O segundo reinado (1840 – 1889)

255 visualizações

Publicada em

0 comentários
0 gostaram
Estatísticas
Notas
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Sem downloads
Visualizações
Visualizações totais
255
No SlideShare
0
A partir de incorporações
0
Número de incorporações
4
Ações
Compartilhamentos
0
Downloads
4
Comentários
0
Gostaram
0
Incorporações 0
Nenhuma incorporação

Nenhuma nota no slide

O segundo reinado (1840 – 1889)

  1. 1. OO SSeegguunnddoo RReeiinnaaddoo ((11884400 –– 11888899)) SSiittuuaaççããoo PPoollííttiiccaa
  2. 2. • - O Reinado ddee DD.. PPeeddrroo IIII.. DDuurroouu 4499 aannooss;; • -- AA eexxppaannssããoo ddaass llaavvoouurraass ccaaffeeeeiirraass ffooii oo eelleemmeennttoo mmaaiiss iimmppoorrttaannttee nneessttee pprroocceessssoo.. AAjjuuddoouu nnaa rreeccuuppeerraaççããoo ddaa eeccoonnoommiiaa bbrraassiilleeiirraa, qquuee vviinnhhaa ssooffrreennddoo ffoorrttee ddeetteerriioorraaççããoo ddeessddee aa IInnddeeppeennddêênncciiaa ddoo BBrraassiill, aalléémm ddee ffuunnddaammeennttaarr ee pprroorrrrooggaarr aa eessttaaddaa ddee DD.. PPeeddrroo IIII nnoo ggoovveerrnnoo bbrraassiilleeiirroo.. • -- 11884400:: DD.. PPeeddrroo nnoommeeoouu sseeuu pprriimmeeiirroo mmiinniissttéérriioo ffoorrmmaaddoo ppoorr lliibbeerraaiiss mmaaiioorriissttaass ((OOss lliibbeerraaiiss mmaaiioorriissttaass ffoorraamm aaqquueelleess qquuee eessttiivveerraamm àà ffrreennttee ddoo GGoollppee ddaa MMaaiioorriiddaaddee qquuee ggaarraannttiiuu DD.. PPeeddrroo IIII nnoo ppooddeerr ccoomm aappeennaass 1155 aannooss)).. • -- OOuuttrroo FFaattoorr IImmppoorrttaannttee:: aanniissttiiaa ddooss eennvvoollvviiddooss nnaass rreevvoollttaass ddoo PPeerrííooddoo RReeggeenncciiaall;; • -- NNoovvaass EElleeiiççõõeess:: cchhaammaaddaass ““eelleeiiççõõeess ddoo ccaacceettee”” ddeevviiddoo àà vviioollêênncciiaa ddaass aauuttoorriiddaaddeess ccoonnttrraa ooss eelleeiittoorreess;; • 11884411:: DD.. PPeeddrroo IIII ddeemmiittiiuu eessssee mmiinniissttéérriioo ee ffoorrmmoouu uumm nnoovvoo ccoomm mmeemmbbrrooss ddoo PPaarrttiiddoo CCoonnsseerrvvaaddoorr;; • -- AAss mmeeddiiddaass ttoommaaddaass ppeellooss CCoonnsseerrvvaaddoorreess:: vviissoouu ffoorrttaalleecceerr sseeuu pprróópprriioo ppooddeerr, oobbtteerr oo ccoonnttrroollee ddaa eelliittee rruurraall ssoobbrree oo ggoovveerrnnoo.. CCoommpplleettoouu--ssee, nneessttee
  3. 3. • período, a rreeffoorrmmaa ddoo CCÓÓDDIIGGOO DDOO PPRROOCCEESSSSOO CCRRIIMMIINNAALL –– ttoorrnnaannddoo mmaaiiss dduurraass aass ppeennaalliiddaaddeess ccoonnttrraa aa ssuubbvveerrssããoo ppoollííttiiccaa;; rreessttaabbeelleecceeuu oo CCoonnsseellhhoo ddee EEssttaaddoo, ddoobbrroouu--ssee aa rreennddaa eexxiiggiiddaa ppaarraa sseerr eelleeiittoorr ee ccrriioouu--ssee oo ccaarrggoo ddee CChheeffee ddee PPoollíícciiaa;; • RREEBBEELLIIÕÕEESS LLIIBBEERRAAIISS DDEE 11884422:: • -- EEmm SSããoo PPaauulloo aass RReebbeelliiõõeess LLiibbeerraaiiss ccoommeeççaarraamm eemm mmaaiioo nnaa cciiddaaddee ddee SSoorrooccaabbaa, lliiddeerraaddaa ppeelloo eexx--rreeggeennttee DDiiooggoo FFeeiijjóó ee ppeelloo bbrriiggaaddeeiirroo TToobbiiaass ddee AAgguuiiaarr;; • --EEmm MMiinnaass GGeerraaiiss, oo mmoovviimmeennttoo iinniicciioouu--ssee eemm jjuunnhhoo nnaa cciiddaaddee ddee BBaarrbbaacceennaa, cchheeffiiaaddoo ppoorr TTeeóóffiilloo OOttoonnii ee JJoosséé FFeelliicciiaannoo CCooeellhhoo ddaa CCuunnhhaa.. • -- PPaarraa ssuuffooccaarr aass rreevvoollttaass ffoorraamm eennvviiaaddaass ttrrooppaass ddaa GGuuaarrddaa NNaacciioonnaall ee ddoo EExxéérrcciittoo, ssoobb oo ccoommaannddoo ddoo ggeenneerraall LLuuííss AAllvveess ddee LLiimmaa ee SSiillvvaa, BBaarrããoo ddee CCaaxxiiaass;; • -- NNaass dduuaass pprroovvíínncciiaass ooss RReebbeellddeess ffoorraamm ddeerrrroottaaddooss ee sseeuuss llííddeerreess pprreessooss ee ccoonnddeennaaddooss aa lloonnggaass ppeennaass.. EEmm 11884444, DD.. PPeeddrroo IIII cchhaammoouu ooss lliibbeerraaiiss ddee vvoollttaa aaoo ppooddeerr, nnoo qquuaall ppeerrmmaanneecceerraamm ppoorr qquuaattrroo aannooss.. TTooddooss ooss eennvvoollvviiddooss nnaa RReevvoollttaa ddee 11884422 ffoorraamm aanniissttiiaaddooss..
  4. 4. • AA RREEVVOOLLUUÇÇÃÃOO PPRRAAIIEEIIRRAA:: • -- 11884488:: aappóóss qquuaattrroo aannooss nnoo ppooddeerr oo PPaarrttiiddoo LLiibbeerraall eessttaavvaa ccoomm sséérriiaass ddiivviissõõeess eemm tteerrmmooss ppoollííttiiccooss.. NNooss úúllttiimmooss ddiiaass ddee sseetteemmbbrroo ddee 11884488, DD.. PPeeddrroo IIII aaffaassttoouu ooss lliibbeerraaiiss ee eennttrreeggoouu ooss pprriinncciippaaiiss ccaarrggooss ddoo ggoovveerrnnoo aa uumm GGaabbiinneettee CCoonnsseerrvvaaddoorr, qquuee ggoovveerrnnoouu aattéé 11885533.. • -- EEmm NNoovveemmbbrroo ddee 11884488, iinniicciioouu--ssee eemm PPeerrnnaammbbuuccoo aa úúllttiimmaa RReevvoollttaa ddoo • IImmppéérriioo:: AA RREEVVOOLLUUÇÇÃÃOO PPRRAAIIEEIIRRAA;; • -- AA qquueeddaa ddooss lliibbeerraaiiss ffooii aappeennaass oo eessttooppiimm ddaa rreevvoollttaa.. IInnjjuussttiiççaa ssoocciiaall ee eexxpplloorraaççããoo eeccoonnôômmiiccaa ddee PPeerrnnaammbbuuccoo ffoorraamm ooss pprriinncciippaaiiss aassppeeccttooss qquuee eennvvoollvveerraamm eessttaa RReevvoollttaa.. AA mmaaiioorr ppaarrttee ddaass tteerrrraass ccuullttiivváávveeiiss ppeerrtteenncciiaa àà FFaammíílliiaa CCaavvaallccaannttee.. • -- AAss iiddééiiaass rreeppuubblliiccaannaass ee rreevvoolluucciioonnáárriiaass jjáá ffaazziiaamm ppaarrttee ddoo ccoottiiddiiaannoo PPeerrnnaammbbuuccaannoo ddeessddee aa RReevvoolluuççããoo ddee 11881177 ee ddaa CCoonnffeeddeerraaççããoo ddoo EEqquuaaddoorr.. DDiivveerrssooss jjoorrnnaaiiss ttaammbbéémm ffaazziiaamm pprrooppaaggaannddaa ddaass iiddééiiaass rreeppuubblliiccaannaass..
  5. 5. • - O sentimento antilusitano (contra os portugueses) era mmuuiittoo ffoorrttee eemm PPeerrnnaammbbuuccoo, oonnddee oo ccoomméérrcciioo eessttaavvaa pprraattiiccaammeennttee ddoommiinnaaddoo ppeellooss ppoorrttuugguueesseess.. • -- OO SSeennaaddoo, ccoonnttrroollaaddoo ppeelloo PPaarrttiiddoo CCoonnsseerrvvaaddoorr, aannuulloouu aa iinnddiiccaaççããoo ddee AAnnttôônniioo CChhiicchhoorrrroo ddaa GGaammaa, lliibbeerraall ppeerrnnaammbbuuccaannoo, ppaarraa uummaa ccaaddeeiirraa ddee sseennaaddoorr;; • -- OOss PPrraaiieeiirrooss –– aassssiimm aappeelliiddaaddooss LLiibbeerraaiiss EExxaallttaaddooss eemm PPeerrnnaammbbuuccoo –– rreevvoollttaarraamm-- ssee!!!!!! • -- OO PPRROOGGRRAAMMAA DDAA RREEVVOOLLUUÇÇÃÃOO PPRRAAIIEEIIRRAA:: PPrrooccllaammaaççããoo ddaa RReeppúúbblliiccaa;; nnaacciioonnaalliizzaaççããoo ddoo ccoomméérrcciioo;; ggaarraannttiiaa ddee ttrraabbaallhhoo;; vvoottoo uunniivveerrssaall;; lliibbeerrddaaddee ddee iimmpprreennssaa;; rreeffoorrmmaass ssoocciiooeeccoonnôômmiiccaass;; • -- GGrraaççaass aaoo ccaafféé aa ccrriissee eeccoonnôômmiiccaa ffooii ssuuppeerraaddaa ee ooss EEssttaaddooss, ffiinnaallmmeennttee, ddiissppuunnhhaamm ddee rreeccuurrssooss bbéélliiccooss ee ffiinnaanncceeiirrooss ppaarraa iimmppoorr ssuuaa aauuttoorriiddaaddee ssoobbrree ttooddoo oo ppaaííss;; • -- OO ssuucceessssoo ddaa ccaaffeeiiccuullttuurraa nnoo ppaaííss ffooii oo aaccoonntteecciimmeennttoo mmaaiiss iimmppoorrttaannttee ddoo ssééccuulloo XXIIXX nnoo BBrraassiill.. CCoomm aa mmeellhhoorraa ddaa eeccoonnoommiiaa oo ggoovveerrnnoo ssee ffoorrttaalleecciiaa aassssiimm ccoommoo aa eelliittee aaggrráárriiaa.. MMaass nnããoo ppooddeemmooss eessqquueecceerr qquuee aass lluuttaass ppoollííttiiccaass eennttrree lliibbeerraaiiss ee ccoonnsseerrvvaaddoorreess ttoorrnnaarraamm--ssee mmaaiiss ffoorrtteess ee eevviiddeenntteess nneessttee
  6. 6. • ppeerrííooddoo.. PPaarrttiiddooss ssee ddiivviiddiirraamm, lluuttaass ppeessssooaaiiss ooccoorrrreerraamm.. TTaammbbéémm ffooii uumm ppeerrííooddoo ddee mmuuiittaass ddiissppuuttaass nnoo iinntteerriioorr ddoo ggoovveerrnnoo.. • -- UUmmaa ssoolluuççããoo ppaarraa aammeenniizzaarr aass bbrriiggaass iinntteerrnnaass ffooii aa aaddooççããoo ddoo PPAARRLLAAMMEENNTTAARRIISSMMOO:: ssiisstteemmaa ccooppiiaaddoo ddaa IInnggllaatteerrrraa ee aaddaappttaaddoo ààss nneecceessssiiddaaddeess ee iinntteerreesssseess ddaa eelliittee aaggrráárriiaa qquuee ggoovveerrnnaavvaa oo ppaaííss;; • -- AAddoottaaddoo nnoo ppaaííss ddeessddee 11884477, oo PPAARRLLAAMMEENNTTAARRIISSMMOO aaccaallmmoouu aass ddiivveerrggêênncciiaass eennttrree aass vváárriiaass ffaaccççõõeess ddaa ccllaassssee ddoommiinnaannttee ee ccoonnttrriibbuuiiuu ppooddeerroossaammeennttee ppaarraa aa ppaacciiffiiccaaççããoo.. • PPAARRLLAAMMEENNTTAARRIISSMMOO NNOO SSEEGGUUNNDDOO RREEIINNAADDOO • -- AA pprriinncciippaall ccaarraacctteerrííssttiiccaa ddoo PPaarrllaammeennttaarriissmmoo éé aa ggrraannddee iimmppoorrttâânncciiaa aattrriibbuuííddaa aaoo PPooddeerr LLeeggiissllaattiivvoo.. OO PPaarrllaammeennttoo eellaabboorraa aass lleeiiss ee ffiissccaalliizzaa ddee ppeerrttoo aass ppeessssooaass eennccaarrrreeggaaddaass ddee eexxeeccuuttáá--llaass, oouu sseejjaa, oo PPooddeerr EExxeeccuuttiivvoo ((oo GGoovveerrnnoo)).. OO PPooddeerr EExxeeccuuttiivvoo éé eexxeerrcciiddoo ppeelloo PPRRIIMMEEIIRROO--MMIINNIISSTTRROO, eessccoollhhiiddoo ppeelloo CCHHEEFFEE DDEE EESSTTAADDOO eennttrree ooss ppoollííttiiccooss mmaaiiss iimmppoorrttaanntteess ddoo ppaarrttiiddoo vveenncceeddoorr ddaass eelleeiiççõõeess;; • -- OO CCHHEEFFEE DDEE EESSTTAADDOO, nnuummaa RREEPPÚÚBBLLIICCAA, éé oo PPRREESSIIDDEENNTTEE;; nnuummaa MMOONNAARRQQUUIIAA, oo RReeii oouu oo IImmppeerraaddoorr;;
  7. 7. • - O PRIMEIRO-MINISTRO nomeia os demais ministros, ffoorrmmaannddoo, aassssiimm, oo MMIINNIISSTTÉÉRRIIOO oouu GGAABBIINNEETTEE.. EEmm sseegguuiiddaa oo PPRRIIMMEEIIRROO-- MMIINNIISSTTRROO ssoolliicciittaa aaoo PPAARRLLAAMMEENNTTOO uumm vvoottoo ddee ccoonnffiiaannççaa.. SSee ffoorr ccoonncceeddiiddoo, oo GGAABBIINNEETTEE ccoommeeççaa aa ggoovveerrnnaarr.. SSee ffoorr nneeggaaddoo oo GGAABBIINNEETTEE ddeevveerráá rreennuunncciiaarr.. • -- NNoo BBrraassiill oo PPaarrllaammeennttaarriissmmoo ffooii aaddoottaaddoo ppoorr eettaappaass.. OO nnoossssoo PPaarrllaammeennttaarriissmmoo ssee ddiiffeerreenncciiaa ddoo EEuurrooppeeuu, ddeevviiddoo àà eexxiissttêênncciiaa ddoo PPooddeerr MMooddeerraaddoorr.. • ** PPooddeerr MMooddeerraaddoorr –– eexxeerrcciiddoo ppeelloo IImmppeerraaddoorr;; • ** PPooddeerr EExxeeccuuttiivvoo –– eexxeerrcciiddoo ppeelloo GGaabbiinneettee;; • ** PPooddeerr LLeeggiissllaattiivvoo –– eexxeerrcciiddoo ppeellaa CCââmmaarraa ddee DDeeppuuttaaddooss;; • -- PPooddeerr JJuuddiicciiáárriioo –– eexxeerrcciiddoo ppeellaa jjuussttiiççaa;;
  8. 8. • Política Externa ee aass CCaammppaannhhaass MMiilliittaarreess • CCoonnssoolliiddaarraamm--ssee,, ttaammbbéémm,, ooss ddooiiss ppaarrttiiddooss ppoollííttiiccooss,, LLiibbeerraall ee CCoonnsseerrvvaaddoorr,, aammbbooss rreepprreesseennttaanntteess ddooss pprroopprriieettáárriiooss rruurraaiiss.. NNoossssaa ppoollííttiiccaa eexxtteerrnnaa ppaassssoouu aa tteerr pprriioorriiddaaddee,, oorriieennttaannddoo--ssee nnoo sseennttiiddoo ddee eevviittaarr oo ffoorrttaalleecciimmeennttoo ddaa AArrggeennttiinnaa,, UUrruugguuaaii ee PPaarraagguuaaii,, mmaanntteennddoo--ssee oo eeqquuiillííbbrriioo ssuull-- aammeerriiccaannoo.. • AAss CCaammppaannhhaass PPllaattiinnaass
