O slideshow foi denunciado.
Utilizamos seu perfil e dados de atividades no LinkedIn para personalizar e exibir anúncios mais relevantes. Altere suas preferências de anúncios quando desejar.

Tampere 21.11.2008

344 visualizações

Publicada em

Publicada em: Notícias e política
  • Seja o primeiro a comentar

  • Seja a primeira pessoa a gostar disto

Tampere 21.11.2008

  1. 1. Tampereella oli osallistujia lähes koko Suomesta ja niinpä työkentän kirjavuus tuli hyvin esiin. Useimmissa paikoissa vinkkareita oli yksi tai korkeintaan muutamia, mutta isoissa kaupungeissa vinkkareita oli paljon enemmän. Yleensä näissäkin kaupungeissa vain muutamat vinkkareista olivat lastenkirjastotyöhön tai kirjavinkkaamiseen erikoistuneita, mutta silti ainakin Oulussa ja Tampereella oli aktiivisten vinkkarien lukumäärä noin kymmenen, jonka lisäksi oli muutama satunnaisemmin vinkkaava. Keskusteluissa korostui työyhteisön suhtautuminen vinkkaustyöhön. Vaikka monissa paikoissa ymmärretään työn tärkeys, on joissain kirjastoissa myös ongelmia. Kirjastoissa kannattaa sopia yhteisesti pelisäännöistä, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Lisäksi useampi vinkkari toi esiin, että jokainen asiakaspalvelutilanne, jossa asiakas ei tiedä ihan tarkkaan mitä haluaa, on tavallaan vinkkausta ja kirjoihin tutustuminen ja vinkkausten valmistelu palvelee myös näitä asiakaspalvelutilanteita. Ja tällainen asiantuntijuus ei palvele vain asiakkaita, vaan on hyödyksi koko kirjaston henkilökunnalle. Yleisesti toivottiin, että työpaikoissa ymmärrettäisiin kirjavinkkauksen olevan olennainen osa asiakaspalvelua! Vinkkaus on hieno tapa kohdata asiakkaita, ja keskittyä samalla avaamaan kirjallisuuden sisältöjä laajemmin. Vinkkari on kuin kirjaston sisäänheittäjä, joka tuo joka keikan jälkeen lisää asiakkaita taloon! Tampereella on käytössä sijaisjärjestely kirjavinkkareille. Niinä päivinä kun vinkkari on kiertueella, on hänen tilallaan osastolla sijainen, joten tämä auttaa osaltaan työyhteisöä hyväksymään vinkkausmatkalla olemiset. Ns. lukupäiviä, jolloin vinkkari saa valmistautua työhönsä, on kunnissa vaihtelevasti nollasta ylöspäin. Eräässä kunnassa vinkkarilla on tiettävästi ollut jopa yksi lukupäivä viikossa! Käytäntö, jossa jokaista uutta ikäryhmää/vinkkausta kohden saa yhden lukupäivän, toimii useammassa kunnassa. Tapaamisessa muistutettiin Kirjastoseuran Lastenkirjastotyöryhmän antamasta suosituksesta (http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/muuta? modeyksi=yksi&takaisin=http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/muuta&teksti_id=6825 , jonka mukaan vinkkausta tekeville kuuluu 1 lukupäivä kuukaudessa. Useimmiten lukeminen tapahtuu työpaikalla, jolloin perustyö sotkee helposti keskittymisen. Lukupäiviä oli erittäin vaihtelevasti aina niiden täydellisestä puuttumisesta jopa yhteen lukupäivään viikossa. Samoin lukupäiviä sai suorittaa vaihtelevasti kotona. Esimerkiksi Oulussa ei lukupäivää voinut pitää kotona, vaan ainoastaan töissä. Toisaalta lukuaikaa oli muuten keskimääräistä enemmän. Anjakankoskella oli käytössä systeemi, jossa vinkkari sai vapaata pitämiensä ryhmien mukaan. 1-2. luokille eka kerralla 2,5h vapaata 7.luokka ->4h vapaata. Toisella kerralla samoilla kirjoilla ei vapaata vinkkarille kuitenkaan tule! Tätä pidettiin vähintäänkin vaikeasti valvottavana ja osin hiukan ongelmallisena, mutta periaate jossa vinkkarille on sovittu vakiokorvaus vinkkauksista nähtiin puolestaan positiivisena. Vinkkarin työpäivä on n. 3-4 tuntia pitkä, sillä esiintyminen vie niin voimia kuin ääntä. Tästä kohtuullinen palkkio on n. 150 euroa, jos vinkkari keikkailee oman kuntansa ulkopuolella, omalla ajallaan. Yksittäisistä vinkkauksista keskustelussa oli esillä hintahaitaria noin kolmestakympistä 78 euroon tunti, mutta 150€/päivä + matkakulut koettiin sopivaksi keikkapalkkioksi vierailevalle
  2. 2. kirjavinkkarille. Näiden laskuttamiseen suositeltiin toiminimen perustamista ja Jaana Kakkonen Nokialta lupasi auttaa kiinnostuneita. Omaan työhön kuuluvista vinkkauksista ei useimmiten saanut erillisiä korvauksia. Joissakin kirjastoissa maksetaan kuitenkin pieni palkkio satutunnin pitämisestä ja nähtiin hieman erikoisena, että satutunnista saa erilliskorvauksen, mutta kirjavinkkauksesta ei. Useimmat kirjastot tosin eivät korvanneet oman kirjaston vinkkauksista kuin matkakulut julkisilla kulkuneuvoilla vinkkauspaikalle ja takaisin. Aikuisvinkkauksen nähtiin olevan mahdollinen tulevaisuuden trendi ja kiinnostus lukupiireihin yms. nähtiin jo merkkinä tästä. Muistutettiin, että tapahtumia pitää aina järjestää sarjoina, jotta ihmiset tottuvat käymään niissä. Jatkuvuus on vinkkauksien ja kirjallisuustapahtumien onnistumisen välttämätön edellytys! Usein vasta 10-15 kertaa totuttaa asiakkaat käymään tapahtumassa. älkää antako periksi, jos eka kerta epäonnistuu! Tampereella keskusteltiin myös ns. vinkkarikappaleiden pyytämisestä kustantajilta. Kun lehtien lastenkirjallisarvostelut vähentyvät vuosittain, teemme me suuren osan kirjojen markkinoinnista! Joku oli joskus pyytänytkin, mutta oli tainnut saada vastaukseksi vain hyytävää hiljaisuutta. Kuntarajat ylittävä yhteistyö on verrattain harvinaista ja jo oman kunnan sisällä yhteistyö muiden saman alan toimijoiden kanssa ontuu, mutta toivottiin, että vinkkariverkostosta voisi löytyä apua tähän ongelmaan. Myös Kirjavinkkariyhdistyksen perustamisesta keskusteltiin. Nähtiin, että olisi hyvä, jos joku taho antaisi virallisia suosituksia kirjavinkkarien työstä, palkkauksesta, lukupäivistä jne. Tällainen antaisi selkänojan johon paikalliset vinkkarit voisivat nojata ja yhdenmukaistaisi käytäntöjä eri puolilla Suomea. Kuntarajat ylittävää yhteistyötä oli ainakin Kymenlaaksossa. Kymenlaakson rinkiin kuuluvat kaikki alueen kunnat eli noin 10 kuntaa. Alueella on aina joku projekti menossa johon haetaan läänin rahaa ja toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Keskustelun päätteeksi toivottiin erityisesti, että tapaamisia olisi enemmän – niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Esimerkiksi maakuntakirjastot voisivat järjestää vähintään yhden keskustelutilaisuuden vuodessa vinkkareilleen, sillä kokemusten jakaminen auttaa jaksamaan vaativassa työssä ja valtakunnalliseen tapaamiseen ei ole helppo tulla pitkien etäisyyksien Suomessa. Erityisesti pienten paikkakuntien kirjavinkkarit kokivat vertaistuen tarpeelliseksi. Myös vertaisvinkkauksia ja toisten vinkkarien lukuvinkkejä toivottiin. Espoossa järjestetään Kakkua ja kuohuviiniä tapahtuma kolmesti vuodessa, jossa vinkkarit vinkkaavat toisilleen kirjauutuuksia. Vinkkarivinkkejä on tarjolla myös kirjavinkkariblogissa (http://vinkkarit.vuodatus.net ), johon voi myös tarjota omia vinkkejään ja lukulistojaan joko lähettämällä haluamansa postaukset Markulle (markku.kesti@Hollola.fi ) tai jos on useamminkin asiaa, niin pyytämällä markulta ylläpitotunnukset.
  3. 3. Muistakin asioista keskusteltiin, mutta enempää ei kirjuri kerinnyt taltioida. Jos huomaatte asiavirheitä tai puutteita, niin kommentoikaa toki.

×