Liikkeessä tulevaisuuteen

2. SAK tulevaisuuteen Liikkeessä SAK:n 16. edustajakokous 28.-30.5.2001 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

3. Sisällys 1 IHMISTEN YHTEISKUNTA ................................................................................. 5 2 DEMOKRATIA ................................................................................................. 9 3 ARVOJAAN SEURAAVA LIIKE .......................................................................... 11 3.1 KANSANLIIKE VAI VAKUUTUSLAITOS .................................................................................... 11 3.2 TYÖN LIIKE ........................................................................................................................ 13 3.3 TURVALLISUUDEN LIIKE ...................................................................................................... 14 3.4 OIKEUDENMUKAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN LIIKE ..................................................... 15 4 TYÖELÄMÄN MUUTOS VAATII UUDISTUMISTA .................................................. 17 5 HYVÄKSYMME ERILAISUUDEN ....................................................................... 21 6 SINÄ - MINÄ - ME ......................................................................................... 25 6.1 YHTEISÖ SAA VOIMANSA JÄSENISTÄÄN ................................................................................ 25 6.1.1 KORKEAN JÄRJESTÄYTYMISASTEEN SÄILYTTÄMINEN .................................... 25 6.1.2 RAJARIIDOISTA YHTEISTYÖHÖN .................................................................. 29 6.1.3 VAHVOJA LIITTOJA .................................................................................... 29 6.2 SUKUPOLVI VAIHTUU JA ME MUUTUMME .............................................................................. 30 6.3 JÄSENTENSÄ NÄKÖINEN ...................................................................................................... 32 6.3.1 ERILAISUUS VOIMAVARANA ....................................................................... 32 6.3.2 YHTEYS NUORIIN NUORTEN EHDOILLA ....................................................... 33 6.3.3 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ..................................................................... 36 6.4 KAVERIA EI JÄTETÄ ............................................................................................................. 37 6.5 KAUKANA JA KOTONA ........................................................................................................ 39 6.6 PERINTEESTÄ MODERNIIN ................................................................................................... 41 7 VAHVA VAIKUTTAJA ..................................................................................... 43 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 7.1 NEUVOTTELEMALLA ........................................................................................................... 43 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 7.2 YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAMALLA ...................................................................................... 43 Valkealan Painokarelia 2001 ISBN 951-714-212-9 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 3 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

4. Sisällys 1 IHMISTEN YHTEISKUNTA ................................................................................. 5 2 DEMOKRATIA ................................................................................................. 9 3 ARVOJAAN SEURAAVA LIIKE .......................................................................... 11 3.1 KANSANLIIKE VAI VAKUUTUSLAITOS .................................................................................... 11 3.2 TYÖN LIIKE ........................................................................................................................ 13 3.3 TURVALLISUUDEN LIIKE ...................................................................................................... 14 3.4 OIKEUDENMUKAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN LIIKE ..................................................... 15 4 TYÖELÄMÄN MUUTOS VAATII UUDISTUMISTA .................................................. 17 5 HYVÄKSYMME ERILAISUUDEN ....................................................................... 21 6 SINÄ - MINÄ - ME ......................................................................................... 25 6.1 YHTEISÖ SAA VOIMANSA JÄSENISTÄÄN ................................................................................ 25 6.1.1 KORKEAN JÄRJESTÄYTYMISASTEEN SÄILYTTÄMINEN .................................... 25 6.1.2 RAJARIIDOISTA YHTEISTYÖHÖN .................................................................. 29 6.1.3 VAHVOJA LIITTOJA .................................................................................... 29 6.2 SUKUPOLVI VAIHTUU JA ME MUUTUMME .............................................................................. 30 6.3 JÄSENTENSÄ NÄKÖINEN ...................................................................................................... 32 6.3.1 ERILAISUUS VOIMAVARANA ....................................................................... 32 6.3.2 YHTEYS NUORIIN NUORTEN EHDOILLA ....................................................... 33 6.3.3 RUOTSINKIELINEN TOIMINTA ..................................................................... 36 6.4 KAVERIA EI JÄTETÄ ............................................................................................................. 37 6.5 KAUKANA JA KOTONA ........................................................................................................ 39 6.6 PERINTEESTÄ MODERNIIN ................................................................................................... 41 7 VAHVA VAIKUTTAJA ..................................................................................... 43 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 7.1 NEUVOTTELEMALLA ........................................................................................................... 43 Graafinen suunnittelu Mikko Huttunen 7.2 YHTEISKUNTAAN VAIKUTTAMALLA ...................................................................................... 43 Valkealan Painokarelia 2001 ISBN 951-714-212-9 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 3 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

5. 7.3 MEDIAN KAUTTA ............................................................................................................... 44 7.3.1 TIEDOTUSVÄLINEET .................................................................................. 44 1 Ihmisten yhteiskunta 7.3.2 ALUEELLINEN VIESTINTÄ ........................................................................... 44 7.3.3 PALKANSAAJALEHDET ............................................................................... 45 7.3.4 OMAT LEHDET .......................................................................................... 45 Suomi tuli 1990-luvun aikana kiinteäksi osaksi eurooppalaista ja maail- 7.3.5 VERKKOVIESTINTÄ .................................................................................... 45 manlaajuista taloutta. Sen on sanottu kaventaneen meidän mahdollisuuk- 7.4. TYÖTAISTELUT .................................................................................................................. 47 siamme valita yhteiskunnan tuleva kehityssuunta. Monimutkaistunut ja 7.5 EETTINEN VALVONTA .......................................................................................................... 48 kansainvälistynyt maailma on tehnyt kehityksestä epävarman ja vaikeasti hallittavan. Se ei oikeuta vähättelemään omien valintojemme ja kansalli- 8 VASTAKKAINASETTELUA VAI KUMPPANUUTTA ................................................ 51 sen hyvinvointipolitiikan merkitystä. Myös tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa muokataan ihmisten omilla päätöksillä. 8.1 VALTIO .............................................................................................................................. 51 8.2 TYÖNANTAJAT ................................................................................................................... 52 Niin yksittäisten ihmisten elämä kuin hyvinvointiyhteiskunnan raken- taminen edellyttävät jatkuvia valintoja. Ammattiyhdistysliike ei voi hy- 9 PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ .......................................................................... 55 väksyä yhden totuuden yhteiskuntaa. Demokratiaan kuuluvat vaihtoeh- dot ja valinnat. Politiikka ja ihmisten yhteisöllinen toiminta, kansa- 10 YHTEISET ASIAT JA KUMPPANIT ....................................................................57 laisyhteiskunta, on vastavoima markkinoiden vallalle. 10.1 POLITIIKKA JA PUOLUEET .................................................................................................. 57 Markkinatalous on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi organisoida tuo- 10.2 KANSALAISJÄRJESTÖT ....................................................................................................... 58 tantoa, mutta sen säätely on välttämätöntä. 1990-luvun raskaat lama- 10.3 KIRKKO ........................................................................................................................... 60 vuodet muistuttavat yksilön turvattomuudesta yhteiskunnan muutoksissa. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta ja demokraattinen vaikutta- 11 OSAAVAT IHMISET, OSAAVA AY-LIIKE ............................................................ 61 minen voivat luoda turvallisuutta myös tulevissa työelämän ja yhteiskunnan muutoksissa. Pyrkimykset syrjäyttää valtio, politiikka ja ammat- 11.1 JÄSENTEN KOULUTUS ........................................................................................................ 61 tiyhdistysliike luovat markkinoiden yhteiskunnan, ei ihmisten yhteis- 11.2 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA AKTIIVIEN KOULUTUS ............................................................ 62 kuntaa. Markkinoiden, valtion ja kansalaisyhteiskunnan kolmiossa on 11.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN .......................................................................................... 65 kansalaisyhteiskunta jäänyt puristuksiin. Se vaatii omat puolustajansa. 11.4 JÄSENTEN AMMATILLINEN OSAAMINEN .............................................................................. 67 11.5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA ................................................................................. 68 Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt valmiiksi. Tasa-arvossa ja oi- keudenmukaisuudessa on suuria puutteita niin työelämässä kuin muual- lakin. Sosiaaliset ja yhteiskuntaluokkiin liittyvät eriarvoisuudet eivät ole 12 TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................. 71 yhteiskunnasta hävinneet. Yhteiskunnallinen asema, varallisuus ja syn- typerä vaikuttavat edelleen ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin. 13 DEMOKRATIAN MAHDOLLISUUDET .............................................................. 73 Suomalaisen yhteiskunnan tulevassa kehityksessä on kysymys valinnas- 13.1 YHTEYS IHMISIIN .............................................................................................................. 73 ta kahden suunnan kesken: 13.2 LUOTTAMUSHENKILÖT ...................................................................................................... 74 13.3 AMMATTIOSASTOT ........................................................................................................... 79 1) Yritysten ja suuromistajien hallitsema yhteiskunta, jossa demokratian 13.4 PAIKALLISJÄRJESTÖT, ALUEELLINEN TOIMINTA JA ALUEVAIKUTTAMINEN ............................... 81 ja politiikan alue on supistunut ja omistajien sekä markkinoiden valta 13.5 TIETOYHTEISKUNNAN VERKKODEMOKRATIA ....................................................................... 82 kasvanut. Jatkuva yhteiskuntaa ohjaavien normien purku ja yksityistä- minen luo markkinoiden ylivallan, heikon valtion ja eriarvoisuuden. 2) Ihmisten yhteiskunta, jossa toimii vahva kansalaisyhteiskunta etujärjestöineen ja kansalaisliikkeineen ja jossa päätöksiä tekevät SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 4 5 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

6. 7.3 MEDIAN KAUTTA ............................................................................................................... 44 7.3.1 TIEDOTUSVÄLINEET .................................................................................. 44 1 Ihmisten yhteiskunta 7.3.2 ALUEELLINEN VIESTINTÄ ........................................................................... 44 7.3.3 PALKANSAAJALEHDET ............................................................................... 45 7.3.4 OMAT LEHDET .......................................................................................... 45 Suomi tuli 1990-luvun aikana kiinteäksi osaksi eurooppalaista ja maail- 7.3.5 VERKKOVIESTINTÄ .................................................................................... 45 manlaajuista taloutta. Sen on sanottu kaventaneen meidän mahdollisuuk- 7.4. TYÖTAISTELUT .................................................................................................................. 47 siamme valita yhteiskunnan tuleva kehityssuunta. Monimutkaistunut ja 7.5 EETTINEN VALVONTA .......................................................................................................... 48 kansainvälistynyt maailma on tehnyt kehityksestä epävarman ja vaikeasti hallittavan. Se ei oikeuta vähättelemään omien valintojemme ja kansalli- 8 VASTAKKAINASETTELUA VAI KUMPPANUUTTA ................................................ 51 sen hyvinvointipolitiikan merkitystä. Myös tulevaisuuden suomalaista yhteiskuntaa muokataan ihmisten omilla päätöksillä. 8.1 VALTIO .............................................................................................................................. 51 8.2 TYÖNANTAJAT ................................................................................................................... 52 Niin yksittäisten ihmisten elämä kuin hyvinvointiyhteiskunnan raken- taminen edellyttävät jatkuvia valintoja. Ammattiyhdistysliike ei voi hy- 9 PALKANSAAJIEN YHTEISTYÖ .......................................................................... 55 väksyä yhden totuuden yhteiskuntaa. Demokratiaan kuuluvat vaihtoeh- dot ja valinnat. Politiikka ja ihmisten yhteisöllinen toiminta, kansa- 10 YHTEISET ASIAT JA KUMPPANIT ....................................................................57 laisyhteiskunta, on vastavoima markkinoiden vallalle. 10.1 POLITIIKKA JA PUOLUEET .................................................................................................. 57 Markkinatalous on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi organisoida tuo- 10.2 KANSALAISJÄRJESTÖT ....................................................................................................... 58 tantoa, mutta sen säätely on välttämätöntä. 1990-luvun raskaat lama- 10.3 KIRKKO ........................................................................................................................... 60 vuodet muistuttavat yksilön turvattomuudesta yhteiskunnan muutoksissa. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta ja demokraattinen vaikutta- 11 OSAAVAT IHMISET, OSAAVA AY-LIIKE ............................................................ 61 minen voivat luoda turvallisuutta myös tulevissa työelämän ja yhteiskunnan muutoksissa. Pyrkimykset syrjäyttää valtio, politiikka ja ammat- 11.1 JÄSENTEN KOULUTUS ........................................................................................................ 61 tiyhdistysliike luovat markkinoiden yhteiskunnan, ei ihmisten yhteis- 11.2 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA AKTIIVIEN KOULUTUS ............................................................ 62 kuntaa. Markkinoiden, valtion ja kansalaisyhteiskunnan kolmiossa on 11.3 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN .......................................................................................... 65 kansalaisyhteiskunta jäänyt puristuksiin. Se vaatii omat puolustajansa. 11.4 JÄSENTEN AMMATILLINEN OSAAMINEN .............................................................................. 67 11.5 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA ................................................................................. 68 Suomalainen yhteiskunta ei ole kehittynyt valmiiksi. Tasa-arvossa ja oi- keudenmukaisuudessa on suuria puutteita niin työelämässä kuin muual- lakin. Sosiaaliset ja yhteiskuntaluokkiin liittyvät eriarvoisuudet eivät ole 12 TOIMINTA JA TALOUS .................................................................................. 71 yhteiskunnasta hävinneet. Yhteiskunnallinen asema, varallisuus ja syn- typerä vaikuttavat edelleen ihmisten oikeuksiin ja mahdollisuuksiin. 13 DEMOKRATIAN MAHDOLLISUUDET .............................................................. 73 Suomalaisen yhteiskunnan tulevassa kehityksessä on kysymys valinnas- 13.1 YHTEYS IHMISIIN .............................................................................................................. 73 ta kahden suunnan kesken: 13.2 LUOTTAMUSHENKILÖT ...................................................................................................... 74 13.3 AMMATTIOSASTOT ........................................................................................................... 79 1) Yritysten ja suuromistajien hallitsema yhteiskunta, jossa demokratian 13.4 PAIKALLISJÄRJESTÖT, ALUEELLINEN TOIMINTA JA ALUEVAIKUTTAMINEN ............................... 81 ja politiikan alue on supistunut ja omistajien sekä markkinoiden valta 13.5 TIETOYHTEISKUNNAN VERKKODEMOKRATIA ....................................................................... 82 kasvanut. Jatkuva yhteiskuntaa ohjaavien normien purku ja yksityistä- minen luo markkinoiden ylivallan, heikon valtion ja eriarvoisuuden. 2) Ihmisten yhteiskunta, jossa toimii vahva kansalaisyhteiskunta etujärjestöineen ja kansalaisliikkeineen ja jossa päätöksiä tekevät SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 4 5 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

7. demokraattisesti valitut edustuselimet kansalaisten hyvinvointi ensisi- järjestäytynyt ammattiliittoihin. Ay-liikkeessä jäsenet käyttävät valtaa jaisena lähtökohtanaan. Ihmisten yhteiskunnassa tarvitaan vahvaa, de- henkilö ja ääni -periaatteen mukaisesti. mokraattisessa valvonnassa olevaa valtiota, jolla on kyky asettaa rajoja ja eettisiä vaatimuksia markkinavoimille. Kannanotto 2 Viime vuosina suomalaiseen yhteiskuntaan on tullut piirteitä, jotka ovat Järjestöjemme edustavuus ja jäsenlähtöinen demokratia luovat sekä oi- merkinneet takaiskua hyvinvointiyhteiskunnalle: korkeana jatkuva työt- keutuksen että myös velvollisuuden vaikuttaa palkansaajia ja heidän tömyys, tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen, julkisten palvelu- perheitään koskettaviin asioihin. jen yksityistäminen ideologisilla syillä. Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta on peräännytty. Ahneudesta on tullut myös julkista. Tämä kaikki on tapahtunut sen uusliberalistisen opin mukaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike nähdään kehityksen esteeksi. Myös ihmisten elämäntavassa on tapahtunut muu- toksia. Arkielämä on yksityistynyt ja on tullut tavanomaisemmaksi korostaa yksilöllisiä elämyksiä. Monet näistä tekijöistä saattavat kääntää kansalaismielipiteen kehityksen myös demokratiaa vastaan ja jopa ääriliikkeitä suosiviksi. Siihen voivat luoda aineksia myös maahanmuuton lisääntyminen ja Euroopan uni- onin sekä päättäjien koettu etääntyminen kansalaisista. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että sosiaalinen rauha ja eheys säilyy. Sen eteen on myös tehtävä työtä. Yhteiskunnallisista epäkohdista voi muodostua sytykkeitä ja yhteiskunnan vastaisia protestiliikkeitä, jotka kääntyvät jopa väki- valtaisiksi. Ihmisten usko auktoriteetteihin ja luottamus päättäjiin näyttää heikenty- neen. Ratkaisevaa on se, voivatko kansalaiset luottaa politiikan mahdollisuuksiin sekä päättäjien kyvykkyyteen ja haluun jakaa hyvinvoinnin hedelmiä oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen eheyden rikkoutumisesta jou- duttaisiin maksamaan kova hinta. Kannanotto 1 Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös me olemme siihen sitoutuneet. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on ollut viime vuosien murroksessa keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan takaaja. Ay-liike on edustanut sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden politiik- kaa. Tämä rooli meillä on myös tulevaisuudessa, mutta entistä vaativampana. Keinoina meillä ovat vapaus ja demokraattiset oikeudet aktiiviseen kansalaisuuteen. Ammattiyhdistysliike on kansalaisyhteiskunnan muodostavista järjestöis- tä ja liikkeistä laajin yhteiskunnallinen liike. Valtaosa palkansaajista on SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 6 7 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

8. demokraattisesti valitut edustuselimet kansalaisten hyvinvointi ensisi- järjestäytynyt ammattiliittoihin. Ay-liikkeessä jäsenet käyttävät valtaa jaisena lähtökohtanaan. Ihmisten yhteiskunnassa tarvitaan vahvaa, de- henkilö ja ääni -periaatteen mukaisesti. mokraattisessa valvonnassa olevaa valtiota, jolla on kyky asettaa rajoja ja eettisiä vaatimuksia markkinavoimille. Kannanotto 2 Viime vuosina suomalaiseen yhteiskuntaan on tullut piirteitä, jotka ovat Järjestöjemme edustavuus ja jäsenlähtöinen demokratia luovat sekä oi- merkinneet takaiskua hyvinvointiyhteiskunnalle: korkeana jatkuva työt- keutuksen että myös velvollisuuden vaikuttaa palkansaajia ja heidän tömyys, tuloerojen kasvu, köyhyyden lisääntyminen, julkisten palvelu- perheitään koskettaviin asioihin. jen yksityistäminen ideologisilla syillä. Yhteiskunnallisesta tasa-arvosta on peräännytty. Ahneudesta on tullut myös julkista. Tämä kaikki on tapahtunut sen uusliberalistisen opin mukaan, jossa hyvinvointiyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike nähdään kehityksen esteeksi. Myös ihmisten elämäntavassa on tapahtunut muu- toksia. Arkielämä on yksityistynyt ja on tullut tavanomaisemmaksi korostaa yksilöllisiä elämyksiä. Monet näistä tekijöistä saattavat kääntää kansalaismielipiteen kehityksen myös demokratiaa vastaan ja jopa ääriliikkeitä suosiviksi. Siihen voivat luoda aineksia myös maahanmuuton lisääntyminen ja Euroopan uni- onin sekä päättäjien koettu etääntyminen kansalaisista. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että sosiaalinen rauha ja eheys säilyy. Sen eteen on myös tehtävä työtä. Yhteiskunnallisista epäkohdista voi muodostua sytykkeitä ja yhteiskunnan vastaisia protestiliikkeitä, jotka kääntyvät jopa väki- valtaisiksi. Ihmisten usko auktoriteetteihin ja luottamus päättäjiin näyttää heikenty- neen. Ratkaisevaa on se, voivatko kansalaiset luottaa politiikan mahdollisuuksiin sekä päättäjien kyvykkyyteen ja haluun jakaa hyvinvoinnin hedelmiä oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen eheyden rikkoutumisesta jou- duttaisiin maksamaan kova hinta. Kannanotto 1 Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa. Myös me olemme siihen sitoutuneet. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on ollut viime vuosien murroksessa keskeinen hyvinvointiyhteiskunnan takaaja. Ay-liike on edustanut sosiaalisen eheyden ja oikeudenmukaisuuden politiik- kaa. Tämä rooli meillä on myös tulevaisuudessa, mutta entistä vaativampana. Keinoina meillä ovat vapaus ja demokraattiset oikeudet aktiiviseen kansalaisuuteen. Ammattiyhdistysliike on kansalaisyhteiskunnan muodostavista järjestöis- tä ja liikkeistä laajin yhteiskunnallinen liike. Valtaosa palkansaajista on SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 6 7 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

9. 2 Demokratia Demokratia, kansanvalta, antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan ja oman elämänsä ehtoihin. Se luo ihmisille mahdollisuuden toteuttaa täysivaltaista kansalaisuutta. Se on myös tarkoitettu rajoit- tamaan vahvojen oikeutta ja vallankäyttäjien mielivaltaa. Demokratiaan kuuluu ajatus vallan uudelleenjaosta. Demokratia antaa meille mahdollisuuden organisoitua, vaikuttaa yhdessä. Organisoitumi- sen ohella äänioikeus on demokratian olennainen osa. Vaikka periaat- teelliset mahdollisuudet ovat olemassa, demokratiaa käyttävät vähiten hyväksi juuri ne, jotka sen tukea eniten tarvitsisivat. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta, kuten organisoituminen ammatti- yhdistysliikkeeksi, on saanut valtaeliitin ja omistajat ottamaan huomi- oon myös demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksia. Yhdessä toimiminen antaa vahvemman aseman kuin mitä yksittäisi- nä ihmisinä voisimme yksin saavuttaa. Ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tehtävä on puolustaa demokratiaa niin työelämässä kuin koko yhteiskunnassa. Siihen kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Demokratian puolustaminen edellyttää koko palkansaajaliikkeen yhteistä toimintaa. Niin työelämässä kuin sen ulkopuolella syntyy väistämättä myös ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan demokraattisia menet- telytapoja. Demokratia on myös tapa toimia. Se merkitsee ihmisten kuuntelua ja osallisuutta erilaisten etupyrkimysten sovittelussa. Vasta silloin syntyy luottamus tehtäviin päätöksiin. Suomessa on tapahtunut vallan uudelleenjakoa taloudellista valtaa käyt- tävän eliitin ja omistajien hyväksi. Ihmisten yhteisöllistä toimintaa, oikeutta organisoitua ammattiyhdistysliikkeeseen, pyritään myös estämään turvattomuutta ja pelkoa ylläpitäen. Demokratia ei toimi siellä, missä on pelkoa. Sivistys, oikeus oppimiseen ja demokratia kuuluvat yhteen. Jotta jäsentemme ääni kuuluisi yhteiskunnassa, sillä on oltava kyky ilmaista itsensä vaikuttavasti. Meidän on myös kyettävä pureutumaan siihen vallan kieleen, jota valtaeliitti ja asiantuntijat käyttävät. Tarvitsemme myös kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa sitä. Omien jäsentemme val- mentaminen elinikäiseen oppimiseen on tietoyhteiskunnassa entistä tär- keämpää. SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 8 9 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

10. 2 Demokratia Demokratia, kansanvalta, antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan ja oman elämänsä ehtoihin. Se luo ihmisille mahdollisuuden toteuttaa täysivaltaista kansalaisuutta. Se on myös tarkoitettu rajoit- tamaan vahvojen oikeutta ja vallankäyttäjien mielivaltaa. Demokratiaan kuuluu ajatus vallan uudelleenjaosta. Demokratia antaa meille mahdollisuuden organisoitua, vaikuttaa yhdessä. Organisoitumi- sen ohella äänioikeus on demokratian olennainen osa. Vaikka periaat- teelliset mahdollisuudet ovat olemassa, demokratiaa käyttävät vähiten hyväksi juuri ne, jotka sen tukea eniten tarvitsisivat. Vain ihmisten yhteisöllinen toiminta, kuten organisoituminen ammatti- yhdistysliikkeeksi, on saanut valtaeliitin ja omistajat ottamaan huomi- oon myös demokratian, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuksia. Yhdessä toimiminen antaa vahvemman aseman kuin mitä yksittäisi- nä ihmisinä voisimme yksin saavuttaa. Ammattiyhdistysliikkeen keskeinen tehtävä on puolustaa demokratiaa niin työelämässä kuin koko yhteiskunnassa. Siihen kuuluu aktiivisen kansalaisuuden edistäminen. Demokratian puolustaminen edellyttää koko palkansaajaliikkeen yhteistä toimintaa. Niin työelämässä kuin sen ulkopuolella syntyy väistämättä myös ristiriitoja. Niiden ratkaisemiseksi tarvitaan demokraattisia menet- telytapoja. Demokratia on myös tapa toimia. Se merkitsee ihmisten kuuntelua ja osallisuutta erilaisten etupyrkimysten sovittelussa. Vasta silloin syntyy luottamus tehtäviin päätöksiin. Suomessa on tapahtunut vallan uudelleenjakoa taloudellista valtaa käyt- tävän eliitin ja omistajien hyväksi. Ihmisten yhteisöllistä toimintaa, oikeutta organisoitua ammattiyhdistysliikkeeseen, pyritään myös estämään turvattomuutta ja pelkoa ylläpitäen. Demokratia ei toimi siellä, missä on pelkoa. Sivistys, oikeus oppimiseen ja demokratia kuuluvat yhteen. Jotta jäsentemme ääni kuuluisi yhteiskunnassa, sillä on oltava kyky ilmaista itsensä vaikuttavasti. Meidän on myös kyettävä pureutumaan siihen vallan kieleen, jota valtaeliitti ja asiantuntijat käyttävät. Tarvitsemme myös kykyä ja uskallusta kyseenalaistaa sitä. Omien jäsentemme val- mentaminen elinikäiseen oppimiseen on tietoyhteiskunnassa entistä tär- keämpää. SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 8 9 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

11. Kannanotto 3 3 Arvojaan seuraava liike Ammattiyhdistysliikkeen, valtiovallan ja työnantajien kolmikantainen yhteistyö on ollut tuloksellista. Hyvinvointiyhteiskunnan demokraatti- sessa kehittämisessä se on jatkossakin keskeinen toimintatapa. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus ovat osoittautu- neet kestäviksi perusarvoiksi ammattiyhdistysliikkeelle. Arvot toimivat ja niiden tuleekin toimia valintaperusteina päätöksiä tehtäessä. Meidän on tuotava esille valintojen arvoperusta myös taloutta ja yritystoimintaa koskevassa vaikuttamisessa. Arvot luovat toiminnalle yhteisöllistä vakaumusta. ”Arvoista vapaa” pää- töksenteko ja toiminta merkitsisivät byrokraattista hallinnoimista, jossa tärkeää on vain tehokkuus, sujuvuus ja etevimmän teknis-hallinnollisen ratkaisun löytäminen. Arvopohjan kuihtuminen edunvalvonnassa ja yhteiskuntaan vaikuttamisessa näivettäisi ay-liikkeen etujärjestö- ja kansalaisjärjestöluonteen. Ay-liike on toiminut yhteiskunnallisena liikkeenä yli sata vuotta. Sen elinkaarelle on jo monesti pyritty antamaan ennustettavissa oleva loppu. SAK on liittoineen kuitenkin osoittautunut muuntumiskykyiseksi, ajas- sa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi. Tämän kokonaiskuvan rinnalla on kuitenkin havainto, että SAK:n jäsenliitot ovat jäsentensä mielestä hyvin eri tavoin menestyneet etujärjestötyössään. Keskeinen uhka ay-liikkeen tavoitteissa menestymiselle on sen luottamus- henkilöverkoston ja paikallisen toiminnan heikentyminen. Yhteys ihmisiin työpaikoilla on toiminnan perusta. 3.1 Kansanliike vai vakuutuslaitos Läheinen suhde valtiovaltaan ja pyrkimys neuvotteluteitse saatavaan yh- teisymmärrykseen tuo monia etuja, mutta myös pulmia ay-liikkeen kansalaisjärjestöluonteelle. SAK:lla ja sen jäsenliitoilla on lukuisia edustuksia valtion eri organisaatioissa. Tämä antaa mahdollisuuden seu- rata ja ennakoida työelämää koskevia suunnitelmia. Samalla se luo väy- län ennalta vaikuttamiseen. Valtion ja työmarkkinajärjestöjen ns. kolmikantayhteistyössä pyritään si- tomaan osapuolet neuvotteluteitse tapahtuviin ratkaisuihin. Ristiriidat käsitellään neuvotteluammattilaisten toimesta ja yhteisesti sovittuja pe- lisääntöjä noudattaen. Tällainen työmarkkinoiden toimintamalli tekee jopa työtaisteluista ennustettavia. Työmarkkinamallin keskeinen seu- raus onkin vakaus. SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 10 11 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

12. Kannanotto 3 3 Arvojaan seuraava liike Ammattiyhdistysliikkeen, valtiovallan ja työnantajien kolmikantainen yhteistyö on ollut tuloksellista. Hyvinvointiyhteiskunnan demokraatti- sessa kehittämisessä se on jatkossakin keskeinen toimintatapa. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus ovat osoittautu- neet kestäviksi perusarvoiksi ammattiyhdistysliikkeelle. Arvot toimivat ja niiden tuleekin toimia valintaperusteina päätöksiä tehtäessä. Meidän on tuotava esille valintojen arvoperusta myös taloutta ja yritystoimintaa koskevassa vaikuttamisessa. Arvot luovat toiminnalle yhteisöllistä vakaumusta. ”Arvoista vapaa” pää- töksenteko ja toiminta merkitsisivät byrokraattista hallinnoimista, jossa tärkeää on vain tehokkuus, sujuvuus ja etevimmän teknis-hallinnollisen ratkaisun löytäminen. Arvopohjan kuihtuminen edunvalvonnassa ja yhteiskuntaan vaikuttamisessa näivettäisi ay-liikkeen etujärjestö- ja kansalaisjärjestöluonteen. Ay-liike on toiminut yhteiskunnallisena liikkeenä yli sata vuotta. Sen elinkaarelle on jo monesti pyritty antamaan ennustettavissa oleva loppu. SAK on liittoineen kuitenkin osoittautunut muuntumiskykyiseksi, ajas- sa ja ihmisten arjessa eläväksi liikkeeksi. Tämän kokonaiskuvan rinnalla on kuitenkin havainto, että SAK:n jäsenliitot ovat jäsentensä mielestä hyvin eri tavoin menestyneet etujärjestötyössään. Keskeinen uhka ay-liikkeen tavoitteissa menestymiselle on sen luottamus- henkilöverkoston ja paikallisen toiminnan heikentyminen. Yhteys ihmisiin työpaikoilla on toiminnan perusta. 3.1 Kansanliike vai vakuutuslaitos Läheinen suhde valtiovaltaan ja pyrkimys neuvotteluteitse saatavaan yh- teisymmärrykseen tuo monia etuja, mutta myös pulmia ay-liikkeen kansalaisjärjestöluonteelle. SAK:lla ja sen jäsenliitoilla on lukuisia edustuksia valtion eri organisaatioissa. Tämä antaa mahdollisuuden seu- rata ja ennakoida työelämää koskevia suunnitelmia. Samalla se luo väy- län ennalta vaikuttamiseen. Valtion ja työmarkkinajärjestöjen ns. kolmikantayhteistyössä pyritään si- tomaan osapuolet neuvotteluteitse tapahtuviin ratkaisuihin. Ristiriidat käsitellään neuvotteluammattilaisten toimesta ja yhteisesti sovittuja pe- lisääntöjä noudattaen. Tällainen työmarkkinoiden toimintamalli tekee jopa työtaisteluista ennustettavia. Työmarkkinamallin keskeinen seu- raus onkin vakaus. SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 10 11 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

13. Keskitetty neuvottelutoiminta, kompromissihakuisuus ja vakaus jättä- Vakuutuslaitos vät jäsenistön helposti sivustakatsojan rooliin. Tämä näyttää tapahtuvan siitäkin huolimatta, että paikallinen sopimistoiminta yleistyy. Hyvätkään Vakuutuslaitoksessa toiminta painottuu johdon ja palkatun henkilöstön neuvottelutulokset eivät välttämättä aktivoi jäseniä, vaan saattavat jopa työhön. Asiantuntijat korjaavat epäkohtia ja neuvottelevat. Jäsenistö on vahvistaa kuvitelmaa siitä, että jäsenen myötävaikutusta ei tarvita asian- passiivista ja odottaa etujen kehittyvän ilman omaa myötävaikutusta. tuntijoiden hoitaessa asiat heidän puolestaan. Tavoitteet lähtevät kuiten- Viestintä on ylhäältä alas tapahtuvaa tiedottamista, ei niinkään vuoro- kin jäsenten tarpeista. vaikutusta. Organisaatiorakenne on keskitetty. Liikkeen identiteetti perustuu ”palvelujen myymiseen”. Ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu viime kädessä siihen voimaan, joka sillä on jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jä- Tulevaisuudessa korostuu järjestöjemme kyky toimia yhteydessä senistö työtaisteluun tai muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, ei jäseniinsä. Toiminnan organisointi on jäänyt liian vähälle huomiolle. ole myöskään vaikutusvaltaa. Vahvan asiantuntemuksen ja jäsenpalvelujen tulee kuitenkin kehittyä tämän rinnalla. Tärkein jäsenpalvelu on jatkossakin sopimus jäsenten Olemme monin tavoin karsineet ay-liikkeen puoluepoliittista leimaa mm. työehdoista. Sitä tukevat muut keskeiset palvelut, kuten neuvonta-, tie- purkamalla kaksoismiehityksen liitoissa ja vähentämällä tai kokonaan dotus- ja koulutuspalvelut. lopettamalla puoluepoliittisten ryhmäkokousten pitämisen. Samaan aikaan on haluttu korostaa liikkeen arvopohjaa ja aatteellisuutta. Kannanotto 4 Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä voi pelkistetysti tarkastella kahden SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on säilyttävä vahvana kansa- mallin avulla. Toista mallia voidaan kutsua organisoivaksi, kansa- laisjärjestönä ja todellisena kansanliikkeenä. Liikkeen elinvoima edellyt- laistoiminnan malliksi ja toisessa mallissa ay-liike ymmärretään ensisi- tää jäsenten omaa osallistumista ja jatkuvaa organisaation sisäistä vuo- jassa asiantuntijoiden muodostamaksi palveluorganisaatioksi. rovaikutusta. Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan näyttää siltä, ettei ay-liikkeen päättäjillä ole täysin yhdenmukaista näkemystä liikkeen identiteetistä: Kannanotto 5 tulisiko sen olla nykyistä enemmän palveluorganisaatio vai enemmän kansalaisliike, jäsenten liike. Liitoilla on myös erilaisia odotuksia kes- Meidän on aika palata perusasioihin: yhteys jäseniin, heidän kusjärjestön edunvalvontapolitiikasta ja palveluroolista. kuulemisensa ja osallistuminen niin päätöksentekoon kuin toimintaan on kaiken ay-toiminnan lähtökohta. Samanaikaisesti on kyettävä kehit- tämään myös sisäistä kulttuuria ja palveluhenkisyyttä jäsenten tarpeita Kansalaistoiminnan organisointi kunnioittavaan suuntaan. Toiminnan organisointi ja palvelut on saatava tukemaan toisiaan. Tässä mallissa organisaatio on vahvasti sitoutunut jäsenten osallistumi- sen edistämiseen, toiminnan organisointiin ja koulutukseen. Harjoitetaan aktiivista sopimustoimintaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Jäseniä 3.2 Työn liike aktivoidaan ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja asiantuntijoita käytetään tiedon välittämiseen sekä taitojen kehittämiseen. Organisaatiorakenne Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa työ on vaurauden ja hy- on hajautettu. Jäsenhankinnasta huolehtivat paikalliset toimijat, kuten vinvoinnin perusta. Työn liikkeenä olemme sitoutuneet toimimaan täys- luottamusmiehet. Organisaation viestintä on monitahoista ja verkosto- työllisyyden saavuttamiseksi. Perinnöt, omistus ja osakekauppa eivät voi maista. olla ainoa vaurastumisen väylä. Palkansaajalla ja hänen perheellään on mahdollisuus ja oikeus vaurastua työnteolla. Se edellyttää oikeudenmu- Toiminnassa korostuvat ja siihen motivoivat yhteisöllisyys, yhteiset ar- kaista työtulojen ja pääomatulojen keskinäistä suhdetta. vot ja vakaumus. Hyvä työ ja työympäristö merkitsevät mahdollisuutta kehittymiseen, so- siaaliseen yhteisyyteen ja vaikuttamiseen. Mielekäs ja oikein kuormitettu työ tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 12 13 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

14. Keskitetty neuvottelutoiminta, kompromissihakuisuus ja vakaus jättä- Vakuutuslaitos vät jäsenistön helposti sivustakatsojan rooliin. Tämä näyttää tapahtuvan siitäkin huolimatta, että paikallinen sopimistoiminta yleistyy. Hyvätkään Vakuutuslaitoksessa toiminta painottuu johdon ja palkatun henkilöstön neuvottelutulokset eivät välttämättä aktivoi jäseniä, vaan saattavat jopa työhön. Asiantuntijat korjaavat epäkohtia ja neuvottelevat. Jäsenistö on vahvistaa kuvitelmaa siitä, että jäsenen myötävaikutusta ei tarvita asian- passiivista ja odottaa etujen kehittyvän ilman omaa myötävaikutusta. tuntijoiden hoitaessa asiat heidän puolestaan. Tavoitteet lähtevät kuiten- Viestintä on ylhäältä alas tapahtuvaa tiedottamista, ei niinkään vuoro- kin jäsenten tarpeista. vaikutusta. Organisaatiorakenne on keskitetty. Liikkeen identiteetti perustuu ”palvelujen myymiseen”. Ay-liikkeen vaikutusvalta perustuu viime kädessä siihen voimaan, joka sillä on jäsenissään. Vastapuoli arvioi ennen muuta kyvyn aktivoida jä- Tulevaisuudessa korostuu järjestöjemme kyky toimia yhteydessä senistö työtaisteluun tai muuhun vastarintaan. Jos tätä kykyä ei ole, ei jäseniinsä. Toiminnan organisointi on jäänyt liian vähälle huomiolle. ole myöskään vaikutusvaltaa. Vahvan asiantuntemuksen ja jäsenpalvelujen tulee kuitenkin kehittyä tämän rinnalla. Tärkein jäsenpalvelu on jatkossakin sopimus jäsenten Olemme monin tavoin karsineet ay-liikkeen puoluepoliittista leimaa mm. työehdoista. Sitä tukevat muut keskeiset palvelut, kuten neuvonta-, tie- purkamalla kaksoismiehityksen liitoissa ja vähentämällä tai kokonaan dotus- ja koulutuspalvelut. lopettamalla puoluepoliittisten ryhmäkokousten pitämisen. Samaan aikaan on haluttu korostaa liikkeen arvopohjaa ja aatteellisuutta. Kannanotto 4 Ammattiyhdistysliikkeen tehtäviä voi pelkistetysti tarkastella kahden SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen on säilyttävä vahvana kansa- mallin avulla. Toista mallia voidaan kutsua organisoivaksi, kansa- laisjärjestönä ja todellisena kansanliikkeenä. Liikkeen elinvoima edellyt- laistoiminnan malliksi ja toisessa mallissa ay-liike ymmärretään ensisi- tää jäsenten omaa osallistumista ja jatkuvaa organisaation sisäistä vuo- jassa asiantuntijoiden muodostamaksi palveluorganisaatioksi. rovaikutusta. Järjestötutkimuksen havaintojen mukaan näyttää siltä, ettei ay-liikkeen päättäjillä ole täysin yhdenmukaista näkemystä liikkeen identiteetistä: Kannanotto 5 tulisiko sen olla nykyistä enemmän palveluorganisaatio vai enemmän kansalaisliike, jäsenten liike. Liitoilla on myös erilaisia odotuksia kes- Meidän on aika palata perusasioihin: yhteys jäseniin, heidän kusjärjestön edunvalvontapolitiikasta ja palveluroolista. kuulemisensa ja osallistuminen niin päätöksentekoon kuin toimintaan on kaiken ay-toiminnan lähtökohta. Samanaikaisesti on kyettävä kehit- tämään myös sisäistä kulttuuria ja palveluhenkisyyttä jäsenten tarpeita Kansalaistoiminnan organisointi kunnioittavaan suuntaan. Toiminnan organisointi ja palvelut on saatava tukemaan toisiaan. Tässä mallissa organisaatio on vahvasti sitoutunut jäsenten osallistumi- sen edistämiseen, toiminnan organisointiin ja koulutukseen. Harjoitetaan aktiivista sopimustoimintaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Jäseniä 3.2 Työn liike aktivoidaan ratkaisemaan yhteisiä ongelmia ja asiantuntijoita käytetään tiedon välittämiseen sekä taitojen kehittämiseen. Organisaatiorakenne Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa työ on vaurauden ja hy- on hajautettu. Jäsenhankinnasta huolehtivat paikalliset toimijat, kuten vinvoinnin perusta. Työn liikkeenä olemme sitoutuneet toimimaan täys- luottamusmiehet. Organisaation viestintä on monitahoista ja verkosto- työllisyyden saavuttamiseksi. Perinnöt, omistus ja osakekauppa eivät voi maista. olla ainoa vaurastumisen väylä. Palkansaajalla ja hänen perheellään on mahdollisuus ja oikeus vaurastua työnteolla. Se edellyttää oikeudenmu- Toiminnassa korostuvat ja siihen motivoivat yhteisöllisyys, yhteiset ar- kaista työtulojen ja pääomatulojen keskinäistä suhdetta. vot ja vakaumus. Hyvä työ ja työympäristö merkitsevät mahdollisuutta kehittymiseen, so- siaaliseen yhteisyyteen ja vaikuttamiseen. Mielekäs ja oikein kuormitettu työ tukee ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 12 13 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

15. Monelle jäsenellemme yksipuolinen työ on edelleen arkipäivää. Työn ja- den ja epäjatkuvuuden aika muuttaa ihmisten elämänkulun perusteita ja kamiseen ja osittamiseen perustuva, taylorismiksi kutsuttu tapa organi- koko palkkatyöhön kiinnittymisen luonnetta. soida työtä, on edelleen varsin yleistä. Liittojemme jäsenistä joka toinen tekee enemmän tai vähemmän yksipuolista toistotyötä. Työn kuormitta- Kannanotto 7 vuus on pikemminkin kasvanut kuin helpottunut. Myös vaikutusmah- dollisuudet omaan työhön koetaan heikentyneiksi. SAK:lainen liike on murroksen ja epävarmuuden yhteiskunnassa entistä enemmän turvallisuuden liike. Se merkitsee vaikuttamista muutosten Työelämän kehittämisessä koetut takaiskut vaativat jatkossa ponnistele- ehtoihin ja niiden inhimillisten seurausten huomioonottamista. maan enemmän hyvän työn ja työympäristön puolesta. Se edellyttää jatkuvaa aktiivisuutta ja osallisuutta työelämän kehittämishankkeissa. Jot- Kannanotto 8 ta oma-aloitteisuutemme voisi lisääntyä, on erityisesti työpaikka-aktiivien osaamista parannettava. Eettiset säännöt sekä arvot ovat 2000-luvun SAK:lle yhä tärkeämpiä edunvalvonnan perusteita. Edellytämme niin itseltämme kuin työnantajilta, Kannanotto 6 omistajilta ja poliittisilta päättäjiltä vastuullisuutta ja kestäviä arvo- valintoja oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaami- Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työlainsäädännön rinnalla työelämän seksi. suhteiden perusta. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella jäse- nilleen työehdot valtakunnallisilla työ- tai virkaehtosopimuksilla. Sopi- musten tehtävä on taata työntekijöille yhtäläinen työehtojen vähim- 3.4 Oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan liike mäisturva. Ne estävät keinottelua työehdoilla ja rajoittavat omistajien ja työnantajien valtaa. Kattavat ja laajat työehtosopimukset ovat osa suo- Etujärjestönä ammattiliitto ei ole vain palkkaliike, vaan myös yhteiskun- malaista hyvinvointiyhteiskuntaa. nallinen uudistusliike, joka pyrkii laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Ammat- tiyhdistysliike ei voi laajasta tehtävästään huolimatta olla mukana kai- 3.3 Turvallisuuden liike kessa, eikä se voi toimia puolueen kaltaisena liikkeenä, joka on vastuus- sa koko yhteiskunnan päätöksenteosta. Jäsenten odotukset järjestöiltään näkyvät vahvasti jäsentutkimuk- Valintojen ja arvojen painottaminen muuttaa poliittista kulttuuria. Kan- sissamme. SAK:lainen ammattiyhdistysliike mielletään ennen muuta salaiset voivat paremmin hyväksyä päätökset, jotka perustellaan ja joille turvallisuuden liikkeenä. Siltä odotetaan edunvalvonnan painottumista on esitetty myös vaihtoehtoja. Puolueiden ja puoluepolitiikan heikko työttömyyden vastaiseen taisteluun ja työttömyysturvan sekä työttömyys- arvostus ei parane viihteellistämällä politiikka. Uskottavuus kansalais- kassapalvelujen kehittämistä. Tämän taustalla ovat monien jäsenten hen- ten silmissä edellyttää päättäjien ja poliittisten organisaatioiden kilökohtaiset työttömyyskokemukset. arvokkuuden säilymistä. Työn pysyvyys on edelleen jäsentemme tärkein tavoite työssä. Hyvän Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ei olisi hyväksi, jos taloudellista ja palkan merkitys työhön verrattuna on menettänyt tuntuvasti merkitys- poliittista valtaa käyttävien päättäjien ja kansalaisten välinen kuilu tään. Peräti 28 prosenttia jäsenistä pelkää joutuvansa työttömäksi. suurenisi. Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen julkisia palveluja. Ne ovat tärkeitä edunvalvonnan kohteita. Kansalais- SAK:laisten työttömyys on ollut pitkäkestoisempaa kuin koko maassa ten mielipidettä ei ole kuitenkaan kuunneltu, kun kuntien ja valtion päät- keskimäärin (v. 1999), eli 16 kuukautta. Työttömistä jäsenistämme on li- täjät ovat laajasti organisoineet palveluja yksityisen sektorin varaan. Suuri säksi toistuvasti ollut työttömänä 75 prosenttia. Vain 64 prosenttia työt- osa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista tuotetaan kunnissa. tömistä jäsenistä saa ansiosidonnaista päivärahaa. Hyvinvointiyhteiskunta on ollut tehokkain yhteiskunnallinen malli so- Erilaiset epävakausilmiöt koskevat arvioiden mukaan jopa noin kolmat- siaalisten epäkohtien ja köyhyyden torjumisessa. Se ei ole kuitenkaan ta osaa työvoimasta. Ydintyövoimaan tai marginaalityövoimaan kuulu- vain turvaverkko, vaan myös tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnal- minen jakaa ihmiset eriarvoisiin työmarkkina-asemiin. Uusi epävarmuu- SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 14 15 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

16. Monelle jäsenellemme yksipuolinen työ on edelleen arkipäivää. Työn ja- den ja epäjatkuvuuden aika muuttaa ihmisten elämänkulun perusteita ja kamiseen ja osittamiseen perustuva, taylorismiksi kutsuttu tapa organi- koko palkkatyöhön kiinnittymisen luonnetta. soida työtä, on edelleen varsin yleistä. Liittojemme jäsenistä joka toinen tekee enemmän tai vähemmän yksipuolista toistotyötä. Työn kuormitta- Kannanotto 7 vuus on pikemminkin kasvanut kuin helpottunut. Myös vaikutusmah- dollisuudet omaan työhön koetaan heikentyneiksi. SAK:lainen liike on murroksen ja epävarmuuden yhteiskunnassa entistä enemmän turvallisuuden liike. Se merkitsee vaikuttamista muutosten Työelämän kehittämisessä koetut takaiskut vaativat jatkossa ponnistele- ehtoihin ja niiden inhimillisten seurausten huomioonottamista. maan enemmän hyvän työn ja työympäristön puolesta. Se edellyttää jatkuvaa aktiivisuutta ja osallisuutta työelämän kehittämishankkeissa. Jot- Kannanotto 8 ta oma-aloitteisuutemme voisi lisääntyä, on erityisesti työpaikka-aktiivien osaamista parannettava. Eettiset säännöt sekä arvot ovat 2000-luvun SAK:lle yhä tärkeämpiä edunvalvonnan perusteita. Edellytämme niin itseltämme kuin työnantajilta, Kannanotto 6 omistajilta ja poliittisilta päättäjiltä vastuullisuutta ja kestäviä arvo- valintoja oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin turvaami- Työ- ja virkaehtosopimukset ovat työlainsäädännön rinnalla työelämän seksi. suhteiden perusta. Ammattiliittojen tärkein tehtävä on neuvotella jäse- nilleen työehdot valtakunnallisilla työ- tai virkaehtosopimuksilla. Sopi- musten tehtävä on taata työntekijöille yhtäläinen työehtojen vähim- 3.4 Oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan liike mäisturva. Ne estävät keinottelua työehdoilla ja rajoittavat omistajien ja työnantajien valtaa. Kattavat ja laajat työehtosopimukset ovat osa suo- Etujärjestönä ammattiliitto ei ole vain palkkaliike, vaan myös yhteiskun- malaista hyvinvointiyhteiskuntaa. nallinen uudistusliike, joka pyrkii laaja-alaiseen vaikuttamiseen. Ammat- tiyhdistysliike ei voi laajasta tehtävästään huolimatta olla mukana kai- 3.3 Turvallisuuden liike kessa, eikä se voi toimia puolueen kaltaisena liikkeenä, joka on vastuus- sa koko yhteiskunnan päätöksenteosta. Jäsenten odotukset järjestöiltään näkyvät vahvasti jäsentutkimuk- Valintojen ja arvojen painottaminen muuttaa poliittista kulttuuria. Kan- sissamme. SAK:lainen ammattiyhdistysliike mielletään ennen muuta salaiset voivat paremmin hyväksyä päätökset, jotka perustellaan ja joille turvallisuuden liikkeenä. Siltä odotetaan edunvalvonnan painottumista on esitetty myös vaihtoehtoja. Puolueiden ja puoluepolitiikan heikko työttömyyden vastaiseen taisteluun ja työttömyysturvan sekä työttömyys- arvostus ei parane viihteellistämällä politiikka. Uskottavuus kansalais- kassapalvelujen kehittämistä. Tämän taustalla ovat monien jäsenten hen- ten silmissä edellyttää päättäjien ja poliittisten organisaatioiden kilökohtaiset työttömyyskokemukset. arvokkuuden säilymistä. Työn pysyvyys on edelleen jäsentemme tärkein tavoite työssä. Hyvän Ammattiyhdistysliikkeen kannalta ei olisi hyväksi, jos taloudellista ja palkan merkitys työhön verrattuna on menettänyt tuntuvasti merkitys- poliittista valtaa käyttävien päättäjien ja kansalaisten välinen kuilu tään. Peräti 28 prosenttia jäsenistä pelkää joutuvansa työttömäksi. suurenisi. Kansalaiset kannattavat laajasti hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen julkisia palveluja. Ne ovat tärkeitä edunvalvonnan kohteita. Kansalais- SAK:laisten työttömyys on ollut pitkäkestoisempaa kuin koko maassa ten mielipidettä ei ole kuitenkaan kuunneltu, kun kuntien ja valtion päät- keskimäärin (v. 1999), eli 16 kuukautta. Työttömistä jäsenistämme on li- täjät ovat laajasti organisoineet palveluja yksityisen sektorin varaan. Suuri säksi toistuvasti ollut työttömänä 75 prosenttia. Vain 64 prosenttia työt- osa hyvinvointiyhteiskunnan palveluista tuotetaan kunnissa. tömistä jäsenistä saa ansiosidonnaista päivärahaa. Hyvinvointiyhteiskunta on ollut tehokkain yhteiskunnallinen malli so- Erilaiset epävakausilmiöt koskevat arvioiden mukaan jopa noin kolmat- siaalisten epäkohtien ja köyhyyden torjumisessa. Se ei ole kuitenkaan ta osaa työvoimasta. Ydintyövoimaan tai marginaalityövoimaan kuulu- vain turvaverkko, vaan myös tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnal- minen jakaa ihmiset eriarvoisiin työmarkkina-asemiin. Uusi epävarmuu- SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 14 15 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

17. lista kehitystä tukeva yhteiskuntamalli. Oikeudenmukaisen ja riittävän laajan veropohjan säilyttäminen on myös hyvinvointiyhteiskunnan edel- 4 Työelämän muutos vaatii uudistumista lytys. Hyvinvointiyhteiskunnan arvostelijat puhuvat ”jakopolitiikan” paluus- Työelämän kehityksen kokonaiskuva on laman jäljiltä ollut monin osin ta, kun sosiaalisia etuuksia ja hyvinvointipalveluja on ryhdytty elvyttä- kielteinen. Lukemattomat julkisuuteen tulleet työelämän myönteiset mään laman jäljiltä. Tasa-arvo ei hyvinvointiyhteiskunnan vastustajia kehityshankkeet eivät ole voineet kääntää tätä kokonaisarviota myöntei- kiinnosta. seksi. Sen sijaan ne kertovat työelämän voimakkaasta kahtia- jakautumisesta: toisaalta hyviin ja kehittyviin työpaikkoihin ja toisaalta Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukainen uudelleenjako on tärkeim- ahdistaviin, köyhdytettyjen töiden ja turvattomuuden työpaikkoihin. piä tulevaisuuden tehtäviä. Korkea työttömyys ei kuulu hyvinvointi- Hyville työpaikoille on ominaista myös hyvät yhteistoimintasuhteet työn- yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hy- antajan ja työntekijöiden kesken. vinvointi kuuluu kaikille. Olemme olleet toteuttamassa monia tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Eri- Hyvinvointiyhteiskunta ei ole vain etuuksien jakaja. Kansalaisella on arvoisuus työelämässä määräytyy kuitenkin vielä sukupuolen mukaan. hyvinvointipalvelujen käyttäjänä niin oikeuksia kuin velvollisuuksia. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten palkoista. Erityisesti lamavuodet ovat saattaneet synnyttää sellaista uutta käsitystä Työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Eriarvoisuus kansalaisuudesta, jossa ihminen ymmärretään valtion asiakkaana. näkyy myös ikäsyrjintänä sekä esimerkiksi maahanmuuttajien ja vam- Kansalaistoiminnassa on aina myös kysyttävä, mitä yksilöinä ja yhdessä maisten kokemina ongelmina työelämässä. voimme tehdä yhteiskunnan ja toisten kansalaisten hyväksi. Globalisoituminen (maapalloistuminen) murtaa valtioiden rajoja ja syn- Kannanotto 9 nyttää maailmanlaajuisia työmarkkinoita. Monikansalliset yritykset luovat maailmanlaajuisia toimintatapoja työvoiman käyttöön ja henkilöstö- Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on vahva ammattiyh- politiikkaan. Työmarkkinat pysyvät valtaosaltaan kuitenkin paikallisina. distysliike ja toimiva kansalaisyhteiskunta. SAK liittoineen toimii hyvinvoinnin edistämisen liikkeenä ja toiminnallaan se kaventaa omistajien Maailmanlaajuinen työpaikkakilpailu asettaa kansainvälisen ay-liikkeen ahneutta ja etuoikeuksia. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk- solidaarisuuden ja toimintamallit koetukselle. SAK etsii uusia toiminta- set ohjaavat ihmisten mahdollisuuksia kunnolliseen toimeentuloon, ak- malleja kansainvälisten keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistyön tiiviseen kansalaisuuteen, kehittymiseen ja oppimiseen. syventämiseksi. Keskeiset järjestötoimintaan vaikuttavat muutokset työelämässä ovat: - sukupolven vaihtuminen - ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen - työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen - pienten työpaikkojen lisääntyminen - suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu - omistajien etujen korostuminen - julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen - epätyypillisten töiden lisääntyminen - työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan - katkeilevat työurat SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 16 17 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

18. lista kehitystä tukeva yhteiskuntamalli. Oikeudenmukaisen ja riittävän laajan veropohjan säilyttäminen on myös hyvinvointiyhteiskunnan edel- 4 Työelämän muutos vaatii uudistumista lytys. Hyvinvointiyhteiskunnan arvostelijat puhuvat ”jakopolitiikan” paluus- Työelämän kehityksen kokonaiskuva on laman jäljiltä ollut monin osin ta, kun sosiaalisia etuuksia ja hyvinvointipalveluja on ryhdytty elvyttä- kielteinen. Lukemattomat julkisuuteen tulleet työelämän myönteiset mään laman jäljiltä. Tasa-arvo ei hyvinvointiyhteiskunnan vastustajia kehityshankkeet eivät ole voineet kääntää tätä kokonaisarviota myöntei- kiinnosta. seksi. Sen sijaan ne kertovat työelämän voimakkaasta kahtia- jakautumisesta: toisaalta hyviin ja kehittyviin työpaikkoihin ja toisaalta Tulojen ja varallisuuden oikeudenmukainen uudelleenjako on tärkeim- ahdistaviin, köyhdytettyjen töiden ja turvattomuuden työpaikkoihin. piä tulevaisuuden tehtäviä. Korkea työttömyys ei kuulu hyvinvointi- Hyville työpaikoille on ominaista myös hyvät yhteistoimintasuhteet työn- yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa hy- antajan ja työntekijöiden kesken. vinvointi kuuluu kaikille. Olemme olleet toteuttamassa monia tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Eri- Hyvinvointiyhteiskunta ei ole vain etuuksien jakaja. Kansalaisella on arvoisuus työelämässä määräytyy kuitenkin vielä sukupuolen mukaan. hyvinvointipalvelujen käyttäjänä niin oikeuksia kuin velvollisuuksia. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten palkoista. Erityisesti lamavuodet ovat saattaneet synnyttää sellaista uutta käsitystä Työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Eriarvoisuus kansalaisuudesta, jossa ihminen ymmärretään valtion asiakkaana. näkyy myös ikäsyrjintänä sekä esimerkiksi maahanmuuttajien ja vam- Kansalaistoiminnassa on aina myös kysyttävä, mitä yksilöinä ja yhdessä maisten kokemina ongelmina työelämässä. voimme tehdä yhteiskunnan ja toisten kansalaisten hyväksi. Globalisoituminen (maapalloistuminen) murtaa valtioiden rajoja ja syn- Kannanotto 9 nyttää maailmanlaajuisia työmarkkinoita. Monikansalliset yritykset luovat maailmanlaajuisia toimintatapoja työvoiman käyttöön ja henkilöstö- Oikeudenmukaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on vahva ammattiyh- politiikkaan. Työmarkkinat pysyvät valtaosaltaan kuitenkin paikallisina. distysliike ja toimiva kansalaisyhteiskunta. SAK liittoineen toimii hyvinvoinnin edistämisen liikkeenä ja toiminnallaan se kaventaa omistajien Maailmanlaajuinen työpaikkakilpailu asettaa kansainvälisen ay-liikkeen ahneutta ja etuoikeuksia. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden vaatimuk- solidaarisuuden ja toimintamallit koetukselle. SAK etsii uusia toiminta- set ohjaavat ihmisten mahdollisuuksia kunnolliseen toimeentuloon, ak- malleja kansainvälisten keskusjärjestöjen ja liittojen yhteistyön tiiviseen kansalaisuuteen, kehittymiseen ja oppimiseen. syventämiseksi. Keskeiset järjestötoimintaan vaikuttavat muutokset työelämässä ovat: - sukupolven vaihtuminen - ammattitaitovaatimusten ja työvoiman koulutustason kohoaminen - työntekijöiden ja toimihenkilöiden raja-aitojen madaltuminen - pienten työpaikkojen lisääntyminen - suurten kansainvälisten konsernien vaikutusvallan kasvu - omistajien etujen korostuminen - julkisen sektorin töiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen - epätyypillisten töiden lisääntyminen - työvoiman jakaminen ydintyövoimaan ja reunatyövoimaan - katkeilevat työurat SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 16 17 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

19. - sukupuolen mukaan eriytyneet koulutus- ja työmarkkinat nistä samastuu edelleen työväenluokkaan, on työväenluokan käsite saa- - palkkaerojen säilyminen miesten ja naisten kesken nut uuden, moniulotteisen sisällön. Työväestön sosiaalinen perusta muuttuu koulutustason kohoamisen myötä ja ammattien saadessa - työn henkisen kuormituksen ja kiireen lisääntyminen toimihenkilötyön piirteitä. Jäsenten eriytymistä edistää myös elämänta- - joustavien työaikamuotojen lisääntyminen pojen ja elämäntyylien erilaistuminen. SAK:n ja sen liittojen myötävaikutuksella on toteutettu laajoja työelä- Vain viisi prosenttia jäsenistä pitää itseään toimihenkilöinä. Toimihenkilö- män laadun kehityshankkeita, joista on saatu rohkaisevia kokemuksia. identiteetti ei ole syntynyt, vaikka toimihenkilötyyppisissä ammateissa Ne ovat mahdollisuus niin meille kuin työnantajille. on huomattava määrä liittojemme jäsenistä. Ammattiliittoihin kuuluvis- ta alemmista toimihenkilöistä on peräti 32 prosenttia järjestäytynyt Mahdollisuutemme on: SAK:laisiin liittoihin, ylemmistä toimihenkilöistä 5 prosenttia. Tilasto- keskuksen luokituksen mukaan 31 prosenttia jäsenistämme on toimihen- - osaavissa luottamusmiehissä, työsuojeluvaltuutetuissa ja muissa kilöitä. aktiiveissa - muutostahdossa ja aloitteellisuudessa Työpaikkojen koko on pienentynyt, ja se on heikentänyt mahdollisuuk- - hyvien kokemusten levittämisessä sia hoitaa perinteisin keinoin tehokasta edunvalvontaa. Liki puolet - vahvassa vaikutuksessa työnantajiin ja viranomaisiin jäsenistämme tekee työtä alle 30 hengen työpaikoilla. Luottamushenkilö- verkosto on aikaisempaa aukollisempi juuri näillä työpaikoilla. Työelämän muutosten seurauksena jäsenistömme rakenne muuttuu mer- kittävästi. 1990-luvun alkupuolella Suomen työvoima oli vielä suhteellisen vähän koulutettua. Viime vuosina koulutustaso on noussut nopeasti. Samalla Työelämän muutokset ovat pirstoneet jäsenkenttää entistä erilaisempiin avoimien työpaikkojen koulutustasovaatimukset ovat kohonneet. Kun työmarkkina-asemiin. Epätyypillisissä työsuhteissa, erityisesti määräai- 1990-luvun alussa vielä alle 10 prosentissa avoimista työpaikoista edel- kaisissa työsuhteissa olevien jäsenten osuus on tuntuvasti lisääntynyt ja lytettiin korkea-asteen koulutusta ja keskiasteen koulutusta noin heitä on 26 prosenttia jäsenistä. Voimme olla heille turvallisuuden liike kolmanneksessa työpaikoista, oli tilanne vuosikymmenen toiselle puo- vain siinä tapauksessa, että he voivat kokea asemansa parantuvan juuri liskolle tultaessa muuttunut radikaalisti. Vuonna 1996 korkea-asteen ay-liikkeen edunvalvontatoimin. Tämä taas edellyttää vahvempaa koulutusta vaadittiin jo neljänneksessä avoimista työpaikoista ja keskias- kiinnittymistä ay-jäsenyyteen ja edunvalvonnan kohdentamista erityi- teen koulutus yli puolessa. Työnhakijoista oli samaan aikaan vielä yli 40 sesti heille. prosenttia vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Kolmasosalla SAK:n liittojen naisjäsenistä ja yli puolella nuorista jäse- Työttömien koulutustaso on jäänyt jälkeen näistä vaatimuksista. Kerran nistä on epätyypillinen työsuhde. Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet hankittu ammatti ei enää riitä koko elinikäiseksi työuran turvaksi. merkittäväksi työsuhdemuodoksi palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Tätä ei voi jättää edunvalvonnan ulkopuolelle. Eriytyminen erilaisiin työmarkkina-asemiin aiheuttaa eriytyneitä etu- pyrkimyksiä, palvelutarpeita ja odotuksia järjestöiltämme. Juuri epätyypillisissä työsuhteissa olevat uhkaavat jäädä edunvalvonnan reu- na-alueille. Heillä on heikko edustus ammattiliittojen päättävissä elimis- sä ja liittojen päätöksentekoa pyrkivät hallitsemaan vahvat, ns. ydintyö- voimaan kuuluvat ryhmät. Edunvalvonnan näkökulma painottuu helposti pysyvissä ja kokoaikaisissa työsuhteissa olevien tarpeisiin. Yhtenäiset työväestön asuinalueet ovat pirstoutuneet. Samoin on käynyt monille tehdastyön työläisyhteisöille. Vaikka liki kaksi kolmasosaa jäse- SAK tulevaisuuteen Liikkeessä 18 19 SAK tulevaisuuteen Liikkeessä

Liikkeessä tulevaisuuteen

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Mais procurados (20)

Destaque

Destaque (8)

Semelhante a Liikkeessä tulevaisuuteen

Semelhante a Liikkeessä tulevaisuuteen (12)

Mais de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Mais de Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)

Liikkeessä tulevaisuuteen