  9. 9. • - A região platina éé ffoorrmmaaddaa ppeellaa AArrggeennttiinnaa,, PPaarraagguuaaii ee UUrruugguuaaii.. OOss rriiooss qquuee bbaannhhaamm eesstteess tteerrrriittóórriiooss ccoonnssttiittuuííaamm oo mmeellhhoorr ccaammiinnhhoo ppaarraa aattiinnggiirr cceerrttaass rreeggiiõõeess ddee nnoossssoo iinntteerriioorr,, eessppeecciiaallmmeennttee oo MMaattoo GGrroossssoo.. PPrreeooccuuppaaddoo ccoomm aa lliivvrree nnaavveeggaaççããoo nnoo RRiioo ddaa PPrraattaa,, DD.. PPeeddrroo IIII eennvviioouu ppaarraa aa rreeggiiããoo uumm ccoonnttiinnggeennttee mmiilliittaarr,, ssoobb oo ccoommaannddoo ddee CCaaxxiiaass,, vveenncceennddoo aa ffoorrççaass uurruugguuaaiiaass..
  10. 10. SSoollaannoo LLooppeezz
  11. 11. • - Se estendeu de 1865 a 1870. Nessa época, sob oo ggoovveerrnnoo ddee FFrraanncciissccoo SSoollaannoo LLóóppeezz,, oo PPaarraagguuaaii eerraa uumm ppaaííss pprraattiiccaammeennttee aauuttoo--ssuuffiicciieennttee –– pprroodduuzziiaa ttuuddoo aaqquuiilloo qquuee pprreecciissaavvaa –– mmaass nnããoo ttiinnhhaa ssaaííddaa ppaarraa oo mmaarr;; ppaarraa cchheeggaarr aaoo mmaarr ppaassssaavvaa ppeelloo rriioo ddaa PPrraattaa,, nnaass ffrroonntteeiirraass ccoomm oo BBrraassiill,, aa AArrggeennttiinnaa ee oo UUrruugguuaaii,, ee ttiinnhhaa,, ppoorr iissssoo mmeessmmoo,, iinntteerreessssee eemm aauummeennttaarr sseeuu tteerrrriittóórriioo.. • -- OO BBrraassiill ttiinnhhaa iinntteerreessssee eemm ccoonnttrroollaarr aa nnaavveeggaaççããoo ppoorr eesssseess rriiooss,, qquuee eerraa oo ccaammiinnhhoo mmaaiiss ffáácciill ppaarraa oo MMaattoo GGrroossssoo.. AA AArrggeennttiinnaa pprreetteennddiiaa qquuee oo PPaarraagguuaaii vvoollttaassssee aa ffaazzeerr ppaarrttee ddoo sseeuu tteerrrriittóórriioo.. AA IInnggllaatteerrrraa vviiaa nnaa GGuueerrrraa uummaa ooppoorrttuunniiddaaddee ddee aabbrriirr oo mmeerrccaaddoo ppaarraagguuaaiioo aaooss sseeuuss pprroodduuttooss.. JJuunnttaannddoo--ssee aaooss iinntteerreesssseess,, aa IInnggllaatteerrrraa eemmpprreessttoouu ddiinnhheeiirroo,, aa jjuurrooss aallttooss,, ee oo BBrraassiill,, aa AArrggeennttiinnaa ee UUrruugguuaaii eennttrraarraamm ccoomm ssoollddaaddooss.. • -- NNoo ffiimm ddee 0055 aannooss ddee ccoommbbaatteess,, aa IInnggllaatteerrrraa ssóó ggaannhhoouu –– ccoomm oo rreettoorrnnoo ddoo ddiinnhheeiirroo eemmpprreessttaaddoo ee ddooss jjuurrooss ee ccoomm aa aabbeerrttuurraa ddoo mmeerrccaaddoo ppaarraagguuaaiioo aaoo sseeuuss pprroodduuttooss;; oo BBrraassiill ee aa AArrggeennttiinnaa ggaannhhaarraamm –– tteerrrraass ppaarraagguuaaiiaass –– ee ppeerrddeerraamm –– mmiillhhaarreess ddee mmoorrttooss ee aa ddeessttrruuiiççããoo ddee ssuuaass eeccoonnoommiiaass;; oo PPaarraagguuaaii ssóó ppeerrddeeuu –– ccoomm aa ssuuaa ddeessttrruuiiççããoo,, ffoorrmmaa mmoorrttooss ttrrêêss eemm ccaaddaa qquuaattrroo ppaarraagguuaaiiooss,, ssuuaa ppooppuullaaççããoo ppaassssoouu ddee 880000 000000 ppaarraa 19944 000000 ppeessssooaass.. • --TTeerrmmiinnaaddaa aa GGuueerrrraa,, oo IImmppéérriioo bbrraassiilleeiirroo eessttaavvaa ccoomm ssuuaa eeccoonnoommiiaa ffoorrtteemmeennttee aabbaallaaddaa ee oo eexxéérrcciittoo ppaassssoouu aa aassssuummiirr ppoossiiççõõeess ccoonnttrráárriiaass àà ssoocciieeddaaddee eessccrraavviissttaa..
