2. • Piikidepaneeleja, joista yleisin massatuotantopaneeli on
juotostekniikkaan perustuva pintavirtajohdettu monikidepaneeli
• Yksikide on laadukkaampi ja tehokkaampi, mutta yleensä
kalliimpi valmistaa ja hankkia
• Tarvitaan myös invertteri, joka muuttaa tasavirtaisen
aurinkosähkön verkkoon sopivaksi 230V vaihtovirraksi
• Paneelien hyötysuhteet 13 – 20 % ja nimellistehot verkkoon
kytketyissä järjestelmissä yleensä 200 – 300 W/paneeli (1,6 m2)
• Omakotikokoluokassa yleinen 3 – 10 kW kenttä (20 – 60 m2)
• Aurinkosähköjärjestelmät ovat huoltovarmoja ja pitkäikäisiä
(toimintaikä yleensä yli 30 vuotta), tehon heikkeneminen
ikääntymisen myötä on hyvin vähäistä
Aurinkopaneelit
4. • Varjoton ja esteetön asennusalue (puut, pylväät, piiput, muut rakennukset)
• Eteläinen suuntaus tuottaa parhaiten (maaliskuu-syyskuu)
• Lounas ja kaakko 5 – 7 % pois vuotuisesta kokonaistuotannosta,
kesäkuukausina ero voi olla vielä pienempää
• Itä ja länsi 20 – 23 % pois kokonaistuotannosta (huiput aamu ja ilta)
• Muut ilmansuunnat käytännössä kannattamattomia
Lähde: Karelia amk
Aurinkopaneelien suuntaus
Pohjoinen
Etelä
Vapaa paistekulma
5. • Pääsääntöisesti asennetaan kattokulman mukaisesti (väh. 15 astetta)
• Tasakatoilla telineet halutussa kulmassa
• Seinäasennus (seinän mukaisesti tai kulmassa)
• Maa-asennus telineillä haluttuun kulmaan
• Optimaalinen kulma yleensä on 40-45 astetta. (vuositasolla)
Aurinkopaneelien asennuskulma
6. • 1 kW paneeliteholla saadaan n. 600 – 900 kWh sähköä vuodessa
• Paneelin kuumeneminen heikentää tuotosta
• Yleisin asennustapa on hyvin tuulettuva kattoasennus (5-15 cm
katosta) – 2 % tehohäviötä
• Integroitu asennus, huonosti tuulettuva – 5 % tehohäviötä
• Maa-asennus on täysin tuulettuva, altis kuitenkin varjostumille
• Toteutunut LCOE (levelized cost of energy) –tuotantohinta
muodostuu alkuinvestoinnista, käyttöiän aikaisesta tuotosta ja
ylläpitokuluista: Pientalot ja omakotitalot 7,3 – 11,6 snt/kWh
Yritykset, yhteisöt ja maatilat 3,3 – 5,3 snt/kWh
Asennustavan vaikutus ja
tuotantohintatasot
7. • Maatiloilla tukiprosentti on 40 %, minimäärä tuettavasta
investoinnista on 7000 € = väh. 17 500 €:n hanke = n. 12 – 15 kW:n
järjestelmä
• Investointien sisäiset korot 2 %:n sähkön hinnan nousulla ja 2 %:n
laskentakorkokannalla keskimäärin: 7 % - 10 % ja takaisinmaksuajat
8 – 13 vuotta
• Muissa yrityskohteissa investointien tukiprosentti on 25 %, minimi-
investoinnin määrä on 10 000 euroa = väh. 6 – 7 kW:n järjestelmä
• Kannattavuus riippuu kaikissa kohteissa sähkön kulutusprofiilista,
ilmansuunnista, asennuspaikasta, maksetusta sähkön hinnasta ja
järjestelmän kokoluokasta
Aurinkosähkön kannattavuus
9. Poveria biomassasta -hanke
Poveria auringosta - yritysryhmähanke
• Edistetään aurinkoenergiaratkaisujen integrointia aluelämpölaitoksiin
• Hankkeessa v. 2017 olivat mukana Enon Energia Osuuskunta,
Tuupovaaran Energiaosuuskunta, Kiihtelysvaaran Energiaosuuskunta,
Kontio Energia Osuuskunta ja BioWin Karelia Oy
• Selvitysten perusteella hankkeessa suunniteltu 7 uutta
aurinkosähkövoimalaa, jotka on toteutettu syyskuussa 2017
yhteishankinnan kautta
• Aluelämpölaitoksien tasainen sähkönkulutusprofiili ja vähäiset
tuntivaihtelut tekevät niistä hyvin soveltuvia aurinkosähköjärjestelmille
10. Poveria biomassasta -hanke
Poveria auringosta - yritysryhmähanke
• Aurinkosähkövoimaloiden
yhteiskapasiteetti n. 70 kWp
• Arvioitu yhteistuotantomäärä on
n. 52 MWh/a
• CO2 päästöjen vähennys yht. 9,1 t/a
• Yhteishankinnan ansiosta
investointihinnat alhaisempia
• Asennukset toteutti Sähköasennus
Mirotex Oy
11. Poveria biomassasta -hanke
• Kannattavuuslaskelmien mukaan aurinkosähkö on osoittautunut
toistaiseksi kannattavammaksi kuin aurinkolämpö
• Kannattavuuslaskelmat esimerkiksi 2 %:n sähkön hinnan nousulla
ovat näyttäneet 11 – 15 vuoden takaisinmaksuaikoja ja 5 – 8 %:n
sisäisiä korkokantoja
• Investoinneille on saatu TEKES:in myöntämää energiatukea 25 %