1.
Verkkopedagogiikka
DIAK: Tulevaisuuden tulkkaustaidot -hanke
Verkkokoulutuspäivä 18.11.2022
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Ohjeet: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Kuva: Elf-Moondance, pixabay.com

2.
MIKÄ FIILIS…?
…tästä
projektista? …tästä päivästä? …digipedasta?
…etä- …verkko- …pimeistä
opetuksesta? kursseista? aamuista?
digipedasta?
…koko päivästä …marraskuusta? …pikkujoulu-
verkossa? kaudesta?

3.
Ohjelma klo 8.30-15.45
Verkkopedagogiikan etäpäivä
• Verkko-opetuksen suunnittelu ja toteutus.
• Vuorovaikutuksen aktivointi reaaliaikaisissa (verkko)tapaamisissa
ja verkkokursseilla.
• Oppimistehtävät ja niihin soveltuvat verkon sovellukset.
• Saavutettavuus: näkökulmana lähinnä kokeiltavat sovellukset
ja videoiden tekstittäminen.
• Avoin jakaminen ja Creative Commons –lisenssit.
Turku pe 25.11.: Verkkosisältöjen luominen
• 360-kuvat ja videot
• ThingLink
• Moodlen H5P-työkalut
Materiaalit, tehtävät ja keskeiset linkit löydät koulutuksen
Padletista! Tallennetaan sisäiseen käyttöön.

4.
Kauanko jaksamme verkossa?
Vastaukset ovat nimettömiä.

5.
Tavoitteena on opetus, jossa yhdistyy
sisältötieto, pedagogiikka ja teknologia
Koehler & Misihra 2006: tpack.org
Oheinen suomennos Harto Pönkä:
harto.wordpress.com/2015/09/18/2000-luvun-ydintaidot-
oppimisen-tulevaisuus-ja-opetuksen-suunnittelu
TPACK-malli
jäsentää opettajan
osaamisvaatimuksia.

6.
Ennakkotehtävät
• Kolme tavoitetta itsellesi verkko-opettajana.
→ Pienryhmäkeskustelu suhteessa TPACK-malliin.
• Kolme kysymystä verkko-opetuksen suunnittelusta tai
toteutuksesta.
→ Kootaan Flingaan.

7.
classroomscreen.com
Lue lisää: www.matleenalaakso.fi/2019/02/classroomscreen.html

8.
Keskeisimmät oppimiseen
vaikuttavat tekijät
Yhteistyö muiden kanssa
Omien ja ryhmän yhteisten
oppimisen prosessien säätely
Teknologian tuki
Lähteenä korkeakoulupedagogiikan UNIPSin sivulle unips.fi/pedagogics-in-digital-learning
upotettu Oulun yliopiston Essi Vuopalan video (CC BY): youtu.be/OnWgTuaKUVo

9.
Oppimisen prosessien säätelytaidot
Kati Mäenpää (CC BY-SA): oamk.fi/oamkjournal/2022/monipuoliset-motivaation-saatelystrategiat-tukevat-oppimista-ja-
opiskeluhyvinvointia ja Motivaation säätelyllä vaikutusta hyvinvointiin: www.youtube.com/watch?v=prIFI4PTJac
Motivaatio ei aina pysy korkealla.
Siihen on hyvä oppia vaikuttamaan.
• Motivaation säätelystrategiat
– Esim. tavoitteiden asettamisen, mielenkiinnon
vahvistamisen ja tunteiden säätelemisen taidot.
• Kehittämällä yksilöiden itsesäätelyn taitoja,
voidaan edesauttaa hyvinvointia ja opintomenestystä.
– Esim. osallistavat menetelmät, tutkiva oppiminen,
simulaatiot, kannustus ja palaute.
• Tueksi tarvitaan opiskelumotivaatiota ja -hyvinvointia
tukevia oppimisympäristöjä, pedagogiikkaa ja
ohjausta sekä organisaation vastuuta.

10.
Verkko-opetuksen
suunnittelu ja toteutus

11.
Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen.
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta.
3. MOOC-kurssit (Massive Open Online Course)
– Suuri osallistujamäärä.
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta.
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta.
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia verkkoon.
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa.

12.
Kaksi tapaa luoda verkkokursseja
Ruudunkaappauskuva Vesa Paajasen videosta Vuorovaikutus verkkokurssilla, UEF:n Flippausmanuaali 2018:
www3.uef.fi/web/flippaus/vuorovaikutus (ks. päivitetty opas: sites.uef.fi/flippaus/flippausmanuaali)

13.
Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Verkossa ohjaat työskentelyä
oppimistehtävillä.

