It's all about the Geographical Features of the earth surface! :D enjoy my ppt. presentation!

1. GGlloobbaall
EEnnvviirroonnmmeenntt
PPrreeppaarreedd bbyy:: RRooggeerr lleeee MM..
BBaallooccaattiinngg

2. CChhaapptteerr 1100 ::LLaannddffoorrmmss

3. TThhee CCoonnttiinneennttss
►TThhee llaarrggeesstt ooff tthhee
llaanndd mmaasssseess
ssuurrrroouunnddeedd bbyy tthhee
oocceeaann..
►77 ccoonnttiinneennttss..
►AAssiiaa,, EEuurrooppee,, aanndd
AAffrriiccaa iiss ccaalllleedd
““GGrreeaatt WWoorrlldd
IIssllaanndd””
World Continent’s

4. CCoonnttiinneennttaall DDrriifftt tthheeoorryy
►SSttaatteess tthhaatt tthheerree
wwaass oonnllyy aa ssiinnggllee
ssuuppeerr ccoonnttiinneenntt
ccaalllleedd ““PPaannggaaeeaa””
ssiittuuaatteedd aatt tthhee
cceenntteerr nneeaarr tthhee
eeqquuaattoorr.. TThhiiss SSuuppeerr
ccoonnttiinneenntt bbrrookkee uupp
iinnttoo ppiieecceess wwhhiicchh
ddrriifftteedd sslloowwllyy aawwaayy
ffrroomm eeaacchh ootthheerr..
The Super Continent
Panthalassa
Ocean
Tethys Sea
&
Australia
About 200 M years
Ago, Pangaea
began to
break up

5. Break up and Separation ooff PPaannggaaeeaa
About 135 M years ago,
Pangaea split up into two
Areas Gondwanaland and
Laurasia.
In 1912, Alfred Lothar
Wegener, Suggested that
The continents once fitted
Together like pieces of a
Jigsaw. This huge piece of
Land then broke up, and
the continents drifted apart

6. PPllaatteess tteeccttoonniicc tthheeoorryy
►SSttaatteess tthhaatt tthhee
eeaarrtthh’’ss ppllaatteess bbuummpp
iinnttoo eeaacchh ootthheerr,,
eeiitthheerr tthhee eeddggeess ttoo
tthhee ppllaatteess ccrruummbbllee
uuppwwaarrdd aanndd ffoorrmm
mmoouunnttaaiinnss oonn tthhee
eeddggee ooff tthhee ootthheerr ttoo
ffoorrmm ““TTrreenncchh”” ..
Divergent Convergent Transform
Plate Movement

7. TThhee IIssllaannddss
►AArree LLaannddmmaasssseess
ccoommpplleetteellyy
ssuurrrroouunnddeedd bbyy
wwaatteerr..
►AAttoollllss
►SSaannddbbaarrss
►PPeenniinnssuullaass
►IIsstthhmmuuss
►VVoollccaanniicc IIssllaannddss
The Manuhangi Atoll

8. SSaannddbbaarrss PPeenniinnssuullaass
Sandbars of El Nido, Palawan Peninsulas of Italy

9. IIsstthhmmuuss VVoollccaanniicc IIssllaannddss
Pacific theory –
According to Dr. Bailey Willis
Philippines were formed via
marginal and peripheral
eruptions of pacific basin.
The eruptions of the
submarine volcanoes
during the remote geologic
past and the pilling up of
their extrusive caused the
emergence of the islands
above the sea, giving rise
to the Philippine Archipelago.
Isthmus of Panama Philippines and Indonesia

10. TThhee hhiigghhllaannddss
►TThhee mmoouunnttaaiinnss,, hhiillllss aanndd ppllaatteeaauuss aarree
kknnoowwnn hhiigghhllaannddss..
►TThhee mmiigghhttiieesstt mmoouunnttaaiinnss iinn tthhee wwoorrlldd,, aarree
ffoouunndd iinn AAssiiaa ccaalllleedd ““HHiimmaallaayyaa oorr
HHiimmaallaayyaass”” hhaavvee hhiigghh ppeeaakkss aanndd aallssoo ccaalllleedd
““RRooooff ooff tthhee WWoorrlldd””.. CCoonnttaaiinn aabboovvee 9900
ppeerrcceenntt ooff tthhee wwoorrlldd’’ss hhiigghheesstt ppeeaakkss..

