjestäytynyt PAM:iin, 18 prosenttia Metallityöväen liittoon ja 11 prosenttia
KTV:hen. Myös muissa ikäryhmissä on sama kolmen kärki.
Täysin vastaavanlaista esitystä ei Mamian tutkimuksesta löydy.
Mamia on tarkastellut otosta, vastanneita, nuorten osuutta ja
vastausprosenttia ammattiliitoittain sektori kerrallaan s. 16.
Lisää tutkimusaineistojen edustavuudesta ja kvantitatiivisesta
kyselyaineistosta voi lukea Mamian tutkimuksen sivulta 15 alkaen.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 1; Merkitse ammattiliittosi
3

8. Peruskoulutus ikäryhmittäin
Yli 45 -v. 71 23 6
30- 44 -v. 5 77 18
Alle 30 v. 1 75 24
0 20 40 60 80 100
Vähemmän kuin kansakoulu Kansakoulu/kansalaiskoulu
Keskikoulu/peruskoulu Yo-tutkinto
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 4
Valtaosa (75%) kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista
SAK:laisista nuorista on suorittanut peruskoulun oppimäärän ja
24 prosenttia on suorittanut ylioppilastutkinnon.
Kansakoulun/kansalaiskoulun suorittaneita löytyy yhden
prosentin verran.
Luvut ovat lähes identtiset vuoden 2000 lukemiin verrattuna;
alle 30-vuotiaiden ryhmästä yksi prosentti on käynyt
kansakoulun tai kansalaiskoulun, 76 prosenttia on käynyt
keskikoulun tai peruskoulun ja 22 prosenttia on suorittanut yo-
tutkinnon.
Ikäryhmien välillä suurin ero näkyy peruskoulun suorittaneiden
määrän nousuna alle 30-vuotiaiden keskuudessa (koulu-
uudistus)
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 4; Peruskoulutuksesi?
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 25
4

9. Ammatillinen koulutus ikäryhmittäin
yli 45 -v. 24 24 4 36 7 13
1
30 - 44-v. 9 7 4 60 14 3 12
alle 30-v. 10 3 4 68 6 6 12
0 20 40 60 80 100
prosenttia vastanneista
Ei ammat. koulutusta Ammattikurssi
Oppisopimuskoulutus Ammatillinen perustutkinto
Opistotason tutkinto Ammattikorkeakoulututkinto
Yliopisto- tai korkeakoulututk. Muu
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 5
Ammatillisen perustutkinnon puolella havaitaan nousua
kyselyyn vastanneiden alle 30-vuotiaiden SAK:laisten nuorten
keskuudessa. Viiden vuoden takaisesta 57 prosentista on
ammatillisen perustutkinnon suorittajien määrä noussut 68
prosenttiin. Nuorten keskuudessa ammatti halutaan hankkia
entistä hanakammin. Opistotason tutkinnon on hankkinut
itselleen kuusi prosenttia nuorista.
Vuonna 2000 14 prosentilla nuorista ei ollut ammatillista
koulutusta, kolme prosenttia oli käynyt ammattikurssin (väh. 4
vkoa), kolme prosenttia oli suorittanut oppisopimuskoulutuksen
ja 16 prosenttia oli suorittanut opistotason tutkinnon.
Opistotason tutkinnon hankkimisessa havaitaan 10 prosentin
lasku (vuonna 2005 kuusi prosenttia)
Erot vanhimpaan ikäryhmään ovat edelleen selvät ammatillisen
perustutkinnon hankkimisen osalta. Yli 45-vuotiaista 36
prosenttia on hankkinut ammatillisen perustutkinnon. Verrattuna
nuoriin työntekijöihin ero on 32 prosenttia.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 5; Mikä on
ammattikoulutuksesi? Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s.
25
5

10. Työpaikan toimiala iän mukaan
yli 45 - v. 46 28 26
30 - 44-v. 48 33 19
alle 30-v. 51 36 13
0 20 40 60 80 100
prosenttia vastanneista
Teollisuus Yksityiset palvelut ja liikenne Julkiset palvelut
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 6
Alle 30-vuotiaista kyselyyn vastanneista SAK:laisista nuorista
51 prosenttia työskentelee teollisuudessa, 36 prosenttia
yksityisten palvelujen tai liikenteen parissa ja 13 prosenttia
julkisten palvelujen toimialalla. Muissa ikäryhmissä jakauma on
suunnilleen samanlainen, ainoastaan julkisten palvelujen
parissa työskentelee vanhemmissa ikäryhmissä selvästi
enemmän henkilöitä.
Vuonna 2000 teollisuuden toimialalla työskenteli kyselyyn
vastanneista nuorista 42 prosenttia, 30-44-vuotiaista 38
prosenttia ja yli 45-vuotiaiden keskuudesta 33 prosenttia.
Kasvua on tapahtunut nuorten keskuudessa teollisuuden
toimialalla yhdeksän prosenttia.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 7; Millä alalla
työskentelet tai työskentelit työssäolovuosinasi? Vertaileva
tieto Mamian tutkimuksen s. 29
6

11. Kuinka kauan olet kuulunut
ammattiliittoon?
yli 45 -v. 02 4 17 76
30 - 44 -v. 1 8 22 53 16
alle 30-v. 8 60 31 1
0 20 40 60 80 100
% vastanneista
Alle vuoden 1 - 5 vuotta 6 - 10 vuotta 11 - 20 vuotta Yli 20 vuotta
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 7
Alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista kahdeksan prosenttia on
kuulunut ammattiliittoon alle vuoden, noin 60 prosenttia on
kuulunut ammattiliittoon 1-5 vuoden ajan, 31 prosenttia 6-10
vuotta ja alle 1 prosentti 11-20 vuoden ajan. Yli 45-vuotiaat
jäsenet ovat tyypillisimmillään (76 %) kuuluneet johonkin
ammattiliittoon yli 20 vuoden ajan.
Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista nuorista
on 13,2 prosenttia kuulunut ammattiliittoon alle vuoden ajan,
57,4 prosenttia on kuulunut ammattiliittoon 1-5 vuoden ajan,
27,7 prosenttia 6-10 vuoden ajan sekä puolitoista prosenttia 11-
20 vuoden ajan.
Tarkasteltuna asiaa viiden vuoden takaisiin lukuihin, ei mitään
isoa muutosta ole tapahtunut.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 8; Kuinka kauan olet
kuulunut johonkin ammattiliittoon? (Kaikki jäsenyysvuodet
yhteensä)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 24
7

12. Miten liityit ammattiliittoon?
yli 45 -v. 38 15 39 21 4 1
30 - 44 38 16 29 4 5 6 2
alle 30-v. 31 15 23 6 12 11 2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Hakeuduin oma-aloitteisesti Työtoveri mainitsi asiasta
Luottamusmies/ay-hlö esitti Työnantaja ehdotti liittymistä
Olin liiton oppilasjäsen aiemmin Perheeni/ystäväni kannustivat liittymään
Muu tapa
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 8
Kyselyyn vastanneet alle 30-vuotiaat nuoret ovat liittyneet ammattiliittoihin
monin eri tavoin. 31 prosenttia on hakeutunut jäseneksi oma-aloitteisesti ja
15 prosenttia työtoverin mainitessa asiasta. 23 prosenttia on hakeutunut
jäseneksi luottamusmiehen tai ammattiyhdistyshenkilön esityksestä, kun
taas yli 45-vuotiaiden osalla luku on 39 prosenttia. Yli 45-vuotiaista vain
yksi prosentti on ollut aiemmin liiton oppilasjäsenenä. 30-44-vuotiaiden
keskuudessa viisi prosenttia ja nykynuorten parissa peräti 12 prosenttia on
aiemmin ollut liiton oppilasjäsenenä.
Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista nuorista 44
prosenttia liittyi ammattiliittoon oma-aloitteisesti, 11 prosenttia työtoverin
mainitessa asiasta, 18 prosenttia luottamusmiehen tai muun kautta, viisi
prosenttia työnantajan ehdotuksesta ja perheen tai ystävien
kannustamana liittyi 11 prosenttia, muilla tavoin liittyi kolme prosenttia
nuorista.
Nuorten oma aloitteisuus ammattiliittoon liittymisessä on laskenut viidessä
vuodessa 13 prosenttia. Vastapainoksi esim. luottamusmiesten
aktiivisuuden kautta on liittynyt jäseneksi 11 prosenttia enemmän kuin viisi
vuotta sitten.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 9; Miten tulit liittyneeksi
ammattiliittoon ensimmäisen kerran?
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 57
8

13. Tärkein syy olla ammattiliiton jäsen
kaikki ikäryhmät
3
1
1 haluan osallistua työpaikkani olojen kehittämiseen
työ kehittä
yli 45 -v.
6 4
13 käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen
29 tullakseen hyväksytyksi
42
useat työtoverinikin kuuluvat liittoon
3
1 haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen
ay-
1 tavoitteita koko yhteiskunnassa
30 - 44-v
3 2
11 kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään
47
32 haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyys-
turvan itselleni
3
1 Järjestäytymisellä voidaan tehokkaasti puolustaa
ja ajaa palkansaajien etuja
alle 30-v.
1
3 1
12
54
25
0 10 20 30 40 50 60
prosenttia vastanneista
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 9
Kyselyyn vastanneilla alle 30-vuotiailla SAK:laisilla nuorilla sekä
30-44-vuotiailla korostuu halu varmistaa ansiosidonnainen
työttömyysturva itselleen. Yli 45-vuotiaat ovat vastanneet
yleisemmin; järjestäytymisellä voidaan tehokkaasti puolustaa ja
ajaa palkansaajien etuja. Näin ajattelee 42 prosenttia yli 45-
vuotiaista. Ylipäätään on koettu että liittoon kuuluminen antaa
turvallisuutta elämään.
Vuonna 2000 alle 30-vuotiaista nuorista 58 prosenttia koki
työttömyysturvan tärkeimmäksi syyksi olla ammattiliiton jäsen,
26 prosenttia valitsi etujen ajamisen/puolustamisen
tärkeimmäksi syyksi ja 10 prosenttia katsoi, että se tuo
turvallisuutta elämään.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 10; Seuraavassa on
syitä ammattiliittoon kuulumiselle. Miten hyvin ne vastaavat
sinun perusteitasi olla ammattiliiton jäsen? Vaihtoehdot: kuvaa
hyvin, kuvaa melko hyvin, kuvaa melko huonosti, ei kuvaa
lainkaan ja en osaa sanoa.
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 60
9

14. Onko Sinulla tällä hetkellä tai aiemmin
ollut luottamustehtäviä ay-liikkeessä tai
työpaikalla?
yli 45 -v. 9 24 67
30 - 44-v. 8 9 83
alle 30-v. 4 2 94
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
On juuri parhaillaan On ollut, mutta ei juuri nyt Ei ole koskaan ollut
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 10
Kyselyyn vastanneilla alle 30-vuotiailla SAK:laisilla nuorilla on
tai on ollut luottamustehtäviä kahdesta neljään prosenttia ja 94
prosenttia on vastannut, ettei koskaan ole toiminut
luottamustehtävissä.
Luvut mukailevat viiden vuoden takaisia lukemia.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 12; Onko sinulla tällä
hetkellä tai aiemmin ollut luottamustehtäviä ay-liikkeessä tai
työpaikalla?
(Esim. luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu jne)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 66
10

15. Eri luottamustehtävissä toimivat iän
mukaan:
Muut ml. yhdyshenkilöt
4 34 62
**
Työsuojeluvaltuutettu
4 28 68
tai -asiamies*
Muu luottamusmies 2 36 62
Pääluottamusmies 8 39 53
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 11
Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi on ryhmiä yhdistelty seuraavasti:
* Työsuojeluvaltuutetut sekä asiamiehet on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi
** Yhdyshenkilöt ja muut luottamustehtäviä hoitavat on yhdistetty yhdeksi
ryhmäksi
Yllä olevassa taulukossa on kerrottu erilaisissa luottamustehtävissä
toimivien henkilöiden ikäjakaumat. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä tehtäviä
esiintyy vähiten. Nuorista kahdeksan prosenttia toimii
pääluottamustehtävissä (N 6), vuonna 2000 vastaava luku on ollut viisi
prosenttia.
Muissa luottamustehtävissä nuoria toimii kaksi prosenttia (N 2), samoin on
toiminut vuonna 2000, työsuojeluvaltuutettuina –tai asiamiehen tehtävissä
toimii neljä prosenttia nuorista (N 4), vuonna 2000 nuorista kuusi
prosenttia on toiminut samoissa tehtävissä. Yhdyshenkilöinä ja muissa
luottamustehtävissä nuoria on neljä prosenttia (N 10) ja samoin on ollut
vuonna 2000.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 13; Mitä ay-liikkeen
luottamustehtäviä Sinulla tällä hetkellä on? Vaihtoehdot:
Pääluottamusmies (varsinainen), Muu luottamusmies kuin
pääluottamusmies (varsinainen), työsuojeluvaltuutettu,
työsuojeluasiamies, yhdyshenkilö, muu luottamustehtävä
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s. 66
11

16. Oletko osallistunut ay-liikkeen opistoissa
järjestettyyn koulutukseen?
yli 45 -v. 3 16 81
30 - 44-v. 3 7 90
alle 30-v. 2 1 97
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Olen 2 vuoden aikana osallistunut Olen osallistunut aiemmin En ole koskaan osallistunut
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 12
Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista
kaksi prosenttia ilmoittaa osallistuneensa ay-liikkeen opistoissa
järjestettyyn koulutukseen ja yksi prosentti ilmoittaa
osallistuneensa aiemmin. Yli 45-vuotiaiden ryhmässä päästään
selvästi yli 10 prosentin. Vaikka kolme prosenttia on osallistunut
kahden vuoden aikana, niin 16 prosenttia ilmoittaa
osallistuneensa aiemmin ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn
koulutukseen.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 14; Oletko osallistunut
ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen (S14
osakysymys)
12