  12. 12. • - Para o Paraguai, a derrota na guerra ffooii ddeessaassttrroossaa.. OO ccoonnfflliittoo hhaavviiaa lleevvaaddoo àà mmoorrttee cceerrccaa ddee 8800%% ddaa ppooppuullaaççããoo ddoo ppaaííss,, nnaa ssuuaa mmaaiioorriiaa hhoommeennss.. AA iinnddúússttrriiaa nnaasscceennttee ffooii aarrrraassaaddaa ee,, ccoomm iissssoo,, oo ppaaííss vvoollttoouu aa ddeeddiiccaarr--ssee qquuaassee qquuee eexxcclluussiivvaammeennttee àà pprroodduuççããoo aaggrrííccoollaa.. AA gguueerrrraa ttaammbbéémm ggeerroouu uumm ccuussttoossoo eennddiivviiddaammeennttoo ddoo PPaarraagguuaaii ccoomm oo BBrraassiill.. EEssssaa ddíívviiddaa ffooii ppeerrddooaaddaa ppoorr GGeettúúlliioo VVaarrggaass,, qquuaassee mmeeiioo ssééccuulloo ddeeppooiiss.. MMaass ooss eennccaarrggooss ddaa gguueerrrraa ee aass nneecceessssiiddaaddeess ddee rreeccuurrssooss ffiinnaanncceeiirrooss lleevvaarraamm oo ppaaííss àà ddeeppeennddêênncciiaa ddee ccaappiittaaiiss eessttrraannggeeiirrooss
  13. 13. • - A Guerra do Paraguai também afetou o Brasil. EEccoonnoommiiccaammeennttee,, oo ccoonnfflliittoo ggeerroouu mmuuiittooss eennccaarrggooss ee ddíívviiddaass qquuee ssóó ppuuddeerraamm sseerr ssaannaaddooss ccoomm eemmpprrééssttiimmooss eessttrraannggeeiirrooss,, oo qquuee ffeezz aauummeennttaarr nnoossssaa ddeeppeennddêênncciiaa eemm rreellaaççããoo ààss ggrraannddeess ppoottêênncciiaass ddaa ééppooccaa ((pprriinncciippaallmmeennttee aa IInnggllaatteerrrraa)) ee aa ddíívviiddaa eexxtteerrnnaa.. NNããoo oobbssttaannttee,, oo ccoonnfflliittoo aarrmmaaddoo pprroovvooccoouu aa mmooddeerrnniizzaaççããoo ee oo ffoorrttaalleecciimmeennttoo iinnssttiittuucciioonnaall ddoo EExxéérrcciittoo bbrraassiilleeiirroo.. • -- CCoomm aa mmaaiioorriiaa ddee sseeuuss ooffiicciiaaiiss ccoommaannddaanntteess pprroovveenniieenntteess ddaa ccllaassssee mmééddiiaa uurrbbaannaa,, ee sseeuuss ssoollddaaddooss rreeccrruuttaaddooss eennttrree aa ppooppuullaaççããoo ppoobbrree ee ooss eessccrraavvooss,, oo eexxéérrcciittoo bbrraassiilleeiirroo ttoorrnnoouu--ssee uummaa ffoorrççaa ppoollííttiiccaa iimmppoorrttaannttee,, aappooiiaannddoo ooss mmoovviimmeennttooss rreeppuubblliiccaannooss ee aabboolliicciioonniissttaass qquuee lleevvaarraamm aaoo ffiimm ddoo rreeggiimmee mmoonnáárrqquuiiccoo nnoo BBrraassiill..