11. EExxaammppllee ooff HHiigghhllaannddss
Batanes hills
Plateaus in Western US Himalayas mountains

12. MMoouunnttaaiinnss
►AArree mmaasssseess ooff tthhee
llaanndd tthhaatt rriissee aabboovvee
tthhee aarreeaass aarroouunndd
tthheemm..
►AArree LLaannddffoorrmmss tthhaatt
hhaavvee hhiigghh aallttiittuuddeess
((AAbboouutt 3,,000000 fftt aatt
tthhee mmiinniimmuumm))
82,98,4082 8m f t
Mt. Everest

13. TThhee hhiillllss
►AArree nnoott hhiigghh aass
mmoouunnttaaiinnss.. BBuutt iinn aa
lloooossee sseennssee tthheeyy
ccaann bbee ccaalllleedd
““MMiinniiaattuurree
MMoouunnttaaiinnss””..
►UUssuuaallllyy nnoo hhiigghheerr
tthhaann
11,,000000 fftt aabboovvee sseeaa
lleevveell..
Chocolate Hills in Bohol

14. PPllaatteeaauuss
►LLaannddffoorrmmss tthhaatt rriissee
sshhaarrppllyy aabboovvee tthhee
llaanndd aarroouunndd tthheemm..
MMaannyy aarree ffllaatt oonn
ttaapp..
►AArree ssoommeettiimmeess
ccaalllleedd ““ppllaannee aatt tthhee
aaiirr”” tthheeyy aarree ttaabbllee
llaannddss cchhaarraacctteerriizzeedd
bbyy rreellaattiivveellyy hhiigghh
aallttiittuuddeess.. Colorado Plateau

15. PPllaaiinnss aanndd VVaalllleeyyss
►AArree ccoommppaarraattiivveellyy
llooww--lleevveell aarreeaass llyyiinngg
rreellaattiivveellyy cclloossee ttoo sseeaa
lleevveell..
►MMaannyy ppllaaiinnss tthhrroouugghh
Yangtze
Fertile Crescent
Tigris &
Euphrates
oouutt wwoorrlldd hhaavvee bbeeeenn
Harappa
&
Mohenjo-Daro
ffoorrmmeedd llaarrggee rriivveerr..
►EElloonnggaatteedd
ddeepprreessssiioonnss uussuuaallllyy
wwiitthh aann oouuttlleett
bbeettwweeeenn tthhee rraannggee ooff
hhiillllss.. TThhee 44 oolldd RRiivveerr VVaalllleeyy tthhaatt 11sstt EEmmeerrggeedd

16. GGrraassssllaannddss
►IInn ssoommee rreeggiioonnss ooff
tthhee wwoorrlldd,, tthheerree aarree
vvaasstt aarreeaass ooff ggrraassss
llaanndd..
►PPrraaiirriieess
►SStteeppppeess
►PPaammppaass
►VVeelldd oorr vveelltt
Pampas in Argentina. South America

17. DDeesseerrttss
►AA DDrryy,, bbaarrrreenn rreeggiioonn,, uussuuaallllyy ttrreeeelleessss aanndd
ssaannddyy..
►MMoosstt ddeesseerrttss aarree hhoott,, bbuurrnniinngg aarreeaass ccoovveerreedd
wwiitthh ssaanndd hhiillllss ccaalllleedd ““dduunneess”” aanndd llaarrggee
aarreeaass aarree bbaarree rroocckkyy wwaasstteess..
►ttyyppee ooff ddeesseerrttss
 ccoolldd ddeesseerrttss
 hhoott ddeesseerrttss

18. CCoolldd DDeesseerrttss HHoott DDeesseerrtt
The word "Takla
Makan“ means “
place from which there
is no return." Covered
by sand dunes and rocky
soil. Crossed by Marco
Polo in the 13th Century
Takla Makan Desert in Western China Sahara Deserts in Northern Africa

19. CChhaapptteerr 1111 ::WWaatteerr FFoorrmmss

20. TThhee OOcceeaannss
►AArree tthhee llaarrggeesstt bbooddiieess
ooff wwaatteerr oonn eeaarrtthh
►IIttss ccoovveerr 770..88 ppeerrcceenntt
ooff tthhee wwaatteerr oonn tthhee
eeaarrtthh’’ss ssuurrffaaccee..

