Coffee at Alder & Sound’s 20.9.2017 | When liquidity matters – Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa

Sisäinen rahoitus
kansainvälisessä verotuksessa
Coffee at Alder & Sound’s | Torstai 24.8.2017 klo 14.00-17.00
Page 1Coffee at Alder & Sound’s – Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa 24.8.2017 | All rights reserved

Agenda | Torstai 24.8.2017
When liquidity matters - Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa
1. Alkusanat
Petteri Rapo | Managing Partner
2. Sisäiseen rahoitukseen liittyvät ajankohtaiset verotuskysymykset
Suvi Vänskä | Partner, Head of Tax Services
3. Sisäisen rahoituksen siirtohinnoittelu meillä ja maailmalla
4. Q&A ja päätössanat
Coffee at Alder & Sound’s – Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa 24.8.2017 | All rights reserved Page 2

Alder & Sound
Founded in 2010 by experienced professionals, A&S is today one of the leading Finnish professional service providers
Established in 2010
Current headcount 18 (15 professionals, 3 admin staff)
 The Finnish Transfer Pricing Firm of the Year in 2017, 2015 & 2011
 The European Tax Technology Firm of the Year in 2017
 The Finnish Financial Advisory Firm of the Year in 2014
 Financial Advisory
 Data & Analytics
 Legal
 Tax
 Transfer Pricing
Handpicked global cooperation network covering
6 continents and over 150 countries.
75 % with law degree, 25 % with business degree;
50 % with experience from Big4 companies.
Clientele consisting of multinational enterprises & domestic
companies. Client retention rate since 2010: 96.7%.
 The European Tax Innovator in 2013
 The Finnish Boutique Tax Valuation Firm of the Year in 2013
 The Best European Newcomer in 2012

Sisäiseen rahoitukseen liittyvät
ajankohtaiset verotuskysymykset
Suvi Vänskä | Partner, Head of Tax Services

Sisäiseen rahoitukseen liittyvät ajankohtaiset verotuskysymykset
Esityksessä käsiteltävät aihealueet
 Suomen korkovähennysrajoitussäännökset
 Ajankohtaista oikeuskäytäntöä Suomessa
 EU:n Anti Tax Avoidance –direktiivi (ATAD)
 Moderni verosuunnittelunäkökulma sisäiseen rahoitukseen

Suomen korkovähennysrajoitussäännökset
Suomen malli perustuu verotukselliseen EBITDA:an täydennettynä tasetestillä
Rajoittamaton vähennysoikeus
Onko yhtiöllä
nettokorkomenoja?
Ei
Kyllä Ylittääkö yhtiön kaikkien
nettokorkomenojen määrä
500.000 €?
Ylittääkö
nettokorkomenojen määrä
25 % yhtiön oikaistusta
elinkeinotoiminnan
tuloksesta?
Vertailu: 25 %:n rajan ylittävät nettokorkomenot vs. etuyhteysvelkojen nettokorkomenot
Kyllä
Ei Ei
Kyllä
Kaikki etuyhteyskorot vähennyskelvottomia
Etuyhteyskorot vähennyskelvottomia siltä osin kuin vastaavat
25 %:n rajan ylittävien nettokorkomenojen määrää
25 %:n rajan ylittävien nettokorkomenojen
määrä suurempi kuin etuyhteysnettokorot
25 %:n rajan ylittävien korkomenojen määrä
pienempi kuin etuyhteysnettokorot

Suomen korkovähennysrajoitussäännökset (jatkuu)
25 %:n oikaistun EVL-tuloksen rajan ylittävien nettokorkomenojen määrää vertaillaan etuyhteysnettokorkoihin
Esimerkki 1:
 Oikaistu EBITDA 4 m€
 Nettokorkomenot yhteensä 1,5 m€, josta 1,0 m€
etuyhteysnettokorkomenoja
 Vähennyskelpoista etuyhteyskorkomenoa 0,5 m€
Esimerkki 2:
 Oikaistu EBITDA 4 m€
 Nettokorkomenot yhteensä 2,0 m€, josta 0,5 m€
etuyhteysnettokorkomenoja
 Ei vähennyskelpoista etuyhteyskorkomenoa
EBITDA 1 m€ 2 m€ 3 m€ 4 m€
25 %
EBITDA 1 m€ 2 m€ 3 m€ 4 m€
25 %

