Verkkopedagogiikka
Tiistai 11.8. klo 9.30-14
9.30-11.30 Johdanto verkkopedagogiikkaan
Verkko-opetuksen ja oppimistehtävien suunnittelu
11.30-12.00 Lounastauko
12.00-14.00 Sovelluksia oppimistehtäviin ja oppimateriaalien tekemiseen
Webinaarissa perehdytään verkkopedagogiikkaan eri näkökulmista. Esillä on
mm. verkko-opetuksen suunnittelu ja erilaisten oppimateriaalien ja
oppimistehtävien tekeminen.
Tutustumme myös muutamiin verkon maksuttomiin sovelluksiin, jotka sopivat
hyvin verkko-opettajan työkaluiksi verkko-oppimisympäristöstä riippumatta.
Osallistavat menetelmät verkossa
Torstai 13.8. klo 9.30-14
9.30-11.30 Zoom-videoneuvottelu ja sen mahdollisuudet osallistamisen
tukemisessa
11.30-12.00 Lounastauko
12.00-14.00 Verkon sovelluksia osallistamiseen sekä Zoom-tapaamisissa
että ennakko- ja etätehtävissä
Työpajassa tutustutaan opiskelijoiden osallistamisen tapoihin ja työkaluihin
verkkotyöskentelyssä, oli se sitten eriaikaista tai reaaliaikaista
verkkotyöskentelyä.
Kokeilemme useita maksuttomia ja usein ilman kirjautumistakin toimiviin
verkon sovelluksia. Esillä ovat mm. sanapilvet, muistitaulut ja kyselytyökalut.
Suuri osa sovelluksista sopii hyvin myös lähiopetuksessa.
Päivän etäoppimisnimi
Fiilis juuri nyt syyskauden
alkaessa ja etäopetukseen
varauduttaessa +
viimeksi syömäsi ruoka
• Etäopetus ja korona vähentää
sosiaalisia kontakteja →
• Verkossa tarvitaan muutakin kuin
suoraan asiaan menevää vuoro-
vaikutusta.
Kuva: Henna Heinonen, CC BY-SA
Löysin idean Rita Keskitalolta, joka löysi sen somesta.
Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan.
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia.
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa.
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin
lopputuloksena.
Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com
Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia Moodleen
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa
Verkkokurssin suunnittelun lähtökohdat
• Sisällöt ja oppimistavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät
• Rakenne ja organisointi: aikataulu, lähi/etä/työssäoppien, yksin/ryhmänä,
viikoittain/teemoittain, saman-/eriaikaisesti
• Verkkoympäristöt: opettajan/ryhmien/opiskelijoiden työkalut (PLE)
• Opettajat/kouluttajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Materiaalit, oppimistehtävät, vuorovaikutus, ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com
Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle.
• Kertoo, mitä kurssilla tapahtuu: suunnitellaan opiskelijan ja opettajan
toimintaa, oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
• Auttaa näkemään kurssin kokonaisuutena.
• Käsikirjoitus voi olla esim. visuaalinen malli, taulukko tai aikajana
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com
Pedagoginen käsikirjoitus
visuaalisena mallina
• Kartta
• Aikajanat
Kuvat: Mari Virtanen: www.youtube.com/watch?time_continue
=339&v=H8v-69IqDfg CC BY ja Kati Vähäkuopus Sanna Ruhalahden
diasarjassa: www.oppiminenonline.com/wp-content/uploads/2014
/09/Oppiminen-Online-Pedagogiset-mallit.pdf (CC BY-SA)
• Mindmap
(Ks. dia 11: http://bit.ly/2ya7jNG)
• Padlet
Kuvassa alla kopio eAMKin digipedavalmennuksen pohjasta,
kopioi Padlet ja sen muotoilu+viestit):
padlet.com/matlaakso/digipedapolku
Kurssirunko
– katso myös muut työkalut suunnittelun avuksi!
Akseli Huhtanen, Aalto University CC BY:
fitech.io/app/uploads/2019/09/Oppimismuotoilun-tyo%CC%88kalupakki-v2.pdf
Aloita pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen
tutustumalla oppaisiin ja malleihin: bit.ly/vk-oppaita
Ks. myös
oppimistehtävät,
webinaarit ja
verkko-ohjaus
Miksi rakennat verkkokurssin,
etkä anna vain kirjaa luettavaksi?
Kuva: SCY, CC0, pixabay.com
Kirjoita vastaus chattiin,
mutta älä julkaise sitä vielä.
Paina enteriä vasta,
kun saat luvan.
Näitä ei löydy kirjoista ☺
Akseli Huhtasen selvitys: fitech.io/fi/fitech-selvitti-miten-vahentaa-keskeyttamista-verkkokursseilla
FiTechin suositukset keskeyttämisten vähentämiseksi
1. ”Kursseille tulee rakentaa mahdollisuuksia opiskelijoiden keskinäiseen
sekä opiskelijan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen.