  14. 14. • AA EEccoonnoommiiaa ddoo CCaafféé
  15. 15. • - O café foi introduzido no Brasil nnoo aannoo ddee 11771177,, ppoorréémm aa ssuuaa pprroodduuççããoo ssóó vveeiioo aaddqquuiirriirr iimmppoorrttâânncciiaa nnoo iinníícciioo ddoo ssééccuulloo XXIIXX tteennddoo ccoommoo ccaauussaa pprriinncciippaall aa ddeeccaaddêênncciiaa ddaa pprroodduuççããoo ddoo oouurroo,, ppaarraa oonnddee eessttaavvaamm vvoollttaaddaass aass aatteennççõõeess ddaa eeccoonnoommiiaa ddaa ccoollôônniiaa.. OO ccaafféé ffooii oo ffaattoorr ddee rreeccuuppeerraaççããoo eeccoonnôômmiiccoo--ffiinnaanncceeiirraa ddoo ppaaííss:: eellee rreeiinntteeggrroouu aa eeccoonnoommiiaa bbrraassiilleeiirraa,, eesssseenncciiaallmmeennttee aaggrrííccoollaa,, nnooss sseettoorreess eemm eexxppaannssããoo ddoo mmeerrccaaddoo mmuunnddiiaall.. • -- AAlléémm ddooss mmeerrccaaddooss eeuurrooppeeuuss,, oo ccaafféé bbrraassiilleeiirroo ccoommeeççaa aa iinnvvaaddiirr oo mmeerrccaaddoo nnoorrttee-- aammeerriiccaannoo,, ttoorrnnaaddoo,, aaiinnddaa nneessttee ssééccuulloo,, oo pprriinncciippaall ccoonnssuummiiddoorr ddoo BBrraassiill.. PPoorr vvoollttaa ddee 11887700,, oo ccaafféé rreepprreesseennttaa 5566%% ddaa ppaauuttaa ddee eexxppoorrttaaççõõeess,, aattiinnggiinnddoo 6611%% nnaa ddééccaaddaa ddee 11888800.. • -- AA oorrggaanniizzaaççããoo ddaass ffaazzeennddaass ddee ccaafféé nnoo vvaallee ddaa PPaarraaííbbaa ee eemm MMiinnaass GGeerraaiiss ddeeffrroonnttoouu--ssee ccoomm aa ffaallttaa ddee mmããoo--ddee--oobbrraa.. AA aammpplliiaaççããoo ddooss ccaaffeezzaaiiss aauummeennttoouu aa nneecceessssiiddaaddee ddee ttrraabbaallhhaaddoorreess ddee ttaall ffoorrmmaa,, qquuee ffooii pprreecciissoo ccoommpprraarr eessccrraavvooss ddoo eexxtteerriioorr,, eemmbboorraa ooss iinngglleesseess,, ddee qquueemm ddeeppeennddííaammooss eeccoonnoommiiccaammeennttee,, ffiizzeesssseemm pprreessssõõeess ppaarraa eelliimmiinnaarr oo ttrrááffiiccoo nneeggrreeiirroo.. • -- DDiiaannttee ddee ttaannttaass pprroommeessssaass nnããoo ccuummpprriiddaass eemm rreellaaççããoo aa eexxttiinnççããoo ddoo ttrrááffiiccoo,, ooss iinngglleesseess ddeeccrreettaarraamm oo BBiillll AAbbeerrddeeeenn,, ddeeccrreettoo aattrraavvééss ddoo qquuaall aa IInnggllaatteerrrraa ttiinnhhaa oo ddiirreeiittoo ddee aapprriissiioonnaarr qquuaallqquueerr nnaavviioo nneeggrreeiirroo ee jjuullggaarr ooss ttrraaffiiccaanntteess.. --
  16. 16. • Esse decreto, além de não diminuir o comércio eessccrraavvoo,, aauummeennttoouu mmuuiittoo oo pprreeççoo ddeelleess.. • -- FFiinnaallmmeennttee,, eemm 11885500,, cceeddeeuu--ssee ààss pprreessssõõeess iinngglleessaass ee pprroommuullggoouu--ssee aa LLeeii EEuusséébbiioo ddee QQuueeiirroozz,, eexxttiinngguuiinnddoo--ssee ddeeffiinniittiivvaammeennttee oo ttrrááffiiccoo.. AA ssoolluuççããoo ppaarraa ffaallttaa ddee mmããoo--ddee-- oobbrraa nnaa llaavvoouurraa ccaaffeeeeiirraa aappooiioouu--ssee nnoo iinncceennttiivvoo àà iimmiiggrraaççããoo.. • -- OO ddiinnhheeiirroo ccoonnsseegguuiiddoo ccoomm ooss iimmppoossttooss ssoobbrree oo ccaafféé,, pprriinncciippaall pprroodduuttoo ddaa eeccoonnoommiiaa,, ppoossssiibbiilliittaarraamm oo ppaaggaammeennttoo ddooss ffiinnaanncciiaammeennttooss ddaass oobbrraass ddoo ggoovveerrnnoo ee ppoosstteerriioorrmmeennttee nnoo sseettoorr iinndduussttrriiaall.. AA ppaarrttiirr ddee 11885500,, aallccaannççaa oo IImmppéérriioo,, oo eeqquuiillííbbrriioo oorrççaammeennttáárriioo ee aa eessttaabbiilliiddaaddee ccaammbbiiaall.. AAccuummuullaa--ssee ccaappiittaaiiss,, eeffeettuuaannddoo--ssee oobbrraass aaddmmiinniissttrraattiivvaass ddee ggrraannddee ppoorrttee.. • -- EEmm ppoouuccoo tteemmppoo aass ddíívviiddaass ffoorrççaavvaamm oo iimmiiggrraannttee aa ssuujjeeiittaarr--ssee aa uumm rreeggiimmee ddee sseemmii--eessccrraavviiddããoo.. EEmm 11885577,, ooss ccoolloonnooss ddee IIbbiiccaabbaa ssee rreevvoollttaarraamm