17. Oletko osallistunut muualla kuin ay-
liikkeen opistoissa järjestettyyn ay-
koulutukseen?
yli 45 -v. 5 17 78
30 - 44-v. 3 9 88
alle 30-v. 32 95
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Olen 2 vuoden aikana osallistunut Olen osallistunut aiemmin En ole koskaan osallistunut
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 13
Muualla kuin ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn ay-
koulutukseen osallistuneita kyselyyn vastanneita alle 30-
vuotiaita SAK:laisia nuoria on kolme prosenttia ja aikaisemmin
yli kaksi vuotta sitten koulutukseen osallistuneita kaksi
prosenttia.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 14; Oletko osallistunut
muualla kuin ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen
(S14 osakysymys)
13

18. Ay-toiminta viimeisen vuoden aikana?
Osallistunut 12 kk:n aikana: Ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikka-osaston tai vastaavan kokouksiin
ikäryhmä: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Osallistunut kerran 6 8 10
Osallistunut 2 - 5 krt 5 8 10
Osallistunut yli 5 krt 1 4 7
En ole osallistunut 88 81 73
Osallistunut 12 kk:n aikana: Ay-liikkeen järjestämiin tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin
ikäryhmä: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Osallistunut kerran 5 7 9
Osallistunut 2 - 5 krt 2 5 8
Osallistunut yli 5 krt 1 1 3
En ole osallistunut 92 87 80
Osallistunut 12 kk:n aikana: Ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin
ikäryhmä: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Osallistunut kerran 9 11 13
Osallistunut 2 - 5 krt 4 9 11
Osallistunut yli 5 krt 1 2 5
En ole osallistunut 86 79 71
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 14
Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista
on osallistunut ammattiyhdistysliikkeen kokoustoimintaan 12
prosenttia, vastaava luku vuonna 2000 oli 19 prosenttia.
Ammattiyhdistysliikkeen järjestämiin tiedotus-, luento- ja
keskustelutilaisuuksiin on nuorista osallistunut 9 prosenttia,
vuonna 2000 kyselyyn vastanneista 13 prosenttia ilmoitti
osallisuneensa tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin.
Virkistystilaisuuksiin on nuorista vastannut osallistuneensa 14
prosenttia, vuonna 2000 luku on ollut 28 prosenttia.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 15 a, b, ja c.; ay-
toimintaan osallistuminen iän ja sukupuolen mukaan
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s.68 kuvat 9.3a
kokoustoiminta, 9.3 b mm. keskustelutilaisuudet, 9.3 c
virkistystilaisuudet (huom. Mamia tarkastellut sukupuolen
mukaan, vertailussa naiset ja miehet on laskettu yhteen, koska
en tehnyt vertailua sukupuolittain)
14

19. Ay-toimintaan osallistumisen tärkein
syy:
yli 45 -v. 4 3 49 17 21 4 2
30 - 44-v. 4 5 50 20 15 2 4
alle 30-v. 7 5 58 15 11 04
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Työtovereiden kehotuksesta Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin
Tietää paremmmin työntekijöiden oikeuksista Vaikuttaa omien/työtovereiden etujen ajamiseen
Tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla Ay-toiminta osa yhteiskunn. vaikuttamista
Muu syy
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 15
Alle 30-vuotiaiden ryhmässä ammattiyhdistystoimintaan
osallistumisen tärkein syy on tiedonsaanti. Halutaan tietää
työntekijöiden oikeuksista tarkemmin (58 %).
15 prosenttia haluaa vaikuttaa omien tai työtovereidensa etujen
ajamiseen ja 11 prosenttia ymmärtää, että tuloksia saavutetaan
yhteistoiminnalla. Yli 45-vuotiaiden ryhmässä yhteistoiminta
tulosten saavuttamiseksi on toiseksi merkityksellisin ay-
toimintaan osallistumisen syy.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 16; ay-toimintaan
osallistutaan monista eri syistä. Mitkä kaksi alla olevista
vaihtoehdoista mielestäsi parhaiten kuvaavat omaa
osallistumistasi?
15

20. Väitteitä
ammattiosaston/luottamushenkilöiden
tehtävistä
Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
ikäryhmät: alle 30-v . 30 - 44 -v . yli 45 -v.
Täysin samaa mieltä 4 5 8
Jokseenkin samaa mieltä 17 16 16
Vaikea sanoa 30 23 18
Jokseenkin eri mieltä 31 32 27
Täysin eri mieltä 17 24 30
Ammattiosastojen kokoukset jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä
ikäryhmät: alle 30-v . 30 - 44 -v . yli 45 -v.
Täysin samaa mieltä 14 18 33
Jokseenkin samaa mieltä 44 46 44
Vaikea sanoa 39 29 18
Jokseenkin eri mieltä 3 5 4
Täysin eri mieltä 0 1 1
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 16
Alle 30-vuotiaista 31 prosenttia on jokseenkin eri mieltä siitä, että
tehokkaaseen etujen valvontaan riittäisi, että työpaikalla on luottamusmies
ja työsuojeluvaltuutettu. Vuonna 2000 jokseenkin eri mieltä oli 30
prosenttia alle 30-vuotiaista.
Jokseenkin samaa mieltä ollaan siitä, että ammattiosastojen kokoukset
ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät
luottamushenkilöitä (44 %) sekä ammattiosaston keskeisestä tehtävästä;
järjestää toimintaa joka lisää jäsenten yhteenkuuluvuutta (50 %). Vuonna
2000 vastaavat luvut olivat 31 ja 51 prosenttia.
Jokseenkin eri mieltä (32 %) ollaan väitteestä: ”Ammattiosastolla ei ole
suurtakaan merkitystä työpaikkojen asioiden hoidossa, koska asiat
hoidetaan pääasiassa työpaikoilla. Samoilla linjoilla ollaan kaikissa
ikäryhmissä. Vuonna 2000 vain kuusi prosenttia alle 30-vuotiaista vastasi
olevansa tästä väitteestä jokseenkin eri mieltä ja 23 prosenttia valitsi
vastausvaihtoehdokseen vaikea sanoa.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 17 a ja b; Ohessa on muutama
väite ammattiosaston (tai vastaavan) tehtävistä.
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s 102 ja 103
16

21. Väitteitä ammattiosaston/
luottamushenkilöiden
tehtävistä
Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä on jäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen
ikäryhmät: alle 30-v . 30 - 44 -v . yli 45 -v.
Täysin samaa mieltä 15 20 28
Jokseenkin samaa mieltä 50 50 49
Vaikea sanoa 30 24 17
Jokseenkin eri mieltä 5 5 4
Täysin eri mieltä 0 1 1
Ammattiosastolla ei suurtakaan merkitystä työpaikkojen asioiden hoidossa, koska asiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla
ikäryhmät: alle 30-v . 30 - 44 -v . yli 45 -v.
Täysin samaa mieltä 5 7 8
Jokseenkin samaa mieltä 22 22 20
Vaikea sanoa 29 23 19
Jokseenkin eri mieltä 32 33 29
Täysin eri mieltä 12 15 24
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 17
Alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista 50 prosenttia on jokseenkin samaa
mieltä siitä, että ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä on jäsenten
yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen. Myös muissa
ikäryhmissä tämä vaihtoehto sai eniten kannatusta. Vuonna 2000 51
prosenttia nuorista oli samaa mieltä.
Kriittisessä muodossa esitettyä väittämää ammattiosaston merkityksestä
työpaikkojen asioiden hoidossa on alle 30-vuotiaista myötäillyt 27
prosenttia vastanneista. Jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteestä on 44
prosenttia nuorista.
Vuonna 2000 vastausta on myötäillyt alle 30-vuotiaista nuorista 30
prosenttia. Jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteistä on nuorista ollut 42
prosenttia.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 17 c ja d ; Ohessa on muutama
väite ammattiosaston (tai vastaavan) tehtävistä.
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s 103 ja 104
17