21. LLaarrggeesstt OOcceeaannss ooff tthhee wwoorrlldd
With an area of 155,557,000 sq km,
The Pacific Ocean is located between
the Southern Ocean, Asia and
Australia and the Western
Hemisphere.
With an area of 76,762,000 sq km ,
It is located between Africa, Europe,
the Southern Ocean and the
Western Hemisphere.
With an area of 14,056,000 sq km ,
It extends between Europe, Asia and
North America and most of its
waters are north of the Arctic Circle.
With an area of 68,566,000 sq km ,
It is located between Africa,
the Southern Ocean, Asia and
Australia.
With an area of 20,327,000 sq km ,
The Southern Ocean extends from
the coast of Antarctica to 60 degrees
south latitude.

22. TThhee SSeeaass
►IIss aa llaarrggee bbooddyy ooff
wwaatteerr aallmmoosstt
ccoommpplleetteellyy
ssuurrrroouunnddeedd bbyy llaanndd..
►IItt iiss oonnee ooff tthhee cchhiieeff
wwaatteerrwwaayyss ooff tthhee
wwoorrlldd..
►AAllssoo iimmppoorrttaanntt
wwaatteerr rroouutteess ffoorr
sshhiippppiinngg ggooooddss..

23. World’s Largest iinnllaanndd bbooddiieess ooff
wwaatteerr

24. GGuullffss aanndd BBaayyss
►BBaayyss iiss aann
iinnddeennttaattiioonn ooff tthhee
sseeaa iinnttoo llaanndd..
EEssppeecciiaallllyy oonnee wwiitthh
aa wwiiddee ooppeenniinngg oorr
ggrreeaatteerr iinn wwiiddtthh
tthhaann iinn ddeepptthh.. MMaanniillaa BBaayy
►GGuullff iiss aa llaarrggee bbaayy..
tthhee LLaarrggeesstt aarreeaass ooff
tthhee oocceeaann rreeaacchh iinnttoo
tthhee llaanndd iinn tthhee ccaassee
ooff aa gguullff..

25. LLaakkeess
►IIss CCoommpplleetteellyy
eenncciirrcclleedd bbyy llaanndd..
IItt’’ss ccooaasstt iiss ccoouulldd
““sshhoorreess””.. MMoosstt
llaakkeess hhaavvee ffrreesshh
wwaatteerr,, bbuutt,, aa ffeeww
llaakkeess aarree SSaallttyy..
SSoommee llaakkeess aarree
vveerryy ssmmaallll bbuutt
ootthheerrss aarree ssoo llaarrggee
tthhaatt tthheeyy aarree lliikkee
iinnllaanndd sseeaass..
152,239 square miles

26. RRiivveerrss
►AArree ffoorrmmeedd bbyy
RRaaiinnffaallll aanndd
mmeellttiinngg ssnnooww..
TThheeyy bbeeggiinn aass
ssmmaallll ssttrreeaammss,,
oorr wwaatteerr
rruunnnniinngg
ddoowwnnhhiillll,, wwhhiicchh
jjooiinn ffoorrcceess wwiitthh
ootthheerr ssttrreeaammss
ttoo bbeeccoommee aa
rriivveerr..
Current
Part’s of the River
Streams
Bank
Source
The “source” is the place
Where a river begins and
The “mouth” is the place
Where the river ends.
The movement of the river
Is called a “Current”
The land on either side is
Called the “bank”.
A river always
Flows from higher
To lower land.
Several rivers and
All their streams
Are called
“tributaries”

27. SSttrraaiitt aanndd CCaannaall
►TThhee nnaarrrrooww bbooddyy ooff
wwaatteerr tthhaatt ccoonnnneeccttss
ttwwoo llaarrggee bbooddiieess ooff
wwaatteerr iiss ccaalllleedd aa
““SSttrraaiitt””..
►AA mmaann--mmaaddee ssttrraaiitt
iiss ccaalllleedd aa ““ccaannaall””..
SSoommee ccaannaallss aarree
ffaammoouuss aass mmaann--
mmaaddee ppaassssaaggeess..
The Suez canal connects the
The Mediterranean and the
Red sea. This shortens the
Trip from great Britain to India
By almost 5000 miles.

