Talouden kasvu ja
rakennemuutos – uutta
arvoa palveluista
Pekka Ylä-Anttila
21.11.2013

Mistä puhun tänään?
• Maailmantalouden rakennemuutos: ’Lännestä ja
pohjoisesta’ ’itään ja etelään’
• Uusi globaali työnjako
• Mitä kehittyneempi maa, sitä suurempi
palvelusektori
• Palveluiden maailmankauppa kasvaa
– Mahdollistaja: digitaalikumous
• Mitä Suomesta viedään – mikä vientiä selittää?
• Uusi globaali työnjako: Suomen rooli

Mitä et ehkä tiennyt palveluista…
• Lähes 90% Suomessa tehtävästä työstä palvelua
• Palvelut ja teollisuus lähinnä samanlaisia
– Yhteneväiset suorat ja välilliset vaikutukset
– Sektoriraja katoaa; vastakkainasettelu turhaa
• Maiden elintasoeroja selittääkin palvelutuotanto
• Palvelut virallisesti 20% mutta
todellisuudessa 50% maailmankaupasta
– Tavarat bruttoarvo- ja palvelut lähinnä arvonlisäpohjalla
– 70% maailmankaupasta yritysten sisäistä kauppaa
• Suuri osa palveluita; tilastoituu heikosti

Kuvio 1.1
Palvelujen osuus kokonaistuotannosta on suurin korkean tulotason maissa
90
80
70
BKT per capita,
1000 USD
käyvin hinnoin ja
ostovoimapariteetein
60
LUX
NOR
50
USA
SWI
40
FIN
SWE
30
20
CHL
10
Osuus kokonaistuotannosta, %
0
50
55
60
65
70
75
80
Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
85
90

UUSI GLOBAALI TYÖNJAKO: ”ITÄ JA
ETELÄ” KASVANUT
TEOLLISTUMISELLA JA VIENNILLÄ –
SEURAUKSET
GLOBAALITALOUDELLE?

Teollisuus kasvaa Aasiassa – ympyrä sulkeutuu…
Alueiden osuudet maailman teollisuustuotannosta 1750–2100, %
70
Itä-Aasia
60
50
40
30
Pohjois-Amerikka
20
10
0
1750
Eurooppa
1800
1850
1900
1950
2000
2050
2100
Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia
Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada
Eurooppa = Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi
Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.6 (Bairoch 1982, ETLA, kirjoittajien arviot)

Seuraus 1: Teollisuustuotteiden suhteelliset hinnat
tippuneet 40 % vuodesta 1980 *
* Teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat suhteessa kehittyneiden maiden BKT-hintaindeksiin (1980 = 100)
Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa, s. 22

Seuraus 2: Uusi globaali
erikoistuminen
• Toinen ”suuri eriytyminen” (second great
unbundling”, Baldwin, 2006)
– Tuotanto- ja arvoketjut hajautuneet, kehitys hieman
hidastunut mutta jatkuu => ”Made in the World”,
useimmilla teollisuustuotteilla ja palveluilla kymmeniä
tuotantomaita.
– Miten arvo syntyy ja miten se jakautuu?
• Ääriesimerkkejä: iPad/iPod, älypuhelin, mobiiliverkot – lähes
koko arvo syntyy palveluista. Suuri muutos: tavaroita
kehitetään palveluita varten (iPod)…
• Maailmantalouden toimintalogiikka on
muuttunut: maat ja alueet eivät erikoistu
toimialoittain, vaan toiminnoittain ja
työtehtävittäin

MAHDOLLISTAJA:
DIGITAALIKUMOUS

Digitaalinen vallankumous
ei alkanut Intel 4004:stä v. 1971, vaan tiedon
saavutettavuudesta, yhdistettävyydestä &
jatkojalostettavuudesta – siis v. 1995 jälk.
Internetistä…
… ja ISO murros juuri nyt !

Dataa globaalisti,
exatavua
Google-hakuja,
miljardia
1227
Mobiili IP liikenne,
Indeksi 2005 = 1
538
1722
+403%
+844%
+13350%
342
130
2005
4
2010
2006
2011
2006
2011
Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012, Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Taloustieto (ETLA B 254).

Saman laskutoimituksen kustannus eri ajankohtina
(nykyrahassa; piste kuvaa tiettyä menetelmää/konetta; lähde: Nordhaus/Yale)
100 000 000 000 €
1€
1940 … … … … 2000

Internet käynnisti maailmantalouden
3. pitkän kehityskaaren 1990-luvun puolivälissä(?)
3.
Digitaaliseen palveluyhteiskuntaan:
Internet 1995-
2.
Teollisuusyhteiskunnasta
palveluihin:
Sähkö 1890-
1.
Maatalousyhteiskunnasta
teollisuuteen:
Höyry 1780-
1800
1900
2000

DIGITAALISEEN PALVELUTALOUTEEN
- SEURAUKSIA

Digitaalitalouden murros
• Digitaaliteknologian vaikutus suurempi kuin sähkön aikanaan
–
–
–
–
Tuottavuusvaikutus suurempi
Organisaatiot muuttuvat nopeammin
Nykyiset teollis- ja tekijänoikeudet (IPR) eivät sovi digitalouteen
Muutokset vaikeammin ennustettavissa
• Näkyvän talouden alla on kehittynyt “2. talous” tai “piilotalous”
– Globaali tietoverkko – digitaalinen infrastruktuuri
– Osa aineettomasta digitaloudesta tilastojen ulkopuolella
(Facebook, Wikipedia, Google, YouTube …)
• Kehitys epätasaista – esimerkkinä terveydenhuolto
– ICT alentanut tuottavuutta ja nostanut kustannuksia

… Lähes puolet teollisuuden työvoimasta on palvelutehtävissä
Kaikissa palvelutehtävissä toimivien osuus teollisuuden työvoimasta, %
Alankomaat
Tanska
Iso-Britannia
Itävalta
Irlanti
Belgia
Saksa
Ranska
Suomi
Islanti
EU-27
Norja
Ruotsi
Italia
Espanja
Kreikka
Portugali
Lähde: Eurostat
0
10
20
30
40
50
60

Suomen teollisuus on osaamisintensiivistä
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet teollisuuden työvoimasta
Euroopassa, %
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus teollisuuden työvoimasta,
%
Suomi
Iso-Britannia
Tanska
Ranska
Irlanti
Belgia
Ruotsi
Alankomaat
Norja
Saksa
Itävalta
EU-27
Islanti
Italia
Espanja
Kreikka
Portugali
0
10
20
30
40
50
Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
60

… Samoin palvelut
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuudet palveluiden työvoimasta
Euroopassa, %
Johtajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden osuus palvelusektorin
työvoimasta, %
Islanti
Sveitsi
Alankomaat
Suomi
Ruotsi
Saksa
Tanska
Norja
Belgia
Ranska
Italia
EU-15
UK
Irlanti
Kreikka
Itävalta
Espanja
Portugali
0
10
20
30
40
Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila 2012: Uutta arvoa palveluista. Taloustieto Oy (ETLA B256).
50
60

Teollisuusyrityksen muodonmuutos
Design
Markkinointi
Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.

GLOBAALI DIGITALOUS: PALVELUIDEN
VIENTI KASVAA NOPEASTI

Digitalisoituminen kasvattaa palvelukauppaa
Maailman ja Suomen palvelu- ja tavaravienti (indeksi 2000 = 100)
400
400
Suomi
Maailma
350
ICT:tä hyöd. palv.
300
Perinteiset palv.
Tavaravienti
250
ICT:tä hyöd. palv.
350
300
250
200
200
150
150
100
100
Perinteiset palv.
Tavaravienti
50
2000
2002
2004
2006
2008
2010
50
2000
2002
2004
2006
2008
2010
Lähteet: IMF, Suomen Pankki, WTO.
ICT:tä hyödyntävät: Rahoitus, vakuutus, viestintä, IT, liike-elämän palvelut, rojaltit, lisenssimaksut.

