Yhteiskunnan tuki suometsien puuntuotannolle, Niina Riissanen, maa- ja metsätalousministeriö
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•39 views
Yhteiskunnan tuki suometsien puuntuotannolle
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Yhteiskunnan tuki suometsien puuntuotannolle, Niina Riissanen, maa- ja metsätalousministeriö
Similar to Yhteiskunnan tuki suometsien puuntuotannolle, Niina Riissanen, maa- ja metsätalousministeriö (20)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
Yhteiskunnan tuki suometsien puuntuotannolle, Niina Riissanen, maa- ja metsätalousministeriö
- 1. Yhteiskunnan tuki suometsien puuntuotannolle Suometsäfoorumi 22.4.2021 Niina Riissanen, Maa- ja metsätalousministeriö
- 2. Tukijärjestelmä on aikakautensa tuote • Määräaikaisia metsänparannuslakeja 1928 - 1967 • Huoli puuvarojen riittävyydestä → kasvullisen metsämaan pinta-alan lisääminen ja puuntuotannon edistäminen • Vuoden 1953 laista alkaen vain yksityismetsiin • Metsänparannuslaki (413/1967) • Metsänparannuslaki (140/1987) • Luovuttiin maanomistajan varallisuuteen perustuvasta tarveharkinnasta • Rahoitusta myös kunnostusojitukseen • Kestävän metsätalouden rahoituslaki (1094/1996) • Metsäluonnon hoidon ja monimuotoisuuden edistäminen • Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) • Sopeutuminen ilmastonmuutokseen 2
- 3. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 2018 2019 2020 Ympäristötuki Luonnonhoito Työlajien osuus julkisesta rahoituksesta Lähde: Juhani Päivänen: Suot ja suometsät – järkevän käytön perusteet s.158 3 TVH + NMH Suometsän hoito Terveyslannoitus Metsätiet Metsänuudistaminen
- 4. Yksityismetsätalouden tukeminen • Metsätalouden tukijärjestelmä on aina ollut kiinteä ja tärkeä osa Suomen yleistä metsäpolitiikkaa, ei irrallinen yksityismetsätalouden edistämiskeino. • Tukijärjestelmällä aktivoidaan yksityismetsänomistajia metsiensä hoitoon ja käyttöön Tuella on vipu-vaikutus eli tuet lisäävät metsänomistajan omien varojen käyttöä metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteutukseen ja monimuotoisuuden edistämiseen • Tuki mahdollistaa ammattiavun käytön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa • Tuettaville toimenpiteille asetetut rahoitusehdot ohjaavat näiden toimenpiteiden toteutusta laajemminkin kuin vain rahoitettujen hankkeiden ja toimenpiteiden osalta • Yhteiskunnan asettamien tavoitteiden ja kansantalouden kannalta tarkoituksenmukaista edistää yksityismetsien kestävää hoito ja käyttöä.
- 5. Hallitusohjelma • Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä uudistetaan painottaen aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa ja luonnonhoitotoimia sekä ottaen huomioon hiilensidonnan kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Järjestelmään sisältyy metsätieverkon ylläpito. • Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteet: • Metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen • Keinot soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen • Suometsien ilmastokestävä hoito • METSO-ohjelmaa jatketaan ja uudistetaan sekä korotetaan sen rahoitusta. • Ohjelman laajentamista uusille elinympäristöille, kuten soihin, arvioidaan osana uudistusta 5
- 6. Metsätalouden kannustejärjestelmä • Jatkuvuuden hyödyntäminen • Tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsän hoitoa ja käyttöä yksityismetsissä. • Luonnonhoidon edellytykset ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä huomioidaan kaikissa tuettavissa työlajeissa. • Toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa osaamisen kehittäminen • Kevennetään tukijärjestelmää • De minmis-tuki • Laskennallinen tuki • Yksinkertaisemmat tukiehdot 6
- 7. Tuettavat toimenpiteet • Taimikon ja nuoren metsän hoito • Terveyslannoitus • Suometsän hoito • Metsätieverkosto • Ympäristötuki • Metsänluonnonhoito • Kulotus • Lisäksi työryhmä selvitti mahdollisuutta tukea metsänuudistamista alhaisen lämpösumman alueilla 7
- 8. Lähtökohtia suometsän hoito työlajin uudistamiselle • Ojitettuja suometsiä paljon ja niissä on merkittävä osuus puustosta • Ojien kunnostuksen määrät laskussa • Uudistushakkuu ja maanmuokkaus määrät lisääntymässä • Metsätalouden vesistökuormitus on aikaisempaa arviota suurempi • Maankäyttösektorilla turvemaat ovat suurin KHK -päästöjen lähde • Monimuotoisuudelle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu Ratkaisuksi ehdotetaan kokonaisvaltaista ’valuma-aluelähtöistä’ suunnittelua ja osaamisen lisäämistä 8
- 9. Tavoitteet suometsän hoidolle • Edistää ja lisätä suometsäkohteiden kokonaisvaltaista ja monitavoitteista suunnittelua suo- tai osavaluma-aluetasolla • Metsänhoito-, hakkuu- ja luonnonhoitotoimenpiteiden sekä veden pinnan sääntelyn tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja toteuttaminen niin, että vähennetään metsätaloustoimenpiteistä ympäristölle aiheutuvaa haittaa • Kohdistaa vesiensuojelutoimenpiteet tarkoituksenmukaisella tavalla oikeisiin kohteisiin suometsäalueella ja suunnitella kohdekohtaisesti kustannustehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet • Tehdä toimenpiteet ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla 9
- 10. Suometsän hoidon tuki • Tuettavat toimenpiteet • Suometsän hoidon kokonaisvaltainen suunnittelu (uutta) • Vesiensuojelurakenteiden toteutus • Piennarteiden toteutus • Huom! Jatkossa ei enää tukea ojien kunnostukseen • Tukea voitaisiin myöntää maanomistajan samalle suoalueelle suometsän hoitoon vain kerran kannustejärjestelmän voimassaoloaikana • Tukitaso • Suunnittelun tukitaso porrastetaan, jotta saadaan myös laajempia alueita suunnittelun piiriin • Vesiensuojeluratkaisujen toteutus korvataan täysimääräisesti • Piennarteiden toteutukselle laskennallinen tuki metriä kohden 10
- 11. Suomen metsäkeskuksen tarjoamat tietotuotteet ja työkalut Suunnittelu Rahoitusta suometsän hoidon kokonaisvaltaiselle suunnittelulle Toteutuksen rahoitus suometsän hoitona Piennartiet Vesiensuojelu Toteutuksen rahoitus erillisenä hankkeena Luonnonhoito Terveyslannoitus Toteutus Toteutukselle ei rahoitusta Hakkuut Ojien kunnostus Metsän uudistaminen Taimikonhoito Jokin muu toimenpide Ympäristötuki
- 12. Kokonaisvaltainen suunnittelu • Sovittaa yhteen 1. Puuntuotannon edellytysten parantaminen 2. Vesiensuojelu 3. Ilmastonmuutoksen hillinnän 4. Monimuotoisuuden turvaaminen • Sisältää vähintään vesiensuojelun suunnittelun ja potentiaalisten luonnonhoitokohteiden kartoituksen • Maanomistajien tarpeiden mukaan muiden toimenpiteiden kokonaisvaltaista suunnittelua ml. hakkuiden ja metsänuudistamisen suunnittelu • Ei voi kuitenkaan muodostua vain yhdestä työlajista (koskee koko suunnitelmaa, ei suunnitelmassa yksittäistä maanomistajaa) • Hyödynnettävä Metsäkeskuksen tarjoamia paikka-tietotuotteita 12
- 13. Vesiensuojelu • Kartoitetaan missä sijaitsevat vesiensuojelun järjestämisen kannalta tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset vesiensuojelurakenteiden paikat • Katettava suunnitelman tilanneet tilat ja laskuojien välittömät läheisyydet • Mitoituksessa ja sijoittelussa on huomioitu vesiensuojelun kannalta tarkoituksenmukaisella alueella tehtävät toimenpiteet • Suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi käyttää parhaimpia käytettävissä olevia ja kustannuksiltaan kohtuullisia vesiensuojelumenetelmiä ja -rakenteita. • Vesiensuojeluratkaisut pyritään esisijaisesti sijoittamaan suunnitelman tilanneille tiloille. Edellytyksenä vesiensuojelurakenteen sijoittamiselle muun kuin suunnitelman tilanneen maanomistajan kiinteistölle on, että kyseisen kiinteistön omistaja antaa luvan toteuttaa rakenne omistamalleen kiinteistölle. 13
- 14. Luontokohteet • Selvitettävä maastossa luontokohteet ja mahdolliset luonnonhoitokohteet hyödyntäen olemassa olevaa paikkatietoaineistoja • Suunnitellut toimenpiteet eivät saisi huonontaa arvokkaiden luontokohteiden tilaa. • Suunnitelmassa tulisi huomioida muun muassa • suojelualueet • metsälain arvokkaiden elinympäristöt • suojeltujen lajien esiintymien • Luonnonhoidonkohteita • soiden ennallistamiskohteet • vesien palauttamiseen soveltuvat suokohteet • tulvametsien ja metsäluhtien ennallistamiskohteet • pienvesien kunnostuskohteet 14
- 15. Suometsän hoito suunnitelman sisältövaatimukset • Toimenpiteet ylläpitävät tai parantavat metsän kasvua • Laskuojien sijainti, kuivatuksen tehokkuus, kunnostustarve, nykyisten eroosiohaittojen kartoitus sekä eroosioalttius. Laskuojien kartoitus tehdään lähimpään vesistöön tai puroon saakka. • Toteuttamissuunnitelma vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Käytetään parhaimpia käytettävissä olevia ja kustannuksiltaan kohtuullisia vesiensuojelumenetelmiä ja -rakenteita. • Huomioitu eroosioherkkyys ja happamat sulfaattimaat. • Selvitetty luontokohteet ja potentiaaliset luonnonhoitokohteet, ml. ennallistamiskohteet. • Toimenpiteet eivät huononna arvokkaiden luontokohteiden tilaa. • Maaperästä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen minimoimiseksi arvioidaan jatkuvan kasvatuksen ja terveyslannoituksen sekä muiden vedenpinnan sääntelytoiminen mahdollisuudet. 15
- 16. Suunnittelijalta edellytetään näyttökokeen suorittamista Osaamista edellytetään • Vesiensuojelusta • Luonnonhoidosta • Metsänkasvatuksen vaihtoehdoista • Ilmastonmuutoksen huomioon ottamisesta • Suometsän hoidon yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä ja niiden metsätaloudellisesta kannattavuudesta → Tapio toteuttamassa Suometsäosaajaa 16
- 17. Miten tästä eteenpäin? • Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki (34/2015) • Voimassaoloaika 1.6.2015-31.12.2023 • Päätöksistä aiheutuvia menoja voimaan maksaa vuoden 2026 loppuun asti • Uuden kannustejärjestelmän valmistelu • Työryhmän esitys • Uudet valtiontukisuuntaviivat • Pilotin tulokset • SUO-hanke, suometsäosaaja • Tietojärjestelmät, tietotuotteet ja työkalut • Palaute mm. suometsäfoorumi 17
Editor's Notes
- Huom! Kuvassa ei mukana biologisen monimuotoisuuteen osoitettua rahoitusta 1996-2000. Vuonna 2020 sen osuus oli noin 15 % koko kemera rahoituksesta. 2020: TVH + NMH 40,2 milj. e Terveyslannoitus 1,7 milj. e Suometsän hoito 3 milj. e Tiet 5,2 milj. e Ympäristötuki 7,5 milj. e Luonnonhoito 0,9 milj. e Yhteensä 58,5 milj. e
- - Kokonaisuutena tarkastellen suunnitelman mukaiset toimenpiteet ylläpitävät tai paranta-vat metsän kasvua - Suunnitelma sisältää turvemaiden tarkoituksenmukaisessa kuivatuksessa tarpeellisten ojastokohtaisten laskuojien sijainnin varmentamisen maastossa, arvion laskuojien kuiva-tuksen tehokkuudesta ja mahdollisesta kunnostustarpeesta, nykyisten eroosiohaittojen kartoituksen sekä arvion laskuojan eroosioalttiudesta. Laskuojien kartoitus tehdään lähim-pään vesistöön tai puroon saakka. - Suunnitelma sisältää toteuttamissuunnitelman vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Vesiensuojeluratkaisuiden mitoituksessa ja sijoittelussa on huomioitu ve-siensuojelun kannalta tarkoituksenmukaisella alueella tehtävien toimenpiteiden kuten ojien kunnostuksen, metsänuudistamisen ja hakkuiden vesiensuojelutarpeet. Suunnittelus-sa ja toteutuksessa tulisi käyttää parhaimpia käytettävissä olevia ja kustannuksiltaan koh-tuullisia vesiensuojelumenetelmiä ja -rakenteita. - Toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu eroosioherkkyys ja happamat sulfaattimaat. - Suunniteltavien kiinteistöjen alueelta on selvitetty luontokohteet ja potentiaaliset luon-nonhoitokohteet, mukaan lukien ennallistamiskohteet. - Suunnitellut toimenpiteet eivät huononna arvokkaiden luontokohteiden tilaa. - Maaperästä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen minimoimiseksi arvioidaan jatkuvan kasvatuksen ja terveyslannoituksen sekä muiden vedenpinnan sääntelytoiminen mahdolli-suudet. - Suunnittelussa olisi hyödynnettävä parhaita käytettävissä olevia vesiensuojelun suunnitte-lun työkaluja, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin ja Metsäkeskuksen tarjoamia paikka-tietotuotteita.