28. CChhaapptteerr 1122 ::WWeeaatthheerr aanndd
CClliimmaattee

29. Factors that iinnfflluueennccee WWeeaatthheerr aanndd
CClliimmaattee
11.. LLaattiittuuddee
22.. AAllttiittuuddee
33.. PPrreevvaaiilliinngg WWiinnddss
44.. DDiissttaannccee ffrroomm tthhee SSeeaa

30. 11.. LLaattiittuuddee
►AAnn iimmppoorrttaanntt ffaaccttoorr iinnfflluueenncciinngg tthhee
tteemmppeerraattuurree ooff aa rreeggiioonn iiss ““LLaattiittuuddee oorr
ddiissttaannccee nnoorrtthh oorr ssoouutthh ooff tthhee eeqquuaattoorr””..
►AArreeaass wwiitthh ttrrooppiiccaall cclliimmaattee aarree ccaalllleedd ““LLooww
llaattiittuuddeess”” bbeeccaauussee tthheeyy aarree nneeaarreerr tthhee
eeqquuaattoorr.. TThhee aavveerraaggee aannnnuuaall tteemmppeerraattuurree aatt
tthhee EEqquuaattoorr iiss 226..55 CC..
►AArreeaass wwiitthh PPoollaarr cclliimmaattee aarree ccaalllleedd ““hhiigghh
llaattiittuuddeess.. TTeemmppeerraattuurreess iinn tthheessee llaattiittuuddeess
aarree nneevveerr wwaarrmm.. TThhee aavveerraaggee tteemmppeerraattuurree
ooff tthhee wwaarrmmeesstt mmoonntthh iiss bbeellooww 110 CC..

31. High Latitude
Middle Latitude
Low Latitude

32. 22.. AAllttiittuuddee
► IIss tthhee llaanndd’’ss eelleevvaattiioonn oorr hheeiigghhtt aabboovvee sseeaa
lleevveell.. TTeemmppeerraattuurree aarree qquuiittee ddiiffffeerreenntt aatt
ddiiffffeerreenntt aallttiittuuddeess.. TThhee hhiigghheerr yyoouu ggoo ,, tthhee
ccoollddeerr iitt bbeeccoommeess,, bbeeccaauussee tthhee aaiirr ggeettss
ccoooolleerr aass wwee ttrraavveell uuppwwaarrdd..
► TThhee MMoouunnttaaiinn SSllooppeess
11.. WWiinnddwwaarrdd SSllooppeess
22.. LLeeeewwaarrdd ssllooppeess..

34. 33.. PPrreevvaaiilliinngg WWiinnddss
►WWiinndd iiss aaiirr iinn mmoottiioonn.. SSoommee wwiinnddss ffoollllooww
ddeeffiinneedd ppaatttteerrnnss aaccrroossss tthhee ssuurrffaaccee ooff tthhee
eeaarrtthh;; ootthheerrss aarree ppaarrtt ooff llooccaall wweeaatthheerr
ccoonnddiittiioonnss..
►WWiinndd tthhaatt bbllooww iinn aa ppaatttteerrnn aarree ccaalllleedd
““pprreevvaaiilliinngg wwiinnddss””..
►TThhee ““ttrraaddee wwiinnddss”” aarree mmoovviinngg wwiinnddss tthhaatt aarree
mmoosstt rreegguullaarr aanndd wwhhoossee ddiirreeccttiioonn iiss uussuuaallllyy
ttoowwaarrdd tthhee eeqquuaattoorr ggooiinngg ttoo tthhee wweesstt
►““WWeesstteerrlliieess”” wwhhiicchh bbllooww ffrroomm wweesstt mmoovviinngg ttoo
eeaasstt

35. As you can see in these
Picture there are many
wind Patterned that blow
From north to south
such as Trade wind and
Westerlies, those Winds
is moving toward
or converge in the
tropical zone so that’s
Why it’s formed a ITCZ
The ITCZ is shifted
Every month from
North to South with
In the Tropical region.
Most often trade winds and the westerlies converge in the tropical Zone and form the Intertropical Convergence zone.

