Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämällä Health Economic Assessment Toolilla voidaan laskea pyöräilyn ja kävelyn taloudellisia hyötyjä. Terveyshyötyjen muuttaminen euroiksi on erittäin tärkeää silloin, kun päättäjille perustellaan pyöräilyn ja kävelyn lisäämiseen tähtäävien investointien tärkeyttä. Suomessa HEAT-työkalua on hyödyntänyt mm. Helsingin kaupunki, jonka laskelmien mukaan Baanaverkkoon sijoitettu euro tuottaa 7,8 euroa yhteiskunnalle. WSP:n Riikka Kallio esitteli kokemuksia HEAT-työkalun käytöstä Helsingissä 2.12.2015

1. 2.12.2015
Riikka Kallio
HEAT -
kokemuksia
käytöstä

2. 2
Työkalua on helppo käyttää!
Lähtötietojen kanssa on vain oltava tarkkana!

3. Tarvittavat lähtötiedot
§ Arvio kävelyn tai pyöräilyn määrästä
§ Matkan kesto
§ Matkan pituus
§ Askelten määrä ja pituus
§ Matkojen määrä
§ Keskimääräinen ->
keskimääräinen matkan
kesto / keskimääräinen
matkan pituus
§ Kokonaismatkamäärä
§ Hyötyvien henkilöiden määrä
§ Yleensä tutkittavan kohteen/
kaupungin/valtion väestömäärä
(tutkittavassa ikäryhmässä)
§ Toimenpiteen vaikutus (tai nykyisen
kävelyn/ pyöräilyn hyöty)
§ Kuolleisuusaste
§ Ihmishengen tilastollinen arvo
§ Hyötyjen laskenta-ajan pituus
§ Diskonttoarvo

4. Tarvittavat lähtötiedot: lähteet
§ Arvio kävelyn tai pyöräilyn määrästä
§ Matkan kesto
§ Matkan pituus
§ Askelten määrä ja pituus
§ Matkojen määrä
§ Keskimääräinen ->
keskimääräinen matkan
kesto / keskimääräinen
matkan pituus
§ Kokonaismatkamäärä
§ Hyötyvien henkilöiden määrä
§ Yleensä tutkittavan kohteen/
kaupungin/valtion väestömäärä
(tutkittavassa ikäryhmässä)
§ Toimenpiteen vaikutus (tai nykyisen
kävelyn/ pyöräilyn hyöty)
§ Kuolleisuusaste
§ Ihmishengen tilastollinen arvo
§ Hyötyjen laskenta-ajan pituus
§ Diskonttoarvo
à Valtakunnallinen
henkilöliikennetutkimus (HLT)
à Seudulliset liikennetutkimukset
à Liikennelaskennat
à Tilastokeskus
à Liikennelaskennat
à Tavoite, liikennemalli tai muu arvio
à Tilastokeskus
à Liikenneviraston suositukset
à Oppaan suositus 30 v
à Oppaan suositus 4 %

5. 5
Menetelmä on tarkoitettu aikuisten tavanomaisen käyttäytymisen
vaikutuksen arvioimiseen väestötasolla
Kohderyhmänä aikuiset
§ Kävely 20-74-vuotiaat
§ Pyöräily 20-64-vuotiaat
Tavanomainen käyttäytyminen
§ Säännöllinen kävely tai pyöräily
§ Kohtalainen kävely- ja pyöräilyvauhti: kävely 4,8 km/h, pyöräily 14 km/h,
yli 10 minuutin kävelymatkat
§ Ei yksipäiväisten tapahtumien tai kilpailujen vaikutusten arvioimiseen
§ Ei keskimääräistä runsaammin (2-3 tunnin reipas kävely tai 1,5 tunnin
pyöräily) liikkuvien väestöryhmien tarkasteluun (mm. ammattiurheilijat,
työssään liikkuvat)
HEAT-laskennan rajaukset

6. 6
Kohderyhmänä aikuiset
§ Kävely 20-74-vuotiaat
§ Pyöräily 20-64-vuotiaat
à Tilastokeskuksen väestömäärä- ja kuolleisuusaineistosta poimittava ko.
kunnan/alueen ikäryhmien luvut
à Apuna tähän Tilastokeskuksen PX-työkalu
à HUOM! Kävelyn ja pyöräilyn laskennassa kohderyhmä on eri
à Kohderyhmä vaikuttaa myös liikennesuoritteen laskentaan
Ikäryhmän laskenta

7. 7
§ Väestökorjaus – laskentaan vain kohderyhmän (pyöräily 20-64
vuotiaat, kävely 20-74-vuotiaat) matkat:
HLT-tiedot väestöryhmittäin saa pyytämällä
www.liikennevirasto.fi/tilastot/henkiloliikennetutkimus
§ Suoritteen muuttaminen vuosikeskiarvoksi:
Liikennevirasto 50/2011– Kävelyn ja pyöräilyn laskennat, ohjeita
käytännön töihin
§ Tutkimuksen tekotapa
− Matkan pituuden arviointi subjektiivisesti –12 % (esim. HLT)
− Matkan pituus arvioitu GPS-menetelmällä –5 %
− Matkan pituus lyhimmän reitin algoritmillä –12-21 %
§ Matkojen pituus ja nopeus – lyhyiden matkojen vähentäminen
§ Kaikki matkat / pääkulkutavan matkat – liityntämatkat puuttuvat
usein – toisaalta ovat useimmiten liian lyhyitä HEAT-laskentaan
à Vuosikorjauksen ja väestökorjauksen lisäksi on usein tarpeen tehdä
20-25 % vähennys suoritteeseen
Matkan pituuden eli suoritteen korjaaminen

8. 8
Terveyshyötyjen syntymiseen kuluva aika
§ Liikunnan lisääntymisen ja siitä saavutettavien terveyshyötyjen välillä on viive
§ Työkalu olettaa, että täysimääräiset vaikutukset saavutetaan viiden vuoden
kuluessa
§ Oletus on hyvä ottaa huomioon laskenta-ajassa à jos tavoite halutaan saavuttaa
10 vuodessa, tulee laskenta-ajan olla 15 vuotta
§ HEAT:in oletusarvo 10 vuotta
Sopii esim. markkinoitiin ja kampanjointiin
Huom! Ajan ei tulisi olla pidempi kuin se aika, jonka kävelyn ja pyöräilyn uskotaan
pysyvän tasolla, joka työkaluun on annettu
§ Suomessa infrahankkeiden yhteiskuntataloudelliset laskelmat tehdään yleisesti 30
vuoden oletuksella
Laskenta-aika

9. Pyöräilysuoritteet ja -kulkutapaosuudet
Lähde: HLT 2011, koko vuoden keskiarvo
* Seudun liikennetutkimus, syksyn arkivuorokausi
Kaupunki Pyöräilysuorite
vuodessa
(20-64 -vuotiaat),
suoritteesta vähennetty
lyhyiden ja hitaiden
matkojen osuus 20-25 %
Kävelysuorite
vuodessa
(20-74 -vuotiaat),
suoritteesta vähennetty
lyhyiden ja hitaiden
matkojen osuus 15-20 %
Hyvinkää 263 km/v (14 %) 420 km/v (24 %)
Helsinki 203 km/v (6 %)
Espoo 151 km/v (8 %)
Tampere 160 km/v (6 %) 320 km/v (25 %)
Kokkola 248 km/v (15 %*)
Valtakunnallinen
keskiarvo
206 km/v (8 %) 332 km/v

10. Pyöräilysuoritteet ja kulkutapaosuudet (2)
Eri kaupungeissa tehtyjen laskelmien pohjana olleet suoritteet. Lihavoiduilla
merkityistä suoritteista on vähennetty lyhyet ja hitaat matkat.
Huom! Hitaiden ja lyhyiden matkojen vähennyskerroin riippuu liikkumistutkimuksen
tekotavasta ja kaupungin eri tarkoitukseen tehtyjen matkojen jakaumasta.
Kaupunki Pyöräilysuorite
vuodessa
(20-64 -vuotiaat), kvl
Kävelysuorite
vuodessa
(20-74 -vuotiaat), kvl
Hyvinkää 263 km/v 420 km/v
Helsinki 270 km/v
Espoo 201 km/v
Tampere 160 km/v 320 km/v
Kokkola 309 km/v
Valtakunnallinen
keskiarvo
274 km/v 391 km/v

11. Laskennan lähtötiedot – Valtakunnallisen tavoitteen
mukaiset hyödyt
tietolaji
käytetty arvo
kävelylaskennassa
käytetty arvo
pyöräilylaskennassa
kävely/pyöräilymäärä ennen
1,07 km/pv keskimäärin vuodessa
0,75 km/pv 365 päivää vuodessa
kävely/pyöräilymäärä jälkeen
1,284 km/pv keskimäärin vuodessa
0,90 km/pv 365 päivää vuodessa
väestö ennen ja jälkeen
(koko Suomessa asuva väestö vuonna
2010)
3 720 000 (ikäluokka 20-74)
3 214 000 (ikäluokka 20-64)
laskennan kohderyhmä
100% annetusta kävelymäärästä
100% annetusta pyöräilymäärästä
(jälkeen) kävelymäärän saavuttamiseksi
tarvittava aika
8 vuotta (2013–2020)
8 vuotta (2013–2020)
kuolleisuusaste
499/100 000 asukasta samoille
ikäluokille vuonna 2010
324/100 000 asukasta samoille
ikäluokille vuonna 2010
ihmishengen tilastollinen arvo
1 919 000 euroa vuonna 2010
1 919 000 euroa vuonna 2010
hyötyjen laskentajakso
13 vuotta
13 vuotta
H/K-laskennan kustannukset
ei
ei
diskonttokorko
4 %
4 %

