1. Monialaisen toimintamallin juurruttaminen
paikallistasolla - hyväksi koetut käytännöt
starttivalmennuksessa
Jari Kivirinta
Kari Hilpinen
Marika Ståhlberg
Kaisa Tuuteri
Janne Rinne
Nuori 2013 8.-10.1.2013 Jyväskylä
14.1.2013

2. Esittelijät
Jari Kivirinta, projektipäällikkö, Startti parempaan elämään –
hanke, Valtakunnallinen työpajayhdistys
Kari Hilpinen, yksilövalmentaja, Tukeva-työvalmennussäätiö
Marika Ståhlberg, projektityöntekijä, Vamos Nuorten
toimintakeskus, Helsingin Diakonissalaitos
Kaisa Tuuteri, projektikoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry
Janne Rinne, projektityöntekijä, Startti parempaan elämään -
juurruttamishanke, Valtakunnallinen työpajayhdistys
14.1.2013

3. Juurruttamisen pääkohtia
• Tavoitteiden asettaminen
• Keinovalikoimasta sopiminen
• Perustelut koko toiminnalle asiakkaasta merkittäviin päättäjiin asti
• Toiminnalle oltava mahdollisimman laaja tuki
- vaikuttamistyö.
• Toiminnan vaatimien paikallisten resurssien varmistus
• Toiminnalle merkityksellisen verkoston hahmottaminen
• Verkoston kokoaminen: Valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti
• Operatiivisesta työstä vastaavista toimijoista ja heidän tehtävistään sopiminen
• Kohdennettu tarvekartoitus
• Operatiivisten toimijoiden tuki
• Verkostotoimijoiden tuki
• Päättäjien tahtotilan vahvistaminen
• Huomioidaan rinnakkaistoimijat
• Toimivan kommunikaatiotilan tukeminen
14.1.2013

4. Tärkeää!
 Merkityksellisyys
 Vastuu
 Avoimuus
 Läpinäkyvyys
 Selkeys
 Kommunikaatio
 Sopiminen
 Muutoskykyisyys
 Dokumentaatio
 Tiedottaminen
 Realistisuuteen perustuva positiivinen asenne
14.1.2013

5. Lähtötilanne
• Huoli suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisesta.
• Yhä suuremman nuorten joukon syrjäytyminen ja
putoaminen yhteiskunnan toimintojen ulkopuolelle.
• Kaikkein haastavimmassa asemassa ovat ne
nuoret, jotka eivät ole missään aktiivisessa
toiminnassa, eivätkä ilmoittaudu työttömäksi
työnhakijaksi TE-toimistoon. Ryhmään kuuluvat myös
sellaiset nuoret, jotka ovat sairauden tai vaikean
elämäntilanteen vuoksi vaarassa syrjäytyä
yhteiskunnasta.
14.1.2013

6. • Suomessa jää viisi nuorta joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden ongelmien
vuoksi*
• Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevia 20–29-vuotiaita nuoria on Suomessa noin 110 000
henkilöä*
• 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta maksavat yhteiskunnalle noin 300
miljoonaa euroa vuodessa*
• Syrjäytymisen kustannukset, kokonaiskustannuksen on arvioitu olevan yhteiskunnalle yli 1,23
miljoonaa euroa yhden syrjäytyneen nuoren osalta(30 750€/vuosi)** Huom! Luku ei sisällä esim.
hoito-, kuntoutus- tai laitoskustannuksia.
• Kahden työntekijän starttivalmennusyksikkö kaikkine kuluineen kääntyy taloudellisesti
kannattavaksi saamalla eteenpäin 3 asiakasta vuodessa. Toteutuneissa palveluissa hyöty on
osoittautunut moninkertaiseksi. (Kivirinta)
• Ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä 15–29-vuotiaista nuorista 80 % ei myöhemminkään
suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa***
* Nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmä
** VTV, Leinonen, Kivirinta
***Myrskylä

7. • Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat ne
25 000 nuorta, jotka eivät ole
koulutuksessa, työelämässä tai edes
työttöminä työnhakijoina.
• Työpajamaailmassa ja sen verkostoissa on
kohderyhmän ja ympäristön tuntemus ja
taitoresurssia vastata kohderyhmän tarpeisiin.
14.1.2013

8. Työpajakentän ja lähiverkostojen
havainnot
• Nuoria jää tukijärjestelmien ulkopuolelle monista eri syistä mm.
osallistumiskriteerien, tiedon puutteen, terveydentilan, sosiaalisen
vetäytymisen, viranomais-sektoroitumisen takia
• Toimintamuodot vaihtelevat riippuen
paikkakunnasta, rahoitusperusteista, lakitulkinnoista.
• Asiakkaan kohtaamistyö on perusteiltaan samankaltaista.
• Verkostotyön toimivuuteen vaikuttavat mm. ”henkilökemiat”
• Kohderyhmän henkilöiden elämäntilanteet vaativat aikaa ja
henkilökohtaista panostusta selvitäkseen
• Kohderyhmän tarpeet ja tukimuodot eivät aina kohtaa.
14.1.2013

9. Starttivalmennuksessa
• Paneudutaan asiakkaan tilanteeseen
• Huomioidaan ympäristön olosuhteet
• Selkeytetään asiakkaan tilanne
• Poistetaan negaatioita
• Tarjotaan selviytymismenetelmiä
• Tuetaan omatoimisuuteen
• Luodaan tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista
• Luodaan toimivia verkostoja
• Luodaan luottamuksellinen tukisuhde
• Tarjotaan mahdollisuuksia positiiviseen tulevaisuuteen
• Valvotaan ja kehitetään palvelutoimintaa
• Tarjotaan riittävästi aikaa
14.1.2013

10. Startti parempaan elämään –
juurruttamishanke 2012-2015
TAVOITTEET:
• Matalan kynnyksen työpajapalvelujen käynnistämistä
tuetaan valtakunnallisesti
• Työpajatoiminnan ja asumispalvelujen yhteistoimintamallin
käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti
• Työpajavalmentajilla on paremmat ammatilliset valmiudet
starttivalmennukseen
• Työpajojen monialaisen verkostoyhteistyön vahvistaminen
• Starttivalmennuspalvelujen rahoituksen varmistaminen
14.1.2013

11. Startti parempaan elämään –
juurruttamishanke 2012-2015
KEINOT:
• Paikallisten kehittämisprosessien tukeminen
• Työpajavalmentajien ammatillisen vahvistaminen
koulutuksen, vertaiskehittämisen ja aktiivisen tiedon
levittämisen avulla
• Kumppanuusfoorumien ja verkoston kanssa tehtävä
kehittämistyö
• Aktiivinen tiedotus- ja vaikuttamistyö
valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla
14.1.2013

12. Monialaisen toimintamallin juurruttaminen
paikallistasolla - hyväksi koetut käytännöt
starttivalmennuksessa
ALUSTAVA KIITOS!
Nuori 2013, Jyväskylä /Jari Kivirinta
14.1.2013