Building a Performance Measurement System for project business (in Finnish)

1. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017
Suoritusmittariston rakentaminen
projektituotantoon
Kehittämispalvelu Petri Pohjala
Puh. 040 540 6300
Email petri.pohjala@kp-pohjala.net
www.kp-pohjala.net

2. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 2
Tavoitteet
1. Antaa kuva suoritusten mittaamisen periaatteista ja käytännön
toteuttamisesta
2. Aktivoida pohtimaan organisaation kehitystilannetta
mittaamiseen näkökulmasta

3. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 3
Mistä mittaamisessa on kysymys?
Mittarit ovat työkaluja, jotka helpottavat tilanteiden analysointia
sekä omien ja kilpailijoiden saavutusten tarkkailua. Mittarin
tuottamien tunnuslukujen pohjalta yrityksen johto voi toimia
tarkoituksenmukaisesti ja välttää turhia ja kannattamattomia
toimenpiteitä.
/C.A. Westwick 1973/

4. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 4
Mittareiden käyttötarkoituksia
1. Toiminnan analysointi ja ohjaaminen
2. Toiminnan motivointi ja palkitseminen
3. Toiminnan vertaaminen ja kehittäminen.
Hyödyt:
• auttaa ymmärtämään, mitä yrityksen toimintoja kannattaa
kehittää
• aktivoi pohtimaan, miten mittaristoa kannattaa kehittää

5. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 5
Mittaamisen näkökulmia
1. Taloudellinen näkökulma (ulkoinen ja sisäinen laskenta)
2. Asiakasnäkökulma
3. Sisäisten prosessien näkökulma
4. Kehittämisen ja oppimisen näkökulma.
Ajan ilmiöitä: Balanced Scorecard BSC, tuloskortit, tilastollinen
prosessinohjaus SPC, lead- ja lag-mittarit jne.

6. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 6
Millainen on hyvä mittari?
1. Mittaa oikeata asiaa
2. On luotettava – mittaa oikein
3. Mitattava asia on oleellinen (asiaan voidaan vaikuttaa)
4. Mittaus voidaan tehdä kustannustehokkaasti.
Pohdi, onko mittari riittävän hyvä ollakseen hyödyksi.

7. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 7
Esimerkki mittaristosta (liikkuvien työkoneiden valmistus)
1. Tuotteiden ulkoinen toimitusvarmuus
2. Toimitusajat volyymituotteilla
3. Toimitusaikakyselyihin vastaaminen A-tuotteille
4. Tilausvahvistuksen lähettäminen (sisäinen kauppa)
5. Tilausvahvistuksen lähettäminen (suora asiakaskauppa)
6. Asiakastyytyväisyys
7. Sisäiset kuljetuskustannukset / tuotantovolyymi
8. Vientihuolintakustannukset / tuotantovolyymi
9. Kiertämättömien nimikkeiden arvo / kokonaisvaraston arvo
10. Inventoinnin kattavuus-%
11. Kapasiteetin käyttöaste loppukokoonpanopaikoilla
12. Virheettömät valmistusrakenteet
13. Sisäinen logistinen toimitusvarmuus
14. Henkilöstön koulutus
15. Sairauspoissaolot
16. Osaaminen ja työnkuva (kehityskeskustelut)

8. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 8
Miten mittaristo voidaan suunnitella ja
rakentaa?
1. Strategialähtöisesti (käynnistäjät -> mahdollistajat -> lisäarvon
luojat -> lopputulemat)
2. Liiketoimintasuunnitelman (LTS) pohjalta
3. Prosessien ja/tai laatujärjestelmän kehityksen yhteydessä
4. Yhteistyössä päähankkijan / verkostoveturin kanssa
5. Arkiajattelulla yrityksen kehitystilanne huomioon ottaen. Ota
sidosryhmät mukaan suunnitteluun, kysy!

9. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 9
Mittariston suunnittelussa määritettävät tekijät
1. Mittarit
2. Mittarin tuloksena saatava tunnusluku (voi olla myös suhdeluku)
3. Tavoitearvo
4. Mittausväli
Eri mittareiden tulokset voidaan koota yhdeksi indeksiksi (esim.
Tuottavuusmatriisiin).

10. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 10
Mittaaminen ja ISO 9001
Johtamisen tukena käytettävien mittaristojen kattavuus eri
organisaatioissa vaihtelee paljon.
Yleensä mittareita on muutama, jotta voidaan täyttää standardin
vaatimukset. Joillakin yrityksillä on laadunhallintajärjestelmään
integroitu mittaristo, jolla ”laivaa” hallitaan.
Prosessien mittaaminen on jäänyt reagoivalle, koko prosessia
mittaavalle tasolle. Ohjautuvuutta ja vaikuttavuutta parantaisi
ennakoivien mittareiden (kuten OHSAS 18001) soveltaminen.
Seurannassa ja mittaamisessa käytettävät menetelmät tulee
soveltuvin osin määritellä ml. tilastollisten menetelmien
hyödyntäminen.
/Jussi Moisio, IMS/

11. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 11
Mittaamisen toteutus ja hyödyntäminen
1. Tiedonkeruun organisointi
2. Tulosten laskenta- ja raportointikäytäntö
3. Palauteprosessi.

12. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 12
Projektituotannon huomioon ottaminen
mittariston rakentamisessa
1. Millaisesta toiminnasta on kysymys?
2. Ajatuksia mittaamisen kehittämiseksi

13. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 13
Millaisesta toiminnasta on kysymys?
Rakennusala -> Rakennustyömaa -> Projektitoiminta
• Projekteja mitataan perinteisesti vertaamalla toteumaa
projektisuunnitelmaan (rakennetut neliöt, valetut kuutiot,
käytetyt työtunnit, kassavirran positiivisuus jne.).
• Rakennusprojektit ovat yksilöllisiä.
• Toisaalta samat työnvaiheet ja toimintamallit toistuvat. Myös
toteutusorganisaatio on yhdenmukainen.
-> Vertailukelpoisten mittareiden kehittäminen ja käyttö on
mahdollista.
Esimerkkinä rakennusala

14. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 14
Ajatuksia mittaamisen kehittämiseksi /
olennaisia mittareita
• Aikataulunpito
• Asiakastyytyväisyys
• Johtaminen ja työtyytyväisyys
• Kustannukset
• Laatu
• Laatujärjestelmä
• Toiminnan edellytykset
• Tuottavuus
• Työturvallisuus
• Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys
• Muita, mitä?

15. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 15
Kehitänkö itse vai käytänkö yleisiä menetelmiä?
• Aikataulunpito (tuotantoaikataulun ja todellisen tilanteen vertailu)
• Asiakastyytyväisyys (kyselyt)
• Johtaminen ja työtyytyväisyys (kyselyt)
• Kustannukset (tavoitteen ja toteuman vertailu, useita muuttujia)
• Laatu (laaduntarkastus- ja mittaus, laatukorttijärjestelmä)
• Laatujärjestelmä (laatuauditoinnit)
• Toiminnan edellytykset (kyselyt)
• Tuottavuus (haasteellinen - tuntiseurannan kehittäminen, hukkatyön
vähentäminen, aine- ja materiaalihukka jne.)
• Työturvallisuus
• Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys (ympäristö- ja
elinkaarimittarit)

16. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 16
Mittariston rakentaminen / soveltaminen
organisaatiosi näkökulmasta
Millaisia haasteita näet suoritusmittariston rakentamisessa
tukemaan edustamasi organisaation toimintaa?
Harjoitus

17. © Kehittämispalvelu Petri Pohjala 2017 17
Lopuksi
Mitä opimme?
Onko asia organisaatiolleni olennainen?
Mitkä asiat ovat jo hallinnassa?
Mitä pitäisi lähteä kehittämään?