2. Sisällöllistä ja teknistä tukea on tarvittaessa oltava tarjolla.
Varmista, että opiskelijoilla on tiedossaan yhteyshenkilön yhteystiedot.
3. Opettaja lähettää kurssin keskivaiheilla viestin, jossa kerrotaan miten
toimia, jos on jäänyt kurssilla jälkeen.
4. Ennen kurssin alkua opiskelijoiden opiskelu- ja tietotekninen
osaamistaso testataan ja tarjotaan tukea valmiuksiltaan heikoille.”
3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä ja lisää
todennäköisyyttä kurssisuorituksille.
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää? Pitäisikö jotain karsia?
Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut
kirjoitettu auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?
2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen käyttämisellä
on huomattavia etuja (mm. oppimistulokset ja motivaatio).
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja
(esim. videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä
eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.
3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla
opettajan tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta.
• Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys,
kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat?
Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi
(opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana?
Sovelletaanko saatua palautetta kurssia ohjaavana tekijänä?
Oppimistehtävillä ohjaat oppimaan
Hanne Koli: https://aoe.fi/#/materiaali/13 CC BY
• ”Voit ohjata sisältöä eli sitä mitä tietoa oppija prosessoi tehtävässä.
• …tiedonhakua: mistä oppija löytää tehtävässä tarvittavaa tietoa?
• …havainnointia, ajatteluprosesseja: miten oppija prosessoi tietoa
tehdessään tehtävää?
• …oppimisprosessia: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …työskentelyä: miten oppijaa ohjataan /mitä palautetta annetaan?
• …yhteisöllistä toimintaa ja ryhmä/tiimityötä: miten ryhmä/tiimi
toimii tavoitteellisesti?”
Parhaimmillaan oppimistehtävät ovat
monivaiheisia eli pienistä tehtävistä tai
osaprosesseista koostuvia kokonaisuuksia.
Paperitehtävästä digitehtäväksi
Piispanen & Meriläinen: SAMR-malli oppimaiseman arkkitehtinä. 2016. (Puenteduraa 2010 mukaillen):
digi-ope.com/tablet/wp-content/uploads/2017/02/Opetuksendigitalisaatio_netti2016.pdf
Lisätään teknologiaa,
mutta oppimistehtävän
luonne pysyy entisellään
KORVAAMINEN
Oppimistehtävä ei muutu, mutta
se tehdään tekniikkaa
hyödyntäen.
JALOSTAMINEN
Oppimistehtävään tuodaan
tekniikan avulla toteutettava lisä.
Muutetaan
oppimistehtäviä
teknologian avulla
MUOKKAAMINEN
Suunnitellaan oppimistehtävä
uudelleen ja toteutetaan se
teknologian avulla.
UUDISTAMINEN
Suunnitellaan oppimistehtävä
uudelleen ja toteutetaan se
kokonaan monipuolisesti
teknologiaa hyödyntäen.
Hyvä oppimistehtävä
Hanne Koli: https://aoe.fi/#/materiaali/13 CC BY
• Herättää kiinnostuksen aiheeseen
• Aktivoi ja motivoi oppijaa
• Tuo esille oppijan aikaisempia käsityksiä
• On ongelmanratkaisupohjainen
• Ohjaa tiedonrakentelua
• Ohjaa uuden taidon kehittymistä
• Ohjaa työskentelytapojen ja -otteen kehittämistä
• On kommunikatiivinen esim. dialogi, väittely, paneeli, verkkokeskustelu
• Ohjaa ja tukee ryhmätaitojen kehittymistä
• On reflektiivinen
Suunnittele monipuolisia ja vaihtelevia oppimistehtäviä.
Verkossa on helppo eriyttää.
Kaikkia oppimistehtäviä ei tehdä
näppäimistön äärellä
Kynttiläkuva: Matleena Laakso, CC BY. Muut kuvat: CC0, pixabay.com
Pienryhmätyöskentely
Jakakaa ajatuksia ja kokemuksia hyvistä digiä hyödyntävistä
oppimistehtävistä.
Halutessanne voitte jakaa kokemuksia chattiin koko ryhmän
nähtäville.
Siirrytte kohta automaattisesti omaan ryhmäänne eikä
siellä käymänne keskustelu tallennu tai kuulu muille kuin
ryhmän jäsenille.
Kun määräaika on täynnä, saatte ilmoituksen, että teillä on
vielä 60 sekuntia aikaa ja sitten palaatte automaattisesti
yhteiseen tilaan.
Oppimistehtävän suunnittelu
Hanne Koli: https://aoe.fi/#/materiaali/13 CC BY
1. Ideoi hyvä ja kiinnostava otsikko
2. Aseta oppimistehtävälle oppimisen tavoitteet
3. Tee tehtäväksi anto
4. Laadi työskentelyohje
5. Valitse ja etsi aineistot
6. Pohdi työskentelyvälineet
7. Informoi oppijan tehtävien ja tuotosten palautus
8. Suunnittele oppimistehtävän arviointi
9. Suunnittele opiskelun seuranta ja ohjaus
10. Lopuksi arvioi minkälaisia oppimistehtäväsi ovat
Oppimistehtävät verkko-opintojen alussa:
tutustuminen ja teemaan orientoituminen
• Ennakkotoiveet, kysely tai alkutesti
• Esittäytyminen kurssin teeman näkökulmasta
• Ennakkomateriaali
1. Lue artikkeli / katso video / kuuntele podcast
2. Pohdi esiteltyä teemaa tietystä näkökulmasta ja/tai peilaa sisältöä
omaan kokemukseesi / yksikkösi työhön.
3. Kirjoita tiivistelmä materiaalin herättämistä
ajatuksista ja tee 2-4 kysymystä,
joita jäit miettimään.
Kuva: Alexas_Photos, CC0, pixabay.com
Videoesseet
Antti Karvonen: sway.com/HpgHQD5zk2gmIhYx
”Videoessee on yksi työmuoto, jota varmasti
kokeillaan. Hyvin jäsennelty ja suunniteltu,
silti persoonallinen ja aika armoton tapa
osoittaa perehtyneisyytensä asiaan.
Näissäpä ei selviäkään
copy/pastella.”
Kuva: OpenClipart-Vectors, pixabay.com CC0
Moodlen H5P-työkalut
Työkaluja ei löydy Pedanetistä
Noin 50 työkalua interaktiivisten verkkosisältöjen ja tehtävien
luomiseen.
• Oppija saa välittömän palautteen.
• H5P löytyy Moodlen kohdasta ”lisää aineisto tai aktiviteetti”.
• Lue lisää ja katso esimerkkejä: www.matleenalaakso.fi/p/h5p.html
Vuorovaikutus johdattaa
ymmärtävään oppimiseen
Anne Rongas ja Kaisa Honkonen: www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/vuorovaikutus-ja-viestintataidot
”Jos oppija muistaa ja toistaa asioita, muttei osaa keskustella asioista,
oppiminen on jäänyt pintatasolle. - -
Vuorovaikutuksen rinnalla tarvitaan yksilöllisen työskentelyn hetkiä, jolloin
vuorovaikutus tapahtuu oppisisältöjen kanssa, oppijan mielessä tai taitoja
harjoitellen.
Kun oppija tekee näitä yksilöllisen
työskentelyn hetkiä näkyväksi --,
opettaja ja vertaiset voivat antaa
palautetta ja ohjata vaikeissa
kohdissa eteenpäin.”
Kuva: Ricinator, CC0, pixabay.com
Yksilöllisen tai yhteisen työskentelyn
näkyväksi tekeminen
• Kurssiympäristön keskustelualue tai yhdessä muokattava dokumentti
• Oppimispäiväkirja, portfolio
• Blogi: kurssin, pienryhmän tai opiskelijan oma
• Padlet-muistitaulu
• Digijulkaisut (esim. Microsoft Sway, Adobe Spark Page )
• Videot, animaatiot, kuvatarinat
– Esim. Adobe Spark Video, Powtoon, Biteable, iMovie,
PowerDirector Video Editor App, ruudunkaappausvideot
– Kuvaaminen kännykällä → Esittäminen tai jakaminen
• Äänitiedostot/podcastit
• Kuvien jakaminen, esim. Instagram tai
Pinterest-kuvataulut
• Interaktiiviset kuvat ja videot (ThingLink, H5P)
Mitä sovelluksia haluat tänään oppia?
• Monipuolinen Padlet-muistitaulu
• Flinga-muistitaulu yksittäiseen työskentelyyn
• Adobe Spark: Video pikkuvideoiden ja kuvatarinoiden tekemiseen,
Page digijulkaisuille ja Post kuville ja grafiikoille
• ThingLink interaktiivisten kuvien ja videoiden tekemiseen
Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin
käyttää aineistoasi, sinun täytyy kertoa siitä.
Suositeltavinta on tehdä se merkitsemällä
aineisto avoimella Creative Commons
-lisenssillä.
creativecommons.fi
• Maailman käytetyin avoin lisenssi eli
käyttölupa
• Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY
Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit
Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Suositus oppimateriaaleille on CC BY-SA
Avoimempi CC BY käy myös hyvin
Suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu
pixabay.com
• Valokuvia, piirroksia, vektoreita ja videoita (CC0).
• Hakutulosten ensimmäisellä rivillä näytetään maksullisia Shutterstockin
kuvia palvelun rahoittamiseksi
• Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, www.pexels.com, stocksnap.io
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0
Avointen oppimateriaalien
edistäminen: aoe.fi
Avointen oppimateriaalien palvelu kaikille koulutusasteille (OKM, OPH ja CSC).
• Tavoitteena on edistää avointen oppimateriaalien käyttöä.
• Sivustolla jaetaan oppimateriaaleja kaikille kouluasteille.
Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen
on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen.
– Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0