Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n 29.8.2018 Porissa järjestämän Kulotus Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeena koulutuksen materiaalia. Usein esitettyjä kysymyksiä / totta vai tarua kulotuksista - kulotusten FAQ:s - Lindberg

1. Usein esitettyjä
kysymyksiä/totta vai tarua
kulotuksista – kulotusten FAQ:s

2. 1. Kulotukset ovat merkittävä turvallisuus- ja
metsäpaloriski – tuttuja otsikoita
• ”Kulotus karkasi käsistä Tyrnävällä”
• ”Kulotukset työllistivät palolaitoksia viikonloppuna”
• ”Kulotus karkasi uhkaavaksi maastopaloksi Kauhajoella”
• ”Kulotus karkasi käsistä Siikalatvalla”
• ”Kulotus karkasi käsistä”
• ”Kulotus karkasi taas maastoon”
• ”Kulotus karkasi käsistä Kestilässä”
• ”Kulotukset karkasivat maastopaloiksi ”
• ”Kulotus karkasi käsistä Joutsan Angesselässä”
• ”Maasto liekehti eri puolilla Pohjois-Suomea”

3. … mutta kun katsotaan tarkemmin huomataan,
että suurin osa on muita kun metsämaan
kulotuksia
”Kulotus karkasi käsistä Tyrnävällä” Tyrnävällä Murrontiellä kulotus karkasi
tänään iltapäivällä pellolle. Yli hehtaari peltoa paloi, mutta palon leviäminen
asutukseen saatiin estettyä nopean sammutustyön ansiosta.
”Kulotukset työllistivät palolaitoksia viikonloppuna” Kulotukset työllistivät
palolaitoksia viikonloppuna. Nivalassa peltoa paloi noin hehtaari. Palo levisi
myös latoon, joka paloi maan tasalle
”Kulotus karkasi uhkaavaksi maastopaloksi Kauhajoella” Kulotus karkasi
käsistä Kauhajoen Päntäneellä keskiviikkona illansuussa. Kulotettavalta
alueelta tuli levisi pitkin kuivaa peltoa ja tuhosi noin hehtaarin verran
maastoa.
”Kulotus karkasi käsistä Siikalatvalla” Kulotus karkasi käsistä Myllyläntiellä
Siikalatvalla vappupäivänä hieman kello 13:n jälkeen. Tuli levisi noin 1,5
hehtaaria suuremmalle alueelle, kuin kulotuksessa oli alunperin tarkoitettu.

4. ”Duudsonien sytyttämä tulipalo oli tuhota kylän - katso kuvat! (IS
2013)”

5. Todennäköinen syttymissyy2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä
Valvomaton ruoanvalmistus0 0 0 0 0 1 0 1 0 4 6
Muu ruoanvalmistus0 3 3 1 0 1 3 0 3 2 16
Tahallaan sytytetty palo0 16 50 26 32 65 65 45 44 63 406
Lasten tulen käsittely0 49 42 31 17 32 39 14 41 41 306
Kulotus 55 36 15 19 11 29 39 12 20 28 264
Tulityö 1 5 1 2 1 1 0 1 1 5 18
Roskien poltto 93 102 90 94 43 104 120 85 114 103 948
Nuotio, grilli 291 228 229 188 72 387 284 203 250 176 2308
Tulitikku, muu tulentekoväline235 133 91 98 23 70 64 27 34 36 811
Savuke tai muu tupakka-aine118 96 89 78 24 85 63 33 54 55 695
Ilotulite, pyrotekniset tuotteet14 23 17 9 1 7 7 3 9 4 94
Kynttilä, tuikku, soihtu, roihu1 3 4 1 0 1 1 1 4 0 16
Koneen tai laitteen väärä käyttö0 0 1 3 1 2 1 2 5 0 15
Sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti43 8 14 11 5 19 15 12 16 5 148
Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti0 5 9 5 4 6 8 1 9 7 54
Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka30 34 33 47 19 45 53 36 42 48 387
Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista3 7 2 5 1 7 4 1 4 5 39
Vaurio tulisijassa tai hormissa0 2 0 0 0 2 0 1 0 0 5
Riittämätön suojaetäisyys0 1 3 4 0 3 0 1 1 0 13
Tuotantoprosessin häiriö0 0 1 0 0 0 0 0 0 1 2
Kipinä koneesta tai laitteesta24 34 21 40 8 25 25 19 20 19 235
Mekaaninen kipinä, iskukipinä27 24 18 22 9 21 13 6 12 19 171
Hankauslämpö 0 1 1 1 0 1 4 0 1 0 9
Itsesyttymä 2 6 4 11 2 0 3 3 6 3 40
Räjähdys 8 2 7 3 2 2 2 0 1 1 28
Salama 83 58 277 246 21 239 474 25 30 21 1474
Muu luonnonsyy 18 43 27 28 17 14 24 35 20 19 245
Uudelleensyttyminen19 15 49 31 3 36 37 17 21 16 244
Muu syy 36 54 49 40 20 44 34 37 24 28 366
Ei voida arvioida311 206 208 158 83 205 260 125 150 153 1859
Tietoa ei ole kysytty0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 1
Yhteensä 1412 1194 1355 1203 419 1454 1642 746 936 862 11223
Metsäpalojen syttymissyyt 2008-2017.
Lähde: PRONTO-tietokanta,
Sisäministeriö/pelastusopisto
Kulotusten osuus olisi siis
runsas 2%, eli hieman yli joka
50 metsäpalo aiheutuisi
kulotuksista
Entäs tilastot?