Suomen korkovähennysrajoitussäännökset (jatkuu) | Tasevertailu
Verovelvollisen oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan verrataan konserniemon vastaavaan suhdelukuun
 Korkomenojen vähennysoikeuden rajoitussäännöstä ei sovelleta, mikäli verovelvollisen oman pääoman ja taseen
loppusumman suhde on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden
lopussa
 Mikä katsotaan lainkohdan tarkoittamaksi konsernitaseeksi?
– Konsernin ylimmän emoyhtiön laatima konsernitase
– Laadittu EU-, ETA- tai verosopimusvaltiossa
– Laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti
– Jos konsernitasetta ei ole laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, se voi vaihtoehtoisesti
olla laadittu EU- tai ETA-valtion kirjanpitolainsäädännön tai vastaavien säännösten mukaisesti

Viimeaikaista oikeuskäytäntöä – Tasevertailu
KHO 24.6.2015 t 1784 (KVL:045/2014) | Suomalaisen alakonsernin emoyhtiön laatimaa konsernitasetta ei voitu käyttää tasevertailun pohjana
 A Oy:n laatimaa konsernitilinpäätöstä ei voida pitää EVL
18 a.3 §:ssä tarkoitettuna konsernitilinpäätöksenä
 X S.à r.l:ia ei aseteta velvollisuuksia eikä sitä aseteta
huonompaan asemaan kuin kotimaiset tai muut
ulkomaiset yhteisöt, sillä EVL 18 a.3 §:ssä on vain annettu
mahdollisuus esittää selvitystä, joilla
korkovähennysrajoituksen soveltumisesta vapaudutaan
(vrt. KVL 10/2014)
 Ei ole kyse myöskään kielletystä valtiontuesta tai
sijoittautumisvapauden rajoittamisesta
X S.à r.l.
LUX
FI
Z Fund
C Oy
A Oy
B Oy
Foreign OpCo Foreign OpCo Foreign OpCo

Viimeaikaista oikeuskäytäntöä – Tasevertailu (jatkuu)
KVL:015/2017 (ei lainvoimainen) | Suomalaisen alakonsernin emoyhtiön laatimaa konsernitasetta ei voitu käyttää tasevertailun pohjana
 B Oy:n laatimaa konsernitilinpäätöstä ei voida pitää EVL
18 a.3 §:ssä tarkoitettuna konsernitilinpäätöksenä,
vaan se on hallituksen esityksessä tarkoitettu
alakonsernin tase
 Suomen ja Guernseyn välillä ei ole verosopimusta eikä
F-rahasto ole oikeushenkilö eikä kirjanpitovelvollinen
 A Oy ja B Oy ovat apuyhtiöitä, viimekätinen
päätäntävalta LP:eillä
 Näissä olosuhteissa ei ole esitetty sellaista koko
konsernin tasetta, johon tasevertailu voitaisiin tehdä
Guernsey
FI
A Oy
B Oy
Foreign OpCo Foreign OpCo Foreign OpCo
I GP
D-konserni FI
LP:t
F
Limited
partnership
FI

Viimeaikaista oikeuskäytäntöä – Tasevertailu (jatkuu)
KVL:042/2017 (ei lainvoimainen) | Suomalaisen alakonsernin emoyhtiön laatimaa konsernitasetta ei voitu käyttää tasevertailun pohjana
 A Ky oli kommandiittiyhtiömuotoinen pääomarahasto,
joka aikoi tehdä sijoituksia pk-yrityksiin
 A Ky ei laatinut KPL:n nojalla konsernitilinpäätöstä, sillä
hankinnat eivät olleet pysyviä ja kohteet oli tarkoitettu
edelleen luovutettaviksi
 Hankinta Oy:n laatimaa konsernitilinpäätöstä ei voida
pitää EVL 18 a.3 §:ssä tarkoitettuna
konsernitilinpäätöksenä, vaan se on HE:ssä tarkoitettu
alakonsernin tase
Kohde Oy
Hankinta Oy
GP OyLP:t
A
Ky

OECD BEPS-hanke ja EU:n komission Anti Tax Avoidance Package
Keskeisenä tavoitteena edistää kansallisten veropohjien suojelua ja veronvälttelyn estämistä tukevia toimenpiteitä
 OECD käynnisti vuoden 2013 alussa BEPS (Base Erosion and Profit Shifting) -nimellä kulkevan hankkeen
– Keskeisenä tavoitteena on edistää kansallisten veropohjien suojelua ja sopimattomaksi katsotun veronvälttelyn
estämistä tukevia toimenpiteitä.
– Hankkeen etenemistä ohjaa 15-kohtainen toimenpidesuunnitelma (BEPS Action Plan)
– Ensimmäiset väliraportit julkaistiin syyskuussa 2014 ja loppuraportit lokakuussa 2015
– Monenkeskisen sopimusinstrumentin (multilateral instrument) allekirjoittaminen 7.6.2017
 Euroopan komission Anti Tax Avoidance Packagen tarkoituksena implementoida BEPS-suosituksia ja lisätä
läpinäkyvyyttä

OECD BEPS-hanke ja EU:n komission Anti Tax Avoidance Package (jatkuu)
BEPS-toimenpiteitä jäsenvaltioissa implementoimaan säädetty Anti Tax Avoidance –direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa 2016
 EU:n Anti Tax Avoidance –direktiivin viisi keskeistä toimenpidettä jäsenvaltioille:
1) Väliyhteisölainsäädäntö
2) Maastapoistumisverotus
3) Korkovähennysrajoitukset
4) Verokohteluiden eroavuuksia koskevat säännöt
5) Yleinen veronkiertosäännös
 Implementointi 31.12.2018 mennessä (maastapoistumisverotus 31.12.2019 mennessä)

OECD BEPS-hanke ja EU:n komission Anti Tax Avoidance Package (jatkuu)
Korkojen vähennysoikeuden sitominen yhtiön tulokseen
 BEPS Toimenpide 4 vs. Veronkiertodirektiivi 4 artikla
 BEPS: Suositus kansallisen lainsäädännön kehittämiseksi niin, että korkojen vähennyskelpoisuus sidottaisiin yhtiön
tulokseen (10-30 % / EBITDA)
 Direktiivi 4 artikla: Kaikkia nettokorkomenoja (sisäiset + ulkoiset) voidaan vähentää 30 % EBITDA:sta,
aina kuitenkin vähintään 3,0 m€
– Konsernitunnuslukuihin perustuva poikkeus (erillisyhtiön OPO / tase vs. konsernin OPO / tase, - 2 %
ja samat arvostusperiaatteet)
– Standalone entity –poikkeus mahdollinen
– Koron määritelmä merkittävästi laajempi kuin EVL:ssä ja myös TVL-yhtiöt direktiivin piirissä
 Muutostarpeita Suomen sisäiseen lainsäädäntöön, vaikkakin EVL:n perusrakenne sama kuin direktiivissä

Verotehokkaan rahoituksen peruselementit
Muun muassa seuraavat seikat on syytä ottaa tarkastelussa huomioon
 Korkotulojen efektiivinen verokanta
 Väliyhteisölaki
 Rahoitusyhtiön substanssi (toimitilat, henkilöt, osaaminen)
 Korkotulojen lähdeverot
 Muut verot
 Voittojen kotiuttaminen
 Ennustettavuus
 Rakenteen purkaminen

Moderni verosuunnittelunäkökulma sisäiseen rahoitukseen
Perusperiaatteiden päivitys vastaamaan uusia vaatimuksia - bottom up -näkökulmasta top down -tarkasteluun
 Liiketoimintamallin suunnittelu ja verotuksen
optimointi kokonaisuus halliten
 Kahdenkertaisen verotuksen välttäminen ja tehokas
käyttöpääoman hallinta
 Useamman asiantuntijan hyödyntäminen
 Kokonaisvaltainen tarkastelu
 Ajantasainen dokumentointi, avoimuus
 Lainsäädännön aukkojen ja veroinsentiivien
hyödyntäminen ilman kytkentää liiketoimintaan
 Nollaverotuksen ja kaksinkertaisten
vähennysten tavoittelu
 Yhteen asiantuntijamielipiteeseen nojaaminen
 Kapea tarkastelu
 Jälkikäteistarkastelu, salailu
ENNEN NYT

Sisäisen rahoituksen
siirtohinnoittelu meillä ja maailmalla

Tyypillinen siirtohinnoitteluprosessi
Tyypillisen siirtohinnoitteluprosessin eri vaiheet pyrkivät varmistamaan ennakoitavan verotusvallan jaon kahden valtion välillä
Suunnittelu Toteutus Valvonta Dokumentointi Tarkastus Valitus
Ratkaisu
Monikansallinen konserni
Toimivaltainen (vero)viranomainen
Keskinäinen
sopimusmenettely
(MAP)
Arbitraatio
Siirtohinnoittelu ≠ Siirtohinnoitteludokumentaatio

Erillisyhtiö- ja markkinaehtoperiaate
Erillisyhtiö- ja markkinaehtoperiaate muodostavat keskeiset raamit kansainvälisten konsernien siirtohinnoittelulle myös rahoituksen osalta
Erillisyhtiöperiaate = lähestymistapa, jossa monikansallisen konsernin muodostavat juridisesti erilliset yhtiöt laskevat
perinteisten kirjanpidon menetelmien avulla kukin oman asuinvaltio- ja lähdevaltioperiaatteiden noudattamisen
seurauksena muodostuvan tuloksensa.
 Erillisyhtiöperiaatteen kannalta on olennaista, että rajat ylittävissä etuyhteysliiketoimissa tavaran, palvelun,
aineettoman omaisuuserän tai rahoituksen siirtohinta (transfer price) vastaa itsenäisten markkinatoimijoiden
vastaavassa tilanteessa soveltamaa hintaa
= Markkinaehtoperiaate (OECD:n malliverosopimuksen 9 artiklan 1 kohta)
 Valtioiden välisen verotusoikeuden jaon nollasummapelin ratkaisumekanismeja:
käytännön soveltaminen ei ongelmatonta

Keskeisiä kiinnostuksen kohteita rahoituksen siirtohinnoittelussa
Mahdollisessa verotarkastuksessa pyritään määrittämään rahoituserän todellinen luonne ja markkinaehtoinen hinta
Sovelletun
hinnoittelun
markkinaehtoisuus
Markkinaehtoinen
rahoitusrakenne
Rahoitustoiminnon
sijainti konsernissa
Yritysjärjestelyjen
rahoitus
Likviditeetin hallinta
ja cash pool -
järjestelyt
Lyhyt- /
pitkäaikainen
rahoitus
Myyntisaamisten /
ostovelkojen
luonne ja käsittely
Takauspalkkiot sekä
muut
rahoituspalvelut
Konsernin
rahoituksen
kokonaiskuva
Saatavilla oleva
verrokkitieto
ja sen laatu
Käytettävissä
olevat analyysi-
menetelmät
Parhaat
käytännöt ja
asiantuntemus
Ajoitus ja
toiminta-
ympäristö
Synteettisen
luottoluokituksen
määritys
Laina- vs.
velalliskohtainen
arviointi
Ex ante
vs. ex post
-arviointi
Päivittäiset
prosessit ja
työkalut

Esimerkki markkinaehtoisesta siirtohinnoittelumallista rahoitukseen
Sisäisen rahoituksen hinnoittelumallin suunnittelussa johdonmukaisuuden tulisi olla johtavana periaatteena
Assignment of company-specific
synthetic credit ratings
Pricing of
long-term loans
Pricing of
short-term loans
Pricing of
fixed-term deposits
Pricing of
notice deposits
Pricing of
fixed interest rate loans
Pricing of
subordinated loans
Pricing of
guarantees
Pricing of
overdrafts
Adjustment Adjustment
Financing structure
(incl. thin cap control)
Pricing of other
treasury services

Markkinaehtoisen koron määrittäminen | Synteettinen luottoluokitus
Erillisyhtiöperiaatteen toteuttamiseksi konserniyhtiöitä on tarkasteltava niiden yhtiökohtaisten riskien kautta
 Yhtiökohtainen synteettinen luottoluokitus kertoo kyseiseen konserniyhtiöön liittyvästä luottoriskistä
(ilman konserniyhteyttä)
 Synteettinen luottoluokitus määritetään laskemalla kohdeyhtiölle keskeisiä tunnuslukuja, joita verrataan
riippumattomista luottoluokitelluista yhtiöistä saatavilla oleviin tietoihin (esim. Moody’s tai S&P)
 erillisyhtiöperiaatteen toteuttamiseksi analyysi suoritetaan yhtiökohtaisten taloudellisten
tunnuslukujen pohjalta (paitsi konsernin emo- tai holding-yhtiölle)
 analyysin tuloksia voidaan hyödyntää markkinaehtoisten lainakorkojen määrittämisessä

Markkinaehtoisen koron määrittäminen (jatkuu) | Kokonaiskorko
Käytännössä markkinaehtoinen korko määritellään käyttämällä markkinahintavertailumenetelmää (CUP)
 Siirtohinnoittelussa keskeistä on löytää liike- tai rahoitustoimelle ”mittatikku” riippumattomien välisistä toimista
 Periaatteessa käytetyn koron markkinaehtoisuus voitaisiin perustella käyttämällä mitä tahansa OECD:n suosittelemaa
siirtohinnoittelumenetelmää; käytännössä etusijalla markkinahintavertailumenetelmän (CUP) soveltaminen
 Markkinaehtoinen korkomarginaali määritetään riippumattomista luottoluokitelluista yhtiöistä saatavilla olevan
verrokkitiedon pohjalta (esim. Bloomberg, Reuters)
 Sisäisen verrokin (esim. paikallisen pankin antama lainatarjous) käyttämistä rajoittavat vertailukelpoisuusvaatimukset
(ns. konsernin varjoefekti)
 Sovellettavaan kokonaiskorkoon vaikuttavat myös viitekorko (maturiteetti, valuutta) sekä mahdolliset muut preemiot
(esim. maa- tai toimialariski, rahoituserän todellinen takasijaisuus, vakuudet) ja transaktion tosiasiallista luonnetta
määrittelevät muut ehdot (takaisinmaksu, suojaukset)

Esimerkki | Yhtiökohtaisen synteettisen luottoluokituksen määrittäminen
Example Ltd
Lähde: Moody’s & Bloomberg, analyysi A&S

Esimerkki | Yhtiökohtaisen synteettisen luottoluokituksen määrittäminen
Example Ltd
CCC
B
BB
BBB
A
AA
AAA
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Esimerkki | Markkinaehtoisen lainamarginaalin määrittäminen
Markkinaehtoinen 1Y lainamarginaali eri luottoluokissa vuosina 2010-2016

Chevron Australia Holdings Pty ltd v Commissioner of Taxation (23.10.2015)
Tapauksessa oli kyse oli olosuhteiden ja käytettävissä olevien vaihtoehtoisten menettelytapojen painoarvosta markkinaehtoisuutta arvioitaessa
 Chevron-konsernin yhdysvaltalainen rahoitusyhtiö (Chevron Texaco Funding Corporation; CFC) lainasi konsernin
australialaiselle holding-yhtiölle (Chevron Australia Holdings Pty Ltd; CAHPL) 2,5 mrd. euroa viiden vuoden
vakuudettomalla järjestelyllä, jossa koroksi oli sovittu AUD LIBOR 1M + 4,14%.
 Kyseiset varat oli hankittu USD-määräisellä yritystodistuksella, jonka oli taannut konsernin yhdysvaltalainen emoyhtiö
(Chevron Inc.). Yritystodistuksen koroksi oli sovittu 1,2%.
 Australian veroviranomainen katsoi lainan koron ylittäneen hyväksyttävän markkinaehtoisen tason ja määräsi
CAHPL:lle vuosilta 2004-2008 yhteensä 340 milj. Australian dollaria lisäveroja sekä rangaistusmaksuja.

Chevron Australia Holdings Pty ltd v Commissioner of Taxation (23.10.2015)
Tapauksessa oli kyse oli olosuhteiden ja käytettävissä olevien vaihtoehtoisten menettelytapojen painoarvosta markkinaehtoisuutta arvioitaessa
 Mitä painoarvoa tulisi sisäisen lainatransaktion hinnoittelussa antaa mahdollisuudelle antaa vakuus tai saada
emoyhtiötakaus kyseiselle transaktiolle?
– Toisin sanoen kysymys oli markkinaehtoisuutta koskevan arvioinnin oikeasta kohteesta:
tosiasiallinen sisäisesti sovittu transaktio vs. hypoteettinen optimiratkaisu vastaavassa tilanteessa?
 Taloudellisen kontekstin ja olosuhteiden mukainen transaktion uudelleenluonnehdinta
 Oikeuden päätöksen mukaan yhtiön tosiasiallisille mahdollisuuksille vaikuttaa transaktion keskeisiin ehtoihin tuli antaa
painoarvoa. Sisäisen rahoituksen kohdalla näihin keskeisiin ehtoihin lukeutuivat erityisesti mahdollisuus antaa
reaalivakuus, sopia tietystä kovenantista tai pyytää emoyhtiötakaus alhaisemman lainakoron saavuttamiseksi.
– Juridisesta näkökulmasta merkitystä oli myös näyttötaakan jakautumisella, joka oikeuden päätöksen mukaisesti jäi
lähes kokonaisuudessaan verovelvollisen yrityksen vastuulle.
– Osittain käsittelemättä jäi myös kysymys implisiittisen emoyhtiötakauksen mahdollisuudesta ja vaikutuksesta, jonka
katsottiin kuitenkin olevan merkitykseltään muita seikkoja vähäisempi arvioitaessa markkinaehtoista korkotasoa.

Markkinaehtoinen hinnoittelu konsernitilijärjestelyjä varten
Markkinaehtoiseen hinnoittelumalliin vaikuttavia tekijöitä on useita
 Erillisyhtiö- ja markkinaehtoperiaate soveltuvat myös konsernin sisäisiin kassan-ja
likviditeetinhallintajärjestelyihin (konsernitili, cash pool)
 Konsernitilijärjestelyn toteuttamistapa?
a) netotus (notional cash pool, combined balance)  yhdistetty saldo; vastatakaukset
b) poolaus (physical cash pool, zero / target balance)  rahan liike myös rajojen yli; sisäiset saatavat (lainat)
 Transaktiotyypit?
– talletus & luottolimiitti (& vastatakaus)
 Konsernitilin sijainti?
– ulkoinen (external bank structure) vs. sisäinen (internal house bank structure)
 Konsernitilin hallinta ja emo- / rahoitusyhtiön (cash pool leader) rooli sekä kompensaatio?

Markkinaehtoinen hinnoittelu konsernitilijärjestelyjä varten (jatkuu)
Markkinaehtoperiaatteen toteutumisen lisäksi huomiota on syytä kiinnittää myös järjestelyn sääntelyyn sekä tehokkuuteen
 Kansainvälinen / paikallinen sääntely:
– alikapitalisointisäännökset (thin capitalization)
– korkovähennysoikeusrajoitukset
– konsernitilierien todellisen luonteen arviointi
 Verotehokkuus:
– lähdeverot
– konsernitilin sijaintimaan yhteisöverotus
 Hallinnollinen tehokkuus

Helsingin HAO 2.6.2015 (15/0440/4)
Ratkaisussa oli kyse lyhytaikaisen talletuksen ja pitkäaikaisen lainan välisestä rajanvedosta
 A-konsernin suomalainen tytäryhtiö A Oy oli tallettanut varoja konsernin rahoitustoimintoja ylläpitävään
yhdysvaltalaiseen emoyhtiöön (A Inc.).
 Verovuosiin 2005 – 2009 kohdistuneen verotarkastuksen aikana A Oy oli kyseisestä erästä tiedusteltaessa selvittänyt,
että kyseessä oli pitkäaikainen laina ilman takaisinmaksusuunnitelmaa. Kuitenkin alustavaan tarkastuskertomukseen
antamassaan kirjallisessa vastineessa A Oy esitti, että kyseessä onkin lyhytaikainen talletus.
 Verohallinto esitti lopullisessa verotarkastuskertomuksessa siirtohinnoitteluoikaisua markkinaehtoisen lainakoron
määrittämiseksi. A Oy teki oikaisuvaatimuksen, joka hylättiin verotuksen oikaisulautakunnassa.

Helsingin HAO 2.6.2015 (15/0440/4) (jatkuu)
Ratkaisussa oli kyse lyhytaikaisen talletuksen ja pitkäaikaisen lainan välisestä rajanvedosta
 Oliko kyseessä lyhytaikainen talletus vai pitkäaikainen laina?
– Saatavaa oli käsitelty A Oy:n kirjanpidossa pitkäaikaisena saamisena ja sen määrä oli pysynyt suhteellisen vakiona
vuodesta toiseen.
– Talletuksesta laadittiin vuosittain asiakirja, ”Deposit contract”, jossa määriteltiin talletuksen ehdot.
Vaadittaessa tapahtuvan takaisinmaksun mahdollistava pykälä oli vaihtelevasti säilynyt mukana vuosittaisten
päivitysten yhteydessä.
– Talletuksen koroksi oli sovittu LIBOR 12M -1 %. Asiakirjoissa oli myös tehty satunnaisia viittauksia järjestelyn
pitkäaikaiseen luonteeseen.
 Helsingin HAO katsoi, että kyseessä oli tosiasiallisesti lyhytaikaisen talletuksen sijasta pitkäaikainen laina ja
että markkinaehtoisen korkotason osoittavaksi verrokiksi kelpasi A Incin ulkopuoliselta pankilta saama pitkäaikainen
revolveriluotto (LIBOR 12M + 1%)