36. 44.. DDiissttaannccee ffrroomm tthhee SSeeaa
►PPllaacceess nneeaarr llaarrggee bbooddiieess ooff wwaatteerr ((oocceeaannss,,
sseeaass,, aanndd llaarrggee llaakkeess)) hhaavvee mmoorree ““eevveenn””
tteemmppeerraattuurree tthhaann ootthheerr ppllaacceess iinn tthhee ssaammee
llaattiittuuddee..
►““OOcceeaannss ccuurrrreennttss”” aarree lliikkee ffaasstt--fflloowwiinngg
ssttrreeaammss ooff wwaatteerr wwiitthhiinn aa llaarrggeerr bbooddyy ooff
wwaatteerr.. SSoommee ccuurrrreenntt aarree ccoolldd,, ootthheerrss aarree
wwaarrmm oorr aass ccoolldd aass tthhee ccuurrrreennttss..
►BBooddiieess ooff wwaatteerr aaffffeecctt tthhee cclliimmaattee bbyy aaccttiinngg
aass hheeaatt ssiinnkkss.. TThheessee bbooddiieess ooff wwaatteerr ssttoorreess
hheeaatt dduurriinngg wwaarrmm wweeaatthheerr.. IItt rreelleeaasseess hheeaatt
dduurriinngg ccoolldd wweeaatthheerr..

37. PPaarrtt ooff tthhee wweesstt ccooaasstt ooff SSoouutthh
AAmmeerriiccaa iiss ccoolldd aanndd ddrryy bbeeccaauussee
ooff tthhee ccoolldd ccuurrrreenntt tthhaatt fflloowwss
ffrroomm tthhee AAnnttaarrccttiicc oocceeaann..
TThhuuss,, tthhee cclliimmaattee nneeaarr aann oocceeaann
ccuurrrreenntt ddeeppeennddss oonn wwhheetthheerr
tthhee ccuurrrreenntt iiss ccoolldd oorr wwaarrmm..

38. Water has a huge impact on
climate. In fact, water, air and
the Sun pretty much ARE the
climate. Two thirds of the
world is covered by water and
the Sun and wind combine to
Evaporate.

39. WWoorrlldd CClliimmaattee
► CClliimmaattee iiss wweeaatthheerr aavveerraaggeedd oouutt oovveerr
aalloonngg ppeerriioodd.. WWeeaatthheerr ccaann cchhaannggee ffrroomm
ddaayy ttoo ddaayy,, bbuutt cclliimmaattee iiss ggeenneerraallllyy
ccoonnssttaanntt..
► WWeeaatthheerr iiss tthhee ddaayy--ttoo--ddaayy ssttaattee ooff tthhee
aattmmoosspphheerree.. TThhee vvaarriiaattiioonnss iinn cclliimmaattee aarree
kknnoowwnn aass sseeaassoonnss..
► TThhrreeee MMaajjoorr GGrroouuppss ooff CClliimmaattee ZZoonneess
11.. TThhee TToorrrriidd ZZoonnee
22.. TThhee FFrriiggiidd ZZoonnee
33.. TThhee TTeemmppeerraattee ZZoonnee

40. 11.. TThhee TToorrrriidd ZZoonnee
►IIss tthhee rreeggiioonn ooff hhoott cclliimmaattee aanndd lliittttllee
sseeaassoonnaall cchhaannggee.. IItt lliieess bbeettwweeeenn tthhee ttrrooppiicc
ooff ccaanncceerr aanndd tthhee ttrrooppiicc ooff CCaapprriiccoorrnn.. IItt iiss
aallssoo ccaalllleedd tthhee ““ttrrooppiiccss”” oorr tthhee ““ ZZoonnee ooff llooww
llaattiittuuddee cclliimmaattee””..
►TThhee mmeeaann tteemmppeerraattuurree iinn tthhee ttrrooppiiccss iiss oovveerr
2244 aanndd rraaiinnffaallll eexxcceeeeddss 9900 iinncchheess aa yyeeaarr..
►TThheerree iiss nnoo ddrryy sseeaassoonn bbeeccaauussee ooff sseeaassoonnaall
rraaiinnffaallll.. TTyyppiiccaallllyy,, tthhee ssuummmmeerrss aarree hhoott aanndd
wweett;; aanndd tthhee wwiinntteerr,, wwaarrmm aanndd ddrryy.. TThhee
wweeaatthheerr iiss aallmmoosstt aallwwaayyss hhoott aanndd tthhee ssuunn
sshhiinneess ddiirreecctt oovveerrhheeaadd ttwwiiccee eeaacchh yyeeaarr

41. 22.. TThhee FFrriiggiidd ZZoonnee
►IIss tthhee rreeggiioonn ooff eexxttrreemmeellyy ccoolldd cclliimmaattee wwiitthhiinn
tthhee aarrttiicc aanndd AAnnttaarrccttiicc cciirrcclleess.. IItt iiss aallssoo
ccaalllleedd tthhee ““tthhee hhiigghh llaattiittuuddee CClliimmaatteess”” tthhee
ffrriiggiidd zzoonnee eennccoommppaasssseess mmoosstt ooff tthhee
CCaannaaddiiaann pprraaiirriieess aanndd EEuurrooppee,, nnoorrtthh ooff tthhee
MMeeddiitteerrrraanneeaann rreeggiioonn aanndd ssoouutthh AAmmeerriiccaann
PPaammppaass..

42. 33.. TThhee TTeemmppeerraattee ZZoonnee
►TThhee rreeggiioonn ooff mmooddeerraattee cclliimmaattee aanndd mmaarrkkeedd
sseeaassoonnaall cchhaannggeess tthhaatt lliiee bbeettwweeeenn tthhee
ttrrooppiiccss aanndd tthhee cciirrcclleess.. TThheeyy aarree aallssoo ccaalllleedd
tthhee zzoonneess ooff tthhee mmiiddddllee llaattiittuuddee cclliimmaatteess..
TThhee ssoouutthheeaasstteerrnn uunniitteedd ssttaatteess,, ssoouutthheerrnn
AAffrriiccaa aanndd AAuussttrraalliiaa lliieess wwiitthh iinn tthhiiss zzoonnee..

43. A world Climate
Cold Climate
Moderate climate
Tropical Climate
10 C June
20 C January
20 C July
10 C January

44. Green hhoouussee eeffffeecctt aanndd GGlloobbaall
WWaarrmmiinngg
►IIss aa tteerrmm uusseedd ttoo ddeessccrriibbee aa cceerrttaaiinn cclliimmaattiicc
ccoonnddiittiioonn:: tthhee wwaarrmmiinngg ooff tthhee eeaarrtthh’’ss
aattmmoosspphheerree..
►TThhee ccaarrbboonn DDiiooxxiiddee aanndd tthhee wwaatteerr vvaappoorr..
►OOzzoonnee LLaayyeerr iinn tthhee SSttrraattoosspphheerree
►CChhlloorroofflluuoorrooccaarrbboonnss ((CCFFCCSS)) aallssoo ccaalllleedd tthhee
ttrraaddee nnaammee ““FFrreeoonn””.. CCFFCCSS tthhaatt eessccaappee iinnttoo
tthhee aattmmoosspphheerree ggrraadduuaallllyy mmoovvee uupp ttoo tthhee
ssttrraattoosspphheerree aanndd ccaauussee oozzoonnee llaayyeerr
ddeepplleettiioonn..