1
Palveluiden kaksi kasvuaaltoa
Palvelujen osuus
Palvelujen osuus
Modernit
Perinteiset
Maan vauraus
1950–1969
Lähde: Eichengreen ja Gupta (2011).
Maan vauraus
1990–2005
ETLA

Palvelukumouksen ajurit – miksi palvelut
kasvavat muuta taloutta nopeammin?
• Teollisuustuotteet palveluvaltaistuvat, rajaa palvelun ja
teollisuuden välillä ei välttämättä ole – materiaalisen
tuotannon ja tuottavuuskasvun rajat saavutettu.
• Digitaalikumous – suuri osa palveluista digitalisoitavissa
– Uusi globaali työnjako – kehittyneet maat erikoistuvat
palveluihin
– Maailmankaupan kasvu
• (Julkisten) hyvinvointi- ja muiden palveluiden kysynnän
kasvu (ikääntyminen, tulotaso)
• Strateginen ulkoistaminen – skaalaetujen hyödyntäminen,
kokonaan uutta liiketoimintaa (kunnossapitopalvelut,
”teollinen internet”)
• Baumolin tauti vs. Mooren laki

Liike-elämän palvelut kasvattavat työllisyyttään
Suomessa kaikilla aloilla tehtyjen yksityisten ja julkisten tuntien kehitys (2000 = 100)
180
Lähde: Tilastokeskus
160
140
Alat ylhäältä alas : Hallinto ja tukipalvelut N;
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen M;
Muut palvelut R-T; Kiinteistö L; Kaivaminen
B; Energia, vesi ja jäte D; Informaatio ja
viestintä J; Rahoitus ja vakuutus K; Lähinnä
julkiset palvelut O-Q; Rakentaminen F;
Kuljetus H; Majoitus ja ravitsemus I;
Kauppa G; Tehdasteollisuus C;
Maa-, metsä- ja kalatalous A.
+66%
Vuokraus, leasing, työnhaku,
varauspalvelut, turvallisuus,
siivous, kiinteistönhoito
+33%
Laki, talous, johdon kons.,
mainonta/markk.,
tiet./tekn.
-16%
-23%
Teollisuus
Alkutuotanto
120
100
80
60
2000
2011

YHTEENVETO: UUSI GLOBAALI
TYÖNJAKO JA ARVONLUONNIN
LOGIIKKA: SUOMEN ROOLI

Uusi globaali työnjako ja Suomi
• Suomi erikoistuu arvoketjun
alku- ja loppupään palvelutehtäviin
• Palvelut ovat keskenään ja maittain erilaisia –
pääosa palvelutehtävistä Suomessa on
korkean osaamistason tehtäviä
• Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet
tiiviisti toisiinsa – globaalissa kilpailussa
palvelut ovat kehittyneiden maiden
teollisuuden ja talouden kilpailuetu

Globaali työnjako syvenee: kehittyneet maat
erikoistuvat korkean lisäarvon palvelutehtäviin
Osuus arvonlisäyksestä
2000-luvun arvoketju
Korkeiden
kustannusten
maat
1970-luvun arvoketju
Tuotantoa
edeltävät
palvelut
Valmistus /
teollinen
massatuotanto
Matalan
kustannustason maat
Tuotannon
jälkeiset
palvelut

Kiitos!
Kysymyksiä?

LÄHTEITÄ:
Lehti, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012). Suuri Hämmennys:
Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B254).
Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2010). Missä arvo syntyy?
Suomi globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B 247).
Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012a). Kenelle arvoketju hymyilee?
Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Helsinki: Taloustieto Oy (Sitra 297).
Pajarinen, M., Rouvinen, P., & Ylä-Anttila, P. (2012b). Uutta arvoa palveluista.
Helsinki: Taloustieto (ETLA B256).