14.
Pedagoginen malli
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
• Ks. esim: www.tuni.fi/tlc/suunnittelu/pedagoginen-suunnittelu

15.
Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu.
• Auttaa näkemään kurssin rakenteen ja kokonaisuuden.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

16.
Hyviä lähteitä verkkokurssin suunnitteluun
ja arviointiin: bit.ly/vk-oppaita

17.
Motivaation tukemisen keinoja
• Oppijoiden tavoitteiden selvittäminen.
• Valinnan mahdollisuudet.
• On helpompi oppia asioita, joita jo jonkin verran osaa.
– Ennakkotehtävät, käänteinen oppiminen.
• Sisäinen ja ulkoinen motivaatio.
– Ymmärrys, miksi asian osaaminen on tärkeää. Oma tavoite.
• Autenttisuus ja opittavan tuominen oppijoiden elämysmaailmaan.
• Oppimisprosessin tukeminen:
– Osallistaminen
– Tilaa dialogille
– Palaute
Kuva: Colin Behrens, pixabay.com

18.
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala: core.ac.uk/download/pdf/339407282.pdf
Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus oppijoiden kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja
kommunikointi – pääpaino oppisisällöissä ja tiedon
esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja oppijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö materiaalin
välityskanavana – pääpaino oppisisällöissä

19.
3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys
Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja
lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
2. Yhdessä tekeminen
Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä on
huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
3. Ohjaus ja palaute
Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan tärkein
tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
Kuva: Mohamed_hassan, CC0, pixabay.com

20.
Amk-opiskelijoiden toiveita
https://apoa.tamk.fi/ Alla oleva on lainaus TAMKin Jarmo Vihmalaaksolta ja
Sanna Sintoselta Moodlen mestariopintojen materiaaleista syksyltä 2020
• Yhdenmukainen ja selkeä kurssirakenne
• Omaa edistymistä voi seurata, tehtävät ja määräajat näkyvissä
• Opettajalta ei tarvitse erikseen kysyä kurssin käytännöistä
• Yhdenmukaiset palautusajat tehtävissä (ainakin klo-aika!)
• Sisällöt samalla tavalla eri aiheissa ja aktiviteeteissä
• Ei turhia klikkauksia
Kuva: chenspec, pixabay.com

21.
Verkko-opiskelu on vaativaa
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
Verkkokursseilla oppiminen
on usein vaativampaa kuin
läsnäolokursseilla,
mutta verkkokurssi valitaan
usein siksi, että sen
toivotaan olevan helpompi.
Merkittävimmät
keskeyttämissyyt ovat
opiskeluteknisten taitojen
heikkous, motivaatio
ja epäonnistunut
vuorovaikutus kurssilla.

22.
FiTechin suositukset
keskeyttämisten vähentämiseksi
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”

23.
Opitun äärellä
Mikä innosti? Mikä kysymys jäi Minkä kokemuksesi
Mitä oivalsit? vastausta vaille? haluat jakaa?
Kuvat: Geralt, Qimono & Suju, CC0, pixabay.com

24.
Vuorovaikutuksen aktivointi
reaaliaikaisissa
(verkko)tapaamisissa ja
verkkokursseilla

25.
Kameran peukutus
Ruudunkaappauskuva Teams-webinaarista

26.
Luontonimet
Luontonimet: Matleena Laakso & Kirsi Viitanen, CC BY-SA. Kuva: Rauschenberger CC0, pixabay.com
Kuulee tuulen
Pilven takaa kurkistaja
Villivarsa
Vaanii saalistaan
Pakkasta pakeneva
Hän, joka muuttuu
Ukkosen kumu
Auringon sokaisema
Laulava kivi
Väsynyt vaeltaja
Letittää tuulen
Soihdun kantaja
Kevään ensiversio
Siementen säilyttäjä
Tarvitsee toisen
Rohkea loikkaaja
Monta suloista väriä
Levittää siipensä
Nuolen ampuja
Värisevä vedenpinta
Kesäillan huuma
Verkkokalastaja
Tähtivettä koko nainen
Evien heiluttaja
Tuoksuvat joet
Vastarannan kiiski
Kerran haudattu
Tähdenlento
Ripotettu sinne tänne
Huolellinen astuja
Vaahtoava vuo
Kolon asukki
Totteleva tumpelo
Nuotion sytyttäjä
Kairassa kalastaja
Sateenkaaren säikkyjä
Repun kantaja
Näkee monta puolta
Kahdet kasvot
Vanha nirso
Putoilevat pöksyt
Sanoo jatkuvasti
Kaislikossa kahlaaja
Pikkupeippojen pomo
Savun sokaisema
Kohtaa vertaisensa
Pelon peikko
Inisevä itikka
Syksyn ihanat värit
Liukastelee sinne tänne
Vaahtoava vuo
Luikertaa kiven koloon
Sudenkorennon päivä
Illan sininen hetki

27.
Hyvää huomenta!
Avaa kamerasi ja kerro…
Kuva: LuidmilaKot, pixabay.com

28.
Osallistujat kartalla, janalla tai nelikentällä
Työkaluna esim. Flinga, Padlet tai verkkokokoussovelluksen valkotaulu

29.
https://twitter.com/VPaajanen/status/1382275912666873857?s=20

30.
Nyt on aika vahvistaa yhteisöllisyyttä
samok.fi/blogi/korkeakouluyhteisojen-huomio-suunnattava-nyt-vuorovaikutukseen
Korona-aika on vähentänyt kohtaamisia. → Nyt tulisi kiinnittää
erityishuomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen, sillä digi voi yhtä aikaa
lähentää, etäännyttää, mahdollistaa ja vaikeuttaa.
Kuva: Prawny, pixabay.com
29 % korkeakouluopiskelijoista ei koe kuuluvansa
mihinkään opiskeluun kuuluvaan ryhmään.
www.terveytemme.fi/kott/index.html (tiedonkeruu keväällä 2021)

31.
Ennakkotehtävä:
”Kirjaa ylös kolme oivallusta
vuorovaikutuksen edistämiseen
reaaliaikaisissa verkkotapaamisissa
ja/tai verkkokursseilla.”

32.
Verkkotapaamisen vaiheet
1. Kutsu ja mahdollinen ennakkotehtävä/-materiaali
• Valmistautuneena tapaamiseen
• Käänteinen oppiminen: www.uef.fi/web/flippaus/flippausmanuaali
2. Virtuaalikahvit
3. Yhteinen aloitus
• Webinaarityökalu haltuun (tai jo virtuaalikahveilla)
• Ohjelma, tavoitteet, tutustuminen, kuulumiset, virittäytyminen,..
• Pelisäännöt: kommentointi, luottamuksellisuus, kamerat, tallennus,..
4. Varsinainen opetus ja/tai työskentely
5. Lopetus
• Opitun/työskentelyn reflektio, palaute
• Jatkosta sopiminen ym.
6. Jatkot
Kuva: Alexandra Koch, CC0, pixabay.com

33.
Suunnittele ja ryhmitä
Vuorottele työskentelytapoja
• Kuunnellen, katsellen, puhuen
• Harjoitellen, äänestäen, digityökalujen avulla
vuorovaikuttaen tai tietoa kooten, rooleja hyödyntäen,..
• Huomioi myös tallenteen katsojat
• Muista myös tauot!
Vuorottele kokoonpanoa
• Yksin – opettaja päivystää Zoomissa/Teamsissa
• Pienryhmissä
– Tutustu / jaa kuulumiset alussa
– Satunnaiset ryhmät
– Opettaja määrittelee ryhmät
– Kukin saa valita oman ryhmänsä
• Kaikki yhdessä
– Aktivointia chatin avulla, keskustelua, kyselyitä ym.

34.
Psykologinen turvallisuus
Vuorovaikutus lisää yhteenkuuluvuutta, sitouttaa ja parhaimmillaan
tukee oppimista.
• Viritä ryhmä. Ihmisyyttä ei voi siirtää sivuun ja ”mennä suoraan asiaan”.
(Ryhmän kaksoistavoite).
• Osallista ensimmäisen vartin aikana.
• Pariporinaan aina uusi pari! → Luottamus rakentuu näin nopeammin.
• Minna, mistä teidän ryhmä puhui? (Helpompi, kun voi puhua ryhmän suulla).
• Pekka, keneltä haluat kuulla seuraavan kommentin? (Vastuu
puheenvuorojen kiertämisestä jakautuu.)
Kuva: Pexels, pixabay.com

35.
Opettajan/ohjaajan tehtävänä on tukea
ryhmän molempia tavoitteita
Tunnetavoite
liittyy ryhmän
kiinteyteen ja
toimivuuteen
ryhmänä.
Tehokkuus eli
asiatavoite
liittyy ryhmän
tuloksellisuuteen.
Kuva: OpenClipart-Vectors, pixabay.com

36.
10
sekuntia
22
sekuntia
Kuva: Studio-72, CC0, pixabay.com

37.
Anna myös
aikaa ajatella
Kuva: Oscar Trompenaars, pixabay.com

38.
Vesiputous:
Tee kysymys. Anna aikaa ajatella ja
kirjoittaa kommentti chattiin.
Jokainen julkaisee kommentin samaan aikaan.
Kuva: Pasja1000, pixabay.com

39.
Sovelluksia yhteisölliseen
työskentelyyn ja osallistujien aktivointiin
• Sanapilvet
• Muistitaulut
• Ajatuskartat
• Kyselyt ja tietovisat
• Dioihin upotetut kysymykset
• Verkkosisältöjen luominen

40.
Sanapilvet
Kysymys, mihin vastataan lyhyesti,
mutta monta kertaa:
• Espanjalaisia ruokia
• Urheilusanastoa ranskaksi
• Mitkä ovat kansanedustajan tehtävät?
• Mitä kuuluu tietoturvaan ja -suojaan?
• Mitä verkon sovelluksia käytät viikoittain?
• Sanapilvi ryhmäänne yhdistävistä asioista
• Sanapilvi kirjapiirin kirjasta heränneistä ajatuksista
Lue lisää ja katso ohjevideot:
www.matleenalaakso.fi/2020/03/sanapilvet-opetuksessa.html

41.
Neljä työkalua sanapilviin
• AnswerGarden, kun haluat että ryhmä luo yhteisen
sanapilven. Toimii selaimella, myös mobiililaitteilla.
• WordArt, kun haluat, että jokainen voi luoda oman
sanapilven ja määritellä sen muodon, värit, fontin ym.
Toimii selaimella, myös mobiililaitteilla.
• Teamsin Forms on kokouksiin lisättävissä oleva sovellus
kyselyiden ja yhteisten sanapilvien tekemiseen.
• Mentimeter, kun haluat luoda diasarjoja, joihin liität
erilaisia kysymyksiä. Yhtenä kysymystyyppinä on sanapilvi.

