Suomen kielen modukset

1. Tapaluokat eli
modukset
luen
lukenen
lue! lukekaa!
lukisin
Esityksen kuvat: Clipart & omat valokuvat

2. Verbin muodosta näkyy
aikamuoto ja persoonamuoto,
esim.
luen
= preesens, yks.1.p. (= minä)
luin
= imperfekti, yks.3.p. (= hän)
olemme lukeneet
= perfekti, mon.1.p. (= me)
olivat lukeneet
= pluskvamperfekti, mon.3.p.
(= he)

3. Aikamuotojen ja persoonamuotojen
lisäksi suomen kielessä on
4 tapaluokkaa eli modusta,
jotka ilmaisevat sitä, miten puhuja
tai kirjoittaja suhtautuu sanomaansa.

4. Indikatiivi
on tavallisin modus, eräänlainen yleismodus.
Indikatiivilla ei ole tunnusta, eli ”normaalit”
verbinmuodot ovat indikatiivissa, esim.
aktiivi:
Hän lukee. ~ Hän luki. ~ Hän on lukenut.
~ Hän oli lukenut.
passiivi:
Koulussa luetaan. ~ luettiin
~ on luettu ~ oli luettu

5. aktiivi:
Hän lukee. ~ Hän luki. ~
Hän on lukenut. ~ Hän oli lukenut
passiivi:
Koulussa luetaan. ~ luettiin ~
on luettu ~ oli luettu
Huomaa,
että indikatiivilla on
kaikki aikamuodot

6. Indikatiivia käytetään, kun
puhutaan yleispätevistä
asioista, jotka ovat varmoja
tai joita pidetään varmoina.
Jari Järvelän kirja Tyttö ja
pommi ilmestyi vuonna 2014.
Indikatiivia käytetään myös,
kun halutaan antaa varma
sävy, esim. painoarvoa
omalle mielipiteelle.
Tyttö ja pommi on Järvelän
paras kirja.

7. Vertaa lauseita, kun niihin lisätään jokin sana, joka
kertoo epävarmuudesta tms.
Tyttö ja pommi on ehkä Järvelän paras kirja.
Tyttö on pommi on minusta Järvelän paras kirja.
Tyttö ja pommi on varmaan Järvelän paras kirja.

8. Konditionaali = ISI-muoto
ilmaisee, että tekeminen tai oleminen on ehdollista eli
että jotakin voisi tapahtua, jos tietyt ehdot
toteutuisivat.
aktiivi:
Hän lukisi / olisi lukenut
passiivi:
Koulussa luettaisiin / olisi luettu

9. aktiivi:
Hän lukisi / olisi lukenut
passiivi:
Koulussa luettaisiin / olisi luettu
Konditionaalilla on 2 aikamuotoa:
preesens (= nyt & tuleva)
ja perfekti (= mennyt aika)

10. Konditionaalin kanssa käytetään usein jos-, tai
vaikka-sanoja, esim.
Lukisin enemmän kirjoja,
jos minulla olisi aikaa.
Vaikka en ehtisi tehdä muuta
aamulla, niin luen aina
sarjakuvat aamulehdestä.

11. Konditionaalia käytetään myös, kun on
* kohtelias pyyntö, kysymys tai ilmoitus
Saisinko katsoa tuota kirjaa, jota luet?
Tilaamasi kirja olisi nyt noudettavissa.
* toivomus
Voi, olisipa loma, niin voisi lukea riippukeinussa.
Haluaisin joululahjaksi Tyttö ja pommi –kirjan.
* ehdotus
Sinun pitäisi lukea tämä kirja.
Menisit kirjastoon! Sieltä löytyy varmaan sopiva teos.

12. Imperatiivi = käskymuoto
ilmaisee käskyä, kieltoa ja kehotusta.
Kun käskemme tai kiellämme toista ihmistä tai
toisia ihmisiä, käytämme imperatiivia.
Lue! Lukekaa!
Älä lue! Älkää lukeko!

13. Harvoin käytettyjä käskymuotoja ovat
lukekoon, alköön lukeko (= hän)
lukekaamme, älkäämme lukeko (= me)
lukekoot, älkööt lukeko (= he)
~
luettakoon, älköön luettako (= passiivi)

14. Imperatiivia käytetään preesensissä, mutta on
olemassa myös imperatiivin perfekti (= mennyt
aika). Se on harvinainen muoto.
Sitä käytetään joskus, kun kommentoidaan
toisen sanoja tai käskyä.
Olkoon opettaja vain sanonut, että pitää lukea 2
kirjaa, mutta minä ehdin lukea vain yhden.

15. Potentiaali = NE-muoto
ilmaisee tekemisen mahdollisina tai todennäköisenä.
Potentiaalimuoto vastaa sanoja ”ehkä”, ”mahdollisesti”
ja ”taitaa”.
aktiivi:
Hän lukenee / Hän lienee lukenut
= Hän ehkä lukee
= Hän taitaa lukea
passiivi:
Koulussa luettaneen /
lienee luettu
= Koulussa mahdollisesti luetaan

16. HUOMAA: olla-verbin potentiaali on lienee:
minä lienen me lienemme
sinä lienet te lienette
hän lienee he lienevät
Kuitenkin passiivi:
oltaneen

17. aktiivi:
Hän lukenee / Hän lienee lukenut
passiivi:
Koulussa luettaneen / lienee luettu
Potentiaalillakin on aikamuodoista
vain preesens ja perfekti.

18. Potentiaali on puhekielessä harvinainen. Usein
puhujat myös käyttävät sitä väärin:
pitää olla:
Hän tullee.
pitää olla:
Hän lienee kotona.
Hän lienee tuleeHän lienee tulee
Hän ollee kotona.Hän ollee kotona.

19. Potentiaalia näkee toisinaan uutisotsikoissa tai
artikkeleissa, kun kirjoittaja ei voi sanoa jotain
asiaa varmaksi.
Ilmatieteen laitos: Seuraava hellejakso saapunee
heinäkuussa.
Obama voittanee vaalit.