Markkinaehtoisen takauspalkkion määrittely
Markkinaehtoista takauspalkkiota määriteltäessä huomioon tulisi ottaa sekä velallisen että takaajan näkökulma
 Velallisen vs. takaajan näkökulma
 takaukseen liittyvä hyöty vs. riski
 (synteettisen) luottoluokituksen merkitys ja koko sisäisen rahoituksen hinnoittelun linjakkuus
 Lainatakausten lisäksi myös mahdolliset tytäryhtiöiden puolesta annetut toimitus- / projektitakaukset
(ulkopuolisille asiakkaille) kuuluvat siirtohinnoittelusääntelyn piiriin
 Annettuihin vastatakauksiin liittyvä tappio saattaa olla vähennyskelvoton, mikäli kyseessä on puhtaasti
omistajaintressissä toteutettu järjestely (Alankomaiden korkein oikeus 1.3.2013, tapaus 11/01985)

Markkinaehtoisen pääomarakenteen määrittely
Varsinaisten rahoitustransaktioiden lisäksi myös tytäryhtiöiden pääomarakenteet saattavat kiinnostaa paikallista verottajaa
 Ennen KHO 2014:119 siirtohinnoitteluhankkeen lähestymistapa selvä:
myös konserniyhtiöiden pääomarakenne markkinaehtoisuustarkastelun kohteena
 KHO:n ratkaisu voi johtaa lisääntyvään veronkiertosäännöksen (VML 28 §) soveltamiseen
– Soveltuvuudesta kansainvälisiin tilanteisiin vähän tapauksia
– Erityisesti puhtaasti konsernin sisäiset liiketoimet, joiden seurauksena
on muodostunut velkasuhde
– Vaatimuksena veronkiertotarkoitus ja / tai liiketaloudellisten perusteiden puute
 Markkinaehtoisen pääomarakenteen arviointi suhteessa alikapitalisointi- ja korkovähennysoikeusrajoituksiin?
 Tarkoituksenmukainen verrokkitieto (?)
 Taloudelliset olosuhteet ja osapuolten käytettävissä olevat realistiset vaihtoehdot

Käytännöllinen lähestymistapa rahoituksen siirtohinnoitteluun
Johdonmukaisella sisäisen rahoituksen hinnoittelumallilla ja läpinäkyvillä sisäisillä prosesseilla säästetään työtä ja minimoidaan veroriskit
 Etukäteinen tarkastelu
 Velalliskohtainen arviointi
 Lainaehtojen yhdenmukaisuus
 Systemaattinen tiedon käyttö vuodesta toiseen
– Verrokkiaineisto
– Tiedot taloudellisen analyysin pohjaksi
+ Selkeät säännöt muiden muuttujien hallintaan:
 Kokonaiskuva ja taloudelliset olosuhteet
 Odotettavissa olevat muutokset
 Maariski ja valuuttakurssiriski
 Senioriteetti ja muut erityisehdot
 Takaus ja vakuudet

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
www.aldersound.fi
Seuraava A&S-seminaari järjestetään syyskuun puolivälissä:
Valmistautuminen verotarkastukseen
ja tehokas riidanratkaisu
Surviving the storm
Keskiviikko 20.9.2017 klo 9.00-12.00
Kansainvälisten konsernien verovastaaville suunnatussa aamupäiväseminaarissamme aiheena on tällä kertaa valmistautuminen
verotarkastukseen sekä tehokas riidanratkaisu kansainvälisissä tilanteissa. Tarjolla on aamiaiskattauksen lisäksi arvokkaita
käytännön neuvoja omaehtoiseen riskikartoitukseen ja verotarkastukseen valmistautumiseen, tarkastuksen aikaiseen toimintaan
sekä erilaisten riidanratkaisumekanismien tehokkaaseen hyödyntämiseen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

Coffee at Alder & Sound’s 20.9.2017 | When liquidity matters – Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa

Recomendados

Recomendados

Mais conteúdo relacionado

Mais procurados

Mais procurados (16)

Semelhante a Coffee at Alder & Sound’s 20.9.2017 | When liquidity matters – Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa

Semelhante a Coffee at Alder & Sound’s 20.9.2017 | When liquidity matters – Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa (20)

Coffee at Alder & Sound’s 20.9.2017 | When liquidity matters – Sisäinen rahoitus kansainvälisessä verotuksessa