O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Raakun suojelun strategia ja toimenpideohjelma

33 visualizações

Publicada em

Pirkko-Liisa Luhta, Metsähallitus, Metsätalouden vesiensuojelupäivät 17. - 18.9.2019 Savonlinna

Publicada em: Educação
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Raakun suojelun strategia ja toimenpideohjelma

  1. 1. Raakun suojelun strategia ja toimenpideohjelma Metsätalouden vesiensuojelupäivät 17.-18.9.2019 Savonlinna Pirkko-Liisa Luhta, YM:n raakkutyöryhmän sihteeri
  2. 2. Ympäristöministeriö asetti 29.11.2018 työryhmän laatimaan raakulle suojelun strategian ja toimenpideohjelman • vuoden 2019 loppuun mennessä • Työryhmän pj Tuula Kurikka, sihteeri P-L.Luhta MH luontopalvelut • Jäsenet 15:sta eri toimijasta ja viranomaisesta • ”Jokihelmisimpukan säilyminen Suomessa edellyttää laajaa yhteistyötä, minkä vuoksi lajille on tarpeen laatia luonnonsuojelulain 47 §:n tarkoittaman ohjelma yhteistyössä eri toimijoiden kesken” • Metsätaloudesta edustus SMK:sta, Metsähallitus Metsätalous Oy:stä ja MTK:sta Yhden raakun korvaus/luontoarvo on 589 €, olipa kyse suuresta, pienestä tai erityisen kauniista, kuten tämä yksilö.
  3. 3. Raakku on jokiekosysteemin huippuindikaattori ja avainlaji, joka sekä ilmentää hyvää vedenlaatua että tuottaa sitä. Raakun lisääntyminen vaatii: 1. Puhtaan pohjasoran Nuoret raakut kehittyvät jopa 7 vuotta soran sisällä, soran on oltava puhdas kymmenien senttien syvyyteen 2. Riittävästi taimenen tai lohenpoikasia väli- isännäksi Raakun toukat loisivat kiduksilla lähes vuoden Piirros:Seppo Leinonen
  4. 4. Suomessa noin 120 raakkujokea ja puroa • niissä noin 1 miljoona raakkua, korvaus/luontoarvo 700 M ~ 800 M € • Yli 90 % kannoista sijaitsee Kemijoen, Luton ja Iijoen valuma-alueilla Raakkupopulaatioiden tiedossa oleva tila Suomessa • Yksi kanta: elinvoimainen • Viisi: ehkä elivoimainen • 17: ei elinvoimainen /ehkä elinvoimainen • 28: lähes hävinnyt/kuoleva/ todennäköisesti sukupuuttoon kuollut • Loput 70: tilanne ei ole tiedossa • Lohiriippuvaiset raakkukannat kuolevat nopeimpaan tahtiin.
  5. 5. Vaikka helmenpyynti loppui raakun rauhoitukseen vuonna 1955, elinympäristöjä ei suojeltu: Merkittävimmät syyt raakun taantumiseen • Jokien patoaminen ja muut vaellusesteet ► Väli-isäntäkalat ja raakut eivät enää kohtaa, lisääntyminen loppu • Valuma-alueiden maankäyttö ► Soiden ojitusten ja metsänkäsittelyn kiintoaine peittää virtojen pohjan, vanhat raakut ehkä pysyvät hengissä, mutta uusia ei synny Tierummut estävät kymmenillä raakkujoilla väli-isäntätaimenten vaelluksen.Säätöauraus kahden raakkujoen välistä Sallassa.
  6. 6. Muutama esimerkki tältä vuosikymmeneltä raakkujokien varsilta .. Metsäkoneella ajeltiin raakkupaikan yli. Metsänkäsittelyn ja –muokkauksen hiekat täyttivät joen. Kunnostusojitus raakkujokeen. Rinteeseen tehdyn tien raviojat syöpyivät raakkusuvantoon
  7. 7. Metsätalous merkittävä maankäyttö kaikilla raakkuvesistöjen valuma-alueilla Kunnostusojitus, uudishakkuut, maanmuokkkaus, kasvatushakkuut, metsätiet, lannoitukset Suotuisan suojelutason saavuttaminen raakulle tavoitteena: • Raakun esiintymistietojen/paikkatiedon saatavuus kaikille metsäalan toimijoille • Viranomaisten, metsänomistajien ja toimijoiden sujuva tiedonvaihto • Ojitusilmoitukset myös turvemaan uudistamishankkeistahankkeista • Valuma-alueilla varmistetaan riittävät vesiensuojelutoimet ja tehdään tarvittaessa tarkempi VA-kohtainen yleissuunnitelma • Esim. KEMERA-luonnonhoitohankkeena • Kohdennettua vesiensuojeluneuvontaa raakun kannalta olennaisille metsänomistajille • Tarkemmat ohjeet ja metsänkäsittelysuositukset toimijoille • Raakun elinympäristökunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista metsäteiltä • Vapaaehtoisen suojelun selvittäminen/METSO-ohjelma
  8. 8. Terveet simpukat – terveet joet – terveet ihmiset Kiitos mielenkiinnosta!

×