22. Näkyykö ja toimiiko ay-liike tai
luottamushenkilöt mielestäsi
työpaikallasi?
Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Työolojen parantamisessa
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Paljon 11 10 14
Jossain määrin 45 48 50
Ei lainkaan 27 30 26
EOS 17 11 10
Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Työvoima-asioissa
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Paljon 15 17 19
Jossain määrin 37 39 42
Ei lainkaan 24 28 24
EOS 25 16 15
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 18
Alle 30-vuotiaat eivät merkittävästi eroa mielipiteissään
vanhempiin ikäryhmiin verrattuina. Työolojen parantamisessa
45 prosenttia katsoo ammattiyhdistyksen tai
luottamushenkilöiden toimivan omalla työpaikallaan jossain
määrin. 27 prosenttia on sitä mieltä, että työolojen
parantamiseksi ei toimita lainkaan. Luku on 16 prosenttia
isompi kuin niiden henkilöiden osalta, jotka katsovat, että
työolojen parantamiseksi toimintaa on paljon.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 18 d ja e ; Näkyykö ja
toimiiko ay- tai lm -henkilöt mielestäsi työpaikallasi (rengasta
jokaisesta kohdasta yksi numero)
18

23. Näkyykö ja toimiiko ay-liike tai
luottamushenkilöt mielestäsi
työpaikallasi?
Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Jäsenhankinnassa
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Paljon 14 10 14
Jossain määrin 30 38 42
Ei lainkaan 30 33 24
EOS 26 19 20
Toimiiko ammattiyhdistys/luottamushenkilöt työpaikallasi: Ay-asioista tiedottamisessa
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45 -v.
Paljon 14 14 20
Jossain määrin 39 49 53
Ei lainkaan 27 26 19
EOS 20 10 9
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 19
Kyselyyn vastanneiden alle 30-vuotiaiden osalta
ammattiyhdistys ja luottamushenkilöt toimivat ja näkyvät
jäsenhankinnassa seuraavasti: 14 prosentin mielestä paljon 30
prosentin mielestä jossain määrin, 30 prosentin mielestä ei
lainkaan ja 26 prosenttia nuorista ei osaa sanoa kantaansa.
Ay-asioista tiedottamista kartoitettaessa alle 30-vuotiaista 39
prosenttia katsoo, että tiedottaminen näkyy työpaikalla jossain
määrin, vuonna 2000 vastaava luku on ollut 41 prosenttia,
Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna luku on noin 10 prosenttia
pienempi. Vuonna 2000 on ollut näkyvissä sama ilmiö; syystä
tai toisesta tiedotus ei ole tavoittanut nuoria samalla tavalla kuin
vanhempia.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 18 f ja g ; Näkyykö ja
toimiiko ay tai lm-hlöt mielestäsi työpaikallasi (rengasta
jokaisesta kohdasta yksi numero)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen s .100 tekstiosuus ja
taulukko 18 g löytyy Mamian tutkimuksen liitetaulukoista
kohdasta 10.3
19

24. Miten hyvin liittosi on mielestäsi
onnistunut palkkaehtojen
parantamisessa?
yli 45- v. 4 47 32 11 6
30 - 44 -v. 4 42 32 13 9
alle 30-v. 7 45 22 10 16
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 20
Palkkaehtojen parantamisessa vain seitsemän prosenttia alle
30-vuotiaista katsoo liittonsa onnistuneen erittäin hyvin. Melko
hyvin arvioi liittonsa onnistuneen 45 prosenttia vastanneista.
Sen sijaan 22 prosenttia nuorista on antanut liitolleen
palkkaehtojen parantamisen arvosanaksi melko huonon.
Vanhemmissa ikäryhmissä vastaajat ovat olleet vielä
kriittisempiä eli 32 prosenttia on sitä mieltä, että liitto on
onnistunut palkkaehtojen parantamisessa melko huonosti.
Vuonna 2000 neljä prosenttia nuorista katsoo liittonsa
onnistuneen erittäin hyvin palkkaehtojen parantamisessa.
Melko hyvin onnistuneeksi arvioi toimintaa 42 prosenttia
nuorista. 23 prosenttia katsoi liiton onnistuneen melko huonosti
toiminnassaan ja erittäin huonosti onnistuneeksi arvioi liiton
toimintaa kahdeksan prosenttia. 23 prosenttia nuorista ei
osannut ilmoittaa kantaansa.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 a ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien
työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta
kohdasta yksi numero)
Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukko 10.8 sekä
s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten suhtautumisesta
palkkaehtojen parantamiseen, mutta luokiteltuna ay-
osallistumistason mukaan.
20

25. Miten hyvin liittosi on onnistunut
työaikaan liittyvissä tavoitteissa?
yli 45- v. 6 58 22 5 9
30 - 44 -v. 5 56 20 6 13
alle 30-v. 4 52 14 4 26
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 21
Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista
neljä prosenttia katsoo liittonsa onnistuneen erittäin hyvin
työaikaan liittyvissä tavoitteissaan, 52 prosenttia arvioi liiton
toimintaa melko hyväksi, 14 prosenttia melko huonoksi ja neljä
prosenttia erittäin huonoksi. 26 prosenttia nuorista on vastannut
kohtaan ei osaa sanoa; kannanmuodostus on ollut tässä
kysymyssarjassa nuorille vaikeaa kautta linjan.
Vuonna 2000 nuorista viisi prosenttia on arvioinut liittonsa
onnistuneen erittäin hyvin työaikaan liittyvissä tavoitteissa,
melko hyvin 47 prosenttia, melko huonosti 16 prosenttia, erittäin
huonosti kolme prosenttia ja 29 prosenttia nuorista ei ole
osannut sanoa kantaansa. Toimintaa melko hyväksi
arvioineiden nuorten osuus on viidessä vuodessa pudonnut
viidellä prosentilla.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 b ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien
työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta
kohdasta yksi numero)
Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukossa 10.8
sekä s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten
suhtautumisesta työaikaan liittyvissä tavoitteissa, mutta
luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan.
21

26. Miten hyvin liittosi on mielestäsi
onnistunut työttömyyskassapalveluista
huolehtimisessa?
yli 45- v. 16 52 10 3 19
30 - 44 -v. 14 52 8 2 24
alle 30-v. 14 46 6 2 32
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 22
Alle 30 -vuotiaista nuorista 60 prosenttia on vastannut liittonsa
onnistuneen työttömyyskassapalveluista huolehtimisessa
erittäin tai melko hyvin. Vuonna 2000 vastaava luku nuorten
keskuudessa oli 56 prosenttia.
Arvioitaessa työttömyyskassojen palvelualttiutta on 31
prosenttia nuorista antanut kouluarvosanaksi 8, 23 prosenttia
on antanut arvosanaksi 9 ja seitsemän prosenttia peräti 10
(kuva 39).
Työttömyyskassapalvelut on myös mainittu tärkeimmäksi
jäsenpalveluksi (32 % alle 30-vuotiaista, kuva 37 ), jota
halutaan kehittää. Tutkimuksesta ei käy ilmi tarkempia
kehittämisen kohteita, mutta tulosten perusteella voidaan
päätellä, että palvelualttiutta on kuitenkin jo löytynyt.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 c ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien
työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta
kohdasta yksi numero)
Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukossa 10.8
sekä s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten
suhtautumisesta työttömyyskassapalveluista huolehtimiseen,
mutta luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan.
22

27. Miten hyvin liittosi on onnistunut
työllisyyden turvaamisessa?
yli 45- v. 4 33 33 12 18
30 - 44 -v. 4 34 31 10 21
alle 30-v. 5 37 24 5 29
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 23
Kyselyyn vastanneiden alle 30-vuotiaiden SAK:laisten nuorten
keskuudessa on nähtävissä eroavaisuuksia verrattaessa
vastausprosentteja keski-ikäisten tai sitä vanhempien
henkilöiden arviointeihin siinä, miten hyvin liitto on onnistunut
työllisyyden turvaamisessa. Nuorista 29 prosenttia on ollut sitä
mieltä, että liitto on onnistunut melko huonosti tai erittäin
huonosti työllisyyden turvaamisessa. 30-44-vuotiaista samaa
mieltä on ollut 41 prosenttia ja yli 45-vuotiaista peräti 45
prosenttia.
Vuonna 2000 nuorista 28 prosenttia, 30-44-vuotiaista 39
prosenttia ja yli 45-vuotiaista 43 prosenttia on ollut sitä mieltä,
että liitto on onnistunut työllisyyden turvaamisessa joko melko
tai erittäin huonosti.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 d ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien
työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta
kohdasta yksi numero)
Vertaileva taulukko Mamian tutkimuksen liitetaulukossa 10.8
sekä s.123 on taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten
suhtautumisesta liittonsa onnistumiseen työllisyyden
turvaamisessa, mutta luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan.
23

28. Miten hyvin liittosi on mielestäsi
onnistunut taistelussa osa-aikaistamista
ja määräaikaistamista vastaan?
yli 45- v. 6 30 30 13 21
30 - 44 -v. 6 31 28 13 22
alle 30-v. 7 26 26 10 31
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 24
Nuorten äänet ovat jakautuneet tasaosuuksin melko hyvin ja melko
huonosti vaihtoehtoihin. 26 prosenttia alle 30-vuotiaista kannattaa
kumpaakin vaihtoehtoa. Erittäin huonosti vastaa liittonsa onnistuneen 10
prosenttia ja erittäin hyvin seitsemän prosenttia. 31 prosenttia nuorista ei
osaa sanoa kantaansa siihen, miten hyvin oma liitto on onnistunut
taistelussa osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan
Vuonna 2000 22 prosenttia katsoi liittonsa onnistuneen melko hyvin, 24
prosenttia melko huonosti, yhdeksän prosenttia erittäin huonosti ja kolme
prosenttia erittäin hyvin taistelussa määräaikaistamista ja osa-
aikaistamista vastaan. 42 prosenttia nuorista ei osannut sanoa kantaansa
asiaan.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 e ; Miten hyvin liittosi on
mielestäsi onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten tehtävien
hoidossa? (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8 ja s.123 on
taulukko alle 30 -vuotiaiden nuorten suhtautumisesta liittonsa
onnistumiseen taistelussa osa-aikaistamista ja määräaikaistamista
vastaan, mutta luokiteltuna ay-osallistumistason mukaan
24

29. Miten hyvin liittosi on mielestäsi
onnistunut työsuojelun parantamisessa?
yli 45- v. 10 54 18 4 14
30 - 44 -v. 8 55 15 4 18
alle 30-v. 9 48 10 2 31
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 25
57 prosenttia kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista on
vastannut liittonsa onnistuneen erittäin hyvin tai melko hyvin
työsuojelun parantamisessa. 12 prosenttia on vastannut
liittonsa onnistuneen melko huonosti tai erittäin huonosti, 31
prosenttia nuorista ei osannut sanoa kantaansa asiaan.
Vuonna 2000 55 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista oli
sitä mieltä, että liitto on onnistunut erittäin tai melko hyvin
työsuojelun parantamisessa, melko huonosti tai erittäin
huonosti arvioi liittonsa onnistuneen 13 prosenttia nuorista,
32 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 f ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut seuraavien
työmarkkinapoliittisten tehtävien hoidossa? (rengasta jokaisesta
kohdasta yksi numero)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8:
työsuojelu
25

30. Miten hyvin liittosi on mielestäsi onnistunut työntekijän
osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä oman työn
suunnittelussa ja kehittämisessä?
yli 45- v. 3 33 34 9 21
30 - 44 -v. 2 29 31 9 29
alle 30-v. 3 28 24 6 39
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 26
Alle 30-vuotiaista SAK:laisista nuorista 39 prosenttia ei osaa
ilmaista kantaansa, 28 prosenttia arvioi liittonsa onnistuneen
melko hyvin ja 24 prosenttia arvioi liittonsa onnistuneen melko
huonosti. Erittäin hyväksi toimintaa on arvioinut kolme
prosenttia ja erittäin huonoksi kuusi prosenttia.
Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista nuorista liittonsa
onnistumista arvioi melko hyväksi 27 prosenttia, melko
huonoksi 21 prosenttia, erittäin huonoksi viisi prosenttia ja
erittäin hyväksi kolme prosenttia. 44 prosenttia ei osannut
sanoa kantaansa asiaan.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 g ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut työntekijän
osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä oman työn
suunnittelussa ja kehittämisessä (rengasta jokaisesta kohdasta
yksi numero)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8:
osallistumismahdollisuudet
26

31. Miten hyvin liittosi on mielestäsi
onnistunut työpaikkatason neuvottelu- ja
toimintaoikeuksien parantamisessa?
yli 45- v. 3 35 29 8 25
30 - 44 -v. 3 32 25 7 33
alle 30-v. 2 28 19 5 46
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 27
Alle 30-vuotiaista nuorista liki puolet (46 %) ei ole osannut
sanoa kantaansa asiaan, 28 prosentin mielestä liitto on
onnistunut toiminnassaan melko hyvin, 19 prosentin mielestä
melko huonosti. Erittäin hyväksi liittonsa onnistumista
toiminnassaan arvioi kaksi prosenttia ja erittäin huonoksi viisi
prosenttia nuorista.
Vuonna 2000 24 prosenttia nuorista luonnehti liittonsa
onnistuneen toiminnassaan melko hyvin, 18 prosenttia melko
huonosti. Erittäin hyvänä liiton onnistumista toiminnassaan piti
kolme prosenttia ja erittäin huonona viisi prosenttia. Nuorista 50
prosenttia ei ole osannut arvioida liittonsa onnistumista asiaan.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 h ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut työpaikkatason neuvottelu- ja
toimintaoikeuksien parantamisessa (rengasta jokaisesta
kohdasta yksi numero)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen liitetaulukosta 10.8:
työpaikkatason oikeudet
27

32. Miten hyvin liittosi on mielestäsi
onnistunut työympäristön
parantamisessa?
yli 45- v. 3 36 31 9 21
30 - 44 -v. 3 36 27 8 26
alle 30-v. 3 35 21 5 36
0 20 40 60 80 100
prosenttia vastanneita
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 28
Alle 30-vuotiaista 36 prosenttia ei ole osannut sanoa kantaansa
asiaan. Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna nuoret ovat selvästi
epävarmempia ilmaisemaan omaa kantaansa tähänkin
kysymykseen. 35 prosenttia nuorista on arvioinut liittonsa
onnistuneen työympäristön parantamisessa melko hyvin ja 21
prosenttia melko huonosti, kolme prosenttia luonnehtii liittonsa
onnistuneen toiminnassaan erittäin hyvin ja viisi prosenttia
erittäin huonosti.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 i ; Miten hyvin
liittosi on mielestäsi onnistunut työympäristön parantamisessa
(rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero)
28

33. Miten hyvin liittosi on mielestäsi
onnistunut yhteistoimintamahdollisuuksien
kehittämisessä?
yli 45- v. 3 36 28 7 26
30 - 44 -v. 3 34 24 6 33
alle 30-v. 2 34 15 3 46
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
% vastanneista
Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti EOS
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 29
Kuten muissakin tämän kysymyssarjan kohdissa on tässäkin
nuorilla ollut vaikeuksia ilmoittaa kantaansa asiaan (46 %).
Pientä eroavaisuutta voidaan havaita eri ikäryhmien välillä
vastausvaihtoehdon; melko huonosti osalta. 28 prosenttia yli
45-vuotiaista on sitä mieltä, että liitto on onnistunut melko
huonosti toiminnassaan. Tämä on 13 prosenttia enemmän kuin
alle 30-vuotiaiden keskuudessa (15%).
Muutoin 34 prosenttia nuorista on arvioinut liittonsa onnistuneen
toiminnassaan melko hyvin, kaksi prosenttia erittäin hyvin ja
kolme prosenttia erittäin huonosti.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 19 j; Miten hyvin liittosi
on mielestäsi onnistunut yhteistoimintamahdollisuuksien
kehittämisessä (rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero)
29

34. SAK:laisen ay-liikkeen tärkein
tehtävä:
IKÄRYHMÄT:
alle 30-v 30-44-v. yli 45-v.
% vastanneista
Taistella työttömyyttä vastaan 39 40 49
Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 11 10 9
Puolustaa työttömyysturvaa 10 14 10
Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita 8 6 2
Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan 7 4 4
Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 6 7 6
Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 5 4 2
Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 3 2 2
Huolehtia, että palkans. verotus pysyy kohtuull. tasolla 2 3 2
Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 2 3 3
Parantaa jäsenten koulutusmahdollisuuksia 1 0 0
Lyhentää työaikaa 1 1 1
Kehittää jäsenten työn sis. mielenkiint. ja kehittävämm. 0 0 0
Lisätä jäsenten osall. mahd. oman työn suunn. ja kehitt. 0 0 0
Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 0 1 2
Ei halunnut vastata 5 5 8
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 30
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen tärkeimmäksi tehtäväksi on
niin alle 30-vuotiaiden keskuudessa kuin vanhemmissakin
ikäryhmissä on valikoitunut taistelu työttömyyttä vastaan. Alle
30-vuotiaista 39 prosenttia on valinnut sen kaikkein
tärkeimmäksi tehtäväksi. Mahdollisimman korkean palkan
jäsenille on valinnut tärkeimmäksi tehtäväksi 11 prosenttia
nuorista ja työttömyysturvan puolustamisen on valinnut kaikkein
tärkeimmäksi 10 prosenttia nuorista.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 21_1 tärkein; Alla on
joukko tärkeitä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia tehtäviä.
Arvioi jokaisen tehtävän kohdalla, miten tärkeitä ne ovat
mielestäsi SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistassa (rengasta
jokaisesta kohdasta yksi numero)
30

35. Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä.
Erittäin tärkeänä pitävien osuus (%).
Alle 30-vuotiaat
Taistelu työttömyyttä vastaan 64
Puolustaa työttömyysturvaa 62
Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 36
Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 43
Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 48
Lyhentää työaikaa 11
Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 42
Kehittää jäsenten työn sis. mielenkiint. ja kehittävämm. 16
Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistam. vastaan 49
Kehittää jäsenten koulutus-, jatkok.-uud.koul.mahdoll. 31
Lisätä jäsenten osall.mahdoll. oman työn suunn. ja keh. 19
Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 53
Puolustaa lapsiperheiden toimeentulos ja palveluita 54
Huolehtia siitä, että palkans. verotus pysyy kohtuull. 60
Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 22
0 10 20 30 40 50 60 70
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 31
Tässä kuvassa on tarkasteltu alle 30-vuotiaita kyselyyn
vastanneita nuoria ja heidän mietteitään siitä, mitä
ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä he pitävät erittäin
tärkeinä. Jokainen vaihtoehto tuli arvioida joko erittäin
tärkeäksi, melko tärkeäksi, ei kovin tärkeäksi, ei lainkaan
tärkeäksi tai valita kohta en osaa sanoa.
Tärkeimmäksi (erittäin tärkeä ryhmässä) on noussut
taistelu työttömyyttä vastaan (64 %, vuonna 2000 67 %).
Myös työttömyysturvan puolustaminen (62%, vuonna
2000 68%), huolehtiminen siitä, että palkansaajien
verotus pysyy kohtuullisena (60 %, vuonna 2000 64%)
on nähty tärkeiksi.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 20 Alla on
joukko tärkeitä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia
tehtäviä. Arvioi jokaisen tehtävän kohdalla, miten tärkeitä
ne ovat mielestäsi SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistassa
(rengasta jokaisesta kohdasta yksi numero) vaihtoehdot
ovat: erittäin tärkeä, melko tärkeä, ei kovin tärkeä, ei
lainkaan tärkeä tai en osaa sanoa
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivulta 107
kuvio 10.1
31

36. Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin
mitä puoluetta äänestäisit?
yli 45 -v. 11 36 2 7 1 3 12 1 15 21
30 - 44-v. 7 21 5 10 2 4 2 31 29 16
alle 30-v. 6 15 7 12 4 21 3 1 34 15
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Vasemmistoliitto Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Vihreä liitto Suomen Keskusta
Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue
Suomen Kristillinen Liitto Kansallinen Kokoomus
Muu puolue tai ryhmä EOS
En halua sanoa
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 32
Alle 30-vuotiaista 15 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä Suomen
Sosialidemokraattista puoluetta. Suomen Keskustaa kannattaa
nuorista 12 prosenttia, Vihreää Liittoa seitsemän prosenttia ja
Vasemmistoliittoa kuusi prosenttia. Puolet nuorista ei joko osaa
sanoa kantaansa tai ei halua ilmoittaa kantaansa asiaan.
Vuonna 2000 Suomen Sosiaalidemokraattista puoluetta
kannatti nuorista 18 prosenttia, Suomen keskustaa 11
prosenttia, Vihreää liittoa seitsemän prosenttia ja
Vasemmistoliittoa neljä prosenttia. Vuonna 2000 51 prosenttia
nuorista ei joko osannut sanoa kantaansa tai ei halunnut
ilmoittaa kantaansa asiaan.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 22; Jos
eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit.
(Rengasta yksi vaihtoehto)
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivulta 80 (huom! alle 30-
vuotiaita voi tarkastella taulukon 9.8 total -sarakkeesta, jolloin
luvut ovat vertailukelpoiset tähän kuvaan verrattuna.)
32

37. Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät
tiedontarpeesi?
Miten hyvin täyttävät tiedontarpeet ay-asioissa: luottamusmiehet ym. ay-aktiivit
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 8 10 12
Melko hyvin 36 39 44
Melko huonosti 25 26 24
Erittäin huonosti 15 15 10
EOS 16 10 10
Miten hyvin täyttävät tiedontarpeet ay-asioissa: työnantaja/lähin esimies
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 4 3 3
Melko hyvin 26 24 23
Melko huonosti 32 35 37
Erittäin huonosti 25 29 27
EOS 13 9 10
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 33
44 prosenttia kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista on sitä
mieltä, että luottamusmiehet ym. aktiivit täyttävät tiedontarpeet
erittäin hyvin tai melko hyvin.
Vuonna 2000 noin 47 prosenttia nuorista oli yhtä mieltä asiasta.
Työnantaja tai lähin esimies täytti tiedontarpeet erittäin hyvin tai
melko hyvin 30 prosentin mielestä. Vuonna 2000 noin 28
prosenttia nuorista oli samaa mieltä asiasta.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 23 a ja b-kohdat;
Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi
ajankohtaisissa työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa.
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivulta 94 ja 95 taulukot
10.1 sekä 10.2)
33

38. Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät
tiedontarpeesi?
Miten hyvin täyttävät tiedontarpeet ay-asioissa: ammattiosaston lehti, tiedotteet ym. tiedotus
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 23 22 21
Melko hyvin 56 54 56
Melko huonosti 9 13 13
Erittäin huonosti 2 5 4
EOS 10 6 6
Miten hyvin täyttää tiedontarpeet ay-asioissa: liiton lehti
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 32 32 35
Melko hyvin 56 55 53
Melko huonosti 5 7 7
Erittäin huonosti 1 2 1
EOS 6 4 4
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 34
Alle 30-vuotiaiden mielestä ammattiosaston lehti yms. tiedotus
täytti tiedontarpeet erittäin tai melko hyvin (79 %), suunnilleen
samoin arvioivat muut jäsenet eri ikäryhmissä ja vuonna 2000
alle 30-vuotiaista 75 prosenttia arvioi samoin.
Liiton lehden osalta 88 prosenttia nuorista antoi samat
arvioinnit. Myös vuonna 2000 liiton lehden arvioitiin tyydyttävän
tiedontarpeita noin 10 prosenttia paremmin (86%) kuin
ammattiosaston taholta tapahtuneessa tiedotuksessa.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 23 c ja d-kohdat; Miten
hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi ajankohtaisissa
työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa. Vertaileva tieto
Mamian tutkimuksen sivu 95 taulukko10.2.)
34

39. Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät
tiedontarpeesi?
Miten hyvin täyttää tiedontarpeet ay-asioissa: liiton internet-sivusto
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 11 10 8
Melko hyvin 29 28 24
Melko huonosti 9 9 11
Erittäin huonosti 5 5 5
EOS 46 48 52
Miten hyvin täyttää tiedontarpeet ay-asioissa: sanomalehti
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 5 5 7
Melko hyvin 27 37 36
Melko huonosti 34 33 34
Erittäin huonosti 10 10 9
EOS 24 15 14
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 35
Liiton internet -sivusto on vastausten perusteella koettu vielä
joltisenkin oudoksi tiedontarpeen täyttäjäksi eri
tiedotuslähteiden joukossa. Nuorista 46 prosenttia ei ole
osannut määritellä kantaansa ja vanhemmissakin ikäryhmissä
ei osaa sanoa kohdan prosentti pysyi huomattavan korkeana
verrattuna muihin vastauksiin. Erittäin tai melko hyvin internet-
sivuston vastasi täyttävän tiedontarvetta 40 prosenttia nuorista
alle 30-vuotiaista. Koska myönteinen palaute oli kielteistä
palautetta tuntuvasti suurempaa, voidaan internetissä
tapahtuvaa tiedotusta pitää hyvänä.
Sanomalehteä tiedontarpeen täyttäjänä erittäin hyvin tai melko
hyvin pitää nuorista 32 prosenttia ja erittäin tai melko huonosti
44 prosenttia. Vuonna 2000 nuorista 50 prosenttia oli samaa
mieltä asiasta.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 23 e ja f-kohdat; Miten
hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi ajankohtaisissa
työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa.
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivu 95 taulukko10.2,
sanomalehden osalta, internet kyselyä ei v. 2000 ollut.
35

40. Miten hyvin eri tiedotuslähteet täyttävät
tiedontarpeesi?
Miten hyvin täyttää tiedontarpeet ay-asioissa: paikallisradio
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 2 2 3
Melko hyvin 10 12 15
Melko huonosti 30 33 36
Erittäin huonosti 26 25 23
EOS 32 28 23
Miten hyvin täyttävät tiedontarpeet ay-asioissa: valtakunnalliset radiokanavat
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 2 3 4
Melko hyvin 16 22 25
Melko huonosti 29 32 33
Erittäin huonosti 22 18 16
EOS 31 25 22
Miten hyvin täyttää tiedontarpeet ay-asioissa: televisio
IKÄRYHMÄT: alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
Erittäin hyvin 7 7 8
Melko hyvin 32 41 39
Melko huonosti 28 26 29
Erittäin huonosti 14 11 11
EOS 19 15 13
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 36
Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista nuorista
19 prosenttia katsoi paikallisradion tyydyttävän tiedontarpeita
ay-liikettä koskevissa asioissa erittäin tai melko hyvin. Vuonna
2005 12 prosenttia oli samaa mieltä.
Vuonna 2000 30 prosenttia nuorista katsoi valtakunnallisen
radiokanavan tyydyttävän erittäin tai melko hyvin tiedontarpeita
ay-liikettä koskevissa asioissa, vuonna 2005 18 prosenttia oli
samaa mieltä.
Vuonna 2000 56 prosenttia nuorista katsoi television täyttävän
erittäin tai melko hyvin tiedontarpeet ay-asioissa, vuonna 2005
39 prosenttia oli samaa mieltä.
Laskua on tapahtunut etenkin television ja valtakunnallisten
radiokanavien osalta.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 23 g, h ja i-kohdat; Miten hyvin
eri tiedotuslähteet täyttävät tiedontarpeesi ajankohtaisissa työelämää ja
ay-liikettä koskevissa asioissa.
Vertaileva tieto Mamian tutkimuksen sivu 95 taulukko 10.2.
36