lleevvaannddoo aass aauuttoorriiddaaddeess ggeerrmmâânniiccaass aa pprrooiibbiirr aa iimmiiggrraaççããoo ppaarraa oo BBrraassiill.. FFrraaccaassssaannddoo oo ssiisstteemmaa ddee ppaarrcceerriiaa,, ooss ffaazzeennddeeiirrooss ppaassssaarraamm aa ppaaggaarr oouu uumm pprreeççoo ffiixxoo ppoorr aallqquueeiirree ttrraabbaallhhaaddoo,, oouu uummaa rreemmuunneerraaççããoo ffiixxaa mmeennssaall:: iinnttrroodduuzziiaa--ssee nnoo ppaaííss oo ttrraabbaallhhoo aassssaallaarriiaaddoo.. • -- CCoomm aa iimmppllaannttaaççããoo ddaa eeccoonnoommiiaa ccaaffeeeeiirraa eemm bbaasseess ccaappiittaalliissttaass,, ssuurrggee uummaa nnoovvaa ccllaassssee ddoommiinnaannttee:: aa bbuurrgguueessiiaa ccaaffeeeeiirraa.. OO pprroopprriieettáárriiooss lliiggaaddooss aaoo ccaafféé
  17. 17. • comandavam todos os setores da economia, ccooiissaa qquuee nnããoo aaccoonntteecciiaa nnooss eennggeennhhooss ddee aaççúúccaarr,, oonnddee ooss pprroopprriieettáárriiooss aappeennaass ccuuiiddaavvaa ddaa pprroodduuççããoo,, ffiiccaannddoo aa ccoommeerrcciiaalliizzaaççããoo ee oo sseettoorr ffiinnaanncceeiirroo aa ccaarrggoo ddee oouuttrrooss sseettoorreess.. • OO DDeeccllíínniioo ddoo SSeegguunnddoo RReeiinnaaddoo • -- AA ccrriissee ddoo IImmppéérriioo ffooii rreessuullttaaddoo ddaass ttrraannssffoorrmmaaççõõeess pprroocceessssaaddaass nnaa eeccoonnoommiiaa ee nnaa ssoocciieeddaaddee,, aa ppaarrttiirr ddoo ssééccuulloo XXIIXX,, ssoommaannddoo--ssee ccoonndduuzziirraamm iimmppoorrttaanntteess sseettoorreess ddaa ssoocciieeddaaddee aa uummaa ccoonncclluussããoo:: aa MMoonnaarrqquuiiaa pprreecciissaavvaa sseerr ssuuppeerraaddaa ppaarraa ddaarr lluuggaarr aa uumm oouuttrroo rreeggiimmee ppoollííttiiccoo mmaaiiss aaddaappttaaddoo aaooss pprroobblleemmaass ddaa ééppooccaa.. • -- AA ccrriissee ddoo IImmppéérriioo ffooii mmaarrccaaddaa ppoorr uummaa sséérriiee ddee qquueessttõõeess qquuee ddeesseemmbbooccaarraamm nnaa PPrrooccllaammaaççããoo ddaa RReeppúúbblliiccaa..
  18. 18. QUESTÃO AABBOOLLIICCIIOONNIISSTTAA
  19. 19. • -Os sseennhhoorreess ddee eessccrraavvooss nnããoo ssee ccoonnffoorrmmaarraamm ccoomm aa aabboolliiççããoo ddaa eessccrraavviiddããoo ee ccoomm oo ffaattoo ddee nnããoo tteerreemm ssiiddooss iinnddeenniizzaaddooss.. SSeennttiinnddoo--ssee aabbaannddoonnaaddooss ppeellaa MMoonnaarrqquuiiaa ppaassssaarraamm aa aappooiiaarr aa ccaauussaa rreeppuubblliiccaannaa,, ssuurrggiinnddoo ooss cchhaammaaddooss RReeppuubblliiccaannooss ddee 1133 ddee MMaaiioo ((cchhaammaaddaa aassssiimm ppoorr ccaauussaa ddaa ddaattaa eemm qquuee aa LLeeii ÁÁuurreeaa ffooii aassssiinnaaddaa)).. AAss pprriinncciippaaiiss lleeiiss qquuee ccoonnttrriibbuuíírraamm ppaarraa oo ffiimm ddaa eessccrraavviiddããoo nnoo BBrraassiill ffoorraamm:: 11885500,, LLeeii EEuusséébbiioo ddee QQuueeiirroozz ((eexxttiinngguuiiaa oo ttrrááffiiccoo
  20. 20. • negreiro); 11887711,, LLeeii ddoo VVeennttrree LLiivvrree ((ooss ffiillhhooss ddee eessccrraavvooss sseerriiaamm ccoonnssiiddeerraaddooss lliivvrreess,, ddeevveennddoo aaooss pprroopprriieettáárriiooss ccrriiáá--llooss aattéé ooss ooiittoo aannooss));; 11888855,, LLeeii ddooss SSeexxaaggeennáárriiooss ((qquuaannddoo oo eessccrraavvoo ccoommpplleettaassssee 6655 aannooss eelleess eessttaarriiaamm lliibbeerrttooss));; ee 1133 ddee MMaaiioo ddee 11888888,, LLeeii ÁÁuurreeaa ((aabboolliiççããoo ttoottaall ddaa eessccrraavviiddããoo,, aassssiinnaaddaa ppeellaa pprriinncceessaa IIssaabbeell,, qquuee ssuubbssttiittuuííaa pprroovviissoorriiaammeennttee oo IImmppeerraaddoorr)).. • QQUUEESSTTÃÃOO RREELLIIGGIIOOSSAA • -- AA qquueessttããoo rreelliiggiioossaa ccoonnssiissttiiuu nnuumm ccoonnfflliittoo eennttrree ddooiiss bbiissppooss,, DD.. VViittaall ee DD.. MMaacceeddoo CCoossttaa,, qquuee iinnssiissttiirraamm eemm aapplliiccaarr nnoo ppaaííss ddeetteerrmmiinnaaççõõeess ddoo