6. … mutta todellisesti osuus on vielä
huomattavsti alhaisempi…
• … koska tietokannassa on runsaasti hälytyksiä, joissa pelastuslaitos on
varmistanut, käynyt tarkistamassa savuhavainnon, tai ala on syttynyt
uudestaan – eli varsinaista kulotuksesta levinnyttä metsäpaloa ei ole
tapahtunut

7. Kulotus-syttymissyy
tapausten tarkempi
erittely 1996-2008
(Rossi 2009)
Kulotus levisi ja
oli syynä
metsäpaloon
siis 0,2 %
tapauksista, eli
n joka 700-
800:s tai n joka
50-100
kulotuksesta
tapahtui
karkaaminen

8. Johtopäätökset
• Ammattimaisista metsämaan kulotuksista ja ennallistamipoltoista
tapahtuvat karkaamiset ovat varsin harvinaisia
• … ja verrattuina muihin metsäpalon syttymissyihin suorastaan
marginaalisia
• … mutta niitä tapahtuu
• …tällöin someraivo ja mediapaine saattaa olla melkoinen
• … ja silloin ehkä on houkutus painaa paniikkinappulaa

9. 2. Metsäpalot ovat merkittävä hiilidioksidipäästojen
lähde ja ilmastonmuutoksen kiihdyttäjä – eikö
kulotuksella ole samanlaisia vaikutuksia?
• Periaatteessa kyllä, mutta:
• On muistettava mittakaava:
• Voitaisiin ajatella että yhdeltä kulotushehtaarilta palaisi latvusmassasta 80%,
sammalkerroksesta 90%, karikkeesta 80%, ja humuksesta 20% (rahi-veha-repe-
menetelmä, lisäksi osuudet riippuvat erittäin paljon paloainesten kosteudesta, joten
mitään oikeita arvoja ei edes ole)
• Jolloin saataisiin esim kuusivaltaisella MT-kulotusalalla: 0.8 * 40 tn + 0.9 * 1.5 tn + 0.8
* 7 tn + 0,2 60 tn = n 50 tn (nämä ovat tutkimustietoon perustuvia lukuja)
• Silloin 200 kulotushehtaarilta (nykytila) lähtisi n 10 000 tn (C< 5 000 ) tuhannelta
kulotushehtaarilta lähtisi n 50 000 tn (C < 25 000 biomassaa taivaalle
• Kulotusten nykyosuus siis pelkkään latvusmassan suhteutettuna olisi n 0.5 % ja 1 000
ha:lla 2,5 %, ja koko metsähakkeeseen 0,25 %/ 1,25 %, joten ehkä kulotusten
lisääminen ei ole aivan avainongelma Suomen ilmastopolitiikassa

10. Lisäksi…
• Kulotusten hiilipäästöarviot ovat todennäköisesti yliarvioita tai
merkitykseltään vähäisiä, koska:
• Todennäköisesti puuta+muuta biomassaa ei pala niin paljoa
• Puuaines (etenkin isommat oksat, rangat ja rungot) hiiltyy, nokeentuu ja kuivuu,,
mikä merkittävästi hidastaa lahoamista (ja siten myös CO2-päästöjä)
• Hakkuutähde – etenkin neulaset ja pienet oksat ovat nopeasti hajoavaa biomassaa,
eli ei ole kovin suurta väliä mitä niillä tehdään kun joka tapauksessa suuri osa niistä
lahoaa muutamissa vuosissa
• Kyse on normaalista boreaalisiin metsiin kuuluvista prosessista (jota
ihminen on merkittävästi vielä toiminnallaan vähentänyt),
mielikuvarinnastus muiden kasvillisuusvyöhykkeiden kulotuksiin ja
kaskeamisiin ekosysteemimuutoksineen on ontuva

11. Johtopäätös:
• Periaatteessa kulotukset kaiken polttamisen ja palamisen tavoin
lisäävät hiilipäästöjä ilmakehään, mutta määrä on niin pieni – etenkin
suhteutettuna muuhun puun polttoon – että kyse on marginaalisesta
haitasta, monimuotoisuushyödyt ovat huomattavasti isommat

12. 3. Metsäpalot tulevat lisääntymään
tulevaisuudessa – kulotuksia ei tarvita
• On totta , että useiden ennusteiden mukaan metsäpalojen
ilmastollinen riski kasva, mutta ilmastollisen riskin kasvaminen ei ole
korreloi lineaarisesti metsäpaloriskin kasvamisen kanssa – eli muut
tekijät ovat nykyään tärkeämpiä
• Lähitulevaisuudessa ei ole syytä olettaa että Suomen
metsäpaloregiimissä tapahtuisi isoja muutoksia (tosin erilaisiakin
mielipiteitä on)

13. ”Metsäpalojen riski Suomessa kasvaa – suurpalo polttaisi
enemmän kuin viimeisten 20 vuoden palot yhteensä”
”Metsäpalojen riski kasvaa ilmaston lämpenemisen myötä”

14. 28.9.2018 14
Suomen metsäpalot 1952-2012

15. 28.9.2018 15
Suomi-Ruotsi-onko eroja?

16. Metsäpalot v. 1952 - 2013
28.9.2018 16
Aikajakso Paloja, lkm/a Keskimääräinen
paloala/a, ha
Keskimääräinen
paloalueen koko
1952-60 514 5760 12
1961-70 487 1355 2,7
1971-80 559 727 1,3
1981-90 471 312 0,7
1991-2000 947 582 0,7
2001-2010 1533 642 0,4
2011-2017 990 352 0,3
Lähde: Metsätilastolliset vuosikirjat,
metsätilastot/Luke, PRONTO-
tioetokanta
Paljon pieniä paloja

17. Ja tämä vuosi…..
• 1206 ha, keskimääräinen paloala 0,6 ha (tilanne 28.8)
• (vrt Ruotsi n 25 000 ha, neljässä palossa n 20 000 ha)

18. 4. Linnunpesät ja metsän eläimet tuhoutuvat tai
kuolevat kulotuksissa
• Näin periaatteessa asia on
• Toisinaan on esitetty että kulotuksista pitäisi pidättäytyä pesimäaikaan-
tämä on kuitenkin hyvin vaikeaa, koska aika on myös kulotusten
tuloksekkaalle ja mielekkäälle suorittamiselle parasta
• Jälleen: kyse on normaalista prosessista, joka kuuluu luontoon
• Yksilöllisten eläinsuojelullisten näkökulmien huomioonottaminen on hyvin
ongelmallista ja sen mielekkyys voidaan kyseenalaista (mutta sitä tehdään
inhimillis-poliittisista syistä)
• Useat lintulajit myös hyötyvät eri tavoin kulotuksista ja suosivat
paloympäristöjä
• Suomalaiseen kulotusperinteeseen kuuluu metsäkanalintujen pesien
etsiminen ja suojaaminen ennen kulotusta (riistanhoitoa)

19. 5. Kulotus on kallista
• Kyllä näin on, mutta
• Periaatteessa kaikki (lähes), monimuotoisuuden huomioonottaminen maksaa
• Lisäksi verrattuna esim pysyvään suojeluun kulotukseen käytettävät rahat ovat
varsin pieniä
• Viimeaikaiset rahoitusmuodot ovat selvästi kasvattaneet kulotuskustannuksia
(LIFE-rahoitus, KEMERAn 100% tuki) tai eivät ainakaan ole ohjanneet
kustannusten alentamiseen (kun ei ole aitoa kilpailua)
• Vrt vanhassa pinta-ala tuetussa KEMERAssa 1000 hehtaaria sai tukea (eli siis
valtion suora kustannus n 300 000 €)

20. • Kulotuskustannusten arvioiminen on erittäin vaikeaa, voidaan laskea
- perustellusti – monin eri tavoin ja saada erilaisia lukuja (sää,
ammattitaito jne…)
• Mutta jos nyt heitetään 1 000 – 3 000/ ha, ja kustannukset alenevat
jyrkästi alueen kasvaessa
• Tuhat hehtaaria voisi maksaa miljoonan (jos alueet olisivat
mielekkäitä ja poltto tehtäisiin ammattitaidolla), mutta paljon
suurempiakin lukuja saadaan jos niin halutaan…
• Uudistusalojen pienuus on myös kustannuksia lisäävä tekijä,
keskittäminen isommille aloille – esim yhteismetsät –olisi mielekästä

21. 6. Kulotuksessa tulee savua, pienhiukkasia jne
ja se on muutenkin kamalaa
• Näin on!