41. Tärkein jäsenpalvelu, jota halutaan
kehittää:
IKÄRYHMÄT:
alle 30-v. 30 - 44-v. yli 45-v.
% vastanneista
Työttömyyskassapalvelut 32 33 31
Ammatillinen jatko-ja täydennyskoulutus 17 15 11
Yleissivistävä koulutus (esim. atk, kielet) 10 8 8
Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 9 11 8
Oikeusaputoiminta 7 8 6
Ammattiyhdistyskoulutus 4 6 9
Erilaiset ostoedut 4 2 2
Vakuutusturva 4 4 6
Valtakunnalliset radiokanavat 3 2 2
Liiton aluetoimistopalvelut 2 2 3
Liiton lehti 2 2 4
Erilaiset jäsenistölle suunn. tapahtumat 2 1 1
Ei halunnut vastata 4 6 9
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 37
Alle 30-vuotiaiden keskuudessa samoin kuin muissa
ikäryhmissä tärkein jäsenpalvelu, jota halutaan kehittää on
työttömyyskassapalvelut, (nuorista 32 %) Samoin on ollut myös
vuonna 2000, jolloin nuorista noin 50 prosenttia on ollut samaa
mieltä.
Tässä kohdassa tarkastellaan vain tärkeintä jäsenpalvelua.
Myös ammatillinen jatkokoulutus ja neuvonta- ja
asiantuntijapalvelut on nähty edelleen tärkeinä kehittämisen
kohteina.
Huomaa myös, että alle 30-vuotiaista nuorista 60 prosenttia on
vastannut liittonsa onnistuneen työttömyyskassapalveluista
huolehtimisessa erittäin tai melko hyvin (kuvio tämän aineiston
sivulla 22)
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 25_1; tärkein
jäsenpalvelu. Miten tärkeänä itsellesi pidät erilaisten
jäsenpalvelujen kehittämistä.
Vertailevaa tietoa Mamian tutkimuksen sivuilla 111 - 112.
37

42. Saatko tai oletko joskus saanut alasi
työttömyyskassalta ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa
yli 45 v.- 59 41
30 - 44 -v. 60 40
alle 30-v. 31 69
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Kyllä Ei
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 38
Tähän kysymykseen vastanneista SAK:laisista alle 30-
vuotiaista nuorista 31 prosenttia vastaa saavansa tai on joskus
saanut alansa työttömyyskassalta ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa. Vanhempien ikäryhmien myönteinen
vastausprosentti tähän kysymykseen on noin kaksinkertainen.
Huomaa myös, että näiltä myöntävästi tähän kysymykseen
vastanneilta on myös kartoitettu työttömyyskassojen
palvelualttiutta; Arvioitaessa työttömyyskassojen palvelualttiutta
on 31 prosenttia nuorista antanut kouluarvosanaksi 8, 23
prosenttia on antanut arvosanaksi 9 ja seitsemän prosenttia
peräti 10 (kuva 39).
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 26; Saatko tai oletko
joskus saanut alasi työttömyyskassalta ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa.
38

43. Minkä arvosanan annat työttömyys-
kassan palvelualttiudelle?
IKÄRYHMÄT:
KOULUARVOSANA alle 30-v. 30-44-v. yli 45 -v.
% vastanneista
4 3 3 3
5 8 5 4
6 9 8 7
7 17 17 19
8 31 35 31
9 23 23 25
10 7 8 12
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 39
Eniten kannatusta kaikissa ikäryhmissä on saanut
kouluarvosana 8. Alle 30-vuotiaista 31 prosenttia on ollut tätä
mieltä. 30 prosenttia nuorista antaisi palvelualttiudelle
arvosanaksi 9 tai 10, 17 prosenttia ehdotti arvosanaksi 7. Katso
myös kuvan 22 selitykset.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 26 osa 2; Jos vastasit
kyllä edelliseen, millaisen kouluarvosanan (asteikko 4 – 10)
annat työttömyyskassan palvelualttiudelle.
39

44. Kuinka monta kuukautta nykyinen
työttömyysjaksosi on kestänyt?
(kysymyssarjaan vastanneet ovat työttömiä)
yli 45 -v. 46 20 15 20
(N=532)
30 - 44-v. 60 19 10 10
(N=250)
alle 30-v. 73 15 9 3
(N=89)
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
% vastanneista
alle 6 kk työttömänä 7-12 kk työttömänä 13-23 kk työttöm änä yli 24 kk työttöm änä
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 40
Alle 30-vuotiaista SAK:laisista kyselyyn vastaamishetkellä
työttöminä olleista (89 henkilöä) nuorista 73 prosenttia on ollut
työttömänä kuusi kuukautta tai alle, 15 prosenttia on ollut
työttömänä 7-12 kuukautta, yhdeksän prosenttia 13-23
kuukautta ja kolme prosenttia yli 24 kuukautta.
Vuonna 2000 kyselyyn vastanneista vastaamishetkellä
työttöminä olleista nuorista 77 prosenttia on ollut työttömänä
kuusi kuukautta tai alle, 15 prosenttia on ollut työttömänä 7-12
kuukautta, kuusi prosenttia on ollut työttömänä 13-23 kuukautta
ja kaksi prosenttia yli 24 kuukautta.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 28; Kuinka monta
kuukautta nykyinen työttömyysjaksosi on kestänyt Vertailevaa
tietoa Mamian tutkimuksen sivuilla 33.
40

45. Oletko ollut aikaisemmin viimeisen
viiden vuoden aikana työtön?
(kysymyssarjaan vastanneet ovat työttömiä)
Yli 45-v. 69 31
30-44 -v. 79 21
Alle 30 -v. 82 18
0 20 40 60 80 100
prosenttia vastanneista
KYLLÄ EI
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 41
Kartoitettaessa työttömyyttä viimeisen viiden vuoden aikana
vastaamishetkellä työttöminä olleiden keskuudessa käy ilmi,
että noin 82 prosenttia alle 30-vuotiaista nuorista on ollut viiden
vuoden aikana työttömänä. Yli 45-vuotiaista on ollut työttömänä
viiden vuoden aikaperiodilla tarkasteltuna noin 69 prosenttia.
Vaikka nuorisotyöttömyys ei SAK:laisten nuorten keskuudessa
näytä suurelta ongelmalta on työttömyys kuitenkin ollut näillä
nuorilla toistuvaa.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 29; Oletko ollut
aikaisemmin viimeisten viiden vuoden aikana työtön
41

46. Työttömyysturva
(kysymyssarjaan vastanneet ovat työttömiä)
Millaista työttömyysturvaa tällä hetkellä saat?
Yli 45-v. 71 5 16 8
30-44-v. 66 4 21 9
alle 30-v. 64 6 18 12
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
prosenttia vastanneista
Ansiosidonnaista Soviteltua päivärahaa Työmarkkinatukea En kumpaakaan
15.9.2006SAK/EVO/MO
Lähde: Järjestötutkimus 2005 42
Alle 30-vuotiaista SAK:laisista kyselyyn vastanneista
kyselyhetkellä työttömänä olleista nuorista 64 prosenttia saa
ansiosidonnaista päivärahaa, 18 prosenttia saa
työmarkkinatukea, kuusi prosenttia saa soviteltua päivärahaa ja
12 prosenttia vastanneista on vastannut ettei saa kumpaakaan
edellä mainitusta.
SAK:n järjestötutkimus 2005, kysymys S 30; Millaista
työttömyysturvaa tällä hetkellä saat
42