42.
Padlet-muistitaulu
Viesteihin voi lisätä mm. linkkejä, kuvia, videoita ja liitteitä sekä
kirjoittaa, piirtää, videoida tai äänittää.
• Kuvan seitsemän mallia viestien asetteluun.
• Maksutta 3-4 yhtäaikaista.

43.
padlet.com/matlaakso/padlet
Kirjautuminen, ohjeet, kokeilulinkkejä, esimerkkejä & bloggauksia

44.
Kahdenlaisia Flinga-sessioita
Suomalainen sovellus, minne saa maksutta viisi yhtäaikaista sessiota
• flinga.fi (tai korkeakoulujen Campus-lisenssi: edu.flinga.fi)
• Kirjaudu Googlen tunnuksilla tai pyydä s-postiisi uutta tunnusta.
• Kielivalinta sivun alaosta (suomi/englanti)
• Ohjevideot ja kokeilulinkit: www.matleenalaakso.fi/2020/04/flinga.html

45.
Flinga Whiteboard

46.
jamboard.google.com
• Muistitaulu, mihin voi esim. piirtää ja tuoda post-it-lappuja.
• Tauluun saa useita sivuja, mutta ei hyperlinkkejä.
• Muokkausoikeus muille kohdasta JAA.

47.
Kyselyiden erilaisia käyttötapoja
• Ilmoittautumis- tai palautelomake
• Lähtötason kartoitus
• Tutustuminen ja tavoitteet (kuvat)
• Mielipidekyselyt ja äänestykset
• Aktivointi ja osallistaminen
• Yhteistyön ja osaamisen jakamisen tukeminen
• Hauskuus, rentoutuminen, pelillisyys
• Myös oppijat kyselyiden tekijöinä
• Harjoittelu ja oppimista tukeva välitön palaute
• Pistokkaat, sanakokeet, kurssikokeet
• Oppijoiden/osallistujien aktivointi ja
osallistaminen

48.
Sähköisiä kyselytyökaluja
Kokeile ja katso ohjeet: www.matleenalaakso.fi/p/sahkoiset-kokeet.html
• Microsoft Forms: kysely tai lomake
• Blooket – uusi pelillinen monivalinta, kysymyksiä voi tuoda Quizletistä
• Quizizz – monipuolinen työkalu kysymyksille ja dioille
• Quizlet –sanaston ja termien opettelu ym, myös live-kyselyt
• Nearpod – monipuoliset kysymykset ja materiaalit jokaisen omalle laitteelle
• Mentimeter – yhdistä dioja ja muutamia kysymyksiä
• Liikkuvan koulun X-breikki (kuva)

49.
Oppimistehtävät ja niihin
soveltuvat verkon sovellukset

50.
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Mitä haluat
oppijan
tekevän?

51.
Oppimistehtävillä ohjaat oppimaan
Hanne Koli, CC BY: aoe.fi/#/materiaali/13
”Voit ohjata sisältöä eli sitä mitä tietoa
oppija prosessoi tehtävässä.
…tiedonhakua: mistä oppija löytää
tehtävässä tarvittavaa tietoa?
…havainnointia, ajatteluprosesseja: miten
oppija prosessoi tietoa tehdessään tehtävää?
…oppimisprosessia: miten oppijaa ohjataan
/mitä palautetta annetaan?
…työskentelyä: miten oppijaa ohjataan /
mitä palautetta annetaan?
…yhteisöllistä toimintaa ja ryhmä/tiimityötä:
miten ryhmä/tiimi toimii tavoitteellisesti?”

52.
Hyvät oppimistehtävät
Hanne Koli, CC BY: aoe.fi/#/materiaali/13 sekä
Varonen & Hohenthal: Verkkototeutuksen laatukriteerit eAMK, aoe.fi/#/materiaali/120 CC BY-SA
• Herättävät kiinnostuksen aiheeseen.
• Aktivoivat ja motivoivat oppijaa.
• Tuovat esille oppijan aikaisempia käsityksiä.
• Tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista.
• Ongelmanratkaisupohjaisia.
• Ohjaavat tiedonrakentelua.
• Ohjaavat uuden taidon kehittymistä.
• Ohjaavat työskentelytapojen kehittämistä.
• Kommunikatiivisia esim. dialogi, väittely, paneeli,
keskustelu verkossa.
• Tukevat ryhmätaitojen kehittymistä.
• Voivat sisältää valinnaisuutta.
• Työelämälähtöisiä.
• Reflektiivisiä.

53.
Oppimistehtävän suunnittelu
Hanne Koli, CC BY: aoe.fi/#/materiaali/13
1. Ideoi hyvä ja kiinnostava otsikko
2. Aseta oppimistehtävälle oppimisen tavoitteet
3. Tee tehtäväksi anto
4. Laadi työskentelyohje
5. Valitse ja etsi aineistot
6. Pohdi työskentelyvälineet
7. Informoi oppijan tehtävien ja tuotosten palautus
8. Suunnittele oppimistehtävän arviointi
9. Suunnittele opiskelun seuranta ja ohjaus
10. Lopuksi arvioi minkälaisia oppimistehtäväsi ovat
Tutustu tähän,
linkki
Padletissämme!

54.
Katsotaan video (8 min).
Kirjoita videon jälkeen
chattiin yksi videolta
oppimasi asia.

55.
Tehtävänannon rakenne
JAMK aok: Bitesize 05 Verkko-oppimistehtävien ABC (CC BY, 7:53 min): youtu.be/7qnx52BuwnE
Alkuperäinen lähde: Jasu-Kuusisto & Mattila 2007. Oppimistehtävä verkko-opetuksessa. SAMK.
Kuvat ovat ruudunkaappauksia videolta.

56.
Moodlen sanasto
Esimerkiksi:
• Esittäytyminen (käsitteeksi oma nimi)
• Asianmäärittely (kolme lähdettä)
• Hyvä tenttikysymys
• Tehtävänpalautus
Sanaston ominaisuuksia
• Tekstieditorissa voi tallentaa ääntä ja videota.
• Voit sallia kommentoinnin.
• Jos määrittelet, että sinun on hyväksyttävä tehtävä
ennen julkaisua, voit odottaa, että kaikki ovat
palauttaneet tehtävän ja avata ne sitten yksitellen
näkyviin muillekin.

57.
Moodlen keskustelualueet
Ks. esim. docs.moodle.org/3x/fi/Keskustelualue
1. Keskustelualue yleiseen käyttöön (oletus): kaikille avoin keskustelualue
2. Normaali keskustelualue näytetään blogimaisessa muodossa: Kuten
edellinen, mutta viestit näytetään yhdessä näkymässä, niin että niissä näkyy otsikko
ja viestien alku. Hyvä esim. valittaessa ketjua, mitä lähtee kommentoimaan.
3. Kysymys- ja vastausalue: Opettaja kysyy, muut vastaavat ja näkevät sen jälkeen
muiden vastaukset (30 min. viive). Sopii hyvin mm. oppimistehtävien palautukseen.
4. Yksi keskustelu: Sopii lyhyisiin, tarkasti rajattuihin keskusteluihin ja tiedostojen
palautukseen. Opettaja avaa keskustelun ja muut vastaavat alle.
5. Jokainen avaa uuden keskustelun: Jokainen opiskelija voi aloittaa yhden uuden
keskustelun. Käytä esimerkiksi projektitöissä – kullekin oma ketju minne viedään
oman työn vaiheet ja muut voivat kommentoida.

58.
Kysymyksiä ennakkomateriaalista
1. Lue artikkeli / katso video / kuuntele podcast.
2. Pohdi teemaa tietystä näkökulmasta ja/tai
peilaa sisältöä omaan kokemukseesi tai työhösi.
3. Tee 2-4 kysymystä, joita jäit miettimään.
4. Opettaja vastaa kysymyksiin seuraavalla opetuskerralla.
Kuva: Geralt, CC0, pixabay.com

59.
Chat & foto
20 kuvaa/dia, jotka vaihtuvat automaattisesti 20 sekunnin välein
Diat: www.matleenalaakso.fi/2017/04/itk-ja-digiosallisuus.html

60.
Oppimistehtävien työkaluja
Oppijat yksin ja yhdessä, lähinä ja etänä
• Aiemmin esillä olleet sanapilvet, muistitaulut ja kyselyt
• Ensikerran 360-sisällöt, H5P ja ThingLink
• Moodlen mahdollisuudet
• Microsoft 365:n työkalut, esim. jaetut dokumentit
• Videot
– Myös oppijat videoiden tekijöiksi!
– Animaatiot valmispohjista ja interaktiiviset videot ja skenaariot
– Käänteinen oppiminen
– Videoesseet ja videopiirit (vrt. kirjapiiri)
– Videopalaute
• Kuvat, julisteet, infograafit
• Ajatuskartat
• Portfoliot

61.
Saavutettavuus, videot
ja tekstittäminen

62.
Mitä on saavutettavuus?
AVI: www.saavutettavuusvaatimukset.fi
”Saavutettavuus tarkoittaa sitä,
että mahdollisimman moni
erilainen ihminen voi käyttää
verkkosivuja ja mobiilisovelluksia
mahdollisimman helposti.
Saavutettavuus on ihmisten
erilaisuuden ja moninaisuuden
huomiointia.”
Eri kohderyhmien näkökulmia:
www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-
saavutettavuudesta/ohjeita-suunnittelun-tueksi

63.
Käytännön ohjeita
Celia: www.saavutettavasti.fi
Suunnattu julkisen sektorin
viestijöille ja muille, jotka tekevät
tai suunnittelevat
verkkopalvelujen sisältöjä.
Kehitysvammaliiton Papunet:
papunet.net/saavutettavuus
Miten helpottaa lukemista ja
kirjoittamista: www.smaly.fi
Sivusto esittelee maksuttomia
vaihtoehtoja eri laitteille (su/ru).
Syventävä lukuohjelma!

64.
Monta syytä tekstittää videoita
HAMK: blog.hamk.fi/ohjeet/nain-tuotat-saavutettavan-videon
• Katsoja ei voi aina käyttää ääntä tai sitä on vaikea kuulla taustamelulta.
• Tekstitys auttaa lukivaikeuksista kärsiviä henkilöitä.
• Tekstitys auttaa ymmärtämään ei-äidinkielenä puhuttua kieltä.
• Tekstitetyt videot on helpompi ymmärtää kuin pelkät kuvat.
• Tapahtumien kuvaileminen teksteinä auttaa hahmottamaan myös
non-verbaalia viestintää.
• Kuulovammaiset käyttäjät voivat lukea videoissa äänenä olevan tiedon
tekstityksen avulla.
• Puhevammaisen henkilön puhetta on helpompi ymmärtää tekstitettynä.
• Videon näkyvyys hakukoneissa paranee.
• EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa.
www.saavutettavuusvaatimukset.fi
→ Videoiden ja äänilähetysten
saavutettavuus

65.
Videoiden saavutettavuus ja helppo-
käyttöisyys ei ole vain tekstittämistä
Suunnittele, etene loogisesti ja
keskity oleelliseen.
• Hyödynnä puhetta, (video)kuvaa ja grafiikkaa.
• Selkeä ääniraita: puhu selkeästi ja rauhallisesti,
käytä mikrofonia ja vältä musiikin käyttöä
puheen taustalla.
• Kerro, että linkit löytyvät videon kuvauksesta tai
tee interaktiivisia videoita ThingLinkillä tai H5P:llä.
• Huomioi saavutettavuus jakaessasi materiaalia
– Upotukseen title=”sisällön kuvaus”
– Tiedostojenjakopalvelut?
• YouTube:
– Videoon aikaleimoja.
– Kanavalle osioita ja/tai soittolistoja.
– Kun käytät päätösruutuja jätä loppuun 20 sek ”tyhjää”.
Kuva: eConnekt, pixabay.com

66.
Videoiden tekstittäminen
Laatusuositukset: kieliasiantuntijat.fi/ohjelmatekstityksille-laatusuositukset
YouTube: Helppo työkalu ja tarjoaa mahdollisuuden tekstittää eri kielillä.
Sovelluksia automaattiseen tekstittämiseen suomenkielisestä puheesta
(lue lisää kohdasta tekstitys: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html):
• Screencast-O-Maticin maksullinen versio (alk. 2-4 $/kk, oma suosikkini)
• Clips-mobiilisovellus (iOS)
• Teams

67.
YouTube: 1. Kuuntele repliikki. → 2. Avaa +-merkistä
uusi tekstilaatikko. → 3. Kirjoita repliikki. → 4. Toista.
Avaa
teksti-
laatikko

68.
www.screencast-o-matic.com
Voit ladata Screencast-O-Maticin (SOM) koneellesi maksutta.
• Ei edellytä kirjautumista, mutta tuo lisäominaisuuksia.
• Ilmaisversiossa tallenteen kesto max. 15 min, maksullisissa versioissa
(alk. 2-4 $/kk) ei aikarajaa ja mukana mm. useita mahdollisuuksia videon
tekstittämiseen.

69.
Rajaa tallennettava alue
Valitse haluatko tallentaa näytöllä,
web-kamerassa vai molemmissa
näkyvät tapahtumat.
Sulje mikrofoni, jos et halua
äänittää selostusta.
Tietokoneen äänen saat mukaan
vain maksullisessa versiossa.
Paina REC ja aloita.
Voit tarvittaessa pitää taukoja.

70.
Tekstityksen lisäämisen vaihtoehdot
1. Kirjoita tekstitys itse editointinäkymään (kuva).
2. Lisää tekstitys erillisenä tiedostona
(.srt, .sbv, .txt).
3. Luo tekstitys automaattisesti puheesta.
4. Aloita videon luominen kirjoittamalla tekstitys
ja lukemalla se ääneen (Scripted Recordings).
Tämän jälkeen lisätään videoleikkeet.
HUOM: Voit tekstittää muillakin
sovelluksilla tekemiäsi videoita!

71.
Videosovelluksia
Ohjeita: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html
Kuvatarinat ja lyhyet videot
• Adobe Express (ent. Spark; pc, iOS)
Perinteinen videoeditointi
• iMovie (iOS) – Applen laitteille
• PowerDirector Video Editor App (Android, iOS)
• Windows 10: (valo)kuvat-sovelluksen videoeditori
• Windows 11: Clipchamp (Microsoft Storesta myös Win10:iin)
Animaatioita valmispohjista
• Powtoon
Ruudunkaappausvideot
• Screencast-O-Matic
• PowerPointin tallennusvälilehti
360-videoeditointi
• DaVinci Resolve tai yksinkertaisemmat kameroiden sovellukset kuten Theta+

72.
Onnistunut opetusvideo
Satu Hakanurmi: blogit.utu.fi/erappu/pedagogisesti-mielekas-video
”Opiskelijalle sisältö on kuningas ja seuraavaksi eniten
he arvostavat opettajan henkilökohtaista panosta eli
opettajan persoonan peliin laittamista.”
Tuo lisäarvoa oppimisprosessiin
• Innostaa, aktivoi, syventää, konkretisoi, tukee muistamista tms.
• Liitä videot oppimistehtäviin tai kurssisuorituksiin.
Teknisessä toteutuksessa opiskelijat
arvostavat kahta asiaa:
• Äänenlaatu hyvä ja tasalaatuinen.
• Kuva ei tärise.

73.
Millaisen uuden
oppimistehtävän
haluaisit tehdä?
Millaista
digiosaamista
tarvitset?

74.
Avoin jakaminen ja
Creative Commons –lisenssit

75.
answergarden.ch
Luo uusi valitsemalla CREATE tai +-merkki. Kirjoita kysymys tai
otsikko (TOPIC). Kaikki muut valinnat ovat vapaaehtoisia.
Valitse lopuksi CREATE ja jaa linkki niille, joiden haluat osallistuvan.
Päivitä selain tai klikkaa REFRESH nähdäksesi kaikki vastaukset.

76.
Avoimen oppimisen historiaa
avointiede.fi/fi/ajankohtaista/avoimen-oppimisen-historiaa
• 1990-luvun lopulla monet yliopistot (esim. MIT) avasivat kurssimateriaalit.
• 2002 UNESCOn foorumi, jonka tuloksena syntyi avoimien oppimateriaalien käsite
(OER, Open Educational Resources). → Oppimateriaalit osa oppimisen avaamista.
• 2010-luvun taitteessa korkeakoulujen avoimet MOOC-verkkokurssit.
• 2012 laadittiin UNESCOn konferenssissa avoimien oppimateriaalien Pariisin julistus,
painotuksena rooli inklusiivisuuden ja globaalin tasa-arvon edistäjänä.
• 2010-luvulla korostunut avointen opetuskäytäntöjen käsite.
• UNESCOn avoimien oppimateriaalien suositus (2019).
Suomessa
• OPH ja moni koulutuksen järjestäjä suosittelee avointa jakamista,
esim. Tampere 2013.
• Jaa jotain –viikko Suomessa 2013 alk.
(Open Education Week): jaajotain.wordpress.com
• Kehittämishankkeissa usein rahoituksen ja työsuhteen edellytys.
• Korkea-aste: Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio: avointiede.fi
• Avointen oppimateriaalien kirjasto (2019): aoe.fi
Kuva: Anne Rongas, CC BY

77.
Avointen oppimateriaalien kirjasto: aoe.fi
• CC-lisensoiduille materiaaleille.
• Aineistoja myös opettajille, esim. oppimistehtävistä: aoe.fi/#/materiaali/13
• Kehittäjinä OKM, OPH ja CSC.
• Oppimateriaalit ovat löydettävissä myös museoiden, kirjastojen ja
arkistojen aineistoja kokoavasta palvelusta finna.fi

78.
creativecommons.fi
• Maailman käytetyin avoin lisenssi eli käyttölupa.
• Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke.
• Verkkosivulta löydät lisenssivalitsimen,
mistä saat lisenssin myös koodina.
Tarvitset CC-lisenssiä, kun haluat itse jakaa
avoimesti tai kun haluat hyödyntää muiden
jakamaa.
Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY

79.
Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit.
Kerro myös lähde!

