1. Asiantuntijalausunto 1 (4)
TYTY/ok 30.6.2016
Talousvaliokunta
Eduskunta
Ison-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksen vaikutukset
Ison-Britannian kansanäänestyksessä 23.6. enemmistö äänensä
antaneista kannatti Britannian eroa Euroopan Unionista (ns. Brexit).
Äänestyksen tulos on sysännyt Euroopan ja Britannian uuteen
epävarmuuden aikaan, jossa on lukuisia uusia poliittisia ja lakiteknisiä
kysymyksiä ensimmäistä kertaa ratkaistavana.
Taloudelliset vaikutukset
Välittömästi kansanäänestyksen tuloksen jälkeen rahoitusmarkkinoiden
reaktio oli nopea: punnan arvo suhteessa dollariin ja euroon aleni sekä
osakemarkkinoilla Britanniassa ja muualla maailmassa nähtiin kurssien
pudotus. Kurssimuutokset ovat nyt rauhoittuneet ja pidemmän aikavälin
tarkastelussa nähdään, että mitään dramaattisia muutoksia ei ole
tapahtunut. Julkinen kohu rahoitusmarkkinareaktioista on ollut ylimitoitettua
todellisiin muutoksin nähden. Pysyvämpiä haittoja saattaa tulla brittiläisille
pankeille, mutta tällä hetkellä mitään erityisiä rahoitusmarkkinahäiriöitä ei
odoteta. Pankkisektori on silti edelleen vahvistamisen tarpeessa osassa
euromaita ja varsinkin Italiassa. On hyvä että sekä Englannin
keskuspankki että Euroopan keskuspankki ovat ilmoittaneet tarvittaessa
turvaavansa rahoitusjärjestelmän toiminnan.
Pidemmän päälle taloudelliset vaikutukset liittyvät siihen, minkälainen EU:n
ja Britannian suhteesta muodostetaan. Millä ehdoin vapaakauppa ja pääsy
EU:n sisämarkkinoille jatkuvat. Näitä asioita koskeva epävarmuus
vähentää investointeja ennen muuta Britanniassa, mutta jossain määrin
myös muualla Euroopassa. Kansanäänestyksestä seurannut epävarmuus
on tehnyt koko Eurooppaa koskevan tavanomaisen taantuman hieman
todennäköisemmäksi. Britannian omaan talouskehitykseen
maahanmuuton ja työvoiman liikkuvuuden muutoksilla on pitkällä
aikavälillä suuria vaikutuksia.
Nyt tarvittaisiin Euroopan korkeimmilta päättäjiltä rauhoittavia lausuntoja,
joissa ei tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Molempien osapuolien etu on
vähentää epävarmuutta, ei lisätä sitä. Ison-Britannian ja EU:n väliset
kauppasuhteet on hoidettava molempien osapuolien kannalta suotuisalla
tavalla. Todennäköisesti helpointa olisi ottaa Iso-Britannia ETA-jäseneksi,
kuten Norja. Tällöin Britannia maksaisi likimain nykyisen kaltaisen osuuden
EU:n budjettiin, mutta ei pystyisi vaikuttamaan
sisämarkkinalainsäädäntöön. Koska jäsenmaksuissa säästäminen oli yksi
ero-kampanjan pääsanomista, voidaan tätä ratkaisua pitää kuitenkin
epätodennäköisenä.
Poliittiset vaikutukset
Ison-Britannian ero EU:sta olisi suurin takaisku Euroopan integraatiolle sen
historian aikana. Ei ole liioiteltua sanoa, että Euroopan poliittiset

2. Asiantuntijalausunto 2 (4)
TYTY/ok 30.6.2016
mannerlaatat ovat liikkeessä. Mutta käytännössä Britannian lähdön edessä
on vielä monta kysymysmerkkiä ja lakiteknistä ongelmaa. Eroprosessin
käynnistämiseksi Ison-Britannian on aktivoitava Lissabonin sopimuksen
artikla 50. Tähän tarvittaneen Ison-Britannian parlamentin hyväksyntä, eli
hallituksen ja pääministerin toimivalta ei riitä. Parlamenttiedustajien selvä
enemmistö oli EU:ssa pysymisen kannalla eikä kansanäänestys ole
juridisesti sitova. Parlamentissa voitaisiin teoriassa tehdä päätös olla
aktivoimatta artiklaa 50 ja perustella sitä kuningaskunnan yhtenäisyyden ja
edun puolustamisella.