12. 2.12.1512
Kävely
§ Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo
257 milj. €
§ Keskimääräinen vuosihyöty 371 milj. €
§ Viimeisenä vuonna saavutettava
hyödyn maksimiarvo 694 milj. €
Pyöräily
§ Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo
82 milj. €
§ Keskimääräinen vuosihyöty 119 milj. €
§ Viimeisenä vuonna saavutettava
hyödyn maksimiarvo 223 milj. €
Esimerkki: Valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn
strategian tavoitteen mukaiset terveyshyödyt

13. 13
§ Kävelyn hyödyt ovat pyöräilyn
hyötyjä suuremmat, koska
lähtötaso on kansainväliseen
vertailuarvoon verrattuna
suurempi kuin pyöräilyn
§ Lisäksi kävelyssä on mukana
suurempi ikäluokka ja
laskennassa suurempi
kuolleisuusaste
§ Lisääntyneen kävelyn ja
pyöräilyn hyötyjä ei voi suoraan
laskea yhteen, koska niiden
välillä tapahtuvia kulkutapa-
muutoksia ei tiedetä.
Tuloksesta…

14. 14
Terveysvaikutusten suuruusluokka
Lähde:
Pyöräilyn
hyödyt
ja
kustannukset
Helsingissä,
Helsingin
kaupunkisuunni9eluvirasto
2013

15. 15
Merkittävimmät muutokset:
§ Kuoleman riskiä laskevat funktiot päivitettiin
Esimerkiksi pyöräilyn osalta 108 tunnin pyöräily vuodessa antoi aiemmin kuolleisuuden
vähenemäksi 28 % kun uusi työkalu antaa vastaavalle määrälle pyöräilyä kuolleisuuden
vähenemäksi 12 %.
§ Ihmishengen tilastolliselle arvolle määritettiin uudet maakohtaiset
arvot perustuen OECD:n (The Organisation for Economic Co-
operation and Development) kehittämään menetelmään.
EU:n keskimääräiseksi arvoksi aiemmin 1,574 M€ (vuoden 2010 hintatasossa) ja uuden
työkalun suositus 3,47 M€. Uuden työkalun suositus Suomen arvoksi on 4,6 miljoonaa euroa
(vuonna 2011). Suomessa liikennealan hyöty-kustannusanalyyseissä käytetään
liikenneonnettomuudessa kuolleen arvona 1,91 (vuoden 2010 arvo) miljoonaa euroa
Liikenneviraston suosituksen mukaan.
à Muutokset eivät olleet riippuvaisia toisistaan, mutta kompensoivat
pitkälti toisensa
à Uudella ja vanhalla työkalulla lasketut arvot eivät täsmää, mutta
ovat samaa suuruusluokkaa, kun käytetään WHO:n suositusta
kuoleman arvoksi
HEAT-päivitys 2014

16. 16
HEAT-työkalun suositus Suomen arvoksi on 4,6 miljoonaa euroa (vuonna
2011).
Suomessa liikennealan hyöty-kustannusanalyyseissä käytetään
liikenneonnettomuudessa kuolleen arvona 1,91 (vuoden 2010 arvo)
miljoonaa euroa.
à Lukujen laskentaperiaate on erilainen. EU:n arvo on laskettu
maksuhalukkuusmenetelmällä ja Suomen arvo erilaisten osien summana
à Kustannuserien pilkkominen ja vertaileminen on hankalaa ja rajat
epäselviä
à HEATin oletusarvoa voidaan käyttää kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteiden
terveysvaikutusten arvioinnissa päätöksenteon tueksi
à laajemmissa HK-laskelmissa ja YHTALI-laskelmissa tulee olla varovainen
ja pyrkiä poistamaan päällekkäisiä kustannuseriä laskelmasta
Ihmishengen tilastollisesta arvosta

17. 17
§ HEAT-työkalun vähentyneissä kuolemissa mukana kaikki
kuolemat syystä riippumatta
-> liikenneonnettomuuksien kustannukset ovat työkalussa
sisään rakennettuna
§ Liikenneonnettomuuksien määrä kuitenkin Kööpenhaminan
tasoa, mikä on pienempi kuin Suomessa
-> hyvä ottaa huomioon hyöty-kustannuslaskelmissa
Liikenneonnettomuuksien kustannukset

18. 18
Työkalua on helppo käyttää (niin kauan
kuin lasketaan vain pyöräilyn tai kävelyn
hyötyjä)!
Lähtötietojen kanssa on vain oltava
tarkkana!

19. KIITOS!
Riikka Kallio
WSP Finland
riikka.kallio@wspgroup.fi
p. 0408612191