80.
Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Oppimateriaaleille sopivat parhaiten
CC BY ja CC BY-SA -lisenssit
Suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu

81.
Oppimateriaaleille sopivat parhaiten
CC BY ja CC BY-SA -lisenssit
Suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu
Kuvaukset: avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat/oppimisen-avoimuus/miten-huomioit-tekijanoikeuden-julkaistessasi-avoimia (CC BY)
”CC BY eli Nimeä (Attribution):
Tekijä antaa luvan muiden kopioida, välittää, levittää ja
esittää teostaan sekä siitä muokattua versiota, kunhan
tekijään ja teoksen lisenssiin viitataan linkittäen ja
mahdolliset muutokset selkeästi ilmoittaen.
Muokatut versiot eivät saa loukata alkuperäisen tekijän
työn ominaislaatua.
CC BY-SA eli Nimeä (ByAttribution) ja
JaaSamoin (ShareAlike):
Tekijä antaa luvan muiden kopioida, välittää, levittää ja
esittää teostaan sekä siitä muokattua versiota, kunhan
tekijään ja teoksen lisenssiin viitataan linkittäen ja
mahdolliset muutokset selkeästi ilmoittaen.
Jos muokkaaja julkistaa muokatun version, se tulee
julkistaa samalla lisenssillä. Muokatut versiot eivät saa
loukata alkuperäisen tekijän työn ominaislaatua.”
Käytetyin lisenssi

82.
pixabay.com
• Tekijänoikeusvapaita kuvia, videoklippejä, musiikkia, äänitehosteita ym.
• Hakutulosten ensimmäisellä rivillä näytetään maksullisia Shutterstockin
kuvia palvelun rahoittamiseksi.
• Muita kuvapankkeja: unsplash.com, www.pexels.com, stocksnap.io
• Smithsonian: kuvia, 3D-malleja ym: www.si.edu/openaccess
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0

83.
Mitä hyötyä meille olisi
aktiivisemmasta jakamisesta
ja CC-lisenssien käytöstä?
Mitä ja minne minä voisin jakaa:
oppimateriaaleja, ohjeita, ideoita?
Mitä jos jakaisimme yhteiset
materiaalit jaetaan suoraan
aoe.fi-sivustolle?

84.
Yhteisöllinen verkko-oppiminen
Essi Vuopalan lektio: lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2014/05/12/onnistuneen-yhteisollisen-verkko-oppimisen-
edellytykset-nakokulmina-yliopisto-opiskelijoiden-kokemukset-ja-verkkovuorovaikutus (CC BY)
”Oppimisen tutkimus tukee vahvasti
näkemystä yhteisöllisen oppimisen
tehokkuudesta yksin opiskeluun verrattuna.”
Yhteistä onnistuneille ryhmille
• Käsittelivät sisältöjen lisäksi ryhmän
työskentelyä.
• Käyttivät aikaa yhteisen toiminnan
suunnitteluun ja organisointiin.
• Vuorovaikutuksella pyrittiin myös jännityksen
lieventämiseen ja yhteenkuuluvaisuuden
ilmaisemiseen.

85.
Opitun ja työskentelyn reflektio
• Mitkä asiat edistävät oppimistasi?
• Mitä pitäisi muuttaa työskentelyssä, jotta se tukisi paremmin oppimistasi?
• Mikä oli tärkein oppimasi asia?
• Mikä olisi hyvä koekysymys päivän teemasta?
• Mikä on oppimasi merkitys työyhteisösi näkökulmasta?
• Miten ryhmä tukee oppimistasi?
• Miten saat oppimasi osaksi arkeasi?
• Mitä viet mukanasi?
Kuva: Manfredsteger, CC0, pixabay.com

86.
Asteikkokysymys
Miten arvioit omaa osaamistasi vuorovaikutuksen ja
osallistamisen edistäjänä verkkotapaamisissa
(asteikolla 1-10)?

87.
Asteikkokysymys
Miten arvioit omaa osaamistasi vuorovaikutuksen ja
osallistamisen edistäjänä verkkotapaamisissa
(asteikolla 1-10)?
Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa itsellesi
yhden numeron enemmän?

88.
Valitse kuva/aforismi/runo/sananlasku,
joka kuvaa sitä, miten…
Osallistuja voi valita kuvan valmiista valikoimasta, etsiä tekijänoikeus-vapaan
kuvan Pixabaysta tai sovelluksen kuvahaulla (esim. Padlet).
• Bloggaus kuvakorteista ja visualisoinnista:
www.matleenalaakso.fi/2020/03/kuvakortit.html
Heruta ohjaustarvetta ja
palautetta myös kurssin aikana,
jotta ehdit muokata toimintaasi!
Kuvat: Matleena Laakso, CC BY

89.
1 2 3 4 5
6 7 8 9 10
11 12 13 14 15
16 17 18 19 20
Kuvakollaasi: Matleena Laakso CC BY, kuvat: CCO, Pixabay.com

90.
www.matleenalaakso.fi
• Yli 350 bloggausta ja lisää tulossa.
• Koulutusdiojen sivulla kymmeniä
ohjeita verkon palveluista.
• Sähköisten kokeiden sivu:
esimerkkikyselyitä ja ohjediat.
• H5P-työkalujen sivu:
video, ohjediat ja linkki esimerkkeihin.
• Webinaarikoonti: maksuttomia
webinaareja ja satoja tallenteita.
• Tervetuloa: tulevia koulutuksiani.

91.
• CC-lisenssien suomenkielinen verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-välinen -
lisenssi creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin tähän
diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0