Akatemiatutkija Timo Harrikarin esitys, Nuoret ja media -seminaari 16.9.2010.

1. NUORISON KUVA
MEDIASSA
Tutkijan näkökulma
Timo Harrikari
YTT, dosentti, akatemiatutkija
Nuoret ja media-seminaari
16.9.2010 Helsinki

2. Kysymyksenasettelua
Miten mediauutisointi asettuu osaksi lapsiin, nuoriin
ja lapsiperheisiin kohdistuvia poliittisen hallinnan
strategioita?
Millaista kuvaa lasten elinympäristöistä, nuorten
toimijuudesta ja lapsiperheiden tilanteesta
uutisoinnissa rakennetaan erilaisten hallinnan
strategioiden toteuttamisen perusteluiksi?
Miten se tehdään ja mitä siitä seuraa? Esimerkkinä
iltapäivälehtien nuorten rikoksia koskeva uutisointi.
YTT, dos. Timo Harrikari

3. YTT, dos. Timo Harrikari

4. YTT, dos. Timo Harrikari

5. Nuoria koskevasta väkivaltauutisoinnista
iltapäivälehdissä
Etusivujen väkivaltauutisointi lisääntyi voimakkaasti 1980-2000.
1997-2000 Iltalehti vähensi uutisointiaan, mutta Ilta-Sanomat
lisäsi. (Kivivuori, Kemppi & Smolej 2002)
Tilanne tasoittui 2005-2006. Kummassakin lehdessä paljon ja
näyttäviä rikosotsikoita. 1990-luvun puolivälissä väkivaltainen
otsikko joka viidennessä Ilta-Sanomassa ja joka kolmannessa
Iltalehdessä. 2005-2006 50 % Ilta-Sanomista ja 40 % Iltalehdistä.
(Syrjälä 2007)
Lehdet alkaneet esittää entistä enemmän ikätietoja. Uutisoitujen
henkirikosten uhrien (20 v.) ja tekijöiden iät (10 v.) todellisuutta
nuorempia. Johtuu tekijän nuoresta iästä tai toimituksellisesta
valinnasta. (Kivivuori ym. 2002)
Tavallisuuden ja arvaamattomuuden yhdistämisestä syntyvä
jännite rikosuutisten representoinnissa (Aitamurto 2005).
Epäluottamuksen ja pelon tuottamisen mekanismi?
YTT, dos. Timo Harrikari

6. Kasisivun tyrmistämisen ja järkyttämisen taide
(Riskillä merkityt 2008)
Tavallisin nuorten rikostapaus kuolemaan johtava väkivallanteko, jossa on yksi
tekijä ja yksi uhri. Henkirikosten todennäköisyys uutisoinnissa monituhatker-
tainen suhteessa niiden todelliseen määrään.
Etusivun lööpin koko korreloi sisäsivun määrään. Mitä suurempi lööppi, sitä
laajempi uutisointi.
Nuorten asemointi etusivulla. Jännite tavallisen ja epätavallisen välillä.
Kronologinen ikä ja aktiivisen teon ilmaisu (”13-vuotias lapsiraiskaaja”)
Teon, perhesuhteiden tai institutionaalisten määritysten kautta (”Itsemurhapommittaja oli
kymmenvuotias poika”)
Ryhmäasemoinnit (”Nuorisojengi kahakoi rajusti”)
Asema rikosprosessissa (”Heinojen murhasta tuomittu. Tältä hän näyttää!”)
Nimeltä mainitseminen (Pommimies oli yksinäinen susi. MIKSI PETRI?)
Kronologia-asemointi todennäköisempää alle 11-14-vuotiailla. Rikosvastuuikä-
rajan politisointi? YTT, dos. Timo Harrikari

7. Kasisivun järkyttämisen ja
tyrmistämisen taide (2008)
Ethos, Logos & Pathos
Tapahtumien annetaan puhua. Toimittaja ei näy.
Syllogismin premissejä ei lausuta julki vaan lukijan odotetaan
täydentävän mielessään puuttuvan premissin. Ehdollistavat
yleisökysymykset (”Pitäisikö rikosvastuuikärajaa laskea?”)
Voimakkaiden tunnetiloihin iskeytyvien verbien ja määreiden
esittäminen (murtua, järkyttyä, tyrmistyä, kauhun vallassa, raa’asti,
verisesti, rajusti)
Motiivin loputon vaatiminen. MIKSI?
Pitkäkestoiset oikeusprosessit. Lukijalle käsitys nuorten rikosten
lisääntymisestä. Arkistot ovat ikuisia.
Moraalinen arvio. Välinpitämättömyys, katumus, anteeksipyytäminen.
Vihan ja säälin nostattaminen
Oikeutettuina puhujina ”tavalliset kansalaiset” ja poliisi.
YTT, dos. Timo Harrikari

8. Johtopäätöksiä ja kysymyksiä
Uutisointi näkymätöntä todellisuutta muokkaavaa
ehdollistamistyötä, joka ilmenee:
uutisoitavien teemojen valikoinnissa,
uutisoinnin toistuvuudessa,
tiettyjä puhetapoja voimistavien asiantuntijatahojen
käyttämisenä oikeutettuina puhujina,
Tunnetiloja herättämään tarkoitettujen kognitiivisten
ristiriitojen ja lausumien virittämisenä,
moraalisen närkästyksen esittämisenä silloin kun se ei ole
tuomioistuimessa mahdollista
Riskiregiimin legitimaation yksi ja keskeinen lähde?
YTT, dos. Timo Harrikari

9. Riskiregiimin kolme keskeistä elementtiä
HUOLI
(Ontologia)
RISKI
(Epistemologia)
PUUTTUMINEN
(Metodologia,
strategia, taktiikka)
RISKIREGIIMI
YTT, dos. Timo Harrikari

10. NUORISON KUVA
MEDIASSA
Tutkijan näkökulma
Timo Harrikari
YTT, dosentti, akatemiatutkija
Nuoret ja media-seminaari
16.9.2010 Helsinki