Skotlannin poliittiset päättäjät ovat ilmoittaneet, että heidän tavoitteenaan
on pitää Skotlanti jäsenenä Euroopan unionissa. Tämä voisi tarkoittaa
Skotlannin irtautumista Isosta-Britanniasta, mikä toisaalta muuttaisi
tilanteen verrattuna kansanäänestyksen alkuperäiseen asetelmaan. Tässä
tilanteessa esimerkiksi uusi kansanäänestys tai uudet parlamenttivaalit
eivät nekään olisi poissuljettu vaihtoehto. Brexitin peruuntuminen olisi
tässä tilanteessa pääomamarkkinoille ja sijoittajille myönteinen yllätys. On
kuitenkin oltava hyvin harkitseva ja maltillinen, mitä tulee Skotlannin
itsenäistymispyrkimysten rohkaisemiseen tai Britannian sisäpolitiikkaan
vaikuttamiseen. Skotlannin itsenäistyminen voisi osaltaan vahvistaa
hajautumiskehitystä muissakin Euroopan maissa, mikä ei vaikuta hyvältä
kehityssuunnalta.
Eroneuvottelut on syytä aloittaa kun on kohtuullinen varmuus siitä,
minkälaisella prosessilla ne viedään läpi. Suomen linja, jonka mukaan
artikla 50:tä koskeva ilmoitus voisi tulla aikaisintaan syksyllä 2016, on
perusteltu.
Neuvotteluasetelman perusta lyötiin kiinni 29.6.2016 Eurooppa-neuvoston
yhteydessä pidetyssä epävirallisessa 27 maan huippukokouksessa:
Euroopan sisämarkkinoille ei ole pääsyä, jos ei samaan aikaan hyväksy
neljää sisämarkkinavapautta eli ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja
pääoman vapaata liikkuvuutta. Isolle-Britannialle on täten ilmoitettu, ettei
se voi saada vain sisämarkkinoiden hyötyjä ilman velvollisuuksia.
Neuvottelulinja on hyvä. Se osaltaan pienentää riskiä ns. lumipalloefektin
käynnistymisestä, jossa maa toisensa jälkeen haluaisi erota EU:sta, mutta
säilyttää sisämarkkinaoikeutensa.
EU:n tulee pyrkiä neuvottelutulokseen, jossa varmistetaan, ettei Iso-
Britannia ryhdy työelämän oikeuksien polkumyyntiin EU:n ulkopuolella. Jo
nyt Britannia on käyttänyt opt-out-oikeutta työaikadirektiiviin sekä
suhtautunut kielteisesti mm. työoikeuden ja työturvallisuuden minimitasojen
luontiin EU:ssa. Sisämarkkinoille pääsyn ehtona tulisi olla työntekijöiden
oikeuksien turvaaminen, jotta sosiaalinen polkumyynti voidaan ehkäistä.
Eurooppa tienhaarassa
Kansanäänestyksen tuloksen taustalla voidaan nähdä Britannian
sisäpoliittisia syitä (David Cameronin pyrkimys oman puolueensa
opposition hiljentämiseksi), mutta pelkästään niiden varaan ei voi rakentaa

3. Asiantuntijalausunto 3 (4)
TYTY/ok 30.6.2016
uskottavaa tuloksen selitystä, koska vastaava exit-populismi ja
euroskeptisyys ovat nousussa muuallakin. Voidaan siis todeta, että EU:ssa
on itsessään uudistumistarpeita. Tämä todettiin myös
valtionpäämiestasolla 29.6. järjestetyssä 27 maan epävirallisessa
huippukokouksessa, jossa todettiin, että aloitetaan ”poliittinen reflektio”
jonka tarkoituksena on luoda impulsseja unionin uudistamiseksi.
Tavoitteena tulisi olla EU, joka keskittyy paremmin ja tehokkaammin niihin
asioihin, joissa sillä on toimivalta.
Talousintegraation syventämisen suhteen on syytä olla pidättyväinen,
koska ajankohta ei ainakaan ole missään määrin otollinen suurten, esim.
perussopimustasoisten, muutosten tekemiselle. Euroskeptikot saisivat
todennäköisesti lisää tuulta purjeisiinsa. Euroalueen vakauttamiseen
tarvittava infrastruktuuri (esim. pankkiunioni, kriisinratkaisumekanismit,
bail-in -säännöt) alkaa olla nyt lopulta kasassa ja merkittävimmät puutteet
liittyvät lähinnä toimeenpanoon. Aiheesta on ajankohtainen johtavien
ekonomistien kannanotto1
, missä todetaan, että tässä tilanteessa osa
kehittämisideoista kannattaa ja ne voidaan jättää lepäämään, koska
poliittista tahtoa niiden läpiviemiseen ei ole.
Nykyistä EMU:n talouskurisäännöstöä olisi tarpeen karsia ja
yksinkertaistaa. Selkeämpi ja yksinkertaisempi säännöstö voisi
todennäköisesti vahvistaa kansalaisten luottamusta. SAK:n ehdotus
EMU:n kehittämiseksi on julkaistu joulukuussa 20152
ja myös
virkamiestyönä on Suomessa tehty hyviä ehdotuksia EMU:n
kehittämiseksi.
Ajankohtaisessa taloustilanteessa Euroopan tulisi pyrkiä kasvun
vahvistamiseen. Investointien vähäisyys matalasta korkotasosta huolimatta
on ollut yksi Euroopan ongelmia. Euroopan strategisten investointien
rahastoa olisi hyödynnettävä tehokkaasti kasvun moottorina.
Ylijäämämaiden olisi huolehdittava riittävästä kysynnästä tasapainoisen
talouskehityksen turvaamiseksi.
Britannian eroaminen EU:sta avaa myös jollain alueilla uusia
kehittämismahdollisuuksia. Esim. turvallisuuspolitiikassa britit ovat olleet
kielteisiä EU:n oman kompetenssin kehittämiselle. Terrorismin torjunta ja
tiedustelu ovat aloja, joissa Euroopan on tehtävä parempaa yhteistyötä.
Työ- ja sosiaaliasioissa Britannia on ollut yksi kielteisimmin integraation
suhtautuneista, joten myös tällä sektorilla tilanne voi muuttua. Työ- ja
sosiaaliasioissa on pyrittävä EU-minimitasojen luomiseen, mutta
pidemmälle menevä integraatio olisi mahdollisesti vaikea kokonaisuus.
1 http://voxeu.org/article/making-eurozone-more-resilient-what-needed-now-and-what-can-wait
2 Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn kehittäminen – Talouskurista kohti kasvua ja hyvinvointia. SAK:n
julkaisusarja 6/2015. (http://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/esitteet-ja-julkaisusarja/europan-talous--ja-rahaliitto-
emun-kehittaminen--talouskurista-kohti-kasvua-ja-hyvinvointia-2015-12-17)

4. Asiantuntijalausunto 4 (4)
TYTY/ok 30.6.2016
Ainakin sosiaaliturva-asioissa SAK:lla on huomattavia varauksia EU-tason
integraatioon. Tyypillisesti silloin olisivat kyseessä esim.
työeläkejärjestelmän asema tai viimeaikoina jonkinlainen eurooppalainen
työttömyysvakuutus eli ns. EMU:n sosiaalinen ulottuvuus. Kestävä linjaus
on, että työ- ja sosiaaliasioiden perusoikeudet ja minimitasot pitäisi
vahvistaa EU:ssa samalle tasolle kuin sisämarkkinavapaudet, mutta
samalla sosiaali- ja työpolitiikan toimivalta pitää säilyttää kansallisella
tasolla.
Suomessa on nyt tarvetta EU:n tulevaisuutta koskevalle strategisemmalle
pohdinnalle. SAK ehdottaa Suomen EU-strategian tarkistamista ja
tarvittaessa päivittämistä Ison-Britannian kansanäänestyksen jälkeen. EU-
strategian valmistelun on perusteltua tapahtua laajapohjaisesti
työntekijöiden ja elinkeinoelämän sidosryhmiä osallistaen.
SAK:n pääviestit
• Brexitin jälkeinen välitön markkinareaktio oli nopea, mutta ei erityisen
voimakas.
• Pidemmän päälle talousvaikutukset riippuvat siitä, minkälainen EU:n ja
Ison-Britannian suhteesta muodostetaan. Mahdollinen ratkaisu olisi
ottaa Iso-Britannia ETA-jäseneksi, jolloin vapaakauppa voisi jatkua.
• Poliittisesti kyse on suurimmasta takaiskusta Euroopan integraatiolle
sen historiassa. Mahdollisen brexitin edessä on useita
ratkaisemattomia poliittisia ja juridisia kysymyksiä. Eroneuvottelut on
syytä aloittaa vasta kun on kohtuullinen varmuus siitä, minkälaisella
prosessilla ne viedään läpi.
• 29.6.2016 päätettiin EU:n peruslinja: Euroopan sisämarkkinoille ei ole
pääsyä, jos ei samaan aikaan hyväksy neljää sisämarkkinavapautta.
Sisämarkkinoiden hyötyjä ei saa ilman velvollisuuksia. Neuvottelulinja
on hyvä ja se vähentää riskiä eroamisten lumipalloefektistä.
• EU:n tulee pyrkiä neuvottelutulokseen, jossa varmistetaan, ettei Iso-
Britannia ryhdy työelämän oikeuksien polkumyyntiin EU:n ulkopuolella.
• Myös EU:lla on edessään uudistuminen. 27 jäsenmaata ovat
päättäneet käynnistää ”poliittisen reflektion”.
• Ajankohta ei ole otollinen esittää merkittävää integraation syventämistä
tai perussopimustasoisia muutoksia. Esim. EMU:n kehittäminen ei
akuutisti vaadi sellaista. Kasvun ja työllisyyden tulisi olla prioriteetteja.
• SAK ehdottaa Suomen EU-strategian tarkistamista ja tarvittaessa
päivittämistä Ison-Britannian kansanäänestyksen jälkeen. EU-
strategian valmistelun on perusteltua tapahtua laajapohjaisesti
työntekijöiden ja elinkeinoelämän sidosryhmiä osallistaen.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry