More Related Content
Similar to Bionurmi-hankkeen tausta (20)
More from MTT_Agrifood_Research_Finland (20)
Bionurmi-hankkeen tausta
- 2. Nurmirehulle kaivataan uusia käyttömuotoja
Erityisesti
Kaakkois-
Suomessa,
Uudellamaalla ja
Hämeessä naudat
ovat vähentyneet
• Kasvinviljelytila, joka
haluaa laittaa nurmea
viljelykiertoon ei löydä
nurmirehulle ostajaa
9.6.2014 2© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1995 2000 2005 2010 2015
Suomi
keskimäärin
Hämeen
Uudenmaan
Kaakkois-
Suomen
Hankkeen taustaa:
Nautojen lukumäärän suhteellinen kehitys vuoteen 1997
verrattuna ELY-keskuksittain
- 3. Valtakunnallisesti nurmenviljelyn intensiteetin
lasku vastaa noin 205 000 nurmihehtaaria
9.6.2014 3© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Hankkeen taustaa:
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
110 %
120 %
Märehtijöiden määrä laskenut 30 %
Nurmiala pysynyt lähes ennallaan
Suhteellinen muutos 1990 – 2012 nurmialassa ja märehtijöiden
määrässä
- 4. Valtakunnallisesti yhteensä liki 500 000 hehtaaria
nurmea voisi olla käytettävissä uusiin
käyttökohteisiin
9.6.2014 4© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Hankkeen taustaa:
Nurmiala joka vastaa
nurmen viljelyn
intensiteetin laskua
205 000 hehtaaria
Kesantoala 267 000 hehtaaria
Yhteensä 472 000 hehtaaria Käytettävissä uusiin
sovelluksiin
20 % käytettävissä
olevasta
maatalousmaasta
- 5. Mitä haittoja siitä on, jos nurmirehulle ei ole
käyttäjiä?
• Ympäristötuki on kannustanut ottamaan nurmea viljelykiertoon,
mutta näiden toimenpiteiden mielekkyys kärsii, jos sadolle ei ole
mitään käyttöä.
• Erityisesti nurmen kakkossadolle ei aina ole käyttöä, mutta se
pitää silti korjata jos ei haluta vaarantaa seuraavan kesän
laadukasta säilörehusatoa
• Viljelijät ovat tietoisia nurmenviljelyn edullisesta vaikutuksesta
maan rakenteeseen – mutta ilman sadolle saatavaa hintaa nurmen
lisääminen viljelykiertoon ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto.
• Luomuun siirtyvät kasvinviljelytilat harmittelevat myös usein, kun
viherkesantovuosien sadolle ei ole ostajaa
• Yksipuolisempi viljely
9.6.2014 5© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Hankkeen taustaa:
- 8. Nurmisäilörehu biokaasulaitoksen kannalta
Edut:
• Viljelyvarma kasvi
• Viljelytekniikka osataan ja
urakointipalveluja on olemassa
• Metaanintuotto 5-7 –kertainen
lietelantaan
verrattuna/tuoretonni
• Nurmella hyvä imoago,
ympäristöedut + suotuisa
vaikutus maan rakenteeseen
Haasteet:
• Nurmirehun korkea kuiva-
ainepitoisuus ja kelluvuus voivat
aiheuttaa haasteita laitoksen
toiminnassa – nämä on
huomioitava laitoksen
suunnittelussa
• Nimenomaan nurmirehulle
suunniteltua laitostekniikkaa
vain niukasti tarjolla
• Jos apilaa paljon typpipitoisuus
reaktorissa nousee korkeaksi
• Käsittelyjäännöksen ravinteiden
täysimääräinen hyödyntäminen
viljelykierrossa on edellytys
mielekkäälle toiminnalle –
märkänä kesänä tämä voi olla
haasteellista
9.6.2014 8© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
- 9. Miksi Bionurmi-hankkeessa on keskitytty
nimenomaan nurmibiokaasun liikennekäyttöön?
Uusiutuvista liikennepolttoaine-
vaihtoehdoista on niukkuutta
erityisesti Suomen oloissa
• Jos tuotettu biokaasu
pystytään hyödyntämään
metaanina muuntotappiot
jäävät pieniksi
• Prosessin pyörittämiseen
kuluu noin 19 % pellolta
korjatusta energiasta
9.6.2014 9© Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus