Recomendados
Recomendados
Mais conteúdo relacionado
Semelhante a Tilastotiede tietoyhteiskunnan perustiede
Semelhante a Tilastotiede tietoyhteiskunnan perustiede (16)
Mais de OuLUMA
Mais de OuLUMA (8)
Tilastotiede tietoyhteiskunnan perustiede
- 1. Tilastotiede – tietoyhteiskunnan perustiede Esa Läärä Tietomaa, 22.2.2012 Matemaattisten tieteiden laitos
- 2. Tietoyhteiskunta? Yhteiskunta, jossa käytetään paljon ns. tietotekniikan välineitä? vai jossa päätöksenteko ja ammattikäytännöt perustuvat – arvojen, tarpeiden sekä voimavarojen ohella – pätevin menetelmin hankittuun tietoon? Tieto = hyvin perusteltu tosi uskomus. ei ole sama kuin data tai informaatio. sana kokenut inflaation se jälkeen, kun kieleemme tuli “tietokone” (computer eikä “knowledge machine”)
- 3. Päivän ja viikon sääennusteet
- 4. Maapallon keskilämpötilan kehitys? 1.0 Instrumental data (AD 1902 to 1999) Reconstruction (AD 1000 to 1980) Reconstruction (40 year smoothed) 1998 instrumental value Northern Hemisphere anomaly (°C) 0.5 relative to 1961 to 1990 0.0 −0.5 −1.0 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Year Figure 5: Millennial Northern Hemisphere (NH) temperature reconstruction (blue – tree rings, corals, ice cores, and historical records) and instru- mental data (red) from AD 1000 to 1999. Smoother version of NH series (black), and two standard error limits (gray shaded) are shown. [Based on Figure 2.20] Näinkö on mennyt 1000 v? Kuinka jatkuu?
- 6. Erään talousindikaattorin 20 v kehitys Työttömyysaste, % 22 Työvoimatiedustelu 20 18 16 14 12 10 8 6 4 Työttömyysaste 2 Kausitasoitettu aikasarja 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: Tilastokeskus 24.1.2012/tyot1/jka/EKI Talousgraafit
- 10. Sanomalehdet ja PISA-menestys “Aktiivinen sanomalehtien lukeminen näkyy myös kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ... Sanomalehteä useita kertoja viikossa lukevat suomalaisnuoret menestyivät vuoden 2009 vertailussa kaikilla osa-alueilla paremmin kuin harvemmin ja ei koskaan sanomalehteä lukevat nuoret. Lukutaidossa aktiivilukijoiden ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden koepistemäärien ero oli niin suuri, että se vastaa lähes 1,5 kouluvuoden edistystä.” HS 1.2.2012.
- 11. Makkara lisää diabetesriskiä? Paljon makkaraa ja muita prosessoituja lihatuotteita syövillä naisilla on muita suurempi riski sairastua aikuisiän diabetekseen, kertoo ranskalaistutkimus. Ranskalaisten tulokset perustuvat 66 000 terveen naisen ruokavalio- ja terveystietoihin, jotka kerättiin vuosina 1993–2007. Keskimäärin 16-vuotisen seurannan aikana 1 400 naista sairastui aikuistyypin diabetekseen. Naisilla, jotka söivät prosessoitua lihaa vähintään viidesti viikossa, oli tutkimuksen mukaan noin kolmanneksen suurempi riski sairastua aikuisiän diabetekseen kuin naisilla, joille liha maistui harvemmin kuin kerran viikossa. HS 22.2.2012
- 12. Mitä yhteistä? huomisen sää ja ilmastonmuutos? pörssikurssien ja työttömyyden kehitys? vaihtoehtoisten kuntarakenteiden vaikutukset kuntien talouteen ja asukkaiden hyvinvointiin? puolueiden kannatusosuudet? sanomalehtien lukeminen ja lukutaito? makkaransyönnin terveysvaikutukset?
- 13. Mitä yhteistä? Vastaukset näihin kysymyksiin eivät eksakteja vaan epävarmoja – sisältävät aina jonkinsuuruisen virhemarginaalin perustuvat kokeellisesti tai epäkokeellisesti hankittuun numeeriseen havaintoaineistoon eli dataan, haetaan tilastollisten menetelmien avulla, ovat päteviä vain, jos datan hankinnassa on sovellettu asianmukaisia metodisia periaatteita kuten edustavuus ja vertailukelpoisuus vaativat usein mutkikkaiden tilastollisten mallien rakentamista ja sovittamista havaintoihin.
- 14. Mitä tilastotiede on? Oppiaine ja tieteenala, jonka kohteena ovat sattuman ja vaihtelun hallinta, informaation suodattaminen datasta, ja jonka soveltaminen on monin tavoin läsnä jokapäiväisessä elämässämme.
- 15. Tieto- ja informaatiotekniikka? Maailma (ml. Internet) on pullollaan dataa. Ns. informaatio- tai tietotekniikan välineet tuottavat, tallentavat, muokkaavat, siirtävät jne. dataa aina entistä runsaammin, pikkupiirteisemmin ja tehokkaammin. Täsmällisempää olisikin puhua datatekniikasta. Jotta kaiken datan sisältämä informaatio saataisiin suodatetuksi ja sen pohjalta saataisiin tarkkaa ja käyttökelpoista tietoa, tarvitaan todellista informaatioteknologiaa = tilastotiedettä!
- 16. Missä tilastotiedettä tarvitaan? Tekniikka ja tuotantoelämä • IT-ala: signaalin- ja kuvankäsittely • teollisuuden ja laboratorioiden laadunvalvonta Biologia • genetiikka, bioinformatiikka • ekologia, ympäristöntutkimus, • maatalous- ja metsäntutkimus Lääketiede ja terveydenhuolto • sairauksien syiden etsiminen • tautien ehkäisyn ja hoitojen vaikuttavuuden arviointi • lääkkeiden tuotekehitys Talous-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet Julkishallinto, yritykset, järjestöt, jne. MISSÄ EI TARVITA?
- 17. Tilastotiede on matemaattinen tiede Vaihtelun ja sattuman kuvaamisessa, mallittamisessa sekä havaintoaineiston analyysissä ja sen pohjalta tehtävässä tilastollisessa päättelyssä tarvitaan matematiikkaa: todennäköisyyslaskentaa, satunnaismuuttujien ja todennäköisyysjakaumien teoriaa, matemaattista analyysiä l. differentiaali- ja integraalilaskentaa, vektori- ja matriisialgebraa, kompleksianalyysiä, . . .
- 18. Tilastotiede on muutakin Tilastotiede on vahvasti sovelluslähtöinen. Tarpeellisten matematiikan välineiden lisäksi tilastotieteen piiriin kuuluvat ainakin tutkimuksen suunnittelun ja havaintoaineiston hankinnan yleiset periaatteet ja menetelmät, kuten koesuunnittelu ja otantamenetelmät tilastollisen analyysin tulosten esitys: informatiivisten taulukoiden ja kuvioiden laadinta – yhteys havaintopsykologiaan ja kognitiotieteeseen. tilastollisen päättelyn filosofia.
- 19. Puolueiden kannatusarviot Kysymys: Kuinka suuri osa äänestäjäkunnasta antaisi tällä hetkellä äänensä kullekin puolueelle? Havaintoaineiston hankinta: Poimitaan satunnaisotos äänioikeutetuista ja haastatellaan puhelimitse. Aineiston analyysi: Lasketaan kutakin puoluetta k kannattavien määrä haastateltujen joukossa, kannatusosuuden pk piste-estimaatti pk ja ns. virhemarginaali eli tavallisesti 95% luottamusväli pk ± 2 × pk (1 − pk )/n Tulkinta ja päätelmät: Onko näyttöä kannatusosuuksien muutoksista edelliseen gallupiin tai vaaleihin verrattuna? Vastausten luoitettavuus?
- 20. Karpalo-puolukkamehu ja virtsatietulehdus? Kysymys: Vähentääkö karpalo-puolukkamehun nauttiminen virtsatieinfektioiden uusiutumista? Aineisto: Oulun YTHS:n ja OYS:n työterveyshuollon potilaista värvätyt naiset satunnaistettiin (miksi?) koeryhmään (mehua 50 ml/d, n = 50) ja vertailuryhmään (n = 50). Analyysi: 6 kk aikana 16% koe- ja 36% vertailuryhmän naisista sai uuden infektion; ero 20%-yksikköä, 95% luottamusväli 3–36 %-yks., P-arvo 0.023. Tulkinta: Tutkimus antoi – sittemmin vahvistunutta – näyttöä siitä, että karpalo-puolukkamehulla voidaan vähentää virtsatieinfektion uusiutumista. Lähde: Kontiokari ym. BMJ 2001; 322: 1-5
- 21. HS:n Nuorten postista 20.2.2012 poimittua Ylioppilas Antti Remsun (19 v) kirjoitus “Tutkimuksista ja niiden tuloksista pitäisi kirjoittaa kansantajuisesti”: Monet lukevat sanomalehdistä, kuinka esimerkiksi “uusi tutkimus osoittaa, että uusi lisäaine X on tai ei ole terveydelle haitallinen”. Lehdissä ei useinkaan kerrota, miten tulokseen on päädytty. Toivoisin, että tutkimusten tekoa, kriittistä analyysiä ja ylipäätään omilla aivoilla ajattelemista opetettaisiin enemmän kouluissa, mieluiten jo peruskoulussa. Sisältänee myös tilastolukutaidon opettamisen?
- 22. Tilastolukutaito ISI:n (International Statistical Institute) maailmankongressin (Helsinki, 1999) lehdistötiedote “Tilastojen lukutaidon tarve kasvaa. Tilastojen lukutaitoa on parannettava niin päättäjien kuin tavallisen kansan keskuudessakin. Numerotaito on Unescon lukutaidottomuuskampanjan heikoin lenkki, jonka merkitys korostuu jatkuvasti.” Kuinka koululaitoksemme huolehtii tilastolukutaidosta?
- 23. Tilastolukutaito Kansalaisille tilastojen lukutaito on kahdella tavalla tärkeätä. Tilastojen lukutaito on olennainen osa arkielämän ymmärtämistä, edellytys yksityiselämän järkeville päätöksille ja apuväline hallinnon demokraattisen kontrollin toteuttamiselle. Työelämän kansainvälistyminen ja teknistyminen vaatii työntekijöiltä yhä kehittyneempää tilastojen lukutaitoa ja tilastollisen ajattelun hallintaa. Sille joka hallitsee tilastoajattelua, työmarkkinat tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia.
- 24. Lopuksi: Erään tilastotieteilijän CV matematiikan ja tilastotieteen opintoja, HY tutkija, Suomen Syöpärekisteri va. professori, lääketieteellinen tdk, KuY ja TaY biostatistikko, lääket. tdk, OY asiantuntijatehtäviä: • terveydenhuollon menetelmien arviointi (THL), • Maailman terveysjärjestön (WHO) ja kv. syövän- tutkimuskeskuksen kouluttajana: Ranska, Jordania, Thaimaa, Intia OY:n matemaattisten tieteiden laitoksen varajohtaja . . . Elämä tilastotietelijänä on vaihtelevaa!