45. A B

46. CChhaapptteerr 1133 TThhee SSuunn aanndd
MMoooonn:: TThheeiirr EEffffeecctt
oonn EEaarrtthh

47. The Earth spins around like a top. The Spinning motion is called Rotation. The earth rotates on its axis.
The axis is an imaginary line running through the center of the earth to rotate one complete time on its
axis. It takes 24 hours for the earth to rotate one complete time on its axis. The earth revolves around
the sun in a motion called Revolution; it follows a nearly circular path or orbit around the sun. The
Earth takes a full year to make one complete revolution around the sun. The Earth’s axis remains
tilted as it is revolving or orbiting around the sun.
21
21
Equinox
20
22
Equinox
Spring (Vernal) NH
Autumnal in SH
Autumnal in NH
Spring in SH

48. EEqquuiinnooxx
►EEqquuiinnooxx iiss tthhee ddaayy
wwhheenn tthhee ssuunn iiss
ddiirreeccttllyy oovveerr tthhee
eeaarrtthh..
►IItt bbeeggiinnss oonn mmaarrcchh
2211 aanndd iiss kknnoowwnn aass
VVeerrnnaall ((SSpprriinngg))
EEqquuiinnooxx OOccccuurrrreedd
iinn NNHH aanndd oonn
SSeepptteemmbbeerr 2200 oorr
2222,, tthhee AAuuttuummnnaall
eeqquuiinnooxx iiss oonn NNHH..
Eq u i n o x e s

49. SSoollssttiiccee
►OOnn JJuunnee 2211 oorr 2222 iiss
tthhee bbeeggiinnnniinngg ooff
““SSuummmmeerr ssoollssttiiccee””
iinn NNHH wwhhiicchh iiss tthhee
lloonnggeesstt ddaayy ooff tthhee
yyeeaarr..
►OOnn DDeecceemmbbeerr 2200 oorr
2222,, tthhee sshhoorrtteesstt ddaayy
ooff ssuunnlliigghhtt iiss
ooccccuurrrreedd iinn NNHH,, iitt
mmaarrkkss tthhee
bbeeggiinnnniinngg ooff ““WWiinntteerr
ssoollssttiiccee””.. The sun stands still – it is the longest day of the year.

50. The Sun and tthhee MMoooonn iinn RReellaattiioonn ttoo
tthhee ttiiddeess
►TTiiddeess aarree ccaauusseedd bbyy tthhee ggrraavviittaattiioonnaall ppuullll ooff
tthhee mmoooonn aanndd tthhee ssuunn uuppoonn tthhee eeaarrtthh..
►TTiiddeess aarree ccllaassssiiffiieedd aaccccoorrddiinngg ttoo tthhee
ddiissttaannccee ooff tthheeiirr ffllooww oonnttoo sshhoorree..

51. The ppooiinntt ffaarrtthheesstt ffrroomm tthhee mmoooonn iiss aallssoo aaffffeecctteedd bbyy tthhee
mmoooonn’’ss ppuullll aanndd hhaass aabboouutt tthhee ssaammee aaffffeecctt:: aa hhiigghh ttiiddee..
TThhiiss mmeeaannss tthhaatt hhiigghh ttiiddee iiss aallwwaayyss ooccccuurrrriinngg iinn ttwwoo ppllaacceess
aatt tthhee ppooiinntt nneeaarreesstt tthhee mmoooonn aanndd aatt tthhee ppooiinntt ffaarrtthheesstt ffrroomm
tthhee mmoooonn..
IItt iiss ooccccuurrrreedd wwhheenn tthhee ggrraavviittaattiioonnaall ffoorrcceess ooff bbootthh tthhee
ssuunn aanndd tthhee mmoooonn aarree wwoorrkkiinngg ttooggeetthheerr..

52. CCllaassssiiffiiccaattiioonn ooff ttiiddeess
11.. DDoommee ooff WWaatteerr
22.. HHiigghh ttiiddee oorr FFlloooodd ttiiddee
33.. LLooww ttiiddee oorr EEbbbb TTiiddee
44.. SShhoocckk ttiiddee
55.. SSpprriinngg ttiiddee
66.. NNeeaapp ttiiddee
77.. UUnnddeerrttooww

53. 11.. DDoommee ooff wwaatteerr
►IItt’’ss rriissee aabboovvee iittss nnoorrmmaall lleevveell,, ffoorrmmiinngg
ddoommee ooff wwaatteerr,, rraaiisseess tthhee wwaatteerr lliinnee aalloonngg
tthhee sshhoorree..

54. 22.. HHiigghh ttiiddee oorr FFlloooodd ttiiddee
►IIss tthhee ppooiinntt aatt wwhhiicchh aann iinnccoommiinngg ttiiddee fflloowwss
hhiigghheesstt uupp oonnttoo sshhoorree.. IItt ooccccuurrss eevveerryy 1122
hhoouurrss aanndd 2255 mmiinnuutteess..

55. 33.. LLooww ttiiddee oorr EEbbbb TTiiddee
►OOccccuurrss wwhheenn tthhee oouuttggooiinngg ttiiddee hhaass ppuulllleedd
bbaacckk ttoo iittss ffaarrtthheesstt ppooiinntt ooffffsshhoorree..

56. 44.. SShhoocckk ttiiddee
►IItt iiss uussuuaallllyy aa ttiiddee tthhaatt rreeaacchheess iittss llooww ppooiinntt
aabboouutt 66 hhoouurrss aafftteerr hhiigghh ttiiddee..
►TTiiddeess tthhaatt cchhaannggeedd ffrroomm hhiigghh ttoo llooww..

57. 55.. SSpprriinngg ttiiddee
►TTiiddee tthhaatt hhaavvee rreeaacchheedd tthheeiirr ggrreeaatteesstt rraannggee
ooff ffllooww..
►IItt iiss ooccccuurrrreedd wwhheenn tthhee ggrraavviittaattiioonnaall ffoorrcceess
ooff bbootthh tthhee ssuunn aanndd tthhee mmoooonn aarree wwoorrkkiinngg
ttooggeetthheerr..
►IIttss ttrraavveell tthheeiirr ggrreeaatteesstt ddiissttaanncceess ttwwiiccee aa
mmoonntthh dduurriinngg tthhee ttiimmee ooff tthhee ffuullll mmoooonn aanndd
aaggaaiinn dduurriinngg tthhee ttiimmee ooff nneeww mmoooonn..

58. 66.. NNeeaapp ttiiddee
►IItt iiss aa tthhee ssmmaalllleesstt rraannggee ooff ffllooww ooff ttiiddee
wwhhiicchh ooccccuurrrreedd ttwwiiccee aa mmoonntthh,, wwhheenn tthhee
mmoooonn iiss iinn iitt’’ss ffiirrsstt aanndd tthhiirrdd qquuaarrtteerrss..
►tthhee ssuunn aanndd tthhee mmoooonn aarree aatt rriigghhtt aanngglleess ttoo
eeaacchh ootthheerr.. TThheeiirr ggrraavviittaattiioonnaall ffoorrcceess ddoo nnoott
ppuullll ttooggeetthheerr aanndd ssoo tthhee ttiiddeess ddoo nnoott ppuullll
ttooggeetthheerr aanndd ssoo tthhee ttiiddeess ddoo nnoott mmoovvee ssoo ffaarr
oonnttoo aanndd ooffff tthhee sshhoorree..

59. 77.. UUnnddeerrttooww
►IItt iiss ttiiddee tthhaatt mmoovveedd oouutt ffrroomm tthhee sshhoorree,, tthhee
wwaatteerr bbeenneeaatthh tthhee ssuurrffaaccee eexxeerrttss aa
ttrreemmeennddoouuss ppuullll oouutt ttoowwaarrddss tthhee sseeaa..
►TThhee ffoorrcceess ooff tthhee uunnddeerrttooww iiss oofftteenn ssttrroonngg
eennoouugghh ttoo ppuullll ggrreeaatt bboorrddeerrss oorr ttoonnss ooff ssaanndd
oouutt ttoo sseeaa.. SSwwiimmmmeerrss iinn tthhee oocceeaann sshhoouulldd
aavvooiidd tthhee uunnddeerrttooww..

60. TThhaannkk yyoouu!!