2. minna.lakkala@helsinki.fi
Opetusalan tutkijoilla ja asiantuntijoilla on
nykyisin hyvin yhteneväiset käsitykset siitä,
mihin suuntaan opetuskäytäntöjä tulisi kehittää
• Hyviksi katsotaan työtavat, joissa oppijat:
– tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan,
– suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat
haastavia ongelmia,
– hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja
digitaalista teknologiaa sekä
– luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia
tuotoksia prosessin lopputuloksena.
• Esim. yhteisöllinen, ongelmalähtöinen,
ilmiöpohjainen, tutkiva tai projektioppiminen
2Minna Lakkala 2015
3. minna.lakkala@helsinki.fi
• Edellä mainitut työtavat korostavat asiasisältöjen
oppimisen lisäksi erityisesti tietotyön, yhteisöllisen
työskentelyn ja teknologian käytön taitoja.
• Oppimateriaali on yksi osa tällaista kokonaisvaltaista
ja tavoitteellista toimintaa, mutta ei keskeinen
prosessia ohjaava elementti.
• Oppijoiden työskentely ja toiminnan lopputulos
määräytyvät prosessin kuluessa eivätkä ole täysin
ennalta arvattavissa ja suunniteltavissa.
Uudenlaiset työtavat edellyttävät
toisenlaista opetuksen suunnittelua
3Minna Lakkala 2015
(Häkkinen, 2002)
4. minna.lakkala@helsinki.fi
Teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa opettajan
roolina on toimia epäsuorasti edellytysten luojana ja
toimintakulttuurin rakentajana
1. Koko oppimistilanteen perusrakenteiden suunnittelu ja
toimintakäytäntöjen organisointi – pedagogisen
infrastruktuurin rakentaminen (”design”)
2. Työskentelyn ohjaaminen ja asiantuntijana toimiminen
tilannekohtaisesti prosessin aikana (”scaffolding”)
Siirtyminen ”opettamisesta”
oppimisedellytysten järjestämiseen
Minna Lakkala 2015
Bielaczyc 2006, Paavola ym. 2002, Jones
ym. 2006, Lakkala & Lipponen 2004
4
5. 5
Pedagogisen infrastruktuurin elementit
Tekniset rakenteet
Miten työkaluja ja
teknologiaa käytetään?
Teknologian ja teknisen
tuen tarjoaminen,
työkalujen tarkoituksen-
mukaisuus,
teknologian
käytön organisointi.
Tietoon liittyvät
rakenteet
Miten ja miksi tietoa
tuotetaan ja kuka
sitä tuottaa?
Tiedon-
käsittelyn tavat;
tietolähteiden luonne
ja merkitys; opettajan
ja oppilaiden rooli tiedon
käyttäjinä, jakajina ja
tuottajina; tehtävien
autenttisuus.
Sosiaaliset
rakenteet
Miten yhteistyötä
organisoidaan ja
tuetaan?
Yhteistyötä edistävät
tavoitteet, yhteistyön
organisointi, prosessin
ja tuotosten jakaminen,
vastuut ja työnjaosta
sopiminen, yhteisöllisen
teknologian käyttötavat.
Kognitiiviset
rakenteet
Miten tuetaan taitojen
itsenäistä hallintaa ja
metakognitiota?
Toimintatapojen
mallintaminen ja
käsitteellistäminen;
suunnitteluun, koordinointiin
ja reflektointiin
ohjaavat tehtävät.
Minna Lakkala 2015
(Lakkala, 2010; Lakkala, 2012)
6. Oppituntikäytäntöjen arviointitutkimus
Tekniset rakenteet
Teknologian rooli
Teknologian saatavuus
Käytön tarkoituksenmukaisuus
Teknisten taitojen opettaminen*
Käytön monipuolisuus
Tietoon liittyvät rakenteet
Tehtävien tiedollinen luonne
Tehtävien autenttisuus ja
omistajuuden tukeminen
Prosessimaisuus tuotoksen tekemisessä*
Oppiaineiden integrointi*
Kognitiiviset rakenteet
Työtapojen ja taitojen mallintaminen
Suunnitellut metakognitiiviset
tehtävät*
Tavoitteet ja suorituskriteerit
määritelty*
*:llä merkityissä asioissa erityisen vähän kehittyneitä käytäntöjä 50:n oppitunnin
arviointitutkimuksessa: aa 17, ya 23, l 10 (Lakkala & Ilomäki, ITK 2013)
Sosiaaliset rakenteet
Tehtävien sosiaalinen luonne*
Yhteistyön strukturointi*
Verkostoituminen ja kontaktit*
Tekniset
Sosiaaliset
Tietoon
liittyvät
Kognitiiviset
Minna Lakkala 2015 6
Oppituntitutkimuksen analyysiluokat kuvattuna miellekkarttana (Mind42):
http://mind42.com/mindmap/1011ef03-b9fa-496c-ab2e-3b1b092a8899
7. minna.lakkala@helsinki.fi
• Bielaczyc, K. (2001). Designing social infrastructure: The challenge of
building computer-supported learning communities. In P. Dillenbourg, A.
Eurelings & K. Hakkarainen (Eds.), European perspectives on computer-
supported collaborative learning (pp. 106–114). Maastricht: Maastricht
McLuhan Institute.
• Häkkinen, P. (2002). Challenges for design of computer-based learning
environments. British Journal of Educational Technology, 33, 461–469.
• Jones C., Dirckinck-Holmfeld, L., & Lindström, B. (2006). A relational,
indirect, meso-level approach to CSCL design in the next decade.
International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 1,
35–56.
• Lakkala, M. (2010). How to design educational settings to promote
collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-
enhanced progressive inquiry. Doctoral dissertation. University of
Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Psychology 66.
Helsinki: Helsinki University Print.
Lähteitä (1)
7Minna Lakkala 2015
8. minna.lakkala@helsinki.fi
• Lakkala, M. (2012). Tutkiva oppiminen. Teoksessa L. Ilomäki (toim.),
Laatua e-oppimateriaaleihin. E-oppimateriaalit opetuksessa ja
oppimisessa (ss. 93–99). Helsinki: Opetushallitus.
• Lakkala, M., & Ilomäki, L. (2013). Teknologian opetuskäyttö
oppituntiseurantojen perusteella. Esitelmä Interaktiivinen teknologia
koulutuksessa -konferenssissa 11.-12.4.2013, Hämeenlinna.
• Lakkala, M., & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-
oppimisen tukena. Teoksessa V. Korhonen (toim.), Verkko-opetus ja
yliopistopedagogiikka (ss. 113-134). Tampere: Tampere University Press.
• Paavola, S., Lipponen, L., & Hakkarainen, K. (2002). Epistemological
foundations for CSCL: A comparison of three models of innovative
knowledge communities. In G. Stahl (Ed.), Computer support for
collaborative learning: Foundations for a CSCL community (pp. 24-32).
Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Lähteitä (2)
8Minna Lakkala 2015