PPaappaa,, qquuee nnããoo hhaavviiaamm oobbttiiddoo aa aapprroovvaaççããoo ddoo IImmppeerraaddoorr,, ccoommoo ddeetteerrmmiinnaavvaa aa ccoonnssttiittuuiiççããoo.. EEssssee ppooddeerr ddee vveettoo iimmppeerriiaall cchhaammaavvaa--ssee bbeenneepplláácciittoo.. • QQUUEESSTTÃÃOO MMIILLIITTAARR • --DDuurraannttee oo IImmppéérriioo hhaavviiaa ssiiddoo aapprroovvaaddoo oo pprroojjeettoo MMootteeppiioo,, ppeelloo qquuaall aass ffaammíílliiaass ddooss mmiilliittaarreess mmoorrttooss oouu mmuuttiillaaddooss nnaa GGuueerrrraa ddoo PPaarraagguuaaii rreecceebbiiaamm uumm ppeennssããoo.. AA gguueerrrraa tteerrmmiinnaarraa eemm 11887700 ee,, eemm 11888833 oo mmoonntteeppiioo aaiinnddaa nnããoo eessttaavvaa ppaaggoo.. OOss mmiilliittaarreess eennccaarrrreeggaarraamm eennttããoo oo tteenneennttee--ccoorroonneell SSeennaa MMaadduurreeiirraa ddee ddeeffeennddeerr ooss sseeuuss ddiirreeiittooss.. EEssttee,, ddeeppooiiss ddee ssee pprroonnuunncciiaarr ppeellaa
  21. 21. • imprensa, atacando o projeto Montepio, foi punido. A ppaarrttiirr ddee eennttããoo,, ooss mmiilliittaarreess ffiiccaarraamm pprrooiibbiiddooss ddee ddaarr ddeeccllaarraaççõõeess àà iimmpprreennssaa sseemm pprréévviiaa aauuttoorriizzaaççããoo iimmppeerriiaall.. • -- OO ddeessccaassoo qquuee aallgguunnss ppoollííttiiccooss ee mmiinniissttrrooss ccoonnsseerrvvaaddoorreess ttiinnhhaamm ppeelloo EExxéérrcciittoo lleevvaavvaa--ooss aa ppuunniirr eelleevvaaddooss ooffiicciiaaiiss,, ppoorr mmoottiivvooss qquuaalliiffiiccaaddooss ccoommoo iinnddiisscciipplliinnaa mmiilliittaarr.. AAss ppuunniiççõõeess ddiisscciipplliinnaarreess ccoonnffeerriiddaass aaoo tteenneennttee--ccoorroonneell SSeennaa MMaadduurreeiirraa ee aaoo ccoorroonneell EErrnneessttoo AAuugguussttoo ddaa CCuunnhhaa MMaattooss,, pprroovvooccoouu rreevvoollttaa eemm iimmppoorrttaanntteess cchheeffeess ddee EExxéérrcciittoo,, ccoommoo oo MMaarreecchhaall DDeeooddoorroo ddaa FFoonnsseeccaa.. • PPrrooccllaammaaççããoo ddaa RReeppúúbblliiccaa • -- OO GGoovveerrnnoo IImmppeerriiaall,, ppeerrcceebbeennddoo,, eemmbboorraa ttaarrddiiaammeennttee,, aa ddiiffíícciill ssiittuuaaççããoo eemm qquuee ssee eennccoonnttrraavvaa ccoomm oo iissoollaammeennttoo ddaa MMoonnaarrqquuiiaa,, aapprreesseennttoouu àà CCââmmaarraa ddooss DDeeppuuttaaddooss uumm pprrooggrraammaa ddee rreeffoorrmmaass ppoollííttiiccaass,, ddoo qquuaall ccoonnssttaavvaamm:: lliibbeerrddaaddee ddee fféé rreelliiggiioossaa;; lliibbeerrddaaddee ddee eennssiinnoo ee sseeuu aappeerrffeeiiççooaammeennttoo;; aauuttoonnoommiiaa ddaass PPrroovvíínncciiaass;; mmaannddaattoo tteemmppoorráárriioo ddooss sseennaaddoorreess.. • -- EEnnttrreettaannttoo,, aass rreeffoorrmmaass cchheeggaarraamm ttaarrddee ddeemmaaiiss.. NNoo ddiiaa 1155 ddee nnoovveemmbbrroo ddee 11888899,, oo MMaarreecchhaall DDeeooddoorroo ddaa FFoonnsseeccaa aassssuummiiuu oo ccoommaannddoo ddaass ttrrooppaass rreevvoollttaaddaass,, ooccuuppaannddoo oo QQuuaarrtteell GGeenneerraall ddoo RRiioo ddee JJaanneeiirroo.. NNaa nnooiittee ddee 1155,,
  22. 22. • novembro ccoonnssttiittuuiiuu--ssee oo GGoovveerrnnoo PPrroovviissóórriioo ddaa RReeppúúbblliiccaa ddooss EEssttaaddooss UUnniiddooss ddoo BBrraassiill.. DD.. PPeeddrroo IIII,, qquuee eessttaavvaa eemm PPeettrróóppoolliiss dduurraannttee eesssseess aaccoonntteecciimmeennttooss,, rreecceebbeeuu,, nnoo ddiiaa sseegguuiinnttee,, uumm rreessppeeiittoossoo ddooccuummeennttoo ddoo nnoovvoo GGoovveerrnnoo,, ssoolliicciittaannddoo qquuee eellee ssee rreettiirraassssee ddoo PPaaííss,, jjuunnttaammeennttee ccoomm ssuuaa ffaammíílliiaa.. • -- PPrrooccllaammaaddaa aa RReeppúúbblliiccaa,, nnoo mmeessmmoo ddiiaa 1155 ddee nnoovveemmbbrroo ddee 11888899,, ffoorrmmaa--ssee uumm ggoovveerrnnoo pprroovviissóórriioo,, sseennddoo oo cchheeffee ddoo ggoovveerrnnoo MMaarreecchhaall DDeeooddoorroo ddaa